^{[sivu vii]}

Esipuhe

Vuonna 1953 Shoghi Effendi, bahá’í-uskon Suojelija, otti yhdeksi kymmenvuotissuunnitelmansa tavoitteeksi laatia yleiskatsaus ja koonnos Kitáb-i-Aqdasin laeista ja säädöksistä välttämättömänä esivaiheena sen kääntämiselle. Hän työskenteli itse koonnoksen parissa, mutta ei ollut saanut sitä valmiiksi ennen kuolemaansa vuonna 1957. Tehtävää jatkettiin hänen työnsä pohjalta, ja aikaan saatu teos julkaistiin vuonna 1973. Tämä julkaisu sisälsi varsinaisen Yleiskatsauksen ja koonnoksen sekä selittävien huomautusten lisäksi kokoelman niistä Kitáb-i-Aqdasin katkelmista, jotka Shoghi Effendi oli jo kääntänyt ja jotka oli julkaistu eri kirjoissa. Yleiskatsaus ja koonnos kattoi sekä Kitáb-i-Aqdasin tekstin että sen liitteen, Kysymyksiä ja vastauksia, tekstin. Vuonna 1986 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto päätti, että oli tullut aika, jolloin englanninkielisen käännöksen laatiminen Kaikkein pyhimmän kirjan koko tekstistä oli sekä mahdollista että välttämätöntä, ja teki siitä kuusivuotissuunnitelman (1986–1992) tavoitteen. Sen julkaisemista englannin kielellä tulevat seuraamaan käännökset muilla kielillä.

Koska Kitáb-i-Aqdas on pyhä kirja, on lähdetty siitä, että se tulisi esittää sellaisessa muodossa, jota voi lukea vaivatta ja innoittuneesti, tieteellisissä teksteissä yleisesti esiintyvien alaviitteiden ja hakemistonumeroiden haittaamatta. Kappalejako on kuitenkin lisätty, jotta lukija voisi paremmin seurata tekstin kulkua ja sen muuttuvia aihepiirejä – tällainen jako ei ole yleinen arabiankielisessä kirjallisuudessa – ja nämä kappaleet on sitten numeroitu niiden löytämisen ja Hakemiston laatimisen helpottamiseksi ja jotta viittaukset olisivat yhtenevät kaikilla kielillä, joilla teos julkaistaan.

^{[sivu vii]}Aqdasin tekstin jälkeen on lyhyt kokoelma Bahá’u’lláhin kirjoituksia, jotka täydentävät Kaikkein pyhintä kirjaa, sekä Kysymysten ja vastausten käännös, joka julkaistaan tässä ensimmäistä kertaa.

Shoghi Effendi on todennut, että Aqdasin englanninkielinen käännös tulisi ”varustaa runsailla huomautuksilla”. Käytäntö Huomautuksia laadittaessa on ollut keskittyä niihin kohtiin, jotka voisivat vaikuttaa arabian kieltä taitamattomasta lukijasta vaikeatajuisilta tai jotka eri syistä vaativat lisävalaistusta tai taustatietoa. Niiden ei ole tarkoitus selittää tekstiä tyhjentävästi vaan täyttää nämä perusvaatimukset.

Huomautukset, jotka on sijoitettu Yleiskatsauksen ja koonnoksen jälkeen, on numeroitu. Jokaista huomautusta edeltää lainaus siitä kohdasta, jota se koskee, ja samoin annetaan sen kappaleen numero, jossa se esiintyy. Tämä tekee mahdolliseksi ristiin viittaamisen tekstin ja Huomautusten välillä, ja lukijoiden on mahdollista niin halutessaan opiskella Huomautuksia tarvitsematta yhä uudelleen palata tekstiin. Toivomme näin täyttävämme taustoiltaan hyvin erilaisten ja monista eri asioista kiinnostuneiden lukijoiden tarpeet.

Hakemisto toimii oppaana aiheisiin teoksen kaikissa osissa.

Shoghi Effendi on havainnollisesti kuvannut Kitáb-i-Aqdasin merkitystä ja luonnetta sekä sen sisältämiä erilaisia aiheita ensimmäistä bahá’í-vuosisataa käsittelevässä historiateoksessaan God Passes By. Nämä kohdat, jotka on tarkoitettu lukijalle avuksi, ovat heti Johdannon jälkeisessä osassa. Tässä yhteydessä uudelleen julkaistava Yleiskatsaus ja koonnos auttaa myös saamaan kokonaiskäsityksen kirjasta.^{[sivu 1]}

Johdanto

Tämä bahá’í-aikakauden sadasneljäskymmenesyhdeksäs vuosi merkitsee, että on kulunut sata vuotta siitä, kun Jumalan yleismaailmallisen ilmoituksen tuoja Bahá’u’lláh, jonka on määrä johtaa ihmiskunta kollektiiviseen aikuisuuteen, astui taivaaseen. Se, että tätä tapausta viettää koko ihmisrodun läpileikkausta edustava uskovien yhteisö, joka on puolentoista vuosisadan aikana vakiintunut maapallon kaikkein syrjäisimpiinkin kolkkiin, on osoitus Bahá’u’lláhin tulon vapauttamista ykseyden voimista. Lisätodistus näiden samojen voimien vaikutuksesta voidaan nähdä siinä, miten laajasti Bahá’u’lláhin näkemys on ennakoinut nykyihmisen kokemusta niin monelta eri kannalta. On suotuisa hetki julkaista tämä ensimmäinen virallinen englanninkielinen käännös Hänen ilmoituksensa äitikirjasta, Hänen ”Kaikkein pyhimmästä kirjastaan”, kirjasta, jossa Hän tuo julki Jumalan lait uskontojärjestelmälle, jonka on määrä kestää vähintään tuhat vuotta.

Yli sadasta Bahá’u’lláhin pyhiin kirjoituksiin kuuluvasta teoksesta Kitáb-i-Aqdas on ainutlaatuisen tärkeä. Bahá’u’lláhin sanoman väite ja haaste on ”rakentaa uudeksi koko maailma”, ja Kitáb-i-Aqdas on sen tulevaisuuden maailmansivistyksen peruskirja, jonka Hän on tullut pystyttämään. Sen säännökset lepäävät vakaasti aikaisempien uskontojen vakiinnuttamalla perustalla, sillä Bahá’u’lláhin sanoin: ”Tämä on Jumalan muuttumaton usko, ikuinen menneisyydessä, ikuinen tulevaisuudessa.” Tässä ilmoituksessa aikaisemmat käsitteet saatetaan uudelle ymmärryksen tasolle ja yhteiskunnalliset lait, jotka on muutettu nyt koittavaan aikakauteen sopiviksi, on suunniteltu ^{[sivu 2]}viemään ihmiskunta maailmansivistykseen, jonka loistoa voidaan vielä tuskin kuvitella.

Vahvistaessaan entisaikojen suuret uskonnot oikeiksi Kitáb-i-Aqdas toistaa kaikkien jumalallisten sanansaattajien esittämät ikuiset totuudet: Jumalan ykseyden, lähimmäisenrakkauden ja maallisen elämän moraalisen tarkoitusperän. Samalla se poistaa ne aikaisempien uskonnollisten säännöstöjen elementit, jotka nyt ovat esteenä maailmassa alkavalle yhdistymiselle ja ihmisyhteisön uudelleen rakentamiselle.

Jumalan laki tälle uskontojärjestelmälle kohdistuu koko ihmisperheen tarpeisiin. Kitáb-i-Aqdasissa on lakeja, jotka on suunnattu ensisijaisesti ihmiskunnan joillekin tietyille osille ja jotka nämä välittömästi ymmärtävät mutta jotka ensi lukemalta saattavat jäädä eri kulttuuria edustaville epäselviksi. Sellainen on esimerkiksi syntien toiselle ihmiselle tunnustamisen kieltävä laki, joka on ymmärrettävä taustaltaan kristityille mutta voi hämmentää muita. Monilla laeilla on yhteys menneiden uskontojärjestelmien lakeihin, erityisesti kahden viimeisimmän, Muḥammadin ja Bábin uskontojärjestelmän lakeihin, jotka sisältyvät Qur’ániin¹ ja Bayániin. Vaikka tietyt Aqdasin säädökset liittyvätkin selvästi johonkin tiettyyn asiaan, niillä on kuitenkin myös yleismaailmallista merkitystä. Lakinsa kautta Bahá’u’lláh paljastaa asteittain sen, miten merkitykselliset ovat ne tiedon ja käyttäytymisen uudet tasot, joille maailman kansoja kutsutaan. Hän asettaa määräyksensä henkisten selitysten yhteyteen pitäen alati lukijan mielessä sen periaatteen, että nämä lait, käsittelemästään aiheesta riippumatta, palvelevat moninaisia tarkoitusperiä: saattaa ihmisyhteisö tyyneyteen, kohottaa ihmisten käyttäytymisen tasoa, laajentaa ihmisten ymmärrystä ja henkistää joka ikisen ihmisen elämä. Kaiken kaikkiaan uskonnon lakien perimmäinen päämäärä on yksityisen sielun suhde Jumalaan ja sen henkisen kohtalon täyttyminen. ”Älkää luulko”, Bahá’u’lláh itse vakuuttaa, ”että Me olemme ilmoittanut teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme ^{[sivu 3]}mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin.” Hänen lakikirjansa on Hänen ”painavin todistuksensa kaikille ihmisille ja Kaikessa armeliaan näyttö kaikille, jotka ovat taivaassa, ja kaikille, jotka ovat maan päällä”.

Johdanto siihen henkiseen universumiin, joka paljastetaan Kitáb-i-Aqdasissa, ei täyttäisi tarkoitustaan, ellei siinä tehtäisi lukijalle tutuksi niitä kirjoituksia tulkitsevia ja lakeja säätäviä laitoksia, jotka Bahá’u’lláh on ehdottoman kiinteästi liittänyt näin ilmaisemaansa lakijärjestelmään. Tämän ohjauksen perustana on se ainutlaatuinen rooli, jonka Bahá’u’lláhin kirjoitukset – tosiaankin itse Kitáb-i-Aqdasin teksti – antavat Hänen vanhimmalle pojalleen ‘Abdu’l-Bahálle. Tämä ainutlaatuinen henkilöhahmo on samalla kertaa Isänsä opettaman elämänmallin esikuva, Hänen opetustensa jumalallisesti innoitettu valtuutettu tulkitsija sekä sen liiton keskus ja keskipiste, jonka bahá’í-ilmoituksen alkuunpanija teki kaikkien niiden kanssa, jotka tunnustavat Hänet. ‘Abdu’l-Bahán valtakauden kaksikymmentäyhdeksän vuotta lahjoittivat bahá’í-maailmalle selkeiden selitysten kokonaisuuden, joka avaa moninaisia näköaloja hänen Isänsä tarkoitusperien ymmärtämiseen.

Viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan ‘Abdu’l-Bahá antoi asian suojelijan ja sen opetusten erehtymättömän tulkitsijan aseman vanhimmalle tyttärenpojalleen Shoghi Effendille ja vahvisti Bahá’u’lláhin Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle säätämän auktoriteetin ja takeet jumalallisesta ohjauksesta kaikissa asioissa, ”joita ei ole ulkonaisesti ilmaistu Kirjassa”. Suojelijalaitosta ja Yleismaailmallista Oikeusneuvostoa voidaan näin ollen, Shoghi Effendin sanoin, pitää Bahá’u’lláhin ja ‘Abdu’l-Bahán ”kaksoisperillisinä”. Ne ovat sen hallintojärjestyksen ylimmät laitokset, joka perustettiin ja ennakoitiin Kitáb-i-Aqdasissa ja jota ‘Abdu’l-Bahá käsitteli laajemmin viimeisessä tahdossaan.

Valtakautensa kolmenakymmenenäkuutena vuotena Shoghi Effendi pystytti vaaleilla valittavien henkisten neuvostojen – Kitáb-i-Aqdasissa mainittujen, nyt alkioasteellaan olevien oikeusneuvostojen – rakennelman ja alkoi niiden myötävaikutuksella ^{[sivu 4]}järjestelmällisesti toteuttaa sitä Jumalallista suunnitelmaa, jonka ‘Abdu’l-Bahá oli laatinut uskon levittämiseksi kautta maailman. Hän pani myös näin perustetun vahvan hallintorakennelman pohjalta liikkeelle ne kehityskulut, jotka olivat välttämätön valmistelu Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston valitsemiseksi. Tämän hallintoelimen, joka muodostettiin huhtikuussa vuonna 1963, valitsevat salaisella lippuäänestyksellä ja ääntenenemmistöllä kolmivaiheisessa vaalissa aikuiset bahá’ít kaikkialta maailmasta. Bahá’u’lláhin ilmaistu sana, yhdessä Liiton keskuksen ja Asian suojelijan tulkintojen ja selitysten kanssa, ovat Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle asetetut puitteet sekä sen vankkumaton perusta.

Mitä tulee itse lakeihin, huolellinen tutkiskelu paljastaa, että ne koskevat kolmea aluetta: yksilön suhdetta Jumalaan, yksilöä suoraan hyödyttäviä aineellisia ja henkisiä kysymyksiä sekä yksilöiden keskisiä ja yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Ne voidaan ryhmitellä seuraavien otsakkeiden alle: rukous ja paastoaminen; avioliittoa, avioeroa ja perintöä käsittelevät yksilön asemaa koskevat lait; joukko muita lakeja, säädöksiä ja kieltoja, samoin kuin kehotuksia; aikaisempien uskontojärjestelmien tiettyjen lakien ja säädösten kumoaminen. Silmiinpistävää on niiden suppeus. Ne muodostavat tulevina vuosisatoina kehkeytyvän erittäin laajan lainsäädännön ytimen. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto tulee säätämään nämä lain tarkennukset ja lisäykset Bahá’u’lláhin itsensä sille antamalla valtuutuksella. Yhdessä muistioistaan ‘Abdu’l-Bahá valaisee tätä periaatetta:

Ne tärkeimmät asiat, jotka muodostavat Jumalan lain perustan, on selvästi kirjattu tekstiin, mutta muut lait on jätetty Oikeusneuvostolle. Tämän viisaus on siinä, että ajat eivät koskaan pysy ennallaan, sillä muutos on tämän maailman, sekä ajan ja paikan, välttämätön piirre ja olennainen ominaisuus. Siksi Oikeusneuvosto on toimiva tämän mukaisesti ...

Lyhyesti sanoen, tämä on se viisaus, että yhteiskunnalliset lait on jätetty Oikeusneuvoston ratkaistaviksi. Samoin ^{[sivu 5]}islámin uskossakaan kaikkia säädöksiä ei ollut ilmaistu selvästi, ei, edes kymmenesosa kymmenesosasta ei sisältynyt tekstiin. Vaikka kaikki tärkeimmät asiat oli tarkasti esitetty, oli epäilemättä tuhansia lakeja, joita ei ollut tarkoin määrätty. Myöhemmän ajan jumaluusoppineet laativat nämä lait islamilaisen juridiikan lakien mukaan, ja yksittäiset jumaluusoppineet tekivät ristiriitaisia johtopäätöksiä alkuperäisistä, ilmaistuista säädöksistä. Kaikki nämä saatettiin voimaan. Nykyään tämä lakien johtamisen prosessi on Oikeusneuvoston oikeus eikä yksittäisten oppineiden johtopäätöksillä ja päätelmillä ole mitään lainvoimaa, ellei Oikeusneuvosto ole niitä hyväksynyt. Erona on nimenomaan se, että Oikeusneuvoston, jonka jäsenet ovat maailmanlaajuisen bahá’í-yhteisön valitsemat ja tuntemat, tekemistä ja hyväksymistä päätelmistä ei synny erimielisyyksiä, kun taas yksittäisten jumaluusoppineiden ja tutkijoiden päätelmät aiheuttaisivat varmasti erimielisyyksiä ja johtaisivat eripuraisuuteen, jakautumiseen ja hajaannukseen. Sanan yhtenäisyys tuhoutuisi, uskon ykseys katoaisi ja Jumalan uskon mahtava rakennelma horjuisi.

Vaikka Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selvästi valtuutettu muuttamaan tai peruuttamaan itse säätämiään lakeja olojen muuttuessa, mikä näin antaa bahá’í-laille olennaista joustavuutta, se ei voi kumota tai muuttaa yhtäkään niistä laeista, jotka on nimenomaisesti asetettu pyhässä tekstissä.

Se yhteiskunta, jota varten tietyt Aqdasin lait on tarkoitettu, syntyy vain vähitellen, ja Bahá’u’lláh on tehnyt mahdolliseksi bahá’í-lain soveltamisen käytäntöön asteittain:

Tosiaankin, Jumalan lait ovat kuin valtameri ja ihmislapset kuin kalat, jospa he vain sen tietäisivät. Niitä noudattaessa täytyy kuitenkin toimia tahdikkaasti ja viisaasti ... Koska useimmat ihmiset ovat heikkoja ja kauas etääntyneitä Jumalan tarkoituksesta, täytyy siksi olla tahdikas ja harkitseva kaikissa oloissa, jotta ei tapahtuisi mitään, joka voisi ^{[sivu 6]}saada aikaan epäjärjestystä ja eripuraa tai aiheuttaa hälyä piittaamattomien keskuudessa. Totisesti, Hänen anteliaisuutensa on vienyt voiton koko maailmankaikkeudesta, ja Hänen antimensa ovat sulkeneet piiriinsä kaikki, jotka maan päällä asustavat. Ihmiskuntaa täytyy ohjata todellisen ymmärryksen valtamerelle rakkauden ja suvaitsevaisuuden hengessä. Kitáb-i-Aqdas on itse kaunopuheinen todistus Jumalan lempeästä kaitselmuksesta.

Tätä asteittaista soveltamista koskeva periaate esitettiin Shoghi Effendin puolesta kirjoitetussa kirjeessä eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle vuonna 1935:

Bahá’u’lláhin Aqdasissa ilmaisemat lait, aina kun ne ovat toteutettavissa eivätkä suoranaisessa ristiriidassa maan siviililain kanssa, ovat jokaista uskovaa ja bahá’í-laitosta ehdottomasti sitovia sekä idässä että lännessä. Kaikkien uskovien tulisi pitää tiettyjä lakeja ... yleismaailmallisesti ja välttämättömästi sovellettavina nykyaikana. Toiset on muotoiltu ennakoiden sellaista yhteiskunnan tilaa, jonka on määrä syntyä nykyään vallitsevista sekasortoisista oloista ... Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston täytyy säätää se, mitä ei ole muotoiltu Aqdasissa niiden yksityiskohtaisten ja toissijaisten kysymysten lisäksi, jotka nousevat esiin Bahá’u’lláhin jo muotoilemia lakeja sovellettaessa. Tämä hallintoelin voi tehdä lisäyksiä siihen mutta ei milloinkaan mitätöidä tai vähimmässäkään määrin muuttaa sitä, minkä Bahá’u’lláh on jo muotoillut. Suojelijalla ei myöskään ole mitään oikeutta vähentää näin perustavan ja pyhän kirjan sitovuutta, saati sitten kumota sen säännöksiä.

Tämän käännöksen julkaiseminen ei lisää bahá’íta sitovien lakien lukumäärää. Kun on ajankohtaista, bahá’í-yhteisölle annetaan tieto siitä, mitkä uudet lait sitovat uskovia, ja huolehditaan kaikesta ohjauksesta ja lisälainsäädännöstä, joka tarvitaan niiden soveltamiseksi käytäntöön.

^{[sivu 7]}Kitáb-i-Aqdasin lait on yleensä lausuttu lyhyesti ja ytimekkäästi. Esimerkki tästä suppeudesta voidaan nähdä siinä, että monet laeista esitetään vain siten, kuin ne koskevat miestä, mutta Suojelijan kirjoituksista käy ilmi, että aina, kun Bahá’u’lláh on antanut miehen ja naisen välisen lain, se pätee tarpeellisin muutoksin myös naisen ja miehen välillä, ellei asiayhteys tee tätä mahdottomaksi. Kitáb-i-Aqdasin teksti kieltää esimerkiksi miestä avioitumasta isänsä vaimon (ts. äitipuolensa) kanssa, ja Suojelija on todennut, että samoin naista on kielletty avioitumasta isäpuolensa kanssa. Tällä lain sisällön ymmärtämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia bahá’í-perusperiaatteen, sukupuolten yhdenvertaisuuden kannalta, ja se tulisi pitää mielessä pyhää tekstiä tutkittaessa. Se, että miehet ja naiset eroavat toisistaan tietyiltä ominaisuuksiltaan ja tehtäviltään, on luonnon väistämätön tosiasia ja tekee mahdolliseksi heidän toisiaan täydentävät roolinsa tietyillä yhteiskuntaelämän alueilla, mutta on merkittävää, että ‘Abdu’l-Bahá on sanonut, että tässä uskontojärjestelmässä ”Miesten ja naisten yhdenvertaisuus, paitsi joissakin vähäpätöisissä tapauksissa, on täysin ja ehdottoman varmasti kuulutettu.”

Kitáb-i-Aqdasin ja aikaisempien uskontojärjestelmien pyhien kirjojen läheinen suhde on jo mainittu. Erityisen läheinen on sen suhde Bayániin, Bábin ilmaisemaan lakikirjaan. Sitä valaistaan seuraavissa otteissa Suojelijan puolesta kirjoitetuista kirjeistä:

Shoghi Effendin mielestä tulisi tähdentää bahá’í-ilmoituksen ykseyttä yhtenä eheänä kokonaisuutena, joka sulkee sisäänsä Bábin uskon ... Bábin uskoa ei pitäisi erottaa Bahá’u’lláhin uskosta. Vaikka Aqdasin lait ovat kumonneet ja korvanneet Bayánin opetukset, silti siitä syystä, että Báb piti itseään Bahá’u’lláhin edelläkävijänä, katsoisimme, että Hänen uskontojärjestelmänsä yhdessä Bahá’u’lláhin uskontojärjestelmän kanssa muodostaa yhden kokonaisuuden ja että edellinen oli johdantona jälkimmäisen tuloon.

^{[sivu 8]}Báb sanoo, että Hänen lakinsa ovat väliaikaisia ja riippuvaisia tulevan ilmaisijan hyväksynnästä. Siksi Bahá’u’lláh vahvistaa Aqdasin kirjassa joitakin Bayánin lakeja, muuttaa toisia ja hylkää monia.

Aivan kuten Báb oli ilmaissut Bayánin suunnilleen valtakautensa puolivälissä, Bahá’u’lláh ilmaisi Kitáb-i-Aqdasin vuoden 1873 tienoilla, noin kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun Hän oli Ṭihránin² Síyáh-Chálissa saanut osoituksen ilmoituksestaan. Yhdessä muistioistaan Hän toteaa, että jopa Aqdasin ilmaisemisen jälkeen Hän pidätti sen itsellään jonkin aikaa, ennen kuin se lähetettiin ystäville Iraniin. Sen jälkeen, kuten Shoghi Effendi on kertonut:

Bahá’u’lláhin Kitáb-i-Aqdasissa muotoilemia Hänen uskontojärjestelmänsä perustavia lakeja seurasi Hänen lähetystehtävänsä lähestyessä loppuaan Hänen uskonsa sisimmässä ytimessä olevien tiettyjen määräysten ja periaatteiden esittäminen, Hänen aiemmin julistamiensa totuuksien vahvistaminen, joidenkin Hänen jo säätämiensä lakien tarkentaminen ja valaiseminen, lisäennustusten ja -varoitusten ilmaiseminen sekä Hänen kaikkein pyhimmän kirjansa säännöksiä täydentämään tarkoitettujen säädösten luominen. Nämä kirjattiin lukuisiin muistioihin, joiden ilmaisemista Hän jatkoi maallisen elämänsä viimeisiin päiviin saakka ...

Näiden teosten joukossa on Kysymyksiä ja vastauksia, Zaynu’l-Muqarrabínin, Bahá’u’lláhin kirjoitusten kaikkein huomattavimman puhtaaksikirjoittajan, laatima kokoelma. Se koostuu Bahá’u’lláhin ilmaisemista vastauksista eri uskovien Hänelle esittämiin kysymyksiin ja on korvaamattoman arvokas Kitáb-i-Aqdasin liite. Vuonna 1978 merkittävimmät muista tämänkaltaisista muistioista julkaistiin englannin ^{[sivu 9]}kielellä kokoelmana Tablets of Bahá’u’lláh revealed after the Kitáb-i-Aqdas.

Joitakin vuosia Kitáb-i-Aqdasin ilmaisemisen jälkeen Bahá’u’lláh lähetytti sen käsin kirjoitettuja kopioita bahá’ílle Iraniin, ja vuonna 1308 jH. (1890–91 jKr.), elämänsä loppupuolella, Hän järjesti Kirjan alkuperäisen arabiankielisen tekstin julkaisemisen Bombayssa.

Sananen tulisi sanoa siitä kielen tyylistä, jolla Kitáb-i-Aqdas on käännetty englannin kielelle. Bahá’u’lláh hallitsi loisteliaasti arabian kielen ja käytti mieluiten sitä niissä muistioissa ja muissa kirjoituksissa, joissa sen merkitysten täsmällisyys oli erityisen tarkoituksenmukaista perusperiaatteiden valottamiseksi. Kuitenkin vielä itse kielen valinnan lisäksi on käytetty tyyli luonteeltaan ylevää ja tunteisiin vetoavaa sekä suunnattoman vaikuttavaa, erityisesti niille, jotka tuntevat sen suurenmoisen kirjallisen tradition, josta se nousi. Kun Shoghi Effendi otti tehtäväkseen sen kääntämisen, hänen haasteenaan oli löytää sellainen englannin kielen tyyli, joka ei ainoastaan uskollisesti välittäisi tekstin merkityksen tarkkuutta vaan myös herättäisi lukijassa mietiskelevän kunnioituksen hengen, joka on tunnusomaista alkuperäistekstin synnyttämälle vastakaiulle. Hänen valitsemansa ilmaisumuoto, joka tuo mieleen 1600-luvun raamatunkääntäjien käyttämän tyylin, tavoittaa Bahá’u’lláhin arabian kielen juhlavuuden ja silti jää nykylukijalle lähestyttäväksi. Hänen käännöksilleen antaa lisäksi hohtoa alkuperäistekstien sisällyksen ja merkitysten ainutlaatuisen innoittunut ymmärtäminen.

Vaikka sekä arabia että englanti ovat kieliä, joissa on rikas sanasto ja erilaisia ilmaisutapoja, niiden muodot eroavat suuresti toisistaan. Kitáb-i-Aqdasin arabian kielelle on tyypillistä ilmaisun intensiivinen tiiviys ja ytimekkyys. Tälle tyylille on ominaista, että jos tekstin synnyttämä mielleyhtymä on ilmeinen, sitä ei pidä sanoa suoraan. Tämä on ongelma lukijalle, jonka kulttuurillinen, uskonnollinen ja kirjallinen tausta on täysin erilainen kuin arabialainen tausta. Arabian kielellä selvästi ymmärrettävän kohdan kirjaimellinen käännös ^{[sivu 10]}englannin kielelle voisi olla vaikeatajuinen. Sen vuoksi on välttämätöntä sisällyttää tällaisten kohtien englanninkielisiin käännöksiin se arabiankielisen lauseen elementti, joka ilmeisestikin sisältyy alkuperäistekstiin. Samalla on ehdottoman tärkeää välttää viemästä tätä prosessia niin pitkälle, että lisättäisiin perusteettomasti jotakin alkuperäistekstiin tai kavennettaisiin sen merkitystä. Oikean tasapainon löytäminen toisaalta ilmaisun kauneuden ja selkeyden ja toisaalta sanatarkkuuden välille on yksi niistä pääkysymyksistä, joiden parissa kääntäjien on täytynyt painiskella ja joka on johtanut tiettyjen kohtien käännösten jatkuvaan uudelleenarviointiin. Keskeinen kysymys on myös niiden arabiankielisten termien juridinen sisältö, joilla on lukuisia erilaisia merkityksiä, jotka eroavat samantapaisten englanninkielisten termien merkityksistä.

Pyhien kirjoitusten kääntäminen vaatii selvästikin erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, kun kyseessä on lakikirja, jolloin on välttämätöntä, että lukijaa ei johdeta harhaan tai vedetä hedelmättömiin kiistoihin. Kuten oli ennakoitu, Kaikkein pyhimmän kirjan kääntäminen on ollut äärimmäisen vaikea työ, joka on vaatinut neuvottelua monista maista olevien asiantuntijoiden kanssa. Koska Shoghi Effendi oli jo kääntänyt noin yhden kolmanneksen tekstistä, oli tarpeen tavoitella kolmea piirrettä jäljellä olevien osuuksien kääntämisessä: merkityksen tarkkuutta, englannin kielen kauneutta sekä yhdenmukaisuutta Shoghi Effendin käyttämän tyylin kanssa.

Olemme nyt vakuuttuneita siitä, että alkuperäistekstin käännöksessä on saavutettu hyväksyttävä taso. Sen pohjalta tulee kuitenkin epäilemättä nousemaan esiin kysymyksiä ja ehdotuksia, jotka voivat antaa sen sisällölle lisävalaistusta. Olemme syvästi kiitollisia niiden komiteoiden jäsenten uutteralle ja pikkutarkalle työlle, joille annoimme tehtäväksi valmistaa ja tarkistaa tämä Aqdasin käännös ja laatia siihen huomautukset. Olemme varmoja siitä, että tämä Kitáb-i-Aqdasin ensimmäinen virallinen englanninkielinen laitos tekee lukijoille ^{[sivu 11]}mahdolliseksi nähdä edes häivähdys bahá’í-uskontojärjestelmän äitikirjan loistosta.

Maailmamme on astunut perusteellisten muutosten ajan pimeään sydämeen, ajan, jollaista se ei ole milloinkaan kokenut koko myrskyisän historiansa aikana. Sen kansojen haasteena rotuun, kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta on alistaa kaikki vähäisemmät uskollisuuden siteensä ja rajoittavat samastumiskohteensa yhteenkuuluvaisuudelleen yhden ainoan planeetanlaajuisen kotimaan kansalaisina. Bahá’u’lláhin sanoin: ”Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta ei voida saavuttaa, ellei ja ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiintunut.” Antakoon tämän Kitáb-i-Aqdasin käännöksen julkaiseminen uuden sysäyksen tämän yleismaailmallisen näkemyksen toteutumiselle, ja avatkoon se tulevaisuudennäkymät maailmanlaajuiselle uudistumiselle.

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto^{[sivu 12]}

Kitáb-i-Aqdasin kuvaus

Kirjoittanut Shoghi Effendi

Teoksesta God Passes By, joka on hänen kirjoittamansa ensimmäisen bahá’í-vuosisadan historia

Niin ainutlaatuinen ja ällistyttävä kuin tämä julistus olikin, se osoittautui vain johdannoksi vieläkin mahtavammalle osoitukselle Tekijänsä luovasta voimasta – Kitáb-i-Aqdasin julkistamiselle, joka saattaa hyvinkin olla Hänen valtakautensa kaikkein merkityksekkäin toimi. Tätä kirjaa, johon viitataan Kitáb-i-Íqánissa ja joka on sen lain ensisijainen aarreaitta, jota profeetta Jesaja oli ennakoinut ja jota Ilmestyskirjan kirjoittaja oli kuvaillut ”uutena taivaana” ja ”uutena maana”, ”Jumalan temppelinä”, ”pyhänä kaupunkina”, ”morsiamena” ja ”uutena Jerusalemina, joka laskeutuu Jumalan luota”, tätä ”Kaikkein pyhintä kirjaa”, jonka säännösten täytyy pysyä muuttumattomina vähintään tuhat vuotta ja jonka järjestelmä on käsittävä koko maapallon, voidaan hyvinkin pitää Bahá’u’lláhin hengen kirkkaimpana vuodatuksena, Hänen uskontojärjestelmänsä äitikirjana ja Hänen uuden maailmanjärjestyksensä peruskirjana.

Tämä kirja, joka ilmaistiin pian sen jälkeen, kun Bahá’u’lláh oli siirretty ‘Údí Khammárin taloon (noin v. 1873), jolloin Hän oli yhä niin vihamiestensä kuin uskonsa nimellisten kannattajien teoista johtuneiden koettelemusten kurimuksessa, tämä Hänen ilmoituksensa kallisarvoiset jalokivet kätkevä aarteisto on tähdentämiensä periaatteitten, säätämiensä laitosten ja kirjoittajansa nimitetylle seuraajalleen ^{[sivu 13]}määräämän tehtävän ansiosta silmiinpistävän ainutlaatuinen ja vertaansa vailla maailman pyhien kirjoitusten joukossa. Sillä toisin kuin Vanha testamentti ja sitä edeltäneet pyhät kirjat, joissa ei ole lainkaan profeetan itsensä lausumia varsinaisia määräyksiä, toisin kuin evankeliumit, joissa Jeesuksen Kristuksen lausumina pidetyt ani harvat sanonnat eivät tarjoa mitään selvää ohjausta Hänen uskonsa asioiden tulevasta hallinnosta, toisin kuin vieläpä Qur’án, joka Jumalan apostolin muotoilemien lakien ja säädösten selkeydestä huolimatta on vaiti vallanperimyksen olennaisesta aiheesta, tämän uskontojärjestelmän perustajan itsensä alusta loppuun ilmaisema Kitáb-i-Aqdas ei ainoastaan säilytä jälkipolville niitä peruslakeja ja -säädöksiä, joille Hänen tulevan maailmanjärjestyksensä rakenteen täytyy perustua, vaan se myös säätää Hänen seuraajalleen antamansa tulkitsemistehtävän lisäksi tarpeelliset laitokset, joiden kautta yksin voidaan turvata Hänen uskonsa eheys ja ykseys.

Tässä tulevaisuuden maailmansivistyksen peruskirjassa sen Tekijä kuuluttaa samalla kertaa ihmiskunnan tuomarina, lainantajana, yhdistäjänä ja lunastajana maapallon kuninkaille ”kaikkein korkeimman lain” julkistamisen, nimittää heidät vasalleikseen, julistautuu ”Kuningasten kuninkaaksi”, kiistää kaikki aikeet anastaa heidän valtakuntansa, varaa itselleen oikeuden ”valloittaa ja ottaa omakseen ihmisten sydämen”, varoittaa maailman uskonnollisia johtajia punnitsemasta ”Jumalan kirjaa” heidän omassa keskuudessaan vallitsevilla mittapuilla ja vakuuttaa, että Kirja itse on ihmisten keskuuteen pantu ”virheetön vaaka”. Siinä Hän muodollisesti säätää ”Oikeusneuvoston” laitoksen, määrittelee sen tehtävät, määrää sen tulolähteet ja kutsuu sen jäseniä ”oikeuden miehiksi”, ”Jumalan valtuutetuiksi” ja ”Kaikessa armeliaan uskotuiksi”, viittaa liittonsa tulevaan keskukseen ja antaa hänelle oikeuden tulkita pyhiä kirjoituksiaan, ennakoi epäsuorasti Suojelijalaitosta, todistaa maailmanjärjestyksensä vallankumouksellisesta vaikutuksesta, esittää opin Jumalan ilmaisijan ”kaikkein suurimmasta erehtymättömyydestä”, vakuuttaa tämän erehtymättömyyden olevan profeetan luontainen ja yksinomainen oikeus sekä sulkee pois ^{[sivu 14]}mahdollisuuden, että seuraava ilmaisija tulisi, ennen kuin vähintään tuhat vuotta on kulunut.

Tässä kirjassa Hän edelleen määrää velvollisuusrukoukset, asettaa paaston ajankohdan ja keston, kieltää seurakuntarukoukset muutoin kuin kuolleiden puolesta ja määrittää Qiblihin, perustaa Ḥuqúqu’lláhin (Jumalan oikeuden), muotoilee perintölain, säätää Mashriqu’l-Adhkárin laitoksen ja asettaa yhdeksäntoista päivän juhlan, bahá’í-juhlapyhät ja välipäivät, lakkauttaa pappeuslaitoksen, kieltää orjuuden, asketismin, kerjuun, luostarielämän, katumusharjoitukset, saarnatuolien käytön ja käden suutelemisen, määrää yksiavioisuuden, tuomitsee julmuuden eläimiä kohtaan, joutilaisuuden ja laiskuuden, panettelun ja herjauksen, paheksuu avioeroa, kieltää uhkapelin, oopiumin sekä viinin ja muiden päihdyttävien juomien käytön, määrittää rangaistukset murhasta, murhapoltosta, aviorikoksesta ja varkaudesta, painottaa avioliiton tärkeyttä ja esittää sen perusedellytykset, velvoittaa ryhtymään johonkin elinkeinoon tai ammattiin ylentäen tällaisen työnteon palvonnan vertaiseksi, korostaa välttämättömyyttä huolehtia lasten koulutuksesta sekä velvoittaa jokaisen kirjoittamaan testamentin ja olemaan ehdottoman kuuliainen maansa hallitukselle.

Näiden säännösten lisäksi Bahá’u’lláh kehottaa seuraajiaan seurustelemaan ystävyydessä ja sopusoinnussa kaikkien uskontojen kannattajien kanssa ketään syrjimättä, Hän käskee heitä varomaan kiihkoilua, kapinointia, ylpeilyä, väittelyä ja kiistelyä, vaatii heiltä moitteetonta puhtautta, ehdotonta totuudellisuutta, tahratonta siveyttä, luotettavuutta, vieraanvaraisuutta, uskollisuutta, kohteliaisuutta, pitkämielisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, neuvoo heitä olemaan ”aivan kuin yhden käden sormet ja yhden ruumiin raajat”, kutsuu heitä nousemaan ja palvelemaan asiaansa ja vakuuttaa heille eittämätöntä apuaan. Hän myös pohdiskelee ihmisen toimien epävakaisuutta, julistaa todellisen vapauden olevan ihmisen alistumista Hänen käskyihinsä, varoittaa heitä ottamasta vapauksia Hänen lakiensa toimeenpanossa sekä määrää erottamattomat kaksoisvelvollisuudet tuntea ”Jumalan ilmoituksen ^{[sivu 15]} päivänkoitto” ja noudattaa kaikkia Hänen ilmaisemiaan säädöksiä, joista kumpikaan ei Hänen vakuutuksensa mukaan ole hyväksyttävä ilman toista.

Amerikan maanosan tasavaltojen presidenteille annettu merkityksellinen kehotus tarttua tilaisuuteensa Jumalan päivänä ja toimia oikeudenmukaisuuden esitaistelijoina, kehotus parlamenttien jäsenille kautta maailman kiirehtiä yleismaailmallisen kirjoitustavan ja kielen omaksumista, Hänen varoituksensa Napoleon III:n kukistaneelle Vilhelm I:lle, Hänen esittämänsä moitteet Itävallan keisari Frans Joosefille, Hänen viittauksensa ”Berliinin vaikerrukseen” puhuttelussaan ”Reinin rannoille”, Hänen tuomionsa Konstantinopoliin pystytetylle ”sorron valtaistuimelle” ja Hänen ennustuksensa kaupungin ”ulkoisen loiston” häviämisestä ja sen asukkaita kohtaavista koettelemuksista, Hänen kotikaupungilleen osoittamansa kannustuksen ja lohdutuksen sanat lupauksineen, että Jumala on valinnut sen ”koko ihmiskunnan ilon alkulähteeksi”, Hänen profetiansa, että ”Khurásánin sankarten ääni” korotetaan ylistämään heidän Herraansa, Hänen vakuutuksensa, että Kirmánissa nostetaan esiin miehiä, ”joiden urheus on ihmeellinen”, jotka mainitsevat Hänen nimeänsä, sekä lopuksi Hänen jalomielinen lupauksensa petolliselle veljelle, joka oli aiheuttanut Hänelle suurta tuskaa, että ”aina anteeksi antava, kaikkiantelias” Jumala antaisi tämän tekemät vääryydet anteeksi, mikäli tämä vain katuisi – kaikki tämä rikastuttaa entisestään sen kirjan sisältöä, jota sen Tekijä on kutsunut ”todellisen autuuden lähteeksi”, ”virheettömäksi vaa’aksi”, ”suoraksi poluksi” ja ”ihmiskunnan virvoittajaksi”.

Bahá’u’lláh on lisäksi erityisesti luonnehtinut niitä lakeja ja säädöksiä, jotka muodostavat tämän kirjan pääteeman, ”elämän henkäykseksi kaikelle luodulle”, ”mahtavimmaksi linnoitukseksi”, Hänen ”puunsa hedelmiksi”, ”tehokkaimmaksi keinoksi maailman järjestyksen ja sen kansojen turvallisuuden ylläpitämiseksi”, ”Hänen viisautensa ja lempeän kaitselmuksensa valaisimiksi”, ”Hänen ihokkaansa suloiseksi tuoksuksi”, Hänen ”armeliaisuutensa avaimiksi” luoduilleen. ”Tämä kirja”, Hän itse ^{[sivu 16]}todistaa, ”on taivas, jonka Me olemme koristanut käskyjemme ja kieltojemme tähdin.” Lisäksi Hän on todennut: ”Siunattu on se, joka lukee sitä ja pohtii säkeitä, jotka siinä on alas lähettänyt Jumala, voiman Herra, Kaikkivaltias. Sanokaa, oi ihmiset! Tarttukaa siihen tyytymyksen käsin ... Kautta elämäni! Se on lähetetty alas tavalla, joka hämmästyttää ihmismieliä. Totisesti se on Minun painavin todistukseni kaikille ihmisille ja Kaikessa armeliaan näyttö kaikille, jotka ovat taivaassa, ja kaikille, jotka ovat maan päällä.” Ja vielä: ”Siunattu on suu, joka maistaa sen makeutta, ja näkevä silmä, joka tunnistaa siihen kätkeytyvät aarteet, ja ymmärtävä sydän, joka käsittää sen viittaukset ja mysteerit. Kautta Jumalan! Niin suuri on sen majesteettius, mitä siinä on ilmaistu, ja niin suunnaton sen verhottujen viittausten ilmaiseminen, että ilmaisun kupeet vapisevat yrittäessään niitä kuvailla.” Ja lopuksi: ”Sellaisella tavalla on Kitáb-i-Aqdas ilmaistu, että se vetää puoleensa ja käsittää kaikki jumalallisesti määrätyt uskontojärjestelmät. Siunattuja ovat ne, jotka sitä tutkiskelevat! Siunattuja ovat ne, jotka sitä ymmärtävät! Siunattuja ovat ne, jotka sitä mietiskelevät! Siunattuja ovat ne, jotka pohtivat sen merkitystä! Niin laaja on sen ala, että se on sulkenut piiriinsä kaikki ihmiset, ennen kuin he ovat siitä perillä. Ennen pitkää on sen ylhäinen voima, sen kaikkiallinen vaikutus ja sen mahdin suuruus tuleva ilmi maan päällä.”

Kitáb-í-Aqdas

^{[sivu 18] [sivu 18]}HÄNEN NIMESSÄNSÄ, JOKA ON KAIKEN MENNEEN JA KAIKEN TULEVAN YLIMMÄINEN HALLITSIJA

1Ensimmäinen velvollisuus, jonka Jumala on palvelijoillensa määrännyt, on tuntea Hänet, joka on Hänen ilmoituksensa päivänkoitto ja Hänen lakiensa lähde, joka edustaa jumaluutta niin Hänen asiansa valtakunnassa kuin luomakunnan maailmassa. Ken tämän velvollisuuden täyttää, on saavuttanut kaiken hyvän, ja ken sen täyttämättä jättää, on eksynyt, vaikka hän olisi kaikki vanhurskaat teot tehnyt. Jokaisen, joka saavuttaa tämän kaikkein ylhäisimmän aseman, tämän ylimaallisen kirkkauden korkeuden, tulee noudattaa Hänen jokaista määräystänsä, joka on maailman Kaivattu. Nämä kaksoisvelvollisuudet ovat toisistaan erottamattomat. Kumpaakaan ei hyväksytä ilman toista. Näin on säätänyt Hän, joka on jumalallisen innoituksen Alkulähde.

2Ne, joille Jumala on suonut syvällistä näkemystä, käsittävät helposti, että Jumalan antamat määräykset tarjoavat tehokkaimman keinon maailman järjestyksen ja sen kansojen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sitä, joka niistä pois kääntyy, pidetään kurjana ja mieletönnä. Me olemme totisesti käskenyt teitä torjumaan paheellisten intohimojenne ja turmeltuneitten halujenne vaateet ja ^{[sivu 20]} pysymään niissä rajoissa, jotka Korkeimman kynä on asettanut, sillä nämä ovat elämän henkäys kaikelle luodulle. Jumalallisen viisauden ja jumalallisen ilmaisun meret ovat käyneet korkeina Kaikessa armeliaan tuulenvirin henkäyksestä. Rientäkää siitä kylläksenne juomaan, oi te ymmärtäväiset! Ne, jotka ovat loukanneet Jumalan liittoa rikkomalla Hänen käskyjänsä ja kääntämällä Hänelle selkänsä, ovat pahasti erhettyneet Jumalan, Kaiken omistavan, Kaikkein korkeimman edessä.

3Oi te maailman kansat! Tietäkää varmasti, että Minun käskyni ovat lempeän kaitselmukseni valaisimet palvelijoitteni keskuudessa ja armeliaisuuteni avaimet luoduilleni. Näin on kuulutettu teidän Herranne, ilmoituksen Herran tahdon taivaasta. Jos joku ihminen saisi maistaa niiden sanojen suloisuutta, jotka Kaikessa armeliaan huulet ovat halunneet ilmaista, niin hän siitäkin huolimatta, että koko maailman aarteet olisivat hänen omansa, hylkäisi ne kaikki voidakseen osoittaa todeksi vaikkapa vain yhden Hänen käskyistänsä, jotka loistavat Hänen anteliaan kaitsentansa ja laupeutensa päivänkoiton yllä.

4Sano: Minun laeistani voidaan aistia Minun ihokkaani suloinen tuoksu, ja niiden avulla voidaan voiton viirit pystyttää kaikkein korkeimmille huipuille. Kaikkivaltaisen kirkkauteni taivaasta on voimani Kieli näillä sanoilla tervehtänyt luomakuntaani: ”Noudattakaa Minun käskyjäni rakkaudesta Minun kauneuteeni.” Onnellinen on se rakastaja, joka on hengittänyt Rakastetuimpansa jumalallisen tuoksun näistä sanoista, joista huokuvan armon ihanuutta ei ainutkaan kieli voi kuvata. Kautta elämäni! Ken on juonut oikeudenmukaisuuden valioviiniä anteliaan suosiollisuuteni käsistä, on kiertävä Minun ^{[sivu 21]}käskyjeni ympärillä, jotka loistavat luomistyöni päivänkoiton yllä.

5Älkää luulko, että Me olemme ilmoittanut teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin. Tästä todistaa se, minkä Ilmoituksen kynä on ilmoittanut. Tätä mietiskelkää, oi syvällistä näkemystä omaavat!

6Me olemme määrännyt teille velvollisuusrukouksen, jossa on yhdeksän rak‘ahia, lausuttavaksi keskipäivällä ja aamulla ja illalla Jumalalle, Säkeiden ilmaisijalle. Me olemme teidät useammasta vapauttanut, mikä on määräys Jumalan kirjassa. Hän totisesti on Säätäjä, Kaikkivoipa, Rajoittamaton. Kun haluatte suorittaa tämän rukouksen, kääntykäätte kohti kaikkein pyhimmän läsnäoloni Esikartanoa, tätä pyhitettyä Paikkaa, jonka Jumala on tehnyt Keskukseksi, jonka ympäri korkeuden väki kiertää ja jonka Hän on määrännyt olemaan ikuisuuden kaupunkien asukasten Palvonnan keskipiste sekä Käskyvallan alkulähde kaikille, jotka taivaassa ja maan päällä ovat, ja kun Totuuden ja ilmaisun aurinko laskee, kääntäkää kasvonne sitä paikkaa kohti, jonka Me olemme teille määrännyt. Hän totisesti on kaikkivaltias ja kaikkitietävä.

7Kaikki olevainen on tullut olevaksi Hänen vastustamattoman säädöksensä kautta. Aina kun lakini auringon lailla nousevat ilmaisuni taivaalle, tulee kaikkien niitä uskollisesti noudattaa, vaikka säädökseni olisi sellainen, että se saisi joka ainoan uskonnon taivaan halkeamaan. Hän tekee, minkä Hän mielii. Hän valitsee, eikä Hänen valintaansa saa kukaan arvostella. Mitä ikänään Hän, tuo Ylen rakastettu, säätää, se totisesti on rakastettavaa. Tästä on todistajani Hän, joka on koko luomakunnan Herra. Ken ^{[sivu 22]}on hengittänyt Kaikessa armeliaan suloista tuoksua ja tuntenut tämän ilmaisun Alkulähteen, on omin silminsä auliisti ottava vastaan vihollisen vasamat voidakseen siten osoittaa Jumalan lakien totuuden ihmisten keskuudessa. Hyvin on oleva sen, joka on niiden puoleen kääntynyt ja käsittänyt Hänen ehdottoman säädöksensä tarkoituksen.

8Me olemme tuonut velvollisuusrukouksen yksityiskohdat julki toisessa muistiossa. Siunattu on se, joka noudattaa sitä, mihin häntä on käskenyt Hän, joka hallitsee koko ihmiskuntaa. Rukouksessa kuolleille on kuusi Jumalan, Säkeiden ilmaisijan, alas lähettämää erityistä katkelmaa. Ken osaa lukea, lausukoon sen, mikä on ilmaistu edeltämään näitä katkelmia, ja mitä tulee siihen, joka ei osaa, Jumala on vapauttanut hänet tästä vaatimuksesta. Hän toden totta on Mahtava, Armahtaja.

9Karvat eivät tee rukoustanne tyhjäksi eikä mikään, mistä henki on kaikonnut, kuten luut ynnä muu sellainen. Olette vapaat pukeutumaan soopelin turkkiin yhtä lailla kuin majavan, oravan ja muidenkin eläinten turkkiin. Sen käytön kieltäminen ei ole peräisin Qur’ánista vaan jumaluusoppineitten väärinkäsityksistä. Hän totisesti on Kaikkein kirkkain, Kaiken tietävä.

10Me olemme käskenyt teitä kypsyysiän alusta alkaen rukoilemaan ja paastoamaan. Näin on säätänyt Jumala, teidän Herranne ja esi-isäinne Herra. Hän on vapauttanut tästä ne, jotka ovat sairauden tai iän heikentämiä, anteliaisuuden osoituksena tyköään, ja Hän on Anteeksi antava, Jalomielinen. Jumala on suonut teille luvan kumartaa maahan millä tahansa puhtaalla alustalla, sillä Me olemme tässä suhteessa poistanut rajoituksen, joka oli Kirjassa määrätty. Jumalalla tosiaankin on tieto siitä, mistä te ette ^{[sivu 23]}mitään tiedä. Toistakoon se, joka ei löydä vettä rukouspesua varten, viidesti sanat ”Jumalan, Kaikkein puhtaimman, Kaikkein puhtaimman, nimeen” ja ryhtyköön sitten rukouksiinsa. Tämä on kaikkien maailmojen Herran käsky. Seuduilla, missä päivät ja yöt pitenevät, laskettakoon rukousajat kellojen ja muiden kojeiden avulla, jotka osoittavat tuntien kulun. Hän totisesti on Tulkitsija, Viisas.

11Me olemme julistanut teidät vapaiksi vaatimuksesta suorittaa merkkien rukous. Pelottavien luonnonilmiöiden sattuessa muistakaatte Herranne mahti ja majesteettius, Hänen, joka kaiken kuulee ja näkee, ja sanokaa ”Valtius on Jumalan, näkyväisen ja näkymättömän Herran, luomakunnan Herran”.

12On säädetty, että kunkin teistä tulee suorittaa velvollisuusrukous yksin. Lukuun ottamatta Rukousta kuolleille on seurakuntarukoukset lakkautettu. Hän toden totta on Säätäjä, Kaikkiviisas.

13Jumala on vapauttanut naiset velvollisuusrukouksesta ja paastoamisesta heidän kuukautistensa ajaksi. Ylistäkööt he sen sijaan Jumalaa rukouspesunsa suoritettuaan toistamalla yhdeksänkymmentäviisi kertaa ”Ylistetty olkoon Jumala, loiston ja kauneuden Herra” keskipäivän ja sitä seuraavan keskipäivän välillä. Näin on tästä säädetty Kirjassa, jos lienette niitä, jotka käsittävät.

14Jos matkatessanne pysähdytte levähtämään johonkin turvalliseen paikkaan, kumartakaatte maahan – miehet ja naiset yhtä lailla – kerran jokaisen sanomatta jääneen velvollisuusrukouksen sijaan ja sanokaa maahan kumartuneena ”Ylistetty olkoon Jumala, mahdin ja majesteettiuden, armon ja anteliaisuuden Herra”. Ken ei tähän ^{[sivu 24]}kykene, sanokoon vain ”Ylistetty olkoon Jumala”. Tämä varmasti riittää hänelle. Hän toden totta on kaiken tyydyttävä, ikiolevainen, anteeksi antava, sääliväinen Jumala. Maahankumarrusten jälkeen istuutukaa jalat ristikkäin – miehet ja naiset yhtä lailla – ja toistakaa kahdeksantoista kertaa ”Ylistetty olkoon Jumala, maan ja taivaan valtakuntien Herra”. Näin selventää Herra totuuden ja ohjauksen tiet, jotka johtavat yhdelle ainoalle tielle, joka on tämä suora polku. Kiittäkää Jumalaa tästä mitä armollisimmasta suosionosoituksesta, lausukaa ylistystä Hänelle tästä annista, joka on sulkenut piiriinsä taivaat ja maan, ylistäkää Häntä tästä armeliaisuudesta, joka on täyttänyt koko luomakunnan.

15Sano: Jumala on tehnyt kätketystä rakkaudestani Aarteen avaimen, saattaisittepa te sen huomata! Jos avainta ei olisi ollut, Aarre olisi ikiajoiksi jäänyt kätköön, saattaisittepa te sen uskoa! Sano: Tämä on Ilmoituksen alkulähde, Loiston sarastuspaikka, jonka kirkkaus on valaissut maailman taivaanrannat. Saattaisittepa te ymmärtää! Tämä totisesti on se muuttumaton säädös, jonka kautta jokainen peruuttamaton säädös on asetettu.

16Oi Korkeimman kynä! Sano: Oi maailman ihmiset! Me olemme määrännyt teille paastoamisen lyhyeksi ajaksi ja osoittanut sen päättyessä teille juhlaksi Naw-Rúzin. Näin on Ilmaisun päiväntähti sädehtinyt Kirjan taivaanrannan yllä, kuten on säätänyt Hän, joka on alun ja lopun Herra. Kuukausista ylitse jäävät päivät pantakoon edeltämään paastokuukautta. Me olemme säätänyt, että nämä ovat oleva há-kirjaimen ilmauksia kaikkien öiden ja päivien joukossa eivätkä niitä siten sido vuoden ja sen kuukausien rajat. Bahán kansan kuuluu näiden päivien ajan ^{[sivu 25]}tuottaa iloa itselleen, omaisilleen ja heidän lisäkseen myös köyhille ja puutteenalaisille sekä iloiten ja riemuiten tervehtää ja kirkastaa Herraansa, laulaa Hänen kiitostansa ja ylistää Hänen nimeänsä, ja kun ne päättyvät – nämä ennen pidättyvyyden kautta olevat antamisen päivät – käykööt he paastoamaan. Näin on säätänyt Hän, joka on kaiken ihmiskunnan Herra. Matkustavaiset, sairastavat, raskaana olevat tai lasta imettävät eivät ole velvolliset paastoamaan. Heidät on Jumala siitä vapauttanut osoituksena armostansa. Hän totisesti on Kaikkivaltias, Kaikkein jalomielisin.

17Nämä ovat ne Jumalan säädökset, jotka kirjoihin ja muistioihin on merkinnyt Hänen ylevin kynänsä. Pitäkäätte lujasti kiinni Hänen laeistansa ja käskyistänsä älkääkä olko niitä, jotka joutavia mielijohteitansa ja turhia kuvitelmiansa seuraten ovat pitäytyneet oman itsensä mukaisiin mittoihin ja viskanneet selkänsä taa Jumalan asettamat mittapuut. Pidättykää ruoasta ja juomasta auringon noususta auringon laskuun ja varokaa, että halu ei riistä teiltä tätä armoa, joka on Kirjassa määrätty.

18On säädetty, että jokaisen Jumalaan, tuomion Herraan uskovan tulee jokaisena päivänä pestyään kätensä ja sitten kasvonsa istuutua ja Jumalan puoleen kääntyen toistaa ”Alláh-u-Abhá” yhdeksänkymmentäviisi kertaa. Tämä oli Taivasten luojan säädös, kun Hän majesteettiudessa ja voimassa asettui nimiensä valtaistuimille. Suorittakaatte samoin rukouspesut velvollisuusrukousta varten. Tämä on Jumalan, Verrattoman, Rajoittamattoman käsky.

19Teiltä on kielletty murhan tai aviorikoksen tekeminen taikka panetteluun tai herjaukseen ryhtyminen. ^{[sivu 26]}Kaihtakaatte siis sitä, mikä on pyhissä kirjoissa ja muistioissa kielletty.

20Me olemme jakanut perinnön seitsemään luokkaan: lapsille olemme osoittanut yhdeksän osaa, jotka käsittävät viisisataaneljäkymmentä osuutta, vaimolle kahdeksan osaa, jotka käsittävät neljäsataakahdeksankymmentä osuutta, isälle seitsemän osaa, jotka käsittävät neljäsataakaksikymmentä osuutta, äidille kuusi osaa, jotka käsittävät kolmesataakuusikymmentä osuutta, veljille viisi osaa eli kolmesataa osuutta, sisarille neljä osaa eli kaksisataaneljäkymmentä osuutta ja opettajille kolme osaa eli satakahdeksankymmentä osuutta. Tällainen oli Edelläkävijäni säädös, Hänen, joka ylistää nimeäni öiseen aikaan ja päivän kajastaessa. Kun kuulimme vielä syntymättömien lasten hälyn, Me kaksinkertaistimme heidän osuutensa ja vähensimme muiden osuuksia. Hänellä totta totisesti on valta säätää, mitä ikinä Hän tahtoo, ja Hän tekee ylivaltaisen mahtinsa nojalla, niin kuin Hän mielii.

21Mikäli vainajalta ei jää jälkeläisiä, heidän osuutensa palautuu Oikeusneuvostolle Kaikessa armeliaan uskottujen käytettäväksi orvoiksi ja leskiksi jääneiden hyväksi sekä mihin tahansa, mikä hyödyttää valtaosaa ihmisistä, jotta kaikki kiittäisivät Herraansa, Kaikessa armollista, Armahtajaa.

22Mikäli vainajalta jää jälkeläisiä mutta ei yhtäkään Kirjassa mainituista muista perillisten luokista, he saavat perinnöstä kaksi kolmannesta, ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle. Tällainen on käsky, jonka on antanut majesteettiudessa ja kirkkaudessa Hän, joka on Kaiken omistava, Kaikkein korkein.

23Jos vainajalta ei jää yhtäkään mainituista perillisistä, mutta hänellä on sukulaistensa joukossa sisarustensa poikia tai tyttäriä, olivatpa he hänen veljensä tahi sisarensa puolelta, kaksi kolmannesta perinnöstä siirtyy heille, tai jos näitä ei ole, hänen sedilleen, enoilleen ja tädeilleen sekä hänen isänsä että hänen äitinsä puolelta ja heidän jälkeensä heidän pojilleen ja tyttärilleen. Jäljellä oleva kolmannes perinnöstä palautuu joka tapauksessa oikeuden tyyssijalle. Näin on säädetty Kirjassa, jonka on kirjoittanut Hän, joka hallitsee kaikkia ihmisiä.

24Mikäli vainajalta ei jää ketään niistä, joiden nimet Korkeimman kynä on kirjannut, hänen jäämistönsä palautuu kokonaisuudessaan edellä mainitulle tyyssijalle, jotta se käytettäisiin siihen, minkä Jumala on määrännyt. Hän totisesti on Säätäjä, Kaikkivoipa.

25Me olemme luovuttanut vainajan asunnon ja henkilökohtaiset vaatteet miespuolisille, emme naispuolisille jälkeläisille emmekä muillekaan perillisille. Hän totisesti on Runsaskätinen, Kaikkiantelias.

26Mikäli vainajan poika on kuollut isänsä vielä eläessä ja on jättänyt jälkeensä lapsia, he perivät isänsä osuuden, kuten Jumalan kirjassa on määrätty. Jakakaatte heidän osuutensa heidän keskensä täydellisen oikeudenmukaisesti. Näin ovat ilmaisun valtameren mainingit hyökyneet ja huuhtoneet maihin Herran kaikelle ihmiskunnalle säätämien lakien helmet. ^{[sivu 28]}27Jos vainajalta jää alaikäisiä lapsia, pitää heidän osuutensa perinnöstä uskoa luotettavan henkilön tai yhtiön haltuun, jotta se voidaan heidän puolestaan sijoittaa kauppaan ja liike-elämään, kunnes he tulevat täysi-ikäisiksi. Uskotulle miehelle pitäisi luovuttaa asianmukainen osuus voitosta, joka sille on näin toimien kertynyt.

28Jäämistön jakaminen pitäisi tehdä vasta, kun Ḥuqúqu’lláh on maksettu, kaikki velat hoidettu, hautajaisten ja hautaamisen kulut suoritettu ja huolehdittu siitä, että vainaja voidaan saattaa lepopaikkaansa arvokkaasti ja kunniallisesti. Näin on säätänyt Hän, joka on alun ja lopun Herra.

29Sano: Tämä on se kätketty tieto, joka ei milloinkaan muutu, koska sen alussa on yhdeksän, merkki, joka viittaa salattuun ja ilmaistuun, loukkaamattomaan ja saavuttamattoman ylevään nimeen. Mitä tulee siihen, minkä olemme lapsille myöntänyt, tämä on Jumalan heille suoma anti, jotta he lausuisivat kiitosta Herrallensa, Sääliväiselle, Armeliaalle. Nämä totisesti ovat Jumalan lait. Älkää rikkoko niitä alhaisten ja itsekkäitten halujenne yllyttäminä. Täyttäkäätte velvoitteet, jotka on teidän kannettavaksenne pannut Hän, joka on Ilmaisun sarastuspaikka. Vilpittömät Hänen palvelijoittensa joukossa pitävät Jumalan antamia määräyksiä elämän vetenä joka uskon seuraajille sekä viisauden ja lempeän kaitselmuksen valona kaikille maan ja taivaan asukkaille.

30Herra on säätänyt, että jokaiseen kaupunkiin tulee perustaa Oikeusneuvosto, johon kokoontuu neuvottelijoita Bahán luvun verran, ja vaikka lukumäärä olisi suurempikin, ei sillä ole väliä. Heidän pitäisi ajatella astuvansa Jumalan, Ylevän, Kaikkein korkeimman läsnäolon esikartanoon ja katsovansa Häntä, joka on Näkymätön. Heidän tulee olla Armeliaan uskottuja ihmisten keskuudessa ja pitää itseään Jumalan nimittäminä suojelijoina kaikille, jotka maan päällä asuvat. Heidän velvollisuutenansa on pitää neuvoa keskenään ja Jumalan tähden ottaa huomioon Hänen palvelijoittensa edut niin, kuin he ottavat ^{[sivu 29]}huomioon omat etunsa, ja päättää niin, kuin on soveliasta ja suotavaa. Näin on Herra, teidän Jumalanne, teitä käskenyt. Varokaa, että ette hylkää sitä, mikä on selvästi ilmaistu Hänen muistiossansa. Peljätkää Jumalaa, oi te, jotka käsitätte.

31Oi maailman ihmiset! Rakentakaatte temppeleitä kautta kaikkien maiden Hänen nimessänsä, joka on kaikkien uskontojen Herra. Tehkää niistä niin täydelliset, kuin olevaisuuden maailmassa on mahdollista, ja kaunistakaa ne sillä, mikä niille on soveliasta, älkää kuvin tai veistoksin. Sitten ylistäkää niissä säteillen ja riemuiten Herraanne, Kaikkein sääliväisintä. Totisesti, Hänen muistelonsa kirkastaa silmät ja täyttää sydämen valolla.

32Herra on säätänyt, että teistä niiden, jotka kykenevät, on tehtävä pyhiinvaellus Pyhään taloon, ja tästä Hän on vapauttanut naiset armeliaisuuden osoituksena puoleltaan. Hän toden totta on Kaikkiantelias, Kaikkein jalomielisin.

33Oi Bahán kansa! Teistä jokaisen velvollisuus on tehdä jotakin työtä – esimerkiksi käsityöläisenä, kauppiaana tahi vastaavana. Me olemme ylentänyt tällaisen työn tekemisen ainoan tosi Jumalan palvonnan vertaiseksi. Pohtikaa, oi ihmiset, teidän Herranne armoa ja siunauksia sekä kiittäkää Häntä aamuin ja illoin. Älkää tuhlatko aikaanne joutilaisuuteen ja laiskuuteen vaan tehkää sitä, mikä hyödyttää itseänne ja muita. Näin on säädetty tässä muistiossa, jonka taivaanrannalta on loistanut viisauden ja ilmaisun päiväntähti. Jumalan silmissä ihmisistä halveksittavimmat ovat ne, jotka istuvat kerjäämässä. Tarttukaatte lujasti vaurauden nuoraan ja pankaa luottamuksenne Jumalaan, kaikkien varojen Antajaan. ^{[sivu 30]}34Käden suuteleminen on Kirjassa kielletty. Tämän tavan on kieltänyt Jumala, kunnian ja käskyvallan Herra. Kenellekään ei ole sallittua hakea synninpäästöä toiselta sielulta. Olkoon katumus teidän itsenne ja Jumalan välistä. Hän totisesti on Armahtaja, Antelias, Armollinen, Ainut, joka antaa katuvalle synninpäästön.

35Oi te Armeliaan palvelijat! Nouskaa palvelemaan Jumalan asiaa sellaisella tavalla, että teitä eivät piinaa niiden aiheuttamat huolet ja murheet, jotka eivät ole uskoneet Jumalan merkkien päivänkoittoon. Kun lupaus täytettiin ja Luvattu ilmaistiin, maailman sukukuntien kesken on ilmennyt erimielisyyksiä ja kukin kansa on seurannut omaa mielijohdettansa ja joutavia kuvitelmiansa.

36Ihmisten joukossa on se, joka istuutuu ovensuuhun sandaalien keskelle vaikka sydämessänsä himoitsee kunniapaikkaa. Sano: Mikä olet miehiäsi, oi sinä turhamainen ja piittaamaton, joka tahtoisit näyttää muulta kuin olet? Ja ihmisten joukossa on se, joka väittää itsellään olevan sisäistä tietoa ja vieläkin syvällisempää, tähän tietoon kätkettyä tietoa. Sano: Puhut valhetta! Kautta Jumalan! Mitä sinulla on, ei ole muuta kuin akanoita, jotka Me olemme sinulle jättänyt, kuten luut jätetään koirille. Ainoan tosi Jumalan vanhurskauden kautta! Jos joku pesisi kaiken ihmiskunnan jalat ja jos hän palvoisi Jumalaa metsissä, laaksoissa ja vuorilla, korkeilla vaaroilla ja ylväillä huipuilla eikä jättäisi jälkeensä ainuttakaan kiveä tahi puuta, yhtäkään maan murenta, joka ei olisi hänen palvontansa todistaja – kuitenkaan, jos Minun mielisuosioni tuoksua ei hänestä voisi hengittää, hänen työnsä eivät milloinkaan olisi Jumalalle otolliset. Näin on säätänyt Hän, joka on kaikkien Herra. Kuinka moni ihminen ^{[sivu 31]}onkaan vetäytynyt erakoksi Intian mailla, kieltänyt itseltään sen, minkä Jumala on lailliseksi säätänyt, tuominnut itsensä kieltäymyksiin ja lihankidutuksiin, eikä häntä ole muistanut Jumala, Säkeiden ilmaisija. Älkää tehkö teoistanne pauloja, joilla koette vangita pyrkimyksenne määrää, älkääkä evätkö itseltänne tätä perimmäistä päämäärää, jota ovat alati ikävöineet kaikki ne, jotka ovat päässeet lähelle Jumalaa. Sano: Kaikkien tekojen henki ja elämä on Minun mielisuosioni, ja kaikki on riippuvaista Minun hyväksynnästäni. Lukekaatte muistioita, jotta tietäisitte, mitä Jumalan, Kaikkein kirkkaimman, Aina anteliaan kirjoissa on tarkoitettu. Ken saavuttaa Minun rakkauteni, on oikeutettu kultaiseen valtaistuimeen, jolla istua kunniassa yllä kaiken maailman. Ken on siitä osaton, vaikka tomussa istuisi, etsisi tomu turvaa Jumalalta, kaikkien uskontojen Herralta.

37Ken väittää saaneensa ilmoituksen suoraan Jumalalta, ennen kuin on kulunut umpeen täydet tuhat vuotta, on varmasti valehteleva petkuttaja. Me rukoilemme Jumalaa, että Hän armossansa auttaisi sellaista ihmistä perumaan ja hylkäämään väitteensä. Jos hän katuu, Jumala on epäilemättä hänelle anteeksi antava. Mutta jos hän hellittämättä pysyy erheessänsä, Jumala on varmasti lähettävä alas jonkun, joka on häntä säälittä kohteleva. Ankara tosiaankin on Jumala rangaistessaan! Jos joku tulkitsee tämän säkeen toisin, kuin on sen selvä merkitys, hän menettää Jumalan hengen ja Hänen armeliaisuutensa, joka sulkee suojaansa kaiken luodun. Peljätkää Jumalaa älkääkä seuratko joutavia mielijohteitanne. Ei, vaan seuratkaa Herranne, Kaikkivaltiaan, Kaikkiviisaan käskyä. Ennen pitkää kantautuu kiivaita ääniä useimmista maista. ^{[sivu 32]}Kaihtakaa niitä, oi Minun kansani, älkääkä seuratko väärämielisiä tai pahasydämisiä. Tämä on se, mistä Me teitä ennalta varoitimme, kun asuimme `Iráqissa, sitten myöhemmin ollessamme Salaperäisyyden maassa ja nyt tästä Loistokkaasta tyyssijasta käsin.

38Älkää masentuko, oi maailman kansat, kun Minun kauneuteni päiväntähti laskee ja Minun pyhättöni taivas kätkeytyy silmiltänne. Nouskaa edistämään Minun asiaani ja ylistämään Minun sanaani ihmisten keskuudessa. Kaikkina aikoina Me olemme teidän kanssanne ja totuuden voimalla teitä vahvistamme. Me olemme todellakin kaikkivaltias. Ken on tuntenut Minut, nousee niin järkähtämättömästi Minua palvelemaan, että maan ja taivaan vallat eivät voi häntä hänen aikeessansa horjuttaa.

39Maailman kansat ovat syvässä unessa. Jos ne heräisivät horteestansa, ne rientäisivät innokkaasti Jumalan, Kaikkitietävän, Kaikkiviisaan tykö. Ne hylkäisivät kaiken, minkä omistavat, vaikka niillä olisi maan kaikki aarteet, jotta niiden Herra niitä muistaisi ja edes yhden ainoan sanan niille lausuisi. Näin neuvoo teitä Hän, joka tuntee salatut asiat, muistiossa, jota luomakunnan silmä ei ole nähnyt ja joka on ilmoitettu yksin Hänen omalle itsellensä, kaikkien maailmojen kaikkivoivalle Varjelijalle. Niin hämmentyneitä ovat ne paheellisten pyyteittensä humalassa, että eivät pysty tuntemaan kaiken olemassaolon Herraa, jonka ääni kaikilta tahoilta kuuluvasti julistaa: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Mahtava, Kaikkiviisas.”

40Sano: Älkää iloitko siitä, mitä omistatte. Tänä iltana se on teidän, huomenna sen omistavat toiset. Näin varoittaa teitä Hän, joka on Kaiken tietävä, Kaiken tunteva. Sano: Voitteko te väittää, että se, minkä omistatte, on ^{[sivu 33]}kestävää taikka varmaa? Ei! Kautta oman itseni, Kaikessa armeliaan, te ette voi, jos olette niitä, jotka arvostelevat rehellisesti. Elonne päivät kiitävät pois kuin tuulen henkäys, ja kaikki kunnianne ja loistonne katoaa, niin kuin on kadonnut niiden kunnia ja loisto, jotka ovat teidän edellänne menneet. Miettikää, oi ihmiset! Kuinka onkaan käynyt muinaisten päivienne, kadonneitten vuosisatojenne? Onnellisia ovat ne päivät, jotka pyhitetään Jumalan muistelolle, ja siunattuja ne tunnit, jotka vietetään ylistäen Häntä, joka on Kaikkiviisas. Kautta elämäni! Ei mahtavain loisto eikä rikkaitten vauraus, ei edes jumalattomain valta-asema ole säilyvä. Vain sana Häneltä, ja kaikki on katoava. Hän totisesti on Kaikkivoimainen, Kaiken voittava, Kaikkivaltias. Mitä hyötyä on siitä maisesta tavarasta, minkä ihmiset omistavat? Siitä, mikä on heitä hyödyttävä, he eivät ole lainkaan pitäneet väliä. Ennen pitkää he ovat unestansa heräävä ja toteava, että eivät enää kykenekään saavuttamaan sitä, mikä heiltä on jäänyt huomaamatta heidän Herransa, Kaikkivaltiaan, Kaikkein ylistetyimmän päivinä. Jos he tämän vain tietäisivät, he luopuisivat kaikesta, mikä heillä on, jotta heidän nimensä voitaisiin Hänen valtaistuimensa edessä mainita. Heidät totisesti luetaan kuolleihin.

41Ihmisten joukossa on se, joka on oppineisuudestansa ylpistynyt ja joka sen kautta on estynyt tuntemasta Minun nimeäni, Itseolevaa, se, joka takanaan seuraavat sandaalinaskelet kuullessaan kasvaa omasta mielestään Nimrodia mahtavammaksi. Sano: Oi sinä hyljätty! Missä nyt on hänen asuinsijansa? Jumalan kautta, se on alimmaisessa tulessa. Sano: Oi jumaluusoppineitten joukko! Ettekö kuule Minun ylevimmän kynäni läpitunkevaa ääntä? ^{[sivu 34]}Ettekö näe tätä Aurinkoa, joka paistaa sädehtivässä loistossansa kaikkein kirkkaimman taivaanrannan yllä? Miten pitkään palvotte paheellisten intohimojenne epäjumalia? Luopukaa turhista kuvitelmistanne ja kääntykää Jumalan, iankaikkisen Herranne puoleen.

42Hyväntekeväisyyteen osoitetut lahjoitukset palautuvat Jumalalle, Merkkien ilmaisijalle. Kenelläkään ei ole oikeutta päättää niistä ilman lupaa Häneltä, joka on Ilmoituksen sarastuspaikka. Hänen jälkeensä tämä valta siirtyy Aghṣáneille ja heidän jälkeensä Oikeusneuvostolle – mikäli se siihen mennessä on maailmaan perustettu – jotta he voivat käyttää näitä lahjoituksia niiden paikkojen hyväksi, joita on tässä uskossa ylevöitetty, ja kaikkeen siihen, mihin heidät on velvoittanut Hän, joka on mahdin ja voiman Jumala. Muussa tapauksessa lahjoitukset palautuvat Bahán kansalle, joka puhuu vain Hänen luvallansa ja punnitsee vain sen mukaan, minkä Jumala on tässä muistiossa säätänyt – katso, he ovat voiton esitaistelijoita taivaan ja maan välillä – jotta he voivat käyttää niitä sillä tavalla, jonka on kirjassansa määrännyt Jumala, Mahtava, Antelias.

43Älkää vaikeroiko koettelemusten hetkinänne älkääkä niistä riemuitko, etsikäätte keskitietä, joka on Minun muisteloni teidän ahdingoissanne ja sen pohdiskelu, mikä voi tulevaisuudessa osaksenne langeta. Näin teitä neuvoo Hän, joka on Kaikkitietävä, Hän, joka on tietoinen.

44Älkää ajelko päätänne. Jumala on koristanut sen hiuksin, ja tässä on merkkejä luomakunnan Herralta niille, jotka pohdiskelevat luonnon vaatimuksia. Hän totisesti on väkevyyden ja viisauden Jumala. Kuitenkaan ei ole sopivaa antaa hiusten ulottua yli korvain rajan. Näin on säätänyt Hän, joka on kaikkien maailmojen Herra. ^{[sivu 35]}45Karkotus ja vankeus on säädetty varkaalle, ja kolmannen rikoksen jälkeen pankaatte merkki hänen otsaansa, jotta häntä ei näin tunnistettavana hyväksyttäisi Jumalan kaupungeissa ja Hänen maissansa. Varokaa, että ette säälistä lyö laimin panna toimeen Jumalan uskonnon säännöksiä. Tehkää se, mihin teitä on käskenyt Hän, joka on sääliväinen ja armelias. Me koulimme teitä viisauden ja lakien vitsalla aivan kuin isä, joka kasvattaa poikaansa, ja tämä pelkästään teidän oman itsenne suojelemisen sekä asemanne ylentämisen tähden. Kautta elämäni, jos vain pääsisitte perille siitä, mitä Me olemme teille halunnut ilmaistessamme Meidän pyhät lakimme, te uhraisitte oman sielunnekin tämän pyhän, tämän mahtavan ja kaikkein ylevimmän uskon puolesta.

46Ken haluaa käyttää hopeisia tai kultaisia astioita, on vapaa niin tekemään. Ottakaa vaarin, että ruokaa nauttiessanne ette työnnä kättänne kulhojen ja vatien sisältöön. Omaksukaatte sellaiset tavat, jotka parhaiten ovat jalostuneisuuden mukaiset. Hän totisesti haluaa nähdä teidän käyttäytyvän kuin paratiisin asukkaat Hänen mahtavassa ja ylhäisimmässä kuningaskunnassansa. Pitäkäätte lujasti kiinni jalostuneisuudesta kaikissa oloissa, jotta silmänne säästyisivät näkemästä sitä, mikä on vastenmielistä omalle itsellenne ja paratiisin asukkaille. Jos joku tästä poikkeaa, hänen tekonsa tehdään sillä hetkellä tyhjäksi. Jos hänellä kuitenkin on hyvä syy, Jumala antaa hänelle anteeksi. Hän toden totta on Armollinen, Kaikkein anteliain.

47Hänellä, joka on Jumalan asian sarastuspaikka, ei ole kumppania kaikkein suurimmassa erehtymättömyydessä. Hän on se, joka luomakunnan valtakunnassa on sanojen ^{[sivu 36]}”Hän tekee, mitä ikinä Hän tahtoo” ilmentymä. Jumala on pidättänyt tämän erityisaseman omalle itsellensä eikä ole kenellekään määrännyt osuutta niin ylhäisestä ja ylimaallisesta asemasta. Tämä on Jumalan säädös, tätä ennen läpitunkemattoman arvoituksen verhoon kätketty. Me olemme paljastanut sen tässä ilmoituksessa ja siten rikki reväissyt verhot niiltä, jotka eivät ole tunnustaneet, mitä Jumalan kirja toi julki, ja jotka luettiin piittaamattomiin.

48Jokainen isä on velvoitettu opastamaan poikaansa ja tytärtään lukemisen ja kirjoittamisen taidossa sekä kaikessa, mikä Pyhässä muistiossa on säädetty. Siltä, joka lyö laimin sen, mihin häntä käsketään, tulee uskottujen sitten periä se, mikä on tarpeen lasten opettamiseksi, jos hän on varakas, ja jos ei, siirtyy asia Oikeusneuvostolle. Totisesti Me olemme tehnyt siitä suojan köyhille ja puutteenalaisille. Ken kasvattaa oman poikansa tai jonkun toisen pojan, on kuin hän olisi kasvattanut Minun poikani. Hänen yllään olkoot Minun kirkkauteni, Minun laupeuteni, Minun armeliaisuuteni, jotka ovat sulkeneet sisäänsä koko maailman.

49Jumala on tuominnut sakon jokaiselle avionrikkojalle, miehelle ja naiselle, maksettavaksi Oikeusneuvostolle: yhdeksän mithqália kultaa, mikä kaksinkertaistetaan, mikäli he uusivat rikoksen. Tämä on rangaistus, jonka Hän, joka on nimien Herra, on osoittanut heille tässä maailmassa, ja tulevassa maailmassa Hän on säätänyt heille nöyryyttävän piinan. Jos jonkun tuntoa painaa synti, hänen kuuluu katua sitä ja palata Herransa tykö. Hän totisesti suo anteeksiannon, kenelle Hän ikinä haluaa, eikä kukaan saa kyseenalaistaa sitä, minkä Hän mielii säätää. ^{[sivu 37]}Hän on toden totta Aina anteeksi antava, Kaikkivaltias, Kaikkein ylistetyin.

50Varokaa, että loiston verhot eivät estä teitä nauttimasta osaanne tämän elävän Lähteen kristallinkirkkaista vesistä. Tarttukaatte pelastuksen maljaan tänä aamunkoiton aikana Hänen nimessänsä, joka saa päivän sarastamaan, ja juokaa kylläksenne Hänen ylistykseksensä, joka on Kaikkein kirkkain, Verraton.

51Me olemme tehnyt teille luvalliseksi kuunnella musiikkia ja laulua. Ottakaa kuitenkin vaarin, että niiden kuunteleminen ei saisi teitä ylittämään sopivaisuuden ja arvokkuuden rajoja. Olkoon riemunne Kaikkein korkeimmasta nimestäni syntynyttä riemua, nimestä, joka saa sydämen haltioihinsa ja täyttää hurmiolla kaikkien mielen, jotka ovat päässeet lähelle Jumalaa. Me totisesti olemme tehnyt musiikista sielullenne tikapuut, joiden avulla se voi kohota korkeuden valtakuntaan; älkää siis tehkö sitä minän ja intohimon siiviksi. Meistä todellakin on vastenmielistä nähdä teidät luettuina houkkien joukkoon.

52Me olemme säätänyt, että kolmasosa kaikista sakoista menee oikeuden tyyssijalle, ja Me neuvomme sen miehiä toimimaan silkasta oikeudenmukaisuudesta, jotta he voivat käyttää näin kertyneen sellaisiin tarkoituksiin, mihin heidät on velvoittanut Hän, joka on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas. Oi te oikeuden miehet! Olkaatte Jumalan valtakunnassa paimenina Hänen lampaillensa ja suojelkaa niitä saaliinhimoisilta susilta, jotka ovat ilmaantuneet valepuvussa, aivan kuin suojelisitte omia poikianne. Näin teitä kehottaa Neuvonantaja, Uskollinen.

53Mikäli keskuudessanne syntyy erimielisyyksiä mistä ^{[sivu 38]}asiasta tahansa, jättäkää se Jumalan ratkaistavaksi, kun Aurinko yhä paistaa tämän taivaan reunan yllä, ja kun se on laskenut, kääntykäätte kaiken sen puoleen, minkä Hän on alas lähettänyt. Tämä totisesti on kylliksi maailman kansoille. Sano: Älkää antako sydämenne ahdistua, oi ihmiset, kun läsnäoloni kirkkaus sammuu ja ilmaisuni valtameri vaikenee. Siihen, että Minä olen teidän keskuudessanne, sisältyy viisaus ja siihen, että keskuudestanne poistun, toinen viisaus, käsittämätön kaikille paitsi Jumalalle, Verrattomalle, Kaiken tietävälle. Kirkkautemme valtakunnasta Me totisesti näemme teidät ja lähetämme korkeuden väen sotajoukot ja suosiossamme olevien enkelten komppanian auttamaan jokaista, joka nousee asiamme voittoa edistämään.

54Oi maailman kansat! Jumala, Ikuinen totuus, on todistajani siitä, että Herranne, Kahlitsemattoman, lausumien sanojen suloisuus on kallioista saattanut puhkeamaan raikkaitten, vienojuoksuisten vetten vuot, mutta te vain uinutte. Luopukaa siitä, minkä omistatte, ja irrottautuneisuuden siivin kohotkaa kaiken luodun tuolle puolen. Näin käskee teitä luomakunnan Herra, jonka Kynän liike on mullistanut ihmiskunnan sielun.

55Tiedättekö te, mistä korkeuksista Herranne, Kaikkein kirkkain, teitä kutsuu? Kuvitteletteko tunteneenne Kynän, jolla Herranne, kaikkien nimien Herra, teitä käskee? Ei, kautta elämäni! Jos te sen tuntisitte, te hylkäisitte maailman ja kaikesta sydämestänne kiirehtäisitte Ylen rakastetun tykö. Teidän henkenne haltioituisivat Hänen sanastansa niin, että syöksisitte sekasortoon suuremmankin maailman, saati sitten tämän pienen ja vähäpätöisen. Näin ovat anteliaisuuteni sadekuurot armoni osoituksena ^{[sivu 39]}langenneet alas laupeuteni taivaasta, jotta te voisitte olla kiitollisia.

56Rangaistukset jonkun haavoittamisesta tahi lyömisestä riippuvat vamman vakavuudesta. Jokaiselle asteelle on tuomion Herra määrännyt tietyn korvauksen. Hän toden totta on Säätäjä, Mahtava, Kaikkein ylevin. Me tuomme julki, jos se on tahtomme, nämä maksut oikeudenmukaisissa määrissään – tämä on lupaus puoleltamme, ja Hän totisesti on sitoumuksensa Pitäjä, kaiken Tietäjä.

57Totisesti teidät velvoitetaan järjestämään juhla kerran joka kuussa, vaikka tarjolla olisi pelkkää vettä, sillä Jumalan tarkoitus on sitoa sydämet yhteen, vaikkakin sekä maallisin että taivaallisin keinoin.

58Varokaa, että lihan himot ja turmeltuneet taipumukset eivät aiheuta jakautumista keskuudessanne. Olkaa kuin yhden käden sormet, kuin yhden ruumiin jäsenet. Näin neuvoo teitä Ilmoituksen kynä, jos lienette niitä, jotka uskovat.

59Ajatelkaa Jumalan armeliaisuutta ja Hänen lahjojansa. Hän määrää teille sitä, mikä teitä hyödyttää, vaikka Hän itse on täysin riippumaton kaikista luoduista. Teidän pahat tekonne eivät voi Meitä milloinkaan vahingoittaa eivätkä hyvät työnne Meitä hyödyttää. Yksin Jumalan tähden Me teitä kutsumme. Tästä jokainen ymmärrystä ja syvällistä näkemystä omaava ihminen todistaa.

60Jos metsästätte petoeläinten tahi petolintujen avulla, lausukaatte Jumalan nimeä, kun lähetätte ne ajamaan saalistansa, sillä sitten kaikki, minkä ne pyydystävät, on oleva luvallista teille, vaikka huomaisitte sen kuolleen. Hän totisesti on Kaiken tietävä, Kaiken tunteva. Ottakaa ^{[sivu 40]}kuitenkin vaarin, että ette metsästä liiaksi. Kulkekaatte kaikessa oikeuden ja kohtuuden polkua. Näin teitä käskee Hän, joka on Ilmoituksen sarastuspaikka, jospa vain käsittäisitte.

61Jumala on käskenyt teitä osoittamaan ystävällisyyttä sukulaisilleni, mutta Hän ei ole antanut heille mitään oikeutta muiden omaisuuteen. Hän totisesti on itsessään riittävä, luoduistansa täysin riippumaton.

62Jos joku tahallaan hävittää talon tulella, hänet niin ikään polttakaatte, jos joku tieten tahtoen riistää toiselta hengen, hänet niin ikään surmatkaatte. Tarttukaatte Jumalan määräyksiin kaikin voimin ja valloin ja hyljätkää tietämättömäin tavat. Mikäli tuomitsette murhapolttajan tai murhaajan elinkautiseen vankeuteen, se olisi Kirjan määräysten mukaan sallittavaa. Hänellä totisesti on valta säätää, mitä ikinä Hän mielii.

63Jumala on teille määrännyt aviosäädyn. Varokaa, että ette ota itsellenne kahta vaimoa enempää. Ken tyytyy yhteen kumppaniin Jumalan palvelijatarten joukosta, on sekä hän että hänen vaimonsa elävä tyyneydessä. Ja ken haluaa ottaa palvelukseensa naispalvelijan, voi säädyllisesti niin tehdä. Tällainen on säädös, jonka Ilmoituksen kynä on kirjannut totuuden ja oikeuden nimessä. Solmikaa avioliitto, oi ihmiset, jotta teistä syntyisi se, joka Minua mainitsee palvelijoitteni keskuudessa. Tämä on käskyni teille. Pitäkää siitä lujasti kiinni apuna itsellenne.

64Oi maailman ihmiset! Älkää seuratko minän yllytyksiä, sillä se kehottaa hellittämättä turmelukseen ja hekumaan. Sitä vastoin seuratkaa Häntä, joka on kaiken luodun Omistaja, joka käskee teitä osoittamaan hurskautta ja ilmentämään Jumalan pelkoa. Hän totisesti on ^{[sivu 41]}riippumaton kaikista luoduistansa. Ottakaa vaarin, että ette yllytä ilkivaltaan maassa, sitten kun se on saatettu järjestykseen. Ken tällä tavoin toimii, ei ole Meistä, eikä Meillä ole hänen kanssaan mitään tekemistä. Tällainen on käsky, joka totuuden voimasta on ilmaistu ilmoituksen taivaasta.

65Bayánissa on säädetty, että avioliitto on riippuvainen kummankin osapuolen suostumuksesta. Me olemme tahtonut juurruttaa rakkauden, ykseyden ja sopusoinnun palvelijoittemme keskuuteen ja asettanut sen ehdoksi, kunhan pariskunnan toive on tiedossa, heidän vanhempiensa luvan, jotta heidän keskensä ei syntyisi kaunaa tai katkeruutta. Ja tässä Meillä on vielä muitakin tarkoituksia. Näin on Meidän käskymme käynyt.

66Mitään avioliittoa ei voida solmia maksamatta myötäjäisiä, jotka on asetettu kaupungissa asuville yhdeksäksitoista mithqáliksi puhdasta kultaa ja kylässä asuville samaksi määräksi hopeaa. Siltä, joka tahtoo tätä summaa korottaa, on kielletty yhdeksänkymmenenviiden mithqálin rajan ylittäminen. Näin on käsky kirjoitettu majesteettiudessa ja voimassa. Jos hän kuitenkin tyytyy alimman tason maksuun, on se Kirjan mukaan oleva hänelle parempi. Jumala totisesti tekee rikkaaksi, kenet Hän ikinä tahtoo, sekä taivaallisin että maallisin keinoin, ja Hänellä toden totta on valta yli kaiken.

67Jumala on säätänyt, että jos joku Hänen palvelijoistansa aikoo matkustaa, hänen täytyy vaimollensa kertoa määräaika, jolloin hän palaa kotiin. Jos hän palaa lupaamaansa ajankohtaan mennessä, hän on noudattanut Herransa määräystä ja Hänen käskynsä kynä lukee hänet vanhurskaihin. Muussa tapauksessa, jos viivästykseen on hyvä syy, hänen täytyy ilmoittaa vaimollensa ja ponnistaa kaikkensa palatakseen hänen luokseen. Mikäli kumpaakaan ei tapahdu, vaimon kuuluu odottaa yhdeksän kuukauden aika, minkä jälkeen hänellä ei ole estettä ottaa toista aviomiestä, mutta jos hän odottaa kauemmin, Jumala totisesti rakastaa niitä naisia ja miehiä, jotka osoittavat kärsivällisyyttä. Totelkaatte Minun käskyjäni älkääkä seuratko jumalattomia, niitä, jotka on katsottu synnintekijöiksi Jumalan pyhässä muistiossa. Jos vaimon tavoittaa odotusaikana sana hänen mieheltänsä, hänen tulisi valita se menettely, joka on kiitettävä. Hän totta totisesti haluaa, että Hänen palvelijansa ja palvelijattarensa olisivat sovussa toiset toistensa kanssa. Ottakaa vaarin, että ette tee mitään, mikä saattaa johtaa leppymättömyyteen välillänne. Näin on säädös vahvistettu ja lupaus annettu. Jos vaimolle kuitenkin tulee tieto hänen aviomiehensä kuolemasta tahi murhasta ja sen vahvistaa todeksi yleinen tietämys tahi kahden luotettavan todistajan lausunto, hänen pitää pysyä yksin; määrättyjen kuukausien sitten kuluttua umpeen hän voi vapaasti menetellä valintansa mukaan. Tällainen on Hänen käskynsä, joka on mahtava ja voimallinen herruudessansa.

68Jos aviomiehen ja vaimon välille syntyy kaunaa tai vastenmielisyyttä, miehen ei pidä ottaa eroa vaimostansa vaan vartoa kärsivällisesti yhden kokonaisen vuoden ajan, jotta kenties kiintymyksen sulotuoksu palautuisi heidän välilleen. Jos tämän ajan päätyttyä heidän rakkautensa ei ole elpynyt, on aviosta eroaminen sallittua. Jumalan viisaus on totisesti sulkenut piiriinsä kaiken. Herra on kieltänyt Käskyvaltansa kynän kirjoittamassa muistiossa menettelyn, johon te aiemmin voitte turvautua, kun te ^{[sivu 43]}kolmasti olitte ottanut samasta naisesta eron. Tämän Hän on tehnyt suosionosoituksena puoleltaan, jotta teidät voitaisiin lukea kiitollisiin. Se, joka on ottanut eron vaimostansa, voi päättää kuukausien saatossa mennä uudelleen naimisiin hänen kanssaan keskinäisen kiintymyksen ja suostumuksen vallitessa, kunhan hän ei ole ottanut itselleen toista aviomiestä. Mikäli vaimo on avioitunut uudelleen, niin on selvää, että tämän toisen liiton kautta ero on vahvistettu ja asia on ratkaistu, ellei hänen tilanteensa muutu. Näin on tämän säädöksen tähän loistavaan muistioon majesteettiudella kirjoittanut Hän, joka on Kauneuden sarastuspaikka.

69Jos vaimo seuraa aviomiestänsä matkalle ja heidän välilleen tulee erimielisyyksiä sen varrella, miehen on huolehdittava hänen kuluistansa yhden kokonaisen vuoden ajan ja joko vietävä hänet takaisin sinne, mistä hän tuli, tahi uskottava hänet ja kaikki hänen matkallaan tarpeellinen luotettavan henkilön huostaan, jonka pitää saattaa hänet kotiin. Sinun Herrasi totisesti säätää, niin kuin Hän mielii, yliherruuden nojalla, joka peittää siimekseensä maan kansat.

70Mikäli naisesta otetaan avioero todistetun uskottomuuden takia, hänelle ei kuulu elatusta hänen odotusaikanansa. Näin on käskymme päiväntähti loistanut säteilevänä oikeudenmukaisuuden taivaankannelta. Todellakin Herra rakastaa sopua ja yhteisymmärrystä ja kammoksuu välirikkoa ja avioeroa. Eläkäätte, oi ihmiset, toiset toistenne kanssa säteillen ja riemuiten. Kautta elämäni! Kaikki katoavat, jotka maan päällä ovat, kun taas yksin hyvät teot pysyvät. Minun sanojeni totuudesta todistaa Jumala itse. Sopikaa erimielisyytenne, oi palvelijani; ottakaatte ^{[sivu 44]}siis vaarin Kirkkauden kynämme kehotuksesta älkääkä seuratko ylimielisiä ja uppiniskaisia.

71Ottakaa vaarin, että maailma ei viekoittelisi teitä, niin kuin se viekoitteli ihmiset, jotka ennen teitä elivät! Noudattakaatte Herranne lakeja ja määräyksiä ja kulkekaatte tätä tietä, joka vanhurskaudessa ja totuudessa on eteenne laitettu. Ne, jotka karttavat vääryyttä ja erhettä, jotka pitävät kiinni hyveestä, ovat ainoan tosi Jumalan silmissä Hänen luoduistansa ehoimpien joukossa. Heidän nimeänsä ylistävät taivaan valtakuntien väki ja ne, jotka asustavat tässä pyhätössä, joka Jumalan nimessä on pystytetty.

72Teidän on kiellettyä käydä kauppaa orjilla, olivatpa he miehiä tahi naisia. Sen, joka itse on palvelija, ei sovi ostaa toista Jumalan palvelijaa, ja tämä on Hänen pyhässä muistiossansa kielletty. Näin on Hänen armeliaisuudestansa käskyn kirjannut oikeudenmukaisuuden Kynä. Älköön kukaan korottako itseään toisen yläpuolelle. Kaikki ovat Herran edessä pelkkiä käskyläisiä, ja kaikki ilmentävät sitä totuutta, että ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Hän totisesti on Kaikkiviisas, jonka viisaus sulkee piiriinsä kaiken.

73Kaunistautukaa oivallisten tekojen asulla. Se, jonka teot pääsevät Jumalan mielisuosioon, on varmasti Bahán kansaa ja muistetaan Hänen valtaistuimensa edessä. Auttakaatte kaiken luomakunnan Herraa vanhurskauden töin ja myös viisaudella ja puheella. Näin teitä tosiaankin on käskenyt useimmissa muistioissansa Hän, joka on Kaikessa armelias. Hän todellakin on tietoinen siitä, mitä Minä sanon. Älköön kukaan kiistelkö toisen kanssa, älköönkä yksikään sielu surmatko toista. Tämä totisesti on ^{[sivu 45]}se, mikä teiltä kiellettiin kirjassa, joka on piillyt kirkkauden pyhätön kätköissä. Mitä! Tappaisitteko sen, jonka Jumala on herättänyt eloon, johon Hän on puhaltanut hengen omalla henkäyksellänsä? Raskas olisi silloin rikkomuksenne Hänen valtaistuimensa edessä! Peljätkää Jumalaa älkääkä kohottako kättänne vääryyteen tai sortoon hävittääksenne sen, minkä Hän itse on pystyttänyt, ei, käykäätte Jumalan, Tosiolevan tietä. Heti kun todellisen tiedon sotajoukot tulivat näkyviin jumalallisen ilmaisun viirejä kantaen, uskontojen sukukunnat ajettiin pakosalle, paitsi ne harvat, jotka tahtoivat juoda iankaikkisen elämän virrasta paratiisissa, joka oli syntynyt Kaikkein kirkkaimman henkäyksestä.

74Jumala on säätänyt osoituksena armeliaisuudestansa luoduillensa, että siemenneste ei ole epäpuhdasta. Lausukaa Hänelle kiitosta iloiten ja säteillen älkääkä seuratko sellaisia, jotka ovat etäällä Hänen läheisyytensä sarastuspaikasta. Nouskaatte kaikissa oloissa palvelemaan asiaa, sillä Hän varmasti auttaa teitä yliherruutensa voimalla, joka peittää maailmat siimekseensä. Tarratkaatte jalostuneisuuden nuoraan niin hellittämättä, että ette salli lian häivänkään näkyä pukimissanne. Tällainen on määräys Häneltä, joka on pyhittynyt kaiken jalostuneisuuden yläpuolelle. Ken hyvästä syystä ei tähän yllä, ei moitetta saa. Jumala totisesti on Anteeksi antava, Armelias. Peskäätte kaikki likaantunut vedellä, joka on muuttumatonta kaikissa kolmessa suhteessa. Ottakaa vaarin, että ette käytä vettä, joka on muuttunut oltuaan alttiina ilmalle tai jollekin muulle tekijälle. Olkaatte puhtauden sisimpänä olemuksena ihmiskunnan keskuudessa. Tämä todellakin on se, mitä teidän Herranne, Verraton, Kaikkiviisas, teille haluaa. 

^{[sivu 46]}75Jumala on samoin anteliaisuuden osoituksena tyköään poistanut ”epäpuhtauden” käsitteen, jonka perusteella erinäisten asioiden ja kansojen on katsottu olevan saastaisia. Hän toden totta on Aina anteeksi antava, Kaikkein jalomielisin. Totisesti kaikki luotu upotettiin puhdistuksen mereen, kun tuona Ridvánin ensimmäisenä päivänä Me valoimme koko luomakunnan ylle oivallisimpien nimiemme ja ylevimpien ominaisuuksiemme loiston. Tämä totisesti on osoitus Minun lempeästä kaitselmuksestani, joka on sulkenut sisäänsä kaikki maailmat. Seurustelkaatte siis kaikkien uskontojen seuraajien kanssa ja julistakaatte Herranne, Kaikkein sääliväisimmän asiaa. Tämä juuri on tekojen kruunu, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät.

76Jumala on velvoittanut teidät noudattamaan mitä moitteettominta puhtautta siinä määrin, että pesette sen, mikä on tomun peitossa, puhumattakaan kovettuneesta liasta ja samankaltaisesta saastasta. Peljätkää Häntä ja olkaa niitä, jotka ovat puhtaat. Jos kenenkään asu on näkyvästi tahriintunut, hänen rukouksensa eivät kohoa Jumalan tykö ja taivainen väki kääntyy hänestä pois. Käyttäkää ruusuvettä ja aitoa hajustetta. Tämä tosiaankin on se, mitä Jumala on rakastanut aina alusta asti, jolla ei alkua ole, jotta teistä leviäisi se, mitä haluaa Herranne, Verraton, Kaikkiviisas.

77Jumala on vapauttanut teidät Bayánissa asetetusta säädöksestä, joka koskee kirjojen hävittämistä. Me olemme sallinut teidän tutkia sellaisia tieteitä, jotka ovat teille hyödyllisiä, emme sellaisia, jotka johtavat joutavaan väittelyyn. Parempi on tämä teille, jos lienette niitä, jotka käsittävät. ^{[sivu 47]}78Oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kaikkien ylivaltainen Herra, on tullut. Valtakunta on Jumalan, kaikkivoivan Varjelijan, Itseolevan. Älkää palvoko ketään muuta kuin Jumalaa ja sädehtivin sydämin kohottakaa kasvonne Herranne, kaikkien nimien Herran puoleen. Tämä on ilmoitus, jolle ei mikään, minkä te omistatte, milloinkaan voi vetää vertaa, jospa sen vain tietäisitte.

79Näemme teidän riemuitsevan siitä, mitä olette muille koonneet, ja sulkevan itsenne niistä maailmoista, jotka vain Minun varjeltu muistioni voi lukea. Kokoamanne aarteet ovat johdattaneet teidät kauas perimmäisestä tavoitteestanne. Tämä on teille täysin sopimatonta, voisittepa sen vain ymmärtää. Puhdistakaa sydämenne kaikista maallisista tahroista ja kiiruhtakaa valtakuntaan, joka kuuluu Herrallenne, maan ja taivaan Luojalle, joka saattoi maailman vapisemaan ja sen kaikki kansat vaikeroimaan niitä lukuun ottamatta, jotka ovat kaikesta luopuneet ja pitäytyneet siihen, minkä kätketty muistio on säätänyt.

80Tänä päivänä Hän, joka kävi keskustelua Jumalan kanssa, on päässyt Ikiaikaisen valkeuteen ja juonut jälleenyhtymisen puhtaita vesiä tästä maljasta, joka on saattanut meret paisumaan. Sano: Ainoan tosi Jumalan kautta! Siinai kiertää Ilmoituksen päivänkoittoa, kun taas valtakunnan korkeuksista kuullaan Jumalan hengen äänen julistavan: ”Havahtukaa, te maan kopeat, ja kiirehtäkäätte Hänen tykönsä.” Karmel on tänä päivänä ikävöivästi palvoen kiirehtänyt päästäkseen Hänen esikartanoonsa, samalla kun Siionin sydämestä kajahtaa huuto: ”Lupaus on täytetty. Mikä oli Jumalan, Kaikkein ylevimmän, Kaikkivaltiaan, Rakastetuimman pyhässä kirjassa kuulutettu, on nyt ilmi saatettu.” ^{[sivu 48]}81Oi maailman kuninkaat! Kaikkein korkein laki on ilmoitettu tältä sijalta, tältä ylimaallisen loiston näyttämöltä. Kaikki kätketty on saatettu päivänvaloon Ylimmäisen säätäjän tahdosta, Hänen, joka on tuonut tuomiopäivän tullessaan ja jonka voimasta kuu on halaistu ja jokainen kumoamaton käsky selitetty.

82Te olette vain vasalleja, oi maailman kuninkaat! Hän, joka on Kuningasten kuningas, on ilmaantunut ihmeisimpään kirkkauteensa sonnustautuneena ja kutsuu teitä tykönsä. Hän on Apu hädässä, Itseoleva. Ottakaa vaarin, että ylpeys ei estä teitä tuntemasta Ilmoituksen alkulähdettä eivätkä tämän maailman asiat verhon lailla erota teitä Hänestä, joka on taivaan Luoja. Nouskaa palvelemaan Häntä, joka on kaikkien kansakuntien Kaivattu, joka on yhden sanansa voimalla luonut teidät ja määrännyt teidät iäti olemaan yliherruutensa vertauskuvia.

83Jumalan vanhurskauden kautta! Me emme suinkaan tahdo anastaa teiltä valtakuntianne. Meidän tehtävämme on valloittaa ja ottaa omaksemme ihmisten sydän. Siihen on Bahán katse kiintynyt. Tästä todistaa nimien valtakunta, voisittepa sen vain käsittää. Ken seuraa Herraansa, luopuu maailmasta ja kaikesta siinä olevasta. Kuinka paljon enemmästä täytyykään siis irrottautua Hänen, joka on näin ylhäisessä asemassa! Hyljätkää palatsinne ja rientäkäätte etsimään pääsyä Hänen valtakuntaansa. Tämä on tosiaankin oleva teidän parhaaksenne niin tässä maailmassa kuin tulevassakin. Tästä todistaa korkeuksien valtakunnan Herra, jospa te sen vain tietäisitte.

84Kuinka suuri siunaus odottaakaan kuningasta, joka nousee auttamaan Minun asiaani Minun valtakunnassani ja irrottautuu kaikesta paitsi Minusta! Sellainen kuningas ^{[sivu 49]}luetaan purppuraisen arkin asukkaihin – arkin, jonka Jumala on Bahán kansalle valmistanut. Kaikkien tulee ylistää tuon kuninkaan nimeä, kunnioittaa hänen asemaansa ja auttaa häntä aukaisemaan kaupungit Minun nimeni avaimella, nimen, joka on kaikkien näkyvien ja näkymättömien valtakuntien asukasten kaikkivoipa Varjelija. Sellainen kuningas on koko ihmiskunnan silmäterä, kimmeltävä koriste luomakunnan otsalla, siunausten lähteensilmä koko maailmalle. Uhratkaa kaikkenne, oi Bahán kansa, vieläpä henkennekin häntä auttaaksenne.

85Oi Itävallan keisari! Hän, joka on Jumalan valon päivänkoitto, asusti ‘Akkán vankilassa silloin, kun sinä lähdit käymään Aqsán moskeijassa. Sinä kuljit Hänen ohitseen kyselemättä Hänestä, joka ylevöittää jokaisen talon ja aukaisee jokaisen ylvään portin. Me totisesti teimme siitä paikan, jota kohti maailman tulisi kääntyä, jotta se Minua muistaisi, ja kuitenkin olet kieltänyt Hänet, joka on tämän muistamisen kohde, kun Hän tuli ja toi Jumalan, Herrasi ja maailmain Herran valtakunnan. Kaikkina aikoina Me olemme ollut sinun kanssasi ja todennut sinun takertuvan Oksaan Juuresta piittaamatta. Sinun Herrasi totisesti on todistajana siitä, mitä Minä sanon. Olimme murheissamme nähdessämme sinun kiertävän nimemme ympärillä Meistä tietämättömänä, vaikka olimme kasvojesi edessä. Avaa silmäsi, jotta voisit nähdä tämän loistavan näyn ja tuntea Hänet, jota kutsut päivin ja öin, sekä katsella tämän hohtavan taivaanrannan yllä säihkyvää valoa.

86Sano: Oi Berliinin kuningas! Kallista korvasi äänelle, joka kutsuu tästä näkyväisestä Temppelistä: ”Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Iankaikkinen, Vertaamaton, ^{[sivu 50]}Ikiaikainen.” Ota vaarin, että ylpeys ei estä sinua näkemästä Jumalallisen ilmoituksen päivänkoittoa, että maalliset halut eivät verhon lailla sinua erota taivaan valtaistuimen ja maanpiirin Herrasta. Näin sinua neuvoo Korkeimman kynä. Hän on totisesti Kaikkein armollisin, Kaikkiantelias. Muistathan sen³, jonka valta oli suurempi sinun valtaasi ja jonka asema korkeampi sinun asemaasi. Missä hän on? Minne on päätynyt se, minkä hän omisti? Ota opiksesi äläkä ole niitä, jotka ovat sikeässä unessa. Hän oli se, joka viskasi pois Jumalan muistion, kun Me teimme hänelle tiettäväksi, mitä sortajain sotajoukot olivat saattaneet Meidät kärsimään. Sen tähden häpeä ahdisti häntä joka taholta, ja hän suistui maan tomuun menetettyään kaiken. Ajattele perin pohjin, oi kuningas, hänen osaansa ja niiden osaa, jotka sinun laillasi ovat valloittaneet kaupunkeja ja vallinneet ihmisiä. Kaikessa armelias syöksi heidät palatsista hautaan. Kuule varoitukseni ja ole niitä, jotka pohtivat.

87Mitään Me emme ole teiltä pyytänyt. Jumalan tähden Me totisesti teitä varoitamme ja pysymme kärsivällisenä, niin kuin olemme kärsivällisenä pysynyt siinä, mikä Meitä on teidän käsissänne kohdannut, oi kuninkaitten joukko!

88Kuullelkaatte, oi Amerikan hallitsijat ja sen tasavaltain presidentit, mitä Kyyhky kujertaa ikuisuuden oksalla: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Ikiolevainen, Anteeksi antava, Kaikkiantelias.” Kaunistakaatte valtiuden ohimot oikeudenmukaisuuden ja Jumalan pelon koristeella ja sen pää Herranne, taivasten Luojan, muistamisen kruunulla. Näin teitä neuvoo Hän, joka on Nimien päivänkoitto, Hänen käskystänsä, joka on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas. Luvattu on ilmaantunut tässä kirkastetussa asemassa, mistä ovat riemuinneet kaikki olennot, niin näkyväiset kuin näkymättömät. Käyttäkää hyväksenne Jumalan päivä. Hänen kohtaamisensa on teille totisesti parempi kuin kaikki, minkä ylle aurinko paistaa, voisittepa sen vain tietää. Oi hallitsijain joukko! Kallistakaa korvanne sille, mikä Suuruuden päivänkoitosta on viritetty: ”Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, ilmaisun Herra, Kaikkitietävä.” Sitokaatte lyötyjen haavat oikeudenmukaisuuden käsin ja murskatkaa suurellinen sortaja Herranne, Säätäjän, Kaikkiviisaan käskyjen vitsalla.

89Oi Konstantinopolin asukkaat! Katso, teidän keskeltänne Me kuulemme pöllön pahaenteisen huhuilun. Onko intohimon humallus saanut teidät valtaansa, vai onko niin, että olette vaipuneet piittaamattomuuteen? Oi sinä kahden meren äärellä sijaitseva paikka! Sorron valtaistuin on totisesti sinuun pystytetty ja vihan liekki sytytetty rintaasi, niin että korkeuden väki ja ne, jotka ylhäistä valtaistuinta kiertävät, ovat tämän tähden itkeneet ja vaikeroineet. Näemme sinussa houkkien hallitsevan viisaita ja pimeyden rehentelevän valkeuden edessä. Tosiaankin sinä olet täynnä ilmettyä ylpeyttä. Onko ulkoinen loistosi tehnyt sinut turhamaiseksi? Hänen nimeensä, joka on ihmiskunnan Herra! Pian on se katoava, ja sinun tyttäresi ja sinun leskesi ja kaikki sinussa asustavat sukukunnat ovat vaikeroiva. Tämän sinulle ilmoittaa Kaikkitietävä, Kaikkiviisas. ^{[sivu 51]}90Oi Reinin rannat! Olemme nähnyt teidät hurmeen peitossa, koska koston miekat oli paljastettu teitä vastaan, ja näin teille käy toisenkin kerran. Ja Me kuulemme Berliinin vaikerruksen, vaikka se tänä päivänä häikäisee loistollansa.

91Älä salli minkään sinua murehduttaa, oi Ṭán maa⁴, sillä Jumala on valinnut sinut koko ihmiskunnan ilon alkulähteeksi. Hän on, jos se on Hänen tahtonsa, siunaava valtaistuintasi sellaisella henkilöllä, joka hallitsee oikeudenmukaisesti ja kokoaa yhteen Jumalan lauman, jonka sudet ovat hajottaneet. Iloiten ja riemuiten kääntää sellainen hallitsija kasvonsa Bahán kansan puoleen ja osoittaa heille suosiotansa. Jumalan silmissä hänet tosiaankin luetaan jalokiveksi ihmisten joukossa. Ikuisesti olkoot hänen päällään Jumalan kirkkaus sekä kaikkien niiden kirkkaus, jotka Jumalan ilmoituksen valtakunnassa asustavat.

92Riemuitse mitä riemuisimmin, sillä Jumala on tehnyt sinusta ”valonsa päivänkoiton”, koska Hänen kirkkautensa ilmaisija on sinussa syntynyt. Iloitse tästä nimestä, joka sinulle on annettu – nimestä, jonka kautta armon päiväntähti on vuodattanut loistettansa ja niin maa kuin taivaskin tulleet valaistuiksi.

93Ennen pitkää tulee asiain tila maassasi muuttumaan ja vallan ohjakset tulevat siirtymään kansan käsiin. Herrasi totisesti on Kaikkitietävä. Hänen käskyvaltansa käsittää kaiken. Luota lujasti Herrasi armolliseen suosioon. Hänen laupeutensa katse on iankaikkisesti oleva sinun puoleesi kääntyneenä. Se päivä lähenee, jona kuohuntasi on vaihtunut rauhaksi ja hiljaiseksi tyveneksi. Näin on ihmeisessä Kirjassa säädetty. ^{[sivu 53]}94Oi Khán⁵ maa! Me kuulemme sankarten äänen korottuvan sinusta ylistämään Herraasi, Kaiken omistavaa, Kaikkein ylevintä. Siunattu se päivä, jona jumalallisten nimien viirit kohotetaan luomakunnan valtakunnassa Minun, Kaikkein kirkkaimman, nimessäni. Sinä päivänä uskolliset riemuitsevat Jumalan voitosta ja epäuskoiset vaikeroivat.

95Kenenkään ei pidä kiistellä niiden kanssa, joilla on valta hallita ihmisiä. Jättäkää heidän huoleksensa se, mikä heidän on, ja suunnatkaa huomionne ihmisten sydämeen.

96Oi Kaikkein mahtavin valtameri! Pirskota kansojen ylle se, jonka Sinulle on uskonut Hän, joka on Ikuisuuden valtias, ja kaunista kaikkien maan asukasten ohimot niiden Hänen lakiensa asulla, joiden ansiosta kaikki sydämet riemuitsevat ja kaikki silmät kirkastuvat.

97Jos joku hankkii sata mithqália kultaa, siitä yhdeksäntoista mithqália on Jumalan ja tulee suorittaa Hänelle, maan ja taivaan Muodostajalle. Ottakaa vaarin, oi ihmiset, että ette epää itseltänne näin suurta antia. Tämän Me olemme teille määrännyt, vaikka ette te eikä kukaan, joka taivaissa tahi maan päällä on, ole Meille lainkaan tarpeen. Siinä on hyötyä ja viisautta, josta kukaan ei ole tietoinen paitsi Jumala, Kaiken tietävä, Kaiken tunteva. Sano: Tämän kautta Hän on halunnut puhdistaa sen, minkä omistatte, ja tehdä teille mahdolliseksi päästä lähelle sellaista asemaa, mitä kukaan ei voi käsittää paitsi ne, joiden Jumala on tahtonut. Hän toden totta on Hyvänsuopa, Armollinen, Antelias. Oi ihmiset! Älkää toimiko Jumalan oikeuden suhteen petollisesti älkääkä Hänen luvattansa ^{[sivu 54]}käyttäkö sitä kuin omaanne. Näin on Hänen käskynsä asetettu pyhissä muistioissa ja tässä ylevässä kirjassa. Ken kohtelee Jumalaa petollisesti, joutuu oikeutta myöten itsekin kohtaamaan petollisuutta; ken kuitenkin toimii Jumalan käskyn mukaisesti, saa osakseen siunauksen Herransa, Armollisen, Lahjoittajan, Avokätisen, Ikiaikaisen antien taivaasta. Hän totisesti on tahtonut teille sitä, mikä vielä on tietonne ulottumattomissa mutta minkä tulette tietämään, kun sielunne tämän katoavaisen elämän jälkeen kohoaa taivaihin ja maallisten ilojenne helyt ja hepenet kootaan pois. Näin ojentaa teitä Hän, jonka hallussa on varjeltu muistio.

98Valtaistuimemme eteen on tullut uskovilta moninaisia vetoomuksia, jotka koskevat Jumalan, näkyväisen ja näkymättömän Herran, kaikkien maailmojen Herran lakeja. Me olemme niin muodoin ilmaissut tämän pyhän muistion ja pukenut sen Hänen lakinsa viittaan, jotta ihmiset kenties voisivat pitää Herransa käskyt. Samaa oli Meiltä pyydetty useina aiempina vuosina, mutta Me olimme viisaudessamme pidättänyt kynäämme, kunnes viime aikoina saapui kirjeitä useilta ystäviltä, ja Me olemme siksi vastannut totuuden voiman kautta sillä, mikä virvoittaa ihmisten sydämen.

99Sano: Oi uskonnon johtajat! Älkää punnitko Jumalan kirjaa niiden mittapuiden ja tieteiden mukaan, jotka ovat vallitsevina keskuudessanne, sillä Kirja itse on ihmisten keskuuteen pantu virheetön vaaka. Tällä täydellisimmällä vaa’alla pitää punnittaman kaikki, mitä maailman kansat ja sukukunnat omistavat, ja sen punnusten paino pitäisi sen omaa mittayksikköä käyttäen tarkistettaman, jospa sen vain tietäisitte. ^{[sivu 55]}100Laupeuteni silmä itkee katkerasti teidän tähtenne, koska te ette ole tunteneet Häntä, jota olette kutsuneet päivin ja öin, aamuin ja illoin. Kulkekaa, oi ihmiset, lumivalkein kasvoin ja säteilevin sydämin kohti siunattua, purppuraista paikkaa, josta Sadratu’l-Muntahá julistaa: ”Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Kaikkivoipa varjelija, Itseoleva.”

101Oi te uskonnon johtajat! Ken teistä voi kilpailla kanssani näkemyksen ja sisäisen tiedon määrässä? Missä on se, joka rohkenee väittää itseään Minun vertaisekseni ilmaisuvoimassa ja viisaudessa? Ei, kautta Herrani, Kaikessa armeliaan! Kaikki on maan päältä katoava, ja nämä ovat Herranne, Kaikkivaltiaan, Ylen rakastetun kasvot!

102Me olemme säätänyt, oi ihmiset, että kaiken oppineisuuden korkein ja perimmäisin päämäärä on tuntea Hänet, joka on kaiken tiedon kohde. Katsokaa, kuinka te kuitenkin olette antaneet oppineisuuden verhon lailla erottaa itsenne Hänestä, joka on tämän valon päivänkoitto, jonka kautta kaikki kätketty on paljastettu. Jos te vain löytäisitte alkulähteen, josta tämän ilmaisun loisto kumpuaa, te hylkäisitte maailman kansat ja kaiken, minkä ne omistavat, ja pääsisitte lähelle tätä siunatuinta kirkkauden istuinta.

103Sano: Tämä totisesti on taivas, jossa äitikirjaa säilytetään, voisittepa sen vain käsittää. Hän on se, joka on saanut kallion huudahtamaan ja palavan pensaan korottamaan äänensä Pyhän maan ylle kohoavalla vuorella ja julistamaan: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkien ylivaltaisen Herran, Kaikkivoimaisen, Rakastavan!”

104Me emme ole käynyt kouluja emmekä lukenut tutkielmianne. Kuunnelkaa tämän oppimattoman sanoja, joilla Hän kutsuu teitä Jumalan, Ikiolevaisen luo. Tämä on teille parempi kaikkia maan kalleuksia, jos vain voisitte sen käsittää.

105Ken tulkitsee sitä, mikä on lähetetty alas ilmoituksen taivaasta, ja muuttaa sen ilmeistä merkitystä, on totisesti niitä, jotka ovat väärentäneet Jumalan ylhäistä sanaa, ja on Selkeän kirjan kadotettuja.

106Teidät on velvoitettu leikkaamaan kyntenne ja kylpemään viikoittain vedessä, joka peittää ruumiinne, sekä puhdistamaan itsenne sillä, mitä ennenkin olette käyttäneet. Ottakaa vaarin, että teiltä ei piittaamattomuuttanne jää noudattamatta se, minkä teille on määrännyt Hän, joka on Verraton, Armollinen. Upottautukaa puhtaaseen veteen. Ei ole sallittua kylpeä vedessä, jota on jo käytetty. Katsokaakin, että ette mene lähelle persialaisten kylpylöiden yleisiä altaita. Ken kulkee kohti näitä kylpylöitä, haistaa niiden löyhkän jo ulkopuolelta. Kaihtakaa niitä, oi ihmiset, älkääkä olko niitä, jotka häpeäkseen hyväksyvät moisen iljetyksen. Toden totta ne ovat lian ja saastan lokakaivoja, jos lienette niitä, jotka käsittävät. Samoin välttäkäätte persialaiskotien pihojen pahanhajuisia altaita ja olkaatte puhtaita ja pyhittyneitä. Todellakin Me mielimme nähdä teidät paratiisin ilmentyminä maan päällä, jotta teistä voisi levitä sellainen tuoksu, joka ilahduttaa Jumalan suosikkien sydäntä. Jos kylpijä veteen menemisen sijasta peseytyy kaatamalla sitä kehollensa, on se parempi hänelle ja vapauttaa hänet veteen upottautumisesta. Herra totisesti on tahtonut anteliaisuuden osoituksena tyköään tehdä elämän helpommaksi teille, jotta voisitte olla niitä, jotka ovat todella kiitollisia.

107Teidän on kiellettyä avioitua isänne vaimon kanssa. ^{[sivu 57]}Me kavahdamme käsittelemästä poikia koskevaa aihetta sen kertakaikkisen häpeällisyyden vuoksi. Peljätkäätte Armeliasta, oi maailman kansat! Älkää tehkö sitä, mikä teiltä on pyhässä muistiossamme kielletty, älkääkä olko niitä, jotka sekapäisinä harhailevat halujensa erämaassa.

108Kenellekään ei ole sallittua mumista pyhiä säkeitä kaiken kansan nähden, kun hän kulkee kadulla tahi torilla. Ei, päinvastoin, jos hän mielii ylistää Herraa, hänen tulee tehdä se sellaisissa paikoissa, jotka on tätä tarkoitusta varten pystytetty, tai omassa kodissansa. Tämä on paremmin sopusoinnussa vilpittömyyden ja hurskauden kanssa. Näin on käskymme aurinko loistanut ilmaisumme taivaanrannan yllä. Siunattuja ovat siis ne, jotka täyttävät tahtomme.

109Jokaiselle on annettu velvoitus kirjoittaa testamentti. Testamentin tekijän pitäisi aloittaa tämä asiakirja Kaikkein korkeimman nimen koristeella, todistaa siinä Jumalan ykseydestä Hänen ilmoituksensa päivänkoitossa sekä mainita niin halutessaan sitä, mikä on kiitettävää, jotta se olisi todistus hänen puolestaan ilmoituksen ja luomakunnan valtakunnissa sekä aarre hänen Herransa, Ylimmäisen varjelijan, Uskollisen tykönä.

110Kaikki juhlat ovat saaneet täyttymyksensä kahdessa kaikkein suurimmassa juhlapyhässä sekä niissä kahdessa muussa juhlapyhässä, jotka sattuvat kaksoispäiviksi – ja ensimmäinen kaikkein suurimmista juhlapyhistä ovat ne päivät, jolloin Kaikessa armelias valoi koko luomakunnan ylle oivallisimpien nimiensä ja ylevimpien ominaisuuksiensa häikäisevän kirkkauden, ja toinen on se päivä, jolloin Me lähetimme Hänet, joka kuulutti ihmiskunnalle iloviestin tästä Nimestä, jonka kautta kuolleet on herätetty ^{[sivu 58]}henkiin ja kaikki taivaissa ja maan päällä olevat on koottu yhteen. Näin on määrännyt Hän, joka on Säätäjä, Kaikkitietävä.

111Onnekas se, joka käy Bahán kuun ensimmäiseen päivään, jonka Jumala on pyhittänyt tälle Korkealle nimelle. Ja siunattu olkoon se, joka tänä päivänä tuo ilmi Jumalan hänelle suomat annit. Hän totisesti on niitä, jotka osoittavat kiitosta Jumalalle teoin, jotka todistavat Jumalan anteliaisuudesta, joka on sulkenut piiriinsä kaikki maailmat. Sano: Tämä päivä totisesti on kaikkien kuukausien kruunu sekä niiden alkulähde, päivä, jona elämän henkäys leyhyy kaiken luodun ylle. Suuri on sen siunaus, joka ottaa sen vastaan säteillen ja riemuiten. Me todistamme, että hän toden totta on autuaitten joukossa.

112Sano: Kaikkein suurin juhlapyhä on tosiaankin juhlapyhäin kuningas. Palauttakaatte mieleenne, oi ihmiset, se anti, jonka Jumala on teille suonut. Te olitte uneen vaipuneita, ja katso! Hän herätti teidät ilmoituksensa virvoittavin tuulahduksin ja saattoi tietoonne ilmeisen ja oikoisen polkunsa.

113Turvautukaatte päteviin lääkäreihin, kun sairastatte. Me emme ole torjunut aineellisten keinojen käyttöä, päinvastoin Me olemme vahvistanut sen tämän Kynän kautta, josta Jumala on tehnyt loistavan ja kunniakkaan asiansa sarastuspaikan.

114Jumala oli aiemmin asettanut uskovista jokaiselle velvollisuuden tarjota valtaistuimemme edessä verrattoman kallisarvoisia lahjoja omaisuudestansa. Nyt Me olemme osoituksena armollisesta suosiostamme vapauttanut heidät tästä velvoituksesta. Hän toden totta on Kaikkein jalomielisin, Kaikkiantelias. ^{[sivu 59]}115Siunattu on se, joka aamunkoiton aikaan ajatuksensa Jumalaan keskittäen, Häntä muistellen ja Häneltä nöyrästi anteeksiantoa anoen suuntaa askelensa Mashriqu’l-Adhkáriin ja sinne astuttuaan istuutuu hiljaa kuuntelemaan Jumalan, Ylivaltaisen, Mahtavan, Kaikkein ylistetyimmän säkeitä. Sano: Joka ainut rakennus, joka on kaupunkiin tahi kylään pystytetty Minun ylistämisekseni, on Mashriqu’l-Adhkár. Tämä on se nimi, joka sille on annettu kirkkauden valtaistuimen edessä, jospa olisitte niitä, jotka ymmärtävät.

116Ne, jotka lausuvat Kaikessa armeliaan säkeitä mitä soinnukkaimmin sävelin, huomaavat niistä sen, mihin maan ja taivaan yliherruutta ei milloinkaan voi verrata. Niistä he hengittävät Minun maailmojeni jumalallista tuoksua – maailmojen, joita tänä päivänä ei kykene kukaan havaitsemaan paitsi ne, joille on näkemisen lahja suotu tämän ylhäisen, tämän kaunoisen ilmoituksen kautta. Sano: Nämä säkeet vetävät puhtaita sydämiä niiden henkisten maailmojen puoleen, joita ei sanoin voi kuvata eikä viittauksin ilmaista. Siunatut olkoot ne, jotka kuuntelevat.

117Auttakaatte, oi Minun kansani, valittuja palvelijoitani, jotka ovat nousseet mainitsemaan Minua luotujeni keskuudessa ja ylentämään sanaani kautta Minun valtakuntani. Nämä todellakin ovat lempeän kaitselmukseni taivaan tähtiä ja johdatukseni valoja kaikelle ihmiskunnalle. Mutta se, jonka sanat ovat vastoin sitä, mikä Minun pyhissä muistioissani on alas lähetetty, ei ole Minusta. Varokaa, että ette seuraa ketään jumalatonta vallantavoittelijaa. Näitä muistioita koristaa Hänen sinettinsä, joka saa aamun koittamaan, joka korottaa äänensä taivaitten ja ^{[sivu 60]}maan välillä. Tarttukaa lujasti tähän varmaan keinoon sekä Minun mahtavan ja voittamattoman asiani nuoraan.

118Herra on suonut luvan jokaiselle sitä haluavalle saada opetusta maailman moninaisissa kielissä, jotta hän voisi viedä asian sanoman kaikkialle itään ja kaikkialle länteen, jotta hän maailman sukukuntien ja kansojen keskuudessa mainitsisi Häntä sillä tavoin, että sydämet virkoaisivat ja lahoavat luut heräisivät eloon.

119On mahdotonta sallia, että ihminen, jolle on suotu järki, nauttisi sellaista, mikä vie sen mennessään. Ei, päinvastoin hänen tulee esiintyä niin, kuin on ihmisen aseman arvoista, eikä kenen tahansa piittaamattoman ja horjuvaisen sielun ilkitekojen mukaisesti.

120Kaunistakaa päänne luotettavuuden ja uskollisuuden seppeleellä, sydämenne Jumalan pelon vaatteella, kielenne ehdottomalla totuudellisuudella, ruumiinne kohteliaisuuden asulla. Nämä toden totta sopivat ihmistemppeliä kaunistamaan, jos lienette niitä, jotka pohtivat. Tarratkaatte, oi Bahán kansa, Jumalan, Tosiolevan alamaisuuden nuoraan, sillä siten teidän asemanne paljastetaan, teidän nimenne kirjoitetaan ja säilytetään, teidän arvonne ylennetään ja teidän muistoanne ylistetään varjellussa muistiossa. Varokaa, että maan asukkaat eivät estä teitä tästä kunniakkaasta ja ylevästä asemasta. Näin Me olemme teitä kehottanut useimmissa epistoloissamme ja nyt tässä pyhässä muistiossamme, jonka yllä on sädehtinyt Herran, teidän Jumalanne, Voimallisen, Kaikkiviisaan lakien päiväntähti.

121Kun läsnäoloni valtameri on vetäytynyt ja ilmoitukseni kirja päättynyt, kääntäkää kasvonne hänen puoleensa, jonka Jumala on tarkoittanut ja joka on haarautunut tästä Ikivanhasta juuresta. ^{[sivu 61]}122Ajatelkaa ihmisten mielen mitättömyyttä. He pyytävät sitä, mikä heitä vahingoittaa, ja hylkäävät sen, mikä heitä hyödyttää. He ovat tosiaankin niitä, jotka ovat kauas eksyneet. Joidenkin ihmisten Me näemme halajavan vapautta ja sillä ylvästelevän. Sellaiset ovat syvällä tietämättömyyden alhoissa.

123Vapaus johtaa lopulta väistämättömästi kapinaan, jonka lieskoja kukaan ei voi sammuttaa. Näin teitä varoittaa Hän, joka on tuomiopäivän Herra, Kaikkitietävä. Tietäkäätte, että eläin on vapauden ruumiillistuma ja vertauskuva. Ihmisen arvon mukaista on alistua niihin rajoituksiin, jotka suojelevat häntä hänen omalta tietämättömyydeltänsä ja varjelevat häntä ilkivallan tekijän tuottamalta vahingolta. Vapaus saa ihmisen ylittämään sopivaisuuden rajat ja loukkaamaan oman asemansa arvoa. Se alentaa hänet äärimmäiseen rappioon ja turmelukseen.

124Nähkää ihmiset ikään kuin lammaslaumana, joka tarvitsee paimenta turvaksensa. Tämä totisesti on totuus, varma totuus. Me hyväksymme vapauden joissakin oloissa, toisissa Me taas kieltäydymme sitä sallimasta. Me totisesti olemme Kaikkitietävä.

125Sano: Todellinen vapaus on siinä, että ihminen alistuu Minun käskyihini, miten vähän sitä käsittänettekin. Jos ihmiset noudattaisivat sitä, minkä Me olemme heille alas ilmoituksen taivaasta lähettänyt, he varmasti saavuttaisivat täydellisen vapauden. Onnellinen on se ihminen, joka on ymmärtänyt Jumalan tarkoituksen kaikessa, minkä Hän on ilmoittanut kaikkea luotua vallitsevan tahtonsa taivaasta. Sano: Se vapaus, joka teitä hyödyttää, on löydettävissä vain täydellisestä alamaisuudesta Jumalalle, Ikuiselle totuudelle. Ken sen makeutta on maistanut, on ^{[sivu 62]}kieltäytyvä sitä kaikkeen maan ja taivaan valtiuteen vaihtamasta.

126Bayánissa teiltä oli kielletty esittää Meille kysymyksiä. Herra on nyt päästänyt teidät tästä kiellosta, jotta te olisitte vapaat kysymään, mitä teidän tarvitsee kysyä, mutta ei sellaisia joutavia kysymyksiä, joita entisaikain ihmisillä oli tapana vatvoa. Peljätkää Jumalaa ja olkaatte vanhurskaita! Kysykäätte sitä, mikä on hyödyksi teille Jumalan asiassa ja Hänen valtakunnassansa, sillä Hänen lempeän sääliväisyytensä portit on aukaistu kaikille, jotka taivaassa ja maan päällä asustavat.

127Jumalan kirjassa asetettu vuoden kuukausien luku on yhdeksäntoista. Näistä ensimmäinen on kaunistettu tällä Nimellä, joka peittää siimekseensä koko luomakunnan.

128Herra on säätänyt, että kuolleet pitää pantaman hautaan arkussa, joka on tehty kristallista, kovasta, kestävästä kivestä tahi puusta, joka on sekä hienosyistä että lujaa, ja että heidän sormeensa pitää asetettaman kaiverrettu sormus. Hän totisesti on Ylimmäinen säätäjä, kaikesta Tietävä.

129Näissä sormuksissa olevan kaiverruksen pitää miehillä kuuluman ”Jumalalle kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja maan päällä ja mikä tahansa niiden välillä oleva, ja Hänellä toden totta on tieto kaikesta” ja naisilla ”Jumalalle kuuluu taivaiden ja maan ja minkä tahansa niiden välillä olevan valtius, ja Hän toden totta on voimallinen yli kaiken”. Nämä ovat ne säkeet, jotka ilmaistiin varhemmin, mutta katso, Bayánin alkupiste korottaa nyt äänensä huudahtaen: ”Oi maailmain Rakastetuin! Ilmaise Sinä niiden sijaan sellaiset sanat, jotka saavat armollisten suosionosoitustesi tuoksun leyhymään kaiken ihmiskunnan ^{[sivu 63]}ylle. Me olemme kaikille kuuluttanut, että yksikin sana Sinulta vie voiton kaikesta, mikä Bayánissa on alas lähetetty. Sinulla tosiaankin on valta tehdä se, minkä mielit. Älä epää palvelijoiltasi armeliaisuutesi valtameren ylitsevuotavia anteja! Sinä toden totta olet Hän, jonka armo on rajaton.” Katso, Me olemme kuunnellut Hänen pyyntöänsä ja täytämme nyt Hänen toiveensa. Hän totisesti on Rakastetuin, rukouksiin Vastaaja. Jos seuraava säe, jonka Jumala on tällä hetkellä alas lähettänyt, kaiverretaan sekä miesten että naisten hautaussormuksiin, on tämä heille parempi, Me varmasti olemme Ylimmäinen säätäjä: ”Jumalan luota tulin ja Hänen luokseen palaan irrottautuneena kaikesta paitsi Hänestä, pitäen lujasti kiinni Hänen nimestänsä, Armeliaasta, Sääliväisestä.” Kenet Herra haluaakin, Hän näin valitsee saamaan anteliaisuuden osoituksen tyköään. Hän on totta tosiaan mahdin ja voiman Jumala.

130Herra on lisäksi säätänyt, että vainaja pitäisi kietoa viiteen silkkiseen tahi puuvillaiseen kuolinvaatteeseen. Niille, joiden varat ovat rajalliset, on yksi vaate jompaakumpaa kangasta riittävä. Näin sen on määrännyt Hän, joka on Kaiken tietävä, Kaiken tunteva. Teidän on kiellettyä kuljettaa vainajan ruumista etäämmälle kuin yhden tunnin matkan päähän kaupungista. Ennemminkin se tulisi panna säteilevästi ja levollisesti hautaan jossakin läheisessä paikassa.

131Jumala on poistanut matkustamisen rajoitukset, jotka Bayánissa oli asetettu. Hän totisesti on Kahlitsematon. Hän tekee, niin kuin mielii, ja säätää, mitä Hän ikinä tahtoo.

132Oi maailman kansat! Kallistakaa korvanne Hänen ^{[sivu 64]}kutsullensa, joka on nimien Herra, joka teille julistaa asumuksestansa Kaikkein mahtavimmasta vankilasta: ”Totisesti muuta Jumalaa ei ole kuin Minä, Voimallinen, Mahtava, Kaiken alistava, Kaikkein ylevin, Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.” Toden totta ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, maailmain Kaikkivoipa hallitsija. Jos se olisi Hänen tahtonsa, Hän saisi yhden ainoan tyköään kantautuvan sanan kautta otteeseensa kaiken ihmiskunnan. Varokaatte, että ette epäröi hyväksyä tätä asiaa – asiaa, jonka edessä korkeuden väki ja nimien kaupunkien asukkaat ovat kumartaneet. Peljätkää Jumalaa älkääkä olko niitä, jotka ovat kuin verhon pois sulkemat. Polttakaatte verhot Minun rakkauteni tulella ja hajottakaatte turhien kuvitelmien usvat tämän nimen voimalla, jonka kautta Me olemme alistanut valtaamme koko luomakunnan.

133Korottakaa ja ylentäkää pyhitetyissä kaksoispaikoissa olevat kaksi taloa ja muutkin paikat, mihin teidän Herranne, Kaikessa armeliaan, valtaistuin on ollut asettuneena. Näin teitä käskee jokaisen ymmärtäväisen sydämen Herra.

134Olkaa valppaita, jotta tämän maailman huolet ja murheet eivät estä teitä noudattamasta sitä, mihin teidät on velvoittanut Hän, joka on Mahtava, Uskollinen. Olkaatte ihmiskunnan keskuudessa sellaisen horjumattomuuden ruumiillistumia, että teitä eivät pidätä Jumalan luota niiden epäilyt, jotka eivät uskoneet Häneen, kun Hän ilmaisi itsensä yliherruutensa mahtiin verhoutuneena. Ottakaa vaarin, että mikään Kirjaan merkitty ei estä teitä kuuntelemasta tätä Elävää kirjaa, joka julistaa totuuden: ”Totisesti ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Kaikkein oivallisin, Kaikkein ylistetyin.” Katsokaatte tasapuolisin ^{[sivu 65]}silmin Häntä, joka on tullut alas jumalallisen tahdon ja voiman taivaasta, älkääkä olko niitä, jotka menettelevät epäoikeudenmukaisesti.

135Palauttakaa sitten mieleenne nämä sanat, jotka ovat kunnianosoituksena tälle ilmoitukselle virranneet Hänen kynästänsä, joka oli Minun airueni, ja miettikää, mitä sortajain kädet ovat saaneet aikaan Minun elinpäivinäni. Todellakin heidät luetaan kadotettuihin. Hän sanoi: ”Jos te pääsette Hänen tykönsä, jonka Me olemme ilmaiseva, pyytäkää hartaasti Jumalaa anteliaisuudessaan suomaan, että Hän myöntyisi istuutumaan vuoteellenne, sillä tämä teko itsessään antaisi teille verrattoman ja ylenpalttisen kunnian. Mikäli Hän joisi kodissanne kupillisen vettä, sillä olisi teille enemmän merkitystä kuin sillä, että tarjoaisitte jokaiselle sielulle, ei vaan jokaiselle luodulle sen omaa elämänvettä. Tietäkää tämä, oi te Minun palvelijani!”

136Tällaiset ovat sanat, joilla Minun edelläkävijäni on ylistänyt olemustani, voisittepa te vain ymmärtää. Ken pohtii näitä säkeitä ja oivaltaa, mitä kätkettyjä helmiä niihin on talletettu, on Jumalan vanhurskauden kautta huomaava Kaikessa armeliaan sulotuoksun leyhyvän tämän vankilan suunnasta ja on koko sydämestään rientävä Hänen tykönsä niin palavasti kaivaten, että maan ja taivaan sotajoukot olisivat voimattomat häntä estämään. Sano: Tämä on ilmoitus, jonka ympärillä kiertää jokainen näyttö ja todistus. Näin on sen teidän Herranne, armeliaisuuden Jumala, alas lähettänyt, jos lienette niitä, jotka punnitsevat oikein. Sano: Tämä on kaikkien kirjoitusten sisin sielu, joka on henkäisty Korkeimman kynään ja on saanut kaikki luodut mykistymään paitsi ne, jotka ovat hurmaantuneet Minun laupeuteni vienoista tuulahduksista ^{[sivu 66]}ja Minun antieni ihanista tuoksuista, jotka ovat levinneet koko luomakuntaan.

137Oi Bayánin kansa! Peljätkäätte Kaikkein armeliainta ja miettikää sitä, minkä Hän on eräässä toisessa kohdassa ilmaissut. Hän sanoi: ”Qiblih on tosiaankin Hän, jonka Jumala on ilmaiseva. Milloin Hän liikkuukin, se liikkuu, kunnes Hän jää paikoilleen.” Näin sen kirjoitti muistiin Ylimmäinen säätäjä, kun Hän halusi mainita tämän Kaikkein suurimman kauneuden. Mietiskelkää tätä, oi ihmiset, älkääkä olko niitä, jotka mielettöminä harhailevat erheen erämaassa. Jos te torjutte Hänet joutavien mielijohteittenne käskystä, missä sitten on Qiblih, jota kohti käännytte, oi piittaamattomain joukkokunta? Pohtikaatte tätä säettä ja punnitkaa tasapuolisesti Jumalan edessä, jotta te kenties voisitte koota mysteerien helmet valtamerestä, joka hyökyy Minun nimessäni, Kaikkein kirkkaimmassa, Kaikkein korkeimmassa.

138Älköön kukaan tänä päivänä tarttuko mihinkään muuhun kuin siihen, mikä tässä ilmoituksessa on ilmaistu. Tällainen on Jumalan säädös, ennen ja vastedes – säädös, jolla entisaikojen sanansaattajien kirjoitukset on kaunistettu. Tällainen on Herran kehotus, ennen ja vastedes – kehotus, jolla elämän kirjan esipuhe on somistettu, jospa vain käsittäisitte. Tällainen on Herran käsky, ennen ja vastedes. Varokaa, että ette sen sijasta valitse häpeän ja alennuksen osaa. Mikään ei tänä päivänä ole teitä hyödyttävä paitsi Jumala, eikä ole mitään turvapaikkaa, minne paeta, paitsi Hän, Kaikkitietävä, Kaikkiviisas. Ken on tuntenut Minut, on tuntenut kaiken halun päämäärän, ja ken on kääntynyt Minun puoleeni, on kääntynyt kaiken palvonnan kohteen puoleen. Näin on Kirjassa tuotu julki, ^{[sivu 67]}ja näin on säätänyt Jumala, kaikkien maailmojen Herra. On parempi lukea yksi ilmoitukseni säkeistä kuin lukea alusta loppuun sekä aiempien että myöhempien sukupolvien pyhät kirjoitukset. Tämä on Kaikessa armeliaan puhetta, olisipa teillä korvat kuulla! Sano: Tämä on tiedon sisin olemus, jospa vain ymmärtäisitte.

139Ja nyt miettikää, mitä vielä eräässä toisessa kohdassa on ilmaistu, jotta te kukaties voisitte luopua omista käsityksistänne ja kääntää kasvonne Jumalan, olemassaolon Herran puoleen. Hän⁶ on sanonut: ”On laitonta solmia avioliitto paitsi Bayániin uskovan kanssa. Mikäli vain toinen avioliiton osapuolista ottaa omakseen tämän asian, hänen omaisuutensa muuttuu laittomaksi toiselle siihen asti, kunnes tämäkin on kääntynyt. Tämä laki astuu kuitenkin voimaan vasta sitten, kun on ylevöitetty Hänen asiansa, jonka Me olemme ilmaiseva totuudessa, tai se, mikä jo on ilmaistu oikeudenmukaisuudessa. Tätä ennen te olette vapaat solmimaan avioliiton niin, kuin tahdotte, jotta te kenties tällä tavoin voisitte ylevöittää Jumalan asiaa.” Näin on Satakieli laulanut suloisin sävelin taivaisella oksanhaaralla ylistäen Herraansa, Kaikessa armeliasta. Hyvin on niiden, jotka kuuntelevat.

140Oi Bayánin kansa, Minä vannotan teitä Herranne, armeliaisuuden Jumalan nimeen, että tarkastelette puolueettomin silmin tätä ilmaisua, joka totuuden voiman kautta on alas lähetetty, ettekä ole niitä, jotka näkevät Jumalan todistuksen ja silti hylkäävät ja kieltävät sen. He toden totta ovat niitä, jotka varmasti hukkuvat. Bayánin alkupiste on tässä säkeessä nimenomaisesti maininnut ^{[sivu 68]}Minun asiani ylevöittämisen ennen Hänen oman asiansa ylevöittämistä. Tästä todistaa jokainen oikeudenmukainen ja ymmärtäväinen mieli. Kuten te tänä päivänä voitte vaivatta omin silmin nähdä, sen ylevöitys on sellaista, että sitä ei voi kukaan kieltää paitsi ne, joiden silmät ovat tämän katoavaisen elämän humaltamat ja joita tulevassa elämässä odottaa nöyryyttävä kuritus.

141Sano: Jumalan vanhurskauden kautta! Minä totisesti olen Hänen⁷ rakastetuimpansa, ja tällä hetkellä Hän kuuntelee näitä ilmoituksen taivaasta laskeutuvia säkeitä ja valittaa teidän näinä päivinä tekemiänne vääryyksiä. Peljätkää Jumalaa älkääkä liittykö hyökkääjään. Sano: Oi ihmiset, jos päätätte olla uskomatta Häneen⁸, edes pidättykää nousemasta Häntä vastaan. Jumalan nimeen! Riittävät ovat Häntä vastaan liittoutuneet sortajain sotajoukot!

142Totisesti Hän⁹ ilmaisi tiettyjä lakeja, jotta tässä uskontojärjestelmässä Korkeimman kynän ei olisi tarpeen liikkua muuten kuin oman ylimaallisen asemansa ja kaikkein säteilevimmän kauneutensa ylistämiseksi. Koska Me kuitenkin olemme halunnut osoittaa teille anteliaisuutemme, Me olemme totuuden voiman kautta selkeästi tuonut julki nämä lait sekä lieventänyt sitä, mitä Me tahdomme teidän noudattavan. Hän totisesti on Runsaskätinen, Antelias.

143Hän¹⁰ on aiemmin tehnyt teille tiettäväksi sen, minkä tämä jumalallisen viisauden Päivänkoitto lausuisi. ^{[sivu 69]}Hän sanoi, ja Hän puhuu totuuden: ”Hän¹¹ on Ainut, joka kaikissa oloissa julistaa: ’Totisesti ei ole muuta Jumalaa paitsi Minä, Ainoa, Verraton, Kaiken tietävä, Kaiken tunteva.’” Tämä on asema, jonka Jumala on antanut yksinomaan tälle ylhäiselle, tälle ainutlaatuiselle ja ihmeiselle ilmoitukselle. Tämä on osoitus Hänen anteliaasta suosiostansa, jos lienette niitä, jotka käsittävät, ja merkki Hänen vastustamattomasta säädöksestänsä. Tämä on Hänen kaikkein korkein nimensä, Hänen kaikkein ylevöitetyin sanansa, Hänen oivallisimpien arvonimiensä päivänkoitto, jos voisitte ymmärtää. Ei vaan enemmänkin, Hänen kauttaan ilmaistaan jumalallisen ohjauksen jokainen lähteensilmä, sen jokainen sarastuspaikka. Miettikää, oi ihmiset, sitä, mikä on totuudessa alas lähetetty, pohtikaa sitä älkääkä olko hairahtuneita.

144Seurustelkaa kaikkien uskontojen kanssa ystävyydessä ja sopusoinnussa, jotta niiden seuraajat voisivat hengittää teistä Jumalan suloista tuoksua. Varokaa, että teitä ei ihmisten keskuudessa lannista typerän tietämättömyyden liekki. Kaikki lähtee Jumalasta, ja Hänen luokseen kaikki palaa. Hän on kaiken alkulähde, ja Häneen kaikki päättyy.

145Ottakaa vaarin, että ette käy mihinkään taloon sen omistajan ollessa poissa paitsi hänen luvallansa. Käyttäytykää kaikissa oloissa säädyllisesti älkääkä tulko luetuiksi uppiniskaisiin.

146Teidät on velvoitettu puhdistamaan elantonne ja muu sellainen maksamalla Zakát. Näin on tässä ylevässä muistiossa määrännyt Hän, joka on säkeiden Ilmaisija. Me tuomme ennen pitkää julki, jos niin on Jumalan tahto ^{[sivu 70]}ja tarkoitus, miten sen suuruus lasketaan. Hän totisesti tulkitsee oman tietonsa nojalla, mitä tahansa Hän haluaa, ja Hän toden totta on kaikkitietävä ja kaikkiviisas.

147On luvatonta kerjätä, ja on kiellettyä antaa sille, joka kerjää. Kaikki on velvoitettu ansaitsemaan elatuksensa, ja mitä tulee niihin, jotka eivät siihen kykene, Jumalan valtuutettujen sekä varakkaiden velvollisuus on heistä riittävästi huolehtia. Pitäkäätte Jumalan lait ja käskyt, ei, varjelkaa niitä kuin varjelisitte omia silmiänne älkääkä olko niitä, jotka kärsivät karvaan tappion.

148Teitä on Jumalan kirjassa kielletty ryhtymästä kiistoihin ja selkkauksiin, lyömästä toista tahi tekemästä muuta samankaltaista, mikä voi saada sydämen tai sielun murheiseksi. Hän, joka on kaiken ihmiskunnan Herra, oli aiemmin määrännyt yhdeksäntoista kultamithqálin sakon jokaiselle, joka aiheutti murhetta toiselle. Tässä uskontojärjestelmässä Hän on kuitenkin vapauttanut teidät tästä ja kehottaa teitä osoittamaan oikeamielisyyttä ja hurskautta. Tällainen on käsky, johon Hän on teidät velvoittanut tässä loistokkaassa muistiossa. Älkää toisille toivoko, mitä ette itsellenne toivo. Peljätkää Jumalaa älkääkä olko ylimielisiä. Teidät on kaikki luotu vedestä, ja tomuksi olette jälleen tuleva. Pohtikaa loppua, joka teitä odottaa, älkääkä kulkeko sortajain teitä. Kallistakaa korvanne Jumalan säkeille, jotka teille lausuu Hän, joka on pyhä Lootuspuu. Ne ovat varmasti erehtymätön vaaka, Jumalan, tämän ja tulevan maailman Herran asettama. Niiden kautta ihmissielu saatetaan lentämään kohti Ilmoituksen päivänkoittoa ja jokaisen tosi uskovan sydän kylpee valossa. Tällaiset ovat lait, joihin Jumala on teidät velvoittanut, tällaiset Hänen käskynsä, jotka on teille määrätty Hänen ^{[sivu 71]}pyhässä muistiossansa. Totelkaa niitä iloiten ja riemuiten, sillä se on teille parasta, jospa vain tietäisitte.

149Lausukaatte Jumalan säkeitä aina aamuin ja illoin. Ken jättää ne lausumatta, ei ole ollut uskollinen Jumalan liitolle ja Hänen testamentillensa, ja ken kääntyy pois näistä pyhistä säkeistä tänä päivänä, on niitä, jotka halki ikuisuuden ovat kääntyneet pois Jumalasta. Peljätkäätte Jumalaa, oi Minun palvelijani, joka ikinen. Älkää ylpistelkö pyhien säkeiden paljolla lukemisella tahi hurskaiden tekojen runsaudella öin ja päivin, sillä jos ihminen lukisi yhden ainoan säkeen iloiten ja säteillen, olisi se parempi hänelle kuin lukea uuvuksissa kaikki Jumalan, Hädässä auttajan, Itseolevan pyhät kirjat. Lukekaatte pyhiä säkeitä siinä määrin, että voipumus ja alakulo eivät saa teitä valtaansa. Älkää panko sielunne kannettavaksi sitä, mikä sitä rasittaa ja sitä painaa, vaan pikemminkin sitä, mikä sitä huojentaa ja ylentää, jotta se voi kohota jumalallisten säkeiden siivin kohti Hänen ilmeisten merkkiensä sarastuspaikkaa. Tämä teitä lähentää Jumalaan, jospa vain käsittäisitte.

150Opettakaa lapsillenne majesteettiuden ja voiman taivaasta ilmaistut säkeet, jotta he mitä soinnukkaimmin sävelin voisivat lausua Kaikessa armeliaan muistioita mashriqu’l-adhkárien holvistoissa. Ken on joutunut Minun nimeni, Kaikkein sääliväisimmän, palvonnan synnyttämän hurmion valtaan, lausuu Jumalan säkeitä sillä tavoin, että se vangitsee niiden sydämen, jotka vielä ovat unen vallassa. Hyvin on sen, joka on siemaissut iankaikkisen elämän mystistä viiniä armeliaan Herransa sanoista Minun nimessäni – nimessä, jonka kautta jokainen ylväs ja majesteettinen vuori on muuttunut tomuksi. ^{[sivu 72]}151Teidät on velvoitettu uusimaan kotinne kalustus aina, kun on kulunut yhdeksäntoista vuotta. Näin sen on säätänyt se, joka on kaiken tietävä ja kaiken huomaava. Hän totisesti halajaa jalostuneisuutta sekä teille itsellenne että kaikelle, mitä omistatte. Älkää luopuko Jumalan pelosta älkääkä olko välinpitämättömiä. Sen, joka huomaa, että hänen varansa ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, on tästä vapauttanut Jumala, Aina anteeksi antava, Kaikkein anteliain.

152Peskää jalkanne kerran päivässä kesäisin ja kerran kolmessa päivässä talvisaikaan.

153Jos joku vihastuu teihin, vastatkaa hänelle lempeästi, ja jos joku soimaa teitä, pidättykää soimaamasta taas häntä, jättäkää hänet omaan rauhaansa ja pankaa luottamuksenne Jumalaan, kaikkivoipaan Kostajaan, mahdin ja oikeuden Herraan.

154Teitä on kielletty käyttämästä saarnatuoleja. Ken tahtoo lausua teille Herransa säkeitä, istukoon korokkeelle asetetulla tuolilla, jotta hän voisi mainita Jumalaa, Herraansa ja kaiken ihmiskunnan Herraa. Jumalalle on mieleen, että te istutte tuoleilla ja penkeillä kunnianosoituksena rakkaudelle, jota tunnette Häntä sekä Hänen kunniakkaan ja loistokkaan asiansa ilmaisijaa kohtaan.

155Uhkapeli ja oopiumin käyttö on teiltä kielletty. Karttakaa niitä molempia, oi ihmiset, älkääkä olko niitä, jotka hairahtuvat. Varokaa käyttämästä mitään ainetta, joka saa ihmistemppelissä aikaan velttoutta ja tylsyyttä sekä aiheuttaa ruumiille vahinkoa. Me totisesti tahdomme teille vain sitä, mikä on teille hyödyksi, ja tästä todistaa kaikki luotu, olisipa teillä vain korvat kuulla.

156Aina kun teitä pyydetään pitoihin tai juhlatilaisuuteen, ^{[sivu 73]}ottakaa kutsu vastaan iloiten ja riemuiten, ja siinä, joka täyttää lupauksensa, ei ole moitteen sijaa. Tämä on päivä, jona kukin Jumalan viisaista säädöksistä on selitetty.

157Katsokaa, ”suuri täyskäännöksen mysteeri Hallitsijan merkissä” on nyt tuotu ilmi. Hyvin on sen, jota Jumala on auttanut tunnistamaan ”Kuuden”, joka on tullut tämän ”Pystysuoran alifin” ansiosta. Hän totisesti on niitä, joiden usko on todellista. Kuinka monet ne ulkoisesti hurskaat, jotka ovat kääntyneet pois, ja kuinka monet ne uppiniskaiset, jotka ovat lähelle päässeet ja huudahtaneet: ”Kaikki kiitos olkoon Sinun, oi Sinä maailmain Kaivattu!” Toden totta Jumalan käsissä on antaa, mitä Hän tahtoo, kenelle tahansa Hän tahtoo, ja evätä, minkä Hän mielii, keneltä tahansa Hän halunneekin. Hän tietää sydänten syvimmät salaisuudet sekä ilkkujan silmäniskuun kätkeytyvän merkityksen. Kuinka monen piittaamattomuuden ruumiillistuman, joka tuli tykömme sydän puhtaana, Me olemme asettanut hyväksyntämme istuimelle, ja kuinka monen viisauden edustajan Me olemme kaikessa oikeudenmukaisuudessa toimittanut tuleen. Me olemme toden totta Ainut, jolla on valta tuomita. Hän on se, joka on sanojen ”Jumala tekee, mitä ikinä Hän mielii” ilmentymä ja joka on asettunut valtaistuimelle ”Hän säätää, mitä ikinä Hän haluaa”.

158Siunattu on se, joka löytää sisäisten merkitysten tuoksun tämän Kynän jäljistä, jonka liikkeestä Jumalan tuulenhenkäykset leyhyvät koko luomakunnan ylle ja jonka liikkumattomuudesta tyyneyden sisin olemus ilmaantuu olemassaolon maailmaan. Ylistetty olkoon Kaikessa armelias, näin mittaamattoman annin Ilmaisija. ^{[sivu 74]}Sano: Sen tähden, että Hän kärsi epäoikeudenmukaisuutta, on oikeudenmukaisuus ilmaantunut maan päälle, ja sen tähden, että Hän suostui alennukseen, on Jumalan majesteettius loistanut ihmiskunnan keskellä.

159Teiltä on kielletty aseiden kantaminen, ellei se ole välttämätöntä, ja teille on sallittu silkkiin pukeutuminen. Herra on anteliaisuuden osoituksena taholtaan vapauttanut teidät rajoituksista, jotka aiemmin koskivat vaatetusta ja parran leikkausta. Hän totisesti on Säätäjä, Kaikkitietävä. Älköön esiintymisessänne olko mitään, mitä järkevät ja rehdit sielut eivät hyväksyisi, älkääkä antautuko tietämättömäin leikkikaluiksi. Hyvin on sen, joka on kaunistanut itsensä säädyllisen käytöksen asulla ja kiitettävällä luonteella. Hänet varmasti luetaan niihin, jotka auttavat Herraansa huomattavin ja merkittävin teoin.

160Edistäkäätte Jumalan kaupunkien ja Hänen maittensa kehittymistä ja ylistäkää Häntä niissä Hänen kaunoistensa riemuisin soinnuin. Toden totta, ihmisten sydäntä ylennetään kielen voimalla, aivan kuin taloja ja kaupunkeja rakennetaan käsin ja muin keinoin. Me olemme osoittanut jokaiselle tarkoitukselle keinot sen saavuttamiseksi. Käyttäkää niitä hyödyksenne ja pankaa uskonne ja luottamuksenne Jumalaan, Kaikkitietävään, Kaikkiviisaaseen.

161Siunattu on se ihminen, joka on tunnustanut uskonsa Jumalaan ja Hänen merkkeihinsä ja on ymmärtänyt, että ”Hänen toimiansa ei ole kyseleminen”. Tämän ymmärtämisestä Jumala on tehnyt joka vakaumuksen koristeen ja todellisen perustan. Siitä riippuu joka ainoan oivallisen teon hyväksyminen. Kiinnittäkää siihen katseenne, jotta kapinallisten kuiskailut eivät kenties saattaisi teitä lankeamaan. ^{[sivu 75]}162Jos Hän säätäisi lailliseksi sen, mikä ammoisista ajoista asti on ollut kiellettyä, ja kieltäisi sen, mitä kautta aikain on pidetty laillisena, kenellekään ei anneta oikeutta kyseenalaistaa Hänen arvovaltaansa. Sitä, joka epäröi, vaikka vain hetkenkin verran, olisi pidettävä lainrikkojana.

163Sitä, joka ei ole ymmärtänyt tätä ylevää perustotuutta eikä saavuttanut tätä kaikkein ylhäisintä asemaa, tulevat epäilyksen tuulet ravistelemaan ja hänen sieluansa uskottomain puheet hämmentämään. Ken taas on tunnustanut tämän periaatteen, on saava osakseen mitä täydellisimmän järkähtämättömyyden. Kaikki kunnia tälle kaikkein loistavimmalle asemalle, jonka muistelo kaunistaa jokaista ylevää muistiota. Tämän opetuksen Jumala teille antaa. Se on vapahtava teidät kaikesta epäilyksestä ja hämmennyksestä ja auttava teitä saavuttamaan pelastuksen sekä tässä että tulevassa maailmassa. Hän totisesti on Aina anteeksi antava, Kaikkein anteliain. Hän se on, joka on lähettänyt sanansaattajat esiin ja kirjat alas julistamaan, että ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Kaikkivaltias, Kaikkiviisas”.

164Oi Káfin ja Rán maa¹²! Me totisesti näemme sinut tilassa, joka ei Jumalaa miellytä, ja näemme sinusta kumpuavan sen, mikä on tutkimatonta kaikille paitsi Hänelle, Kaiken tietävälle, Kaiken tuntevalle, ja Me huomaamme sen, mikä salaa ja varkain sinusta leviää. Meidän hallussamme on tieto kaikista asioista selkeään muistioon kirjattuna. Älä sure sitä, mikä sinua on kohdannut. Ennen pitkää on Jumala nostava sinusta miehiä, joiden urheus on ihmeellinen, jotka ylistävät Minun nimeäni niin järkähtämättä, ^{[sivu 76]}että heitä eivät jumaluusoppineitten häijyt viittaukset estä eivätkä epäilysten kylväjien vihjailut pidätä. Omin silminsä he näkevät Jumalan, ja omalla hengellänsä he tuovat Hänelle voiton. Nämä ovat todellakin niitä, jotka ovat horjumattomia.

165Oi jumaluusoppineitten joukko! Kun säkeeni lähetettiin alas ja selvät merkkini ilmaistiin, Me löysimme teidät verhojen takaa. Tämä on totisesti outoa. Te ylpeilette Minun nimelläni ettekä kuitenkaan tunnistaneet Minua hetkellä, jolloin teidän Herranne, Kaikessa armelias, ilmaantui keskuuteenne näyttöjen ja todistusten kera. Me olemme rikki reväissyt nuo verhot. Varokaa, että ette sulje ihmisiä pois vielä toisella verholla. Pirstokaa turhien kuvitelmien kahleet kaikkien ihmisten Herran nimessä älkääkä kuuluko petollisiin. Jos te käännytte Jumalan puoleen ja otatte omaksenne Hänen asiansa, älkää levittäkö siinä sekaannusta älkääkä mitatko Jumalan kirjaa itsekkäitten pyyteittenne mukaan. Tämä totisesti on Jumalan neuvo ennen ja vastedes, ja tämän juhlallisesti vakuuttavat Jumalan todistajat ja valitut, niin, joka ainut meistä.

166Palauttakaatte mieleenne shaykh, jonka nimi oli Muḥammad-Ḥasan, joka kuului aikansa lukeneimpiin jumaluusoppineihin. Kun Tosioleva ilmaistiin, tämä shaykh hylkäsi Hänet virkatoveriensa kanssa, kun taas vehnän ja ohran seuloja hyväksyi Hänet ja kääntyi Herran puoleen. Vaikka hän öin ja päivin ahersi kirjoittaen muistiin sitä, minkä arveli olevan Jumalan lakeja ja säädöksiä, ei kirjainkaan tästä kuitenkaan auttanut häntä, kun ilmaantui Hän, joka on Kahlitsematon, tai hän ei olisi kääntynyt pois kasvoista, jotka ovat valaisseet Herran kaunoisten ^{[sivu 77]}katseen. Jos te olisitte uskoneet Jumalaan Hänen ilmaistessaan itsensä, ihmiset eivät olisi kääntyneet syrjään Hänestä eikä Meitä olisi kohdannut se, minkä todistajina te nyt olette. Peljätkää Jumalaa älkääkä olko piittaamattomia.

167Varokaa, että mikään nimi ei estä teitä pääsemästä Hänen luokseen, joka on kaikkien nimien Omistaja, tai mikään sana sulje teitä pois tästä Jumalan muistelosta, tästä keskellänne olevasta Viisauden alkulähteestä. Kääntykää Jumalan puoleen ja hakekaa Hänen suojelustansa, oi jumaluusoppineitten joukko, älkääkä tehkö itsestänne verhoa Minun ja Minun luotujeni välille. Näin teidän Herranne teitä kehottaa ja käskee teitä olemaan oikeudenmukaiset, että työnne eivät raukeaisi tyhjiin eikä ahdinkonne jäisi teiltä itseltänne huomaamatta. Kykeneekö se, joka kieltää tämän asian, osoittamaan todeksi mitään asiaa missään koko luomakunnassa? Ei, kautta Hänen, joka on maailmankaikkeuden Muodostaja! Kuitenkin ihmiset ovat kietoutuneet ilmiselvään verhoon. Sano: Tämän asian kautta on todistuksen päiväntähti koittanut ja vakuuden valonlähde on vuodattanut sädeloistonsa kaikkien maan päällä asuvien ylle. Peljätkää Jumalaa, oi syvällistä näkemystä omaavat, älkääkä olko niitä, jotka eivät Minuun usko. Ottakaa vaarin, että sana ”profeetta” ei pidätä teitä tästä kaikkein suurimmasta kuulutuksesta tahi mikään viittaus ”sijaishallitsijuuteen” estä teitä lähestymästä Hänen yliherruuttansa, joka on Jumalan sijaishallitsija, jonka yliherruus peittää siimekseensä kaikki maailmat. Jokaisen nimen on Hänen sanansa luonut, ja jokainen asia on riippuvainen Hänen vastustamattomasta, Hänen mahtavasta ja ihmeisestä asiastansa. Sano: ^{[sivu 78]}Tämä on Jumalan päivä, päivä, jona mitään ei mainita paitsi Hänen oma itsensä, kaikkien maailmojen kaikkivoipa Varjelija. Tämä on asia, joka on saanut kaikki taikauskomuksenne ja jumalankuvanne järkkymään.

168Me totisesti näemme teidän joukossanne sen, joka tarttuu Jumalan kirjaan ja lainaa siitä todisteluita ja perusteluita kieltäytyäkseen tunnustamasta Herraansa, niin kuin jokaisen muunkin uskon seuraajat hakivat pyhistä kirjoistansa syitä osoittaakseen vääräksi Hänet, joka on Apu hädässä, Itseoleva. Sano: Jumala, Tosioleva, on todistajani siitä, että eivät maailman pyhät kirjat eivätkä kaikki olemassa olevat teokset ja kirjoitukset tänä päivänä vähääkään teitä auta ilman tätä, Elävää kirjaa, joka julistaa luomakunnan sisimmässä ytimessä: ”Totisesti ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.”

169Oi jumaluusoppineitten joukko! Varokaa aiheuttamasta maassa kiistaa, niin kuin aiheutitte uskon torjumisen sen alkuaikoina. Kootkaa ihmiset tämän sanan ääreen, joka on saanut pienet kivet huudahtamaan: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkien merkkien Sarastuspaikan!” Näin teidän Herranne teitä neuvoo anteliaisuuden osoituksena puoleltaan. Hän toden totta on Aina anteeksi antava, Kaikkein jalomielisin.

170Palauttakaatte mieleenne Karím ja se, kuinka hän omien halujensa yllytyksestä herkesi ylenkatseelliseksi, kun Me kutsuimme häntä Jumalan tykö. Kuitenkin Me olimme lähettänyt hänelle sen, mikä oli vakuuden silmien lohtu olemassaolon maailmassa sekä Jumalan todistuksen täyttymys kaikille maan ja taivaan asukkaille. Merkiksi Hänen armostansa, joka on Kaiken omistaja, Kaikkein korkein, Me kehotimme häntä ottamaan vastaan totuuden. ^{[sivu 79]}Mutta hän kääntyi pois, ja viimein osoituksena Jumalan oikeudenmukaisuudesta koston enkelit kävivät häneen käsiksi. Me todellakin olimme tämän todistajana.

171Reväiskää verhot rikki sillä tavoin, että valtakunnan asukkaat kuulevat niiden repeytyvän. Tämä on Jumalan käsky sekä menneinä päivinä että tuleviksi päiviksi. Siunattu on se ihminen, joka pitää sen, mihin häntä käskettiin, mutta voi niitä, jotka ovat välinpitämättömiä.

172Meillä ei varmasti ole tässä maisessa maailmassa ollut muuta tarkoitusta kuin tuoda Jumala ilmi ja ilmaista Hänen yliherruutensa; riittävä on Minulle Jumala todistajaksi. Meillä ei varmasti ole taivaisessa kuningaskunnassa ollut muuta aikomusta kuin ylevöittää Hänen asiaansa ja kirkastaa Hänen kiitostansa; riittävä on Minulle Jumala varjelijaksi. Meillä ei varmasti ole korkeuden valtakunnassa ollut muuta halua kuin ylistää Jumalaa ja sitä, minkä Hän on alas lähettänyt; riittävä on Minulle Jumala auttajaksi.

173Onnelliset olette te, oi te oppineet Bahássa. Herran nimeen! Te olette kaikkein mahtavimman valtameren maininkeja, kirkkauden taivaankannen tähtiä, voiton viirejä, jotka hulmuavat maan ja taivaan välillä. Te olette horjumattomuuden ilmentymiä ihmisten keskuudessa ja jumalallisen ilmaisun päivänkoittoja kaikille maan päällä asuville. Hyvin on sen, joka teidän puoleenne kääntyy, mutta voi niskureita. Tänä päivänä tulee jokaisen, joka on siemaissut iankaikkisen elämän mystistä viiniä Herran, hänen Jumalansa, armeliaan laupeuden käsistä, sykkiä aivan kuin tykyttävä valtimo ihmiskunnan ruumiissa, jotta hänen kauttaan maailma ja jokainen hajoava luu heräisivät henkiin. ^{[sivu 80]}174Oi maailman ihmiset! Kun Mystinen kyyhky on noussut lentoon ylistyksen pyhätöstään ja etsiytynyt kaukaiseen päämääräänsä, salaiseen asumukseensa, jättäkäätte kaikki, mitä ette Kirjassa ymmärrä, hänen ratkaistavakseen, joka on haarautunut tästä Mahtavasta rungosta.

175Oi Korkeimman kynä! Liiku Sinä muistiolla Herrasi, Taivasten luojan käskystä ja kerro siitä ajasta, jolloin Hän, joka on Jumalallisen ykseyden päivänkoitto, suuntasi askelensa kohti ylimaallisen ykseyden koulua. Kenties sydämeltään puhtaat siten näkevät pilkahduksen, olkoonkin se yhtä vähäinen kuin neulansilmä, Sinun Herrasi, Kaikkivaltiaan, Kaikkitietävän mysteereistä, jotka ovat kätköissä verhojen takana. Sano: Me tosiaankin astuimme sisäisen merkityksen ja selityksen kouluun sisälle, kun mikään luotu ei tiennyt. Me näimme sanat, jotka oli alas lähettänyt Hän, joka on Kaikessa armelias, ja Me otimme vastaan Jumalan, Hädässä auttajan, Itseolevan säkeet, jotka Hän¹³ meille esitti, ja Me kuuntelimme sitä, minkä Hän oli juhlallisesti tuossa muistiossa vahvistanut. Tämän Me varmasti näimme. Ja Me myönnyimme Hänen toiveeseensa omasta käskystämme, sillä todellakin Me olemme voimallinen määräämään.

176Oi Bayánin kansa! Me totisesti astuimme Jumalan kouluun sisälle, kun te makasitte uinumassa, ja Me tutkimme muistion teidän ollessanne syvässä unessa. Ainoan tosi Jumalan kautta! Me luimme tuon muistion, ennen kuin se ilmaistiin, teidän ollessanne tietämättömät, ja Meillä oli täydellinen tieto Kirjasta, kun te ette vielä olleet syntyneet. Nämä sanat ovat teidän mittanne mukaiset, ^{[sivu 81]}eivät Jumalan. Tästä todistaa se, mikä on kätketty Hänen tietämykseensä, jos lienette niitä, jotka käsittävät, ja tästä antaa todistuksen Kaikkivaltiaan kieli, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät. Vannon Jumalan kautta, jos Me kohottaisimme verhon, te mykistyisitte.

177Ottakaa vaarin, että ette joutavasti väittele Kaikkivaltiaaseen ja Hänen asiaansa liittyvästä, sillä katso! Hän on ilmaantunut keskuuteenne niin suureen ilmoitukseen verhoutuneena, että se käsittää kaiken, olipa se mennyttä tahi tulevaa. Jos Me puhuisimme aiheestamme Kuningaskunnan asukasten kielellä, Me sanoisimme: ”Toden totta, Jumala loi sen koulun, ennen kuin Hän loi taivaan ja maan, ja Me menimme siihen, ennen kuin kirjaimet O, L ja E yhdistettiin ja sidottiin yhteen.” Tällaista on Meidän palvelijoittemme puhe Meidän kuningaskunnassamme. Miettikää, mitä Meidän ylevän valtakuntamme asukasten kieli lausuisi, sillä Me olemme opettanut heille tietomme ja olemme ilmaissut heille kaiken, mikä oli ollut kätkettynä Jumalan viisauteen. Kuvitelkaa sitten, mitä Mahdin ja suuruuden kieli lausuisi kaikkein kirkkaimmilla asuinsijoillansa!

178Tämä ei ole asia, josta sopii tehdä teidän joutavien mielijohteittenne leikkikalu, eikä se ole houkkien eikä pelokkaiden tanner. Jumalan nimeen, tämä on ymmärryksen ja irrottautuneisuuden, näkemyksen ja mielenylennyksen kilpakenttä, missä kenenkään ei sovi kannustaa sotaratsuansa paitsi Armeliaan urheitten ratsumiesten, jotka ovat katkaisseet kaikki siteet olevaisuuden maailmaan. Nämä todellakin ovat ne, jotka tuovat Jumalalle voiton maan päällä ja ovat Hänen ylivaltaisen mahtinsa sarastuspaikkoja ihmiskunnan keskuudessa. ^{[sivu 82]}179Varokaa, että mikään Bayánissa ilmaistu ei pidä teitä erossa Herrastanne, Kaikkein sääliväisimmästä. Jumala on todistajani siitä, että Bayánia ei lähetetty alas mitään muuta tarkoitusta varten kuin Minun ylistämisekseni, jospa vain tietäisitte! Siitä sydämeltänsä puhtaat löytävät vain Minun rakkauteni tuoksun, vain Minun nimeni, joka peittää siimekseensä kaiken näkevän ja nähtävän. Sano: Kääntykäätte, oi ihmiset, sen puoleen, mikä on lähtöisin Minun ylevimmästä kynästäni. Jos te hengitätte siitä Jumalan tuoksun, älkää asettuko Häntä vastaan älkääkä kieltäkö itseltänne osuutta Hänen armollisesta suosiostansa ja Hänen moninaisista antimistansa. Näin teitä muistuttaa teidän Herranne. Hän totisesti on Neuvonantaja, Kaikkitietävä.

180Mitä tahansa te ette Bayánissa ymmärrä, sitä kysykää Jumalalta, Herraltanne ja esi-isäinne Herralta. Jos Hän niin haluaa, Hän selittää teille sen, mikä siinä on ilmaistu, ja paljastaa teille jumalallisen tiedon ja viisauden helmet, jotka ovat kätkettyinä sen sanojen valtamereen. Hän totisesti on ylimmäinen kaikkien nimien yläpuolella. Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, Apu hädässä, Itseoleva.

181Maailman tasapaino on järkkynyt tämän ylhäisimmän, tämän uuden maailmanjärjestyksen värähdyttävästä voimasta. Ihmiskunnan järjestäytynyt elämä on mullistunut tämän ainutlaatuisen, tämän ihmeisen järjestelmän vaikutuksesta, jonka vertaa kuolevaiset silmät eivät konsanaan ole nähneet.

182Upottautukaa Minun sanojeni valtamereen, jotta voisitte paljastaa sen salaisuudet ja löytää kaikki ne viisauden helmet, jotka ovat sen syvyyksiin kätketyt. Ottakaa vaarin, että ette horju päätöksessänne ottaa vastaan tämän ^{[sivu 83]}asian totuus, asian, jonka kautta Jumalan mahdin voimavarat on paljastettu ja Hänen yliherruutensa vahvistettu. Ilosta säihkyvin kasvoin rientäkäätte Hänen tykönsä. Tämä on Jumalan muuttumaton usko, ikuinen menneisyydessä, ikuinen tulevaisuudessa. Suotakoon sen, joka etsii, se saavuttaa. Ken taas on kieltäytynyt sitä etsimästä – totisesti, Jumala on itsessään riittävä, luoduistansa täysin riippumaton.

183Sano: Tämä on erehtymätön vaaka, jota Jumalan käsi kannattaa ja jossa punnitaan kaikki, jotka ovat taivaissa, ja kaikki, jotka ovat maan päällä, ja jossa heidän kohtalonsa ratkaistaan, jos lienette niitä, jotka uskovat ja käsittävät tämän totuuden. Sano: Tämä on kaikkein suurin todistus, jonka kautta jokaisen todisteen pätevyys on halki aikain todennettu, jospa te vain siitä vakuuttuisitte. Sano: Sen kautta ovat köyhät tulleet rikkaiksi, oppineet saaneet valaistusta ja etsijät kyenneet kohoamaan Jumalan tykö. Varokaa, että ette tee siitä eripuran aihetta keskuuteenne. Pysykäätte lujina kuin vankkumaton vuori Herranne, Mahtavan, Rakastavan asiassa.

184Sano: Oi turmeluksen lähde! Hylkää itsepintainen sokeutesi ja tuo julki totuus ihmisten keskuudessa. Vannon Jumalan kautta, että olen itkenyt puolestasi nähdessäni sinun seuraavan itsekkäitä intohimojasi ja kieltävän Hänet, joka muodosti sinut ja saattoi sinut olevaisuuteen. Palauta mieleesi Herrasi laupeus ja muista, miten Me päivin ja öin kaitsimme sinua asian palvelukseen. Pelkää Jumalaa ja ole niitä, jotka todella katuvat. Olkoonkin, että ihmisten kesken oli sekaannusta asemastasi, onko ajateltavissa, että sinä itse olet samoin sekaannuksissa? Vapise Herrasi edessä ja muista päiviä, jolloin seisoit valtaistuimemme ^{[sivu 884]}edessä ja kirjoitit muistiin säkeitä, joita Me sanelimme sinulle – Jumalan, Kaikkivoivan varjelijan, mahdin ja voiman Herran alas lähettämiä säkeitä. Varo, että julkeutesi tuli ei estä sinua pääsemästä Jumalan pyhään esikartanoon. Käänny Hänen puoleensa äläkä tekojesi tähden pelkää. Hän toden totta antaa anteliaisuuden osoituksena puoleltaan anteeksi, kenelle Hän haluaa. Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, Aina anteeksi antava, Kaikkiantelias. Me nuhtelemme sinua yksinomaan Jumalan tähden. Jos otat vastaan tämän neuvon, olet toiminut omaksi parhaaksesi, ja jos sen torjut, sinun Herrasi totisesti ei mitenkään sinua tarvitse eikä ketään niistä, jotka ovat selvästikin harhakuvitelmien vallassa sinua seuranneet. Katso! Jumala on käynyt käsiksi siihen, joka sinut harhaan johti. Palaa Jumalan tykö nöyränä, kuuliaisena ja alamaisena. Totisesti Hän ottaa sinulta pois sinun syntisi, sillä Herrasi varmasti on Anteeksi antava, Mahtava, Kaikessa armelias.

185Tämä on Jumalan neuvo; ottaisitpa siitä vaarin! Tämä on Jumalan anti; saattaisitpa sen ottaa vastaan! Tämä on Jumalan puhetta; jospa vain sen käsittäisit! Tämä on Jumalan aarre; jospa vain voisit ymmärtää!

186Tämä on Kirja, josta on tullut Ikuisen valaisin maailmalle ja Hänen suora, oikoinen polkunsa maan kansojen keskelle. Sano: Tämä on jumalallisen tiedon Päivänkoitto, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät, ja Jumalan käskyjen sarastuspaikka, jos lienette niitä, jotka käsittävät.

187Älkää rasittako eläintä enemmällä, kuin se voi kestää. Me todellakin olemme kieltänyt Kirjassa sellaisen kohtelun mitä velvoittavimmalla kiellolla. Olkaatte oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden ruumiillistumia kaiken luomakunnan keskellä. ^{[sivu 85]}188Mikäli joku tarkoittamattaan riistää toiselta elämän, hänen velvollisuutenansa on maksaa vainajan perheelle sadan kultamithqálin vahingonkorvaus. Noudattakaatte sitä, mihin teidät tässä muistiossa on velvoitettu, älkääkä olko niitä, jotka ylittävät sen rajat.

189Oi parlamenttien jäsenet kautta maailman! Valitkaatte yksi kieli kaikkien maan päällä olevien käyttöön ja omaksukaatte samoin yhteinen kirjoitustapa. Jumala totisesti tekee teille selväksi sen, mikä teitä hyödyttää, ja tekee teille mahdolliseksi olla riippumattomat muista. Hän toden totta on Kaikkein anteliain, Kaiken tietävä, Kaiken tunteva. Tämä on oleva ykseyden aihe, voisittepa vain sen käsittää, ja tärkein väline sopusoinnun ja sivistyksen edistämiseksi, jospa voisitte ymmärtää! Me olemme asettanut kaksi ihmisrodun aikuistumisen tunnusmerkkiä: ensimmäisen, joka on kaikkein lujin perustus, Me olemme merkinnyt toiseen muistioomme, kun taas toinen on ilmaistu tässä ihmeisessä kirjassa.

190Teiltä on kielletty oopiumin polttaminen. Me todellakin olemme kieltänyt Kirjassa tämän tavan mitä velvoittavimmalla kiellolla. Jos joku käyttää sitä, hän varmasti ei ole Minusta. Peljätkää Jumalaa, oi te, joille on annettu ymmärrys!

^{[sivu 86] [sivu 86]}

Joitakin Bahá'u'lláhin ilmaisemia Kitáb-í-Aqdasin lisätekstejä

Bahá’u’lláhin Kitáb-i-Aqdasin jälkeen ilmaisemista muistioista useat sisältävät Kaikkein pyhimmän kirjan säännöksiä täydentäviä kohtia. Huomattavimmat niistä on julkaistu kirjassa Tablets of Bahá’u’lláh revealed after the Kitáb-i-Aqdas. Tämä osa sisältää otteen Ishráqátin muistiosta. Siinä on julkaistu uudelleen myös kolme velvollisuusrukousta, joihin viitataan Kysymyksissä ja vastauksissa, sekä Rukous kuolleille, joka mainitaan tekstissä.

^{[sivu 88] [sivu 88]}

Ishráqátin muistio

Kahdeksas ishráq

Tämä Kirkkauden kynän nyt kirjoittama katkelma luetaan osaksi Kaikkein pyhintä kirjaa: Jumalan oikeusneuvoston miesten haltuun on annettu kansan asiat. He toden totta ovat Jumalan uskotut Hänen palvelijoittensa keskuudessa ja vallan päivänkoitot Hänen maissansa.

Oi Jumalan kansa! Se, mikä maailmaa koulii, on oikeudenmukaisuus, sillä sitä kannattaa kaksi pylvästä: palkkio ja rangaistus. Nämä kaksi pylvästä ovat elämän lähteet maailmalle. Koska joka päivälle on uusi ongelma ja kullekin ongelmalle on sopiva ratkaisu, tällaiset asiat tulee jättää Oikeusneuvoston päätettäviksi, jotta sen jäsenet voisivat toimia ajan tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Ne, jotka Jumalan tähden nousevat palvelemaan Hänen asiaansa, ovat näkymättömästä valtakunnasta tulevan jumalallisen innoituksen vastaanottajat. On kaikkien velvollisuus olla heille kuuliainen. Kaikki valtiolliset asiat tulee jättää Oikeusneuvostolle, mutta palvonnassa on noudatettava sitä, minkä Jumala on kirjassansa ilmaissut.

Oi Bahán kansa! Te olette Jumalan rakkauden sarastuspaikat ja Hänen laupeutensa päivänkoitot. Älkää tahratko kieltänne kiroamalla ja solvaamalla yhtäkään sielua ja suojelkaa silmiänne siltä, mikä ei ole soveliasta. Tarjotkaa sitä, mikä teillä on. Jos se otetaan suosiollisesti vastaan, päämääränne on saavutettu, jos ei, on turhaa väittää vastaan. Jättäkää tuo sielu omaan rauhaansa ja kääntykää Herran, Varjelijan, Itseolevan puoleen. Älkää aiheuttako ^{[sivu 90]}surua, saati epäsopua ja kiistaa. Vaalimme toivoa, että voisitte saada todellisen kasvatuksen Hänen lempeiden armonosoitustensa puun suojassa ja toimia sen mukaisesti, mitä Jumala halajaa. Te kaikki olette yhden puun lehdet ja yhden valtameren pisarat.

(Tablets of Bahá’u’lláh revealed after the Kitáb-i-Aqdas)

Pitkä velvollisuusrukous

Lausuttavaksi kerran vuorokaudessa

Ken tahtoo lausua tämän rukouksen, nouskoon seisomaan ja kääntyköön Jumalan puoleen ja seistessään paikallaan katsokoon oikeaan ja vasempaan ikään kuin odottaen Herransa, Kaikkein armeliaimman, Sääliväisen armoa. Sitten hän sanokoon:

Oi Sinä, joka olet kaikkien nimien Herra ja taivasten Luoja! Rukoilen Sinua heidän kauttaan, jotka ovat Sinun näkymättömän ydinolemuksesi, Kaikkein ylevimmän, Kaikkein kirkkaimman päivänkoittoja, tekemään rukouksestani tulen, joka polttaa pois Sinun kauneudestasi minut erottaneet verhot, ja valon, joka johdattaa minut Sinun läsnäolosi valtamerelle.

Kohottakoon hän sitten kätensä nöyrästi anoen Jumalan puoleen – siunattu ja ylistetty olkoon Hän – ja sanokoon:

Oi Sinä maailman Kaivattu ja kansain Rakastettu! Sinä näet minun kääntyvän puoleesi vapaana kaikesta ^{[sivu 91]}kiintymyksestä kehenkään paitsi Sinuun ja tarttuvan tiukasti nuoraasi, jonka liike on ravisuttanut koko luomakuntaa. Olen palvelijasi, oi Herrani, ja palvelijasi poika. Näe minun seisovan valmiina toteuttamaan Sinun tahtosi ja halusi toivomatta mitään paitsi Sinun mielisuosiotasi. Pyydän Sinua hartaasti armeliaisuutesi valtameren ja armosi päiväntähden kautta tekemään palvelijallesi niin, kuin tahdot ja mielit. Kautta Sinun mahtisi, joka on korkealla kaiken maininnan ja ylistyksen yläpuolella! Mitä ikinä Sinä ilmaisetkin, sitä sydämeni kaipaa ja sieluni rakastaa. Oi Jumala, minun Jumalani! Älä katso minun toiveitani ja tekemisiäni, vaan katso pikemminkin omaa tahtoasi, joka on sulkenut piiriinsä taivaat ja maan! Kaikkein korkeimman nimesi kautta, oi Sinä kaikkien kansojen Herra! Olen halunnut vain sitä, mitä Sinä halusit, ja rakastan vain sitä, mitä Sinä rakastat.

Polvistukoon hän sitten ja otsansa maahan kumartaen sanokoon:

Korottunut olet Sinä kenenkään paitsi oman kuvailusi ja kaiken muun kuin oman käsityskykysi yläpuolelle.

Seisköön hän sitten ja sanokoon:

Tee rukoukseni, oi Herrani, elävien vesien lähteeksi, josta voin elää niin kauan, kuin Sinun herruutesi kestää, ja mainita Sinua jokaisessa maailmassa Sinun maailmoistasi.

Kohottakoon hän jälleen kätensä nöyrästi anoen ja sanokoon:

Oi Sinä, josta erossa ollessaan sydämet ja sielut ovat sulaneet ja jonka rakkauden tuli on sytyttänyt liekkeihin ^{[sivu 92]}koko maailman! Pyydän Sinulta hartaasti nimeesi, jonka kautta olet alistanut valtaasi koko luomakunnan, että et epää minulta sitä, mikä luonasi on, oi Sinä, joka hallitset kaikkia ihmisiä! Sinä näet, oi Herrani, tämän muukalaisen kiirehtävän kaikkein ylevimpään kotiinsa Sinun majesteettiutesi kirjokannen alle ja armeliaisuutesi piiriin, tämän hairahtuneen tavoittelevan Sinun anteeksiantosi valtamerta, tämän alhaisen Sinun kirkkautesi esikartanoa ja tämän poloisen Sinun rikkautesi itätaivasta. Sinun on valta määrätä, mitä tahtonetkin. Tunnustan, että Sinua on ylistäminen tekemisistäsi ja totteleminen käskyissäsi ja että Sinä olet oleva rajoittamaton määräyksissäsi.

Kohottakoon hän sitten kätensä ja toistakoon kolmasti Korkeimman nimen. Kumartukoon hän sitten nojaten käsillänsä polviinsa Jumalan edessä – siunattu ja ylistetty olkoon Hän – ja sanokoon:

Sinä näet, oi Jumalani, kuinka henkeni on liikuttunut raajoissani ja jäsenissäni ikävöidessään palvoa Sinua ja kaivatessaan muistaa ja ylistää Sinua, kuinka se todistaa siitä, mistä Sinun käskysi kieli on todistanut ilmaisusi valtakunnassa ja tietosi taivaassa. Tässä tilassa, oi Herrani, halajan anoa Sinulta kaikkea, mikä luonasi on, että voisin osoittaa köyhyyteni ja kiittää Sinun antejasi ja rikkauksiasi sekä myöntää voimattomuuteni ja ilmentää Sinun voimaasi ja mahtiasi.

Seisköön hän sitten ja kohottakoon kahdesti kätensä nöyrästi anoen ja sanokoon:

Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, Kaikkivaltias, Kaikkiantelias. Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, Säätäjä, niin ^{[sivu 93]}alussa kuin lopussakin. Oi Jumala, minun Jumalani! Anteeksiantosi on minua rohkaissut, armeliaisuutesi on minua vahvistanut, kutsusi on minut herättänyt ja armosi on saanut minut nousemaan ja johdattanut Sinun tykösi. Kuinka minä muutoin rohkenisinkaan seistä Sinun läheisyytesi kaupungin portilla tai kääntää kasvoni Sinun tahtosi taivaasta loistavia valoja kohti? Sinä näet, oi Herrani, tämän viheliäisen olennon kolkuttavan Sinun armosi ovella ja tämän katoavaisen sielun tavoittelevan iankaikkisen elämän virtaa Sinun anteliaisuutesi käsistä. Sinun on käskyvalta kaikkina aikoina, oi Sinä, joka olet kaikkien nimien Herra, ja minun on tyytyminen ja auliisti alistuminen Sinun tahtoosi, oi taivasten Luoja!

Kohottakoon hän sitten kolmasti kätensä ja sanokoon:

Suurempi on Jumala kaikkia suuria!

Polvistukoon hän sitten ja otsansa maahan kumartaen sanokoon:

Liian korkealla olet Sinä, että Sinua lähellä olevien ylistys voisi kohota Sinun läheisyytesi taivaaseen tai että Sinulle omistautuneiden sydämen linnut voisivat päästä Sinun porttisi ovelle. Todistan, että Sinä olet ollut pyhittynyt yli kaikkien ominaisuuksien ja pyhä yli kaikkien nimien. Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, Kaikkein ylevin, Kaikkein kirkkain.

Istuutukoon hän sitten ja sanokoon:

Minä todistan siitä, mistä ovat todistaneet kaikki luotu ja korkeuden väki ja kaikkein korkeimman paratiisin asukkaat ja heidän yläpuolellaan itse Suuruuden kieli ^{[sivu 94]}kaikkein kirkkaimmalta taivaanrannalta, että Sinä olet Jumala, että ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä ja että Hän, joka on ilmaistu, on Kätketty mysteeri, Vaalittu tunnuskuva, jonka kautta kirjaimet O ja L ja E (ole) on liitetty ja sidottu yhteen. Todistan, että juuri Hän on se, jonka nimen Korkeimman kynä on kirjannut ja joka on mainittu Jumalan, korkeuden valtaistuimen ja maanpiirin Herran kirjoissa.

Seisköön hän sitten suorana ja sanokoon:

Oi kaiken olemassaolon Herra ja kaiken näkyväisen ja näkymättömän Omistaja! Sinä havaitset kyyneleni ja huokailuni, Sinä kuulet vaikerrukseni, itkuni ja sydämeni valituksen. Mahtisi kautta! Rikkomukseni ovat pidättäneet minua pääsemästä lähelle Sinua, ja syntini ovat pitäneet minut kaukana Sinun pyhyytesi esikartanosta. Rakkautesi, oi Herrani, on minut rikastuttanut, ero Sinusta on minut tuhonnut ja etäisyys Sinusta on minut riuduttanut. Anon Sinua hartaasti kautta askeltesi tässä erämaassa ja kautta sanojen ”Tässä minä olen, tässä minä olen”, jotka Sinun valittusi ovat tässä äärettömyydessä lausuneet, sekä kautta ilmoituksesi henkäysten ja kautta ilmaisemisesi sarastuksen leutojen tuulten säätämään, että voisin katsoa Sinun kauneuttasi ja noudattaa sitä, mitä ikinä Sinun kirjassasi on.

Toistakoon hän sitten kolmasti Korkeimman nimen ja kumartukoon käsillänsä polviinsa nojaten ja sanokoon:

Ylistys olkoon Sinun, oi Jumalani, että olet auttanut minua muistamaan Sinua ja ylistämään Sinua ja saattanut minut tuntemaan Hänet, joka on Sinun merkkiesi päivänkoitto, ^{[sivu 95]}ja saanut minut kumartumaan herrautesi edessä ja nöyrtymään jumaluutesi edessä ja tunnustamaan sen, minkä suuruutesi Kieli on lausunut.

Nouskoon hän sitten ja sanokoon:

Oi Jumala, minun Jumalani! Selkäni on kumarassa syntieni taakasta, ja piittaamattomuuteni on tuhonnut minut. Aina kun pohdin pahoja tekojani ja Sinun hyvyyttäsi, sydämeni sulaa rinnassani ja vereni kiehuu suonissani. Kauneutesi kautta, oi Sinä maailman Kaivattu! Punastun kohottaessani kasvoni puoleesi, ja kaipaavat käteni häpeävät kurottaessaan kohti anteliaisuutesi taivasta. Sinä näet, oi Jumalani, kuinka kyyneleni estävät minua muistamasta Sinua ja ylistämästä hyveitäsi, oi Sinä korkeuden valtaistuimen ja maanpiirin Herra! Pyydän Sinua hartaasti valtakuntasi merkkien ja valtiutesi mysteerien kautta menettelemään rakkaittesi kanssa niin, kuin anteliaisuuteesi sopii, oi kaiken olemassaolon Herra, ja niin, kuin on Sinun armosi mukaista, oi näkyväisen ja näkymättömän Kuningas!

Toistakoon hän sitten kolmasti Korkeimman nimen ja polvistukoon otsansa maahan painaen ja sanokoon:

Ylistys olkoon Sinun, oi Jumalamme, että olet meille alas lähettänyt sen, mikä vetää meitä lähelle Sinua ja suo meille kaiken sen hyvän, jonka olet kirjoissasi ja kirjoituksissasi alas lähettänyt. Rukoilemme Sinua, oi Herrani, varjelemaan meitä joutavien mielijohteiden ja turhien kuvittelujen sotajoukoilta. Sinä toden totta olet Mahtava, Kaikkitietävä. ^{[sivu 96]}Kohottakoon hän sitten päänsä, istuutukoon ja sanokoon:

Todistan siitä, oi Jumalani, mistä valittusi ovat todistaneet, ja tunnustan sen, minkä kaikkein korkeimman paratiisin asukkaat ja mahtavan valtaistuimesi ympärillä kiertäneet ovat tunnustaneet. Maan ja taivaan valtakunnat ovat Sinun, oi maailmain Herra!

(Prayers and Meditations by Bahá’u’lláh clxxxiii)

Keskipitkä velvollisuusrukous

Lausuttavaksi päivittäin aamulla, keskipäivällä ja illalla

Ken tahtoo rukoilla, pesköön kätensä ja pestessään sanokoon:

Vahvista kättäni, oi Jumalani, että se voisi tarttua Sinun kirjaasi niin lujasti, että maailman sotajoukoilla ei ole siihen mitään valtaa. Suojele sitä sitten puuttumasta mihinkään, mikä ei sille kuulu. Sinä totisesti olet Kaikkivaltias, Kaikkein voimallisin.

Ja kasvojansa pestessään hän sanokoon:

Olen kääntänyt kasvoni Sinun puoleesi, oi Herrani! Valaise ne Sinun kasvojesi valolla. Varjele niitä sitten kääntymästä kenenkään muun kuin Sinun puoleesi.

Nouskoon hän sitten seisomaan ja kääntyen kohti Qiblihiä (palvonnan keskipistettä, so. Bahjí, ‘Akká) sanokoon:

^{[sivu 97]}Jumala todistaa, että ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Hänen ovat ilmoituksen ja luomakunnan valtakunnat. Hän toden totta on ilmaissut Hänet, joka on Ilmoituksen päivänkoitto, joka keskusteli Siinailla, jonka kautta ylimmäinen taivaanranta on saatu loistamaan ja Lootuspuu, jonka tuolle puolen ei ole pääsyä, on puhunut ja jonka kautta on julistettu kaikille taivaassa ja maan päällä oleville kutsu: ”Katso, Kaiken omistava on tullut. Maa ja taivas, kunnia ja valtius ovat Jumalan, kaikkien ihmisten Herran, korkeuden valtaistuimen ja maanpiirin Omistajan!”

Kumartukoon hän sitten ja käsillänsä polviinsa nojaten sanokoon:

Korottunut olet Sinä minun ylistykseni ja minun ohellani kenen tahansa ylistyksen yläpuolelle, minun kuvailuni ja kaikkien taivaassa ja maan päällä olevien kuvailun yläpuolelle!

Sitten kädet avoinna seisten, kämmenet ylöspäin kasvoja kohti, hän sanokoon:

Oi Jumalani, älä tuota pettymystä sille, joka rukoilevin sormin on tarttunut armeliaisuutesi ja armosi helmaan, oi Sinä, joka armoa osoittavista olet Kaikkein armeliain!

Istukoon hän sitten ja sanokoon:

Minä tunnustan Sinun ykseytesi ja ainoutesi ja sen, että Sinä olet Jumala ja että ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä. Sinä totisesti olet ilmoittanut asiasi, toteuttanut liittosi ja avannut selkoselleen armosi oven kaikille, jotka taivaassa ja maan päällä asustavat. Siunaus ja rauha, tervehdys ^{[sivu 98]}ja kirkkaus levätkööt Sinun rakkaittesi yllä, joita maailman muutokset ja sattumukset eivät ole estäneet kääntymästä puoleesi ja jotka ovat antaneet kaikkensa toivossa saada se, mikä Sinun luonasi on. Sinä toden totta olet Aina anteeksi antava, Kaikkiantelias.

(Jos joku haluaisi lausua pitkän säkeen sijasta nämä sanat: ”Jumala todistaa, että ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, Apu hädässä, Itseoleva”, se riittäisi. Ja samoin riittäisi, jos hän istuessaan haluaisi lausua nämä sanat: ”Minä tunnustan Sinun ykseytesi ja ainoutesi ja sen, että Sinä olet Jumala ja että ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä.”)

(Prayers and Meditations by Bahá’u’lláh clxxxii)

Lyhyt velvollisuusrukous

Lausuttavaksi kerran vuorokaudessa keskipäivällä

Todistan, oi Jumalani, että olet luonut minut tuntemaan Sinut ja palvomaan Sinua. Tunnustan tällä hetkellä oman voimattomuuteni ja Sinun mahtisi, oman köyhyyteni ja Sinun rikkautesi.

Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, Apu hädässä, Itseoleva.

(Prayers and Meditations by Bahá’u’lláh clxxxi)

^{[sivu 99]}

Rukous kuolleille

Oi Jumalani! Tämä on palvelijasi ja palvelijasi poika, joka on uskonut Sinuun ja Sinun merkkeihisi ja kääntänyt kasvonsa Sinun puoleesi kokonaan irrottautuneena kaikesta paitsi Sinusta. Sinä totisesti olet armoa osoittavista kaikkein armeliain.

Menettele hänen kanssaan, oi Sinä, joka annat anteeksi ihmisten synnit ja salaat heidän vikansa, niin, kuin on soveliasta Sinun anteliaisuutesi taivaalle ja Sinun armosi valtamerelle. Suo hänelle pääsy ylimaallisen armeliaisuutesi piiriin, joka oli ennen taivaan ja maan asettamistakin. Ei ole muuta Jumala kuin Sinä, Aina anteeksi antava, Kaikkein jalomielisin.

Toistakoon hän sitten kuusi kertaa tervehdyksen ”Alláh-u-Abhá” ja niiden jälkeen yhdeksäntoista kertaa kunkin seuraavista säkeistä:

Me kaikki totisesti palvomme Jumalaa.
Me kaikki totisesti kumarrumme Jumalan edessä.
Me kaikki totisesti olemme pyhittäytyneet Jumalalle.
Me kaikki totisesti ylistämme Jumalaa.
Me kaikki totisesti kiitämme Jumalaa.

Me kaikki totisesti olemme kärsivälliset Jumalassa.

(Jos kuollut on nainen, tulee sanoa: Tämä on palvelijattaresi ja palvelijattaresi tytär jne.)

(Prayers and Meditations by Bahá’u’lláh clxvii)

^{[sivu 100] [sivu 101]}

Kysymyksiä ja vastauksia

^{[sivu 102] [sivu 103]}

1. Kysymys: Kaikkein suurimmasta juhlapyhästä.

Vastaus: Kaikkein suurin juhlapyhä alkaa myöhään iltapäivällä Bayánin mukaisen vuoden toisen kuukauden kolmantenatoista päivänä. Tämän juhlapyhän ensimmäisenä, yhdeksäntenä ja kahdentenatoista päivänä on työnteko kiellettyä.

2. Kysymys: Kaksoissyntymäpäivien juhlapyhästä.

Vastaus: Abhá-kauneus¹⁴ syntyi aamunkoitteessa toisena päivänä muharram-kuuta¹⁵, jonka ensimmäiseksi päiväksi osuu Hänen airuensa syntymä. Nämä kaksi päivää luetaan yhdeksi Jumalan silmissä.

3. Kysymys: Avioliittosäkeistä.¹⁶ Vastaus: Miehille: ”Me kaikki totisesti alistumme Jumalan tahtoon.” Naisille: ”Me kaikki totisesti alistumme Jumalan tahtoon.”

4. Kysymys: Mikäli mies lähtee matkalle täsmentämättä paluunsa ajankohtaa – toisin sanoen antamatta arviota poissaolonsa kestosta – ja mikäli sanaakaan ei hänestä sittemmin kuulu ja hän on tietymättömissä, miten on hänen vaimonsa meneteltävä? ^{[sivu 104]}

Vastaus: Mikäli hän on jättänyt määräämättä paluunsa ajankohdan siitä huolimatta, että hän on tietoinen Kitáb-i-Aqdasin tätä asiaa koskevasta säädöksestä, hänen vaimonsa pitää odottaa yksi kokonainen vuosi, minkä jälkeen tämä on oleva vapaa joko menettelemään niin, kuin on kiitettävää, tai valitsemaan itselleen toisen aviomiehen. Jos mies kuitenkin olisi vailla tietoa tästä säännöksestä, vaimon on pitäydyttävä kärsivällisyyteen aina siihen asti, kunnes Jumala näkee hyväksi paljastaa hänelle miehen kohtalon. Kiitettävällä menettelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kärsivällisyyden osoittamista.

5. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Kun kuulimme vielä syntymättömien lasten hälyn, Me kaksinkertaistimme heidän osuutensa ja vähensimme muiden osuuksia.”

Vastaus: Jumalan kirjan mukaan vainajan jäämistö on jaettu 2520 osuuteen, mikä määrä on pienin yhteinen kerrannainen kaikille kokonaisluvuille yhdestä yhdeksään, ja nämä osuudet on sitten jaoteltu seitsemään perintöosaan, joista kukin on osoitettu määrätylle perillisten luokalle, kuten Kirjassa on mainittu. Esimerkiksi lapsille on osoitettu yhdeksän 60 osuuden erää, yhteensä 540 osuutta. Lauselma ”Me kaksinkertaistimme heidän osuutensa” tarkoittaa siis sitä, että lapset saavat toiset yhdeksän 60 osuuden erää, mikä oikeuttaa heidät kaiken kaikkiaan 18 erään. Heidän saamansa ylimääräiset osuudet vähennetään toisten perillisten luokkien perintöosista. Niinpä siitä huolimatta, että on ilmaistu esimerkiksi puolison olevan oikeutettu saamaan ”kahdeksan ^{[sivu 105]}osaa, jotka käsittävät neljäsataakahdeksankymmentä osuutta”, mikä on yhtä suuri kuin kahdeksan 60 osuuden erää, nyt tämän uudelleenjärjestelyn takia puolitoista erää eli yhteensä 90 osuutta on vähennetty puolison perintöosasta ja sen sijaan myönnetty lapsille sekä vastaavasti toisten kohdalla. Tuloksena vähennysten yhteenlaskettu määrä on yhtä suuri kuin lapsille osoitetut yhdeksän ylimääräistä erää.

6. Kysymys: Onko välttämätöntä, että ollakseen oikeutettu perintöosaansa veljen on polveuduttava sekä vainajan isästä ja äidistä, vai riittääkö, että vain toinen vanhemmista on yhteinen?

Vastaus: Jos veli polveutuu vainajan isästä, hän saa osuutensa perinnöstä Kirjaan merkityssä mitassa, mutta jos hän polveutuu äidistä, hän saa vain kaksi kolmannesta määräosastansa ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle. Tämä säädös koskee myös sisarta.

7. Kysymys: Perintöä koskevissa säännöksissä on määrätty, että mikäli vainajalta ei jää jälkeläisiä, heidän osuutensa jäämistöstä palautuu Oikeusneuvostolle. Entä jos samoin puuttuu toisia perillisten luokkia, kuten isä, äiti, veli, sisar ja opettaja, palautuvatko heidänkin osuutensa Oikeusneuvostolle vai toimitaanko niiden kanssa jollakin muulla tavalla?

Vastaus: Tämä pyhä säe on riittävä. Hän sanoo, ylevöitetty olkoon Hänen sanansa: ”Mikäli vainajalta ei jää jälkeläisiä, heidän osuutensa palautuu Oikeusneuvostolle” ^{[sivu 106]}jne. ja ”Mikäli vainajalta jää jälkeläisiä mutta ei yhtäkään Kirjassa mainituista muista perillisten luokista, he saavat perinnöstä kaksi kolmannesta, ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle” jne. Toisin sanoen, kun jälkeläisiä ei ole, heille osoitettu perintöosa palautuu Oikeusneuvostolle, ja kun jälkeläisiä on mutta toiset perillisten luokat puuttuvat, kaksi kolmannesta perinnöstä siirtyy jälkeläisille ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle. Tällä säädöksellä on sekä yleinen että erityinen sovellus eli aina, kun jokin luokka tästä viimeksi mainittujen perillisten joukosta puuttuu, kaksi kolmannesta heidän perinnöstänsä siirtyy jälkeläisille ja jäljelle jäävä kolmannes Oikeusneuvostolle.

8. Kysymys: Perussummasta, josta Ḥuqúqu’lláh on maksettava.

Vastaus: Perussumma, josta Ḥuqúqu’lláh on maksettava, on yhdeksäntoista mithqália kultaa. Toisin sanoen, kun on hankittu tämän summan arvoinen rahamäärä, Huqúqin maksu lankeaa maksettavaksi. Vastaavasti Huqúq on maksettava, kun muiden omaisuusmuotojen arvo, eikä lukumäärä, yltää säädettyyn määrään. Ḥuqúqu’lláh on maksettava ainoastaan kerran. Esimerkiksi jos joku henkilö hankkii tuhat mithqália kultaa ja maksaa Huqúqin, hän ei ole velvollinen suorittamaan toistamiseen maksua tästä summasta vaan pelkästään siihen kaupankäynnin, liiketoiminnan ja muun sellaisen kautta kertyvästä lisäyksestä. Kun tämä lisä eli realisoitunut liikevoitto yltää säädettyyn summaan, on suoritettava, mitä Jumala ^{[sivu 107]}on säätänyt. Vasta silloin, kun pääoma siirtyy toisiin käsiin, on se taas Huqúqin maksun alaista samoin kuin ensimmäiselläkin kerralla. Peripiste on määrännyt, että Ḥuqúqu’lláh tulee maksaa kaiken sen arvosta, mitä joku omistaa, mutta tässä kaikkein mahtavimmassa uskontojärjestelmässä Me olemme vapauttanut maksuvelvoitteen alaisuudesta kotitalouden kalusteet – siis sellaiset kalusteet, jotka ovat välttämättömiä – ja itse asunnon.

9. Kysymys: Mikä on ensisijainen: Ḥuqúqu’lláh, vainajan velat vai hautajais- ja hautauskustannukset?

Vastaus: Hautajaiset ja hautaus ovat ensisijaiset, sitten velkojen maksu, sitten Ḥuqúqu’lláh. Mikäli vainajan omaisuus osoittautuu riittämättömäksi velkojen suorittamiseen, hänen jäämistönsä jäännös tulee jakaa näiden velkojen kesken niiden suuruussuhteessa.

10. Kysymys: Pään ajeleminen on kielletty Kitáb-i-Aqdasissa mutta määrätty Súriy-i-Ḥajjissa.

Vastaus: Kaikki ovat velvolliset noudattamaan Kitáb-i-Aqdasia. Mitä siinä on ilmaistu, on Jumalan laki Hänen palvelijoittensa keskuudessa. Pyhälle talolle matkaavien pyhiinvaeltajien velvoite ajella päänsä on poistettu.

11. Kysymys: Jos aviopari on yhdynnässä kärsivällisyysvuoden aikana ja sen jälkeen he taas vieraantuvat toisistaan, onko heidän aloitettava kärsivällisyysvuotensa uudelleen vai voidaanko tätä yhdyntää edeltäneet päivät sisällyttää tuon vuoden määrittämiseen? Ja onko avioeron astuttua voimaan tarpeen odottaa vielä jokin lisäaika? ^{[sivu 108]}

Vastaus: Mikäli kiintymys palautuisi avioparin välille heidän kärsivällisyysvuotensa aikana, aviollinen side on pätevä, joten on noudatettava sitä, mikä Jumalan kirjassa on käsketty. Mutta kärsivällisyysvuoden umpeuduttua ja sen tapahduttua, minkä Jumala on säätänyt, lisäodotusta ei vaadita. Sukupuoliyhdyntä aviomiehen ja aviovaimon välillä on kielletty heidän kärsivällisyysvuotensa aikana, ja ken tähän tekoon syyllistyy, on velvollinen anomaan Jumalan anteeksiantoa ja rangaistukseksi maksamaan Oikeusneuvostolle sakkona yhdeksäntoista mithqália kultaa.

12. Kysymys: Mikäli avioparin kesken syntyisi vastenmielisyyttä avioliittosäkeiden lukemisen ja myötäjäisten maksamisen jälkeen, voiko avioero tapahtua ilman kärsivällisyysvuoden noudattamista?

Vastaus: Avioeroa voidaan lainmukaisesti anoa avioliittosäkeiden lukemisen ja myötäjäisten maksamisen jälkeen mutta ennen avioliiton täyttymystä. Tällöin ei ole tarvetta noudattaa kärsivällisyysvuotta mutta myötäjäisten vaatiminen takaisin ei ole sallittua.

13. Kysymys: Onko kummankin puolen vanhempien suostumus edellytyksenä avioliitolle vai riittääkö lupa jommankumman vanhemmilta? Koskeeko tämä laki vain neitsyitä vai muitakin?

Vastaus: Avioitumisen ehtona on avioliiton kummankin osapuolen vanhempien suostumus, ja tässä mielessä ei ole mitään väliä, onko morsian neitsyt vai eikö ole. ^{[sivu 109]}

14. Kysymys: Uskovat on velvoitettu kääntymään Qiblihiin päin lausuessaan velvollisuusrukouksia. Mihin suuntaan heidän tulisi kääntyä muuten rukoillessaan ja harjoittaessaan hartautta?

Vastaus: Kääntyminen kohti Qiblihiä on velvollisuusrukouksen lausumisen kiinteä ehto, mutta muissa rukouksissa ja hartaudenharjoituksissa voi noudattaa sitä, minkä armelias Herra on ilmaissut Qur’ánissa: ”Minne käännyttekin, siellä ovat Jumalan kasvot.”

15. Kysymys: Jumalan muistelemisesta Mashriqu’l-Adhkárissa ”aamunkoiton aikaan”.

Vastaus: Vaikka Jumalan kirjassa käytetään sanoja ”aamunkoiton aikaan”, se on Jumalalle otollista päivänkajon sarastaessa, aamunkoiton ja auringonnousun välisenä aikana tahi enintään kaksi tuntia auringonnousun jälkeenkin.

16. Kysymys: Onko säädös, että vainajan ruumista ei tule viedä etäämmälle kuin yhden tunnin matkan päähän, sovellettavissa kuljettamiseen sekä maitse että meritse?

Vastaus: Tämä käsky koskee etäisyyksiä niin merellä kuin maallakin, onpa sitten kyseessä tunti höyrylaivalla taikka junalla. Olennaista on tunnin aika riippumatta kuljetusvälineestä. Kuitenkin on sitä soveliaampaa ja otollisempaa, mitä pikemmin hautaus tapahtuu.

17. Kysymys: Miten on meneteltävä löydettäessä jonkun kadottamaa omaisuutta?

Vastaus: Jos tällaista omaisuutta löydetään kaupungista, ^{[sivu 110]}sen löytymisestä tulee ilmoittaa kerran kaupungin kuuluttajan kautta. Jos omaisuuden omistaja tällöin löytyy, se pitää luovuttaa hänelle. Muussa tapauksessa löytäjän on odotettava yhden vuoden ajan, ja jos omistaja tänä aikana ilmaantuu, löytäjän tulee saada tältä kuuluttajan palkkio ja palauttaa tälle tämän omaisuus. Vasta jos omistajaa ei saada selville vuoden kuluessa, voi löytäjä ottaa omaisuuden itselleen. Jos omaisuuden arvo on vähäisempi tai yhtä suuri kuin kuuluttajan palkkio, löytäjän tulee odottaa yksi ainut päivä löytöhetkestä, minkä jälkeen, mikäli omistajaa ei ole ilmaantunut, hän voi ottaa sen omakseen. Ja jos omaisuutta löydetään asumattomalta seudulta, löytäjän tulee noudattaa kolmen päivän odotusaikaa, jonka kuluttua, mikäli omistajan henkilöllisyys on edelleen tuntematon, hän on vapaa ottamaan löytönsä omistukseensa.

18. Kysymys: Viitaten rukouspesuihin: Esimerkiksi jos joku on juuri pessyt koko kehonsa, onko hänen silti suoritettava rukouspesunsa?

Vastaus: Rukouspesuja koskevaa käskyä on joka tapauksessa noudatettava.

19. Kysymys: Mikäli joku aikoisi muuttaa pois maastansa vastoin vaimonsa tahtoa ja tämä erimielisyys johtaisi avioeroon ja mikäli hänen matkavalmistelunsa kestäisivät yli vuoden ajan, voidaanko tämä aika lukea kärsivällisyysvuodeksi vai olisiko pariskunnan erkanemispäivää pidettävä tuon vuoden lähtökohtana?

Vastaus: Laskennan lähtökohta on päivä, jona aviopari ^{[sivu 111]}erkanee toisistaan, ja jos he siten ovat olleet erillään vuoden ajan ennen aviomiehen lähtöä ja jos kiintymyksen sulotuoksu ei ole palautunut pariskunnan välille, avioero voi astua voimaan. Muutoin on vuosi laskettava miehen lähtöpäivästä ja noudatettava Kitáb-i-Aqdasissa asetettuja ehtoja.

20. Kysymys: Kypsyysiästä suhteessa uskonnollisiin velvoitteisiin.

Vastaus: Kypsyysikä on viisitoista sekä miehille että naisille.

21. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Jos matkatessanne pysähdytte levähtämään johonkin turvalliseen paikkaan, kumartakaatte maahan ... kerran jokaisen sanomatta jääneen velvollisuusrukouksen sijaan ...”

Vastaus: Tämä maahankumarrus korvaa matkanteon kuluessa pois jääneen velvollisuusrukouksen, ja kun syynä ovat turvattomat olot. Jos matkalainen rukoushetken aikana olisi levähtämässä turvallisessa paikassa, hänen tulisi suorittaa tuo rukous. Tämä säännös korvaavasta maahankumarruksesta pätee sekä kotona että matkalla.

22. Kysymys: Matkan määritelmästä.¹⁷ Vastaus: Matkan määritelmä on yhdeksän tuntia kellon mukaan. Mikäli matkalainen pysähtyy johonkin paikkaan aikoen jäädä sinne ainakin yhdeksi kuukaudeksi Bayánin laskutavan mukaan, hän on ^{[sivu 112]}velvollinen pitämään paaston, mutta jos hänen oleskelunsa siellä kestää vähemmän kuin yhden kuukauden, hänet on vapautettu paastoamisesta. Jos hän saapuu paaston aikana johonkin paikkaan, jossa hän aikoo viipyä yhden kuukauden Bayánin mukaan, hänen ei tule noudattaa paastoa ennen kuin kolmen päivän kuluttua, jonka jälkeen hänen tulee pitää se koko jäljelle jäävän ajan. Mutta jos hän saapuu kotiinsa, jossa hän on tätä ennen vakituisesti asunut, hänen on aloitettava paastonsa saapumistaan seuraavana päivänä.

23. Kysymys: Mies- tai naispuolisen avionrikkojan rangaistuksesta.

Vastaus: Ensimmäisestä aviorikoksesta on maksettava yhdeksän mithqália kultaa, toisesta kahdeksantoista, kolmannesta kolmekymmentäkuusi ja niin edelleen, jokainen seuraava sakko on kaksi kertaa niin suuri kuin edellinen. Yhden mithqálin paino on yhtä suuri kuin yhdeksäntoista nakhudia Bayánin määrittelyn mukaisesti.

24. Kysymys: Metsästyksestä.

Vastaus: Hän sanoo, ylevöitetty olkoon Hän: ”Jos metsästätte petoeläinten tahi petolintujen avulla” ja niin edelleen. Mukaan on luettu muutkin välineet, kuten jouset ja nuolet, tuliaseet ja vastaavat metsästyksessä käytettävät varusteet. Jos kuitenkin käytetään ansoja tai pauloja ja jos saalis kuolee, ennen kuin se voidaan tavoittaa, sen käyttö ravinnoksi on luvatonta. ^{[sivu 113]}

25. Kysymys: Pyhiinvaelluksesta.

Vastaus: Pyhiinvaellus toiseen kahdesta pyhästä talosta on velvollisuus, mutta pyhiinvaeltaja voi itse päättää kumpaan.

26. Kysymys: Myötäjäisistä.

Vastaus: Kun kyse on myötäjäisistä, tyytymisellä alimpaan tasoon tarkoitetaan yhdeksäätoista mithqália hopeaa.

27. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Jos vaimolle kuitenkin tulee tieto hänen aviomiehensä kuolemasta” jne.

Vastaus: Viitattaessa ”määrättyjen kuukausien” pituiseen odotukseen tarkoitetaan yhdeksää kuukautta.

28. Kysymys: Jälleen on tiedusteltu opettajan perintöosuudesta.

Vastaus: Mikäli opettaja on kuollut, kolmannes hänen perintöosuudestansa palautuu Oikeusneuvostolle ja loput kaksi kolmannesta vainajan, ei opettajan, jälkeläisille. ^{[sivu 112]}

29. Kysymys: Jälleen on tiedusteltu pyhiinvaelluksesta.

Vastaus: Pyhiinvaelluksella pyhään taloon, mikä on miehille annettu velvoite, tarkoitetaan sekä Kaikkein mahtavinta taloa Baghdádissa että Peripisteen taloa Shírázissa. Pyhiinvaellus jompaankumpaan näistä taloista riittää. Niinpä he voivat tehdä pyhiinvaelluksen siihen taloon, joka sijaitsee lähempänä heidän asuinpaikkaansa. ^{[sivu 114]}

30. Kysymys: Tästä säkeestä: ”ken haluaa ottaa palvelukseensa naispalvelijan, voi säädyllisesti niin tehdä”.

Vastaus: Tämä on ainoastaan sellaista palvelua, jota suorittavat mitkä tahansa muutkin palvelijat ansaitakseen palkkaa, olivatpa he nuoria tai vanhoja. Tällainen neitonen on vapaa valitsemaan itselleen aviomiehen milloin tahansa niin halutessaan, sillä on kiellettyä, että naisia ostettaisiin tai että miehellä olisi enemmän vaimoja kuin kaksi.

31. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Herra on kieltänyt ... menettelyn, johon te aiemmin voitte turvautua, kun te kolmasti olitte ottanut samasta naisesta eron.”

Vastaus: Viittaus koskee lakia, joka varhemmin edellytti, että joku toinen mies avioituu tällaisen naisen kanssa, ennen kuin hänet voidaan taas vihkiä avioon entisen miehensä kanssa. Tämä käytäntö on kielletty Kitáb-i-Aqdasissa.

32. Kysymys: Kaksoispaikoissa olevien kahden talon entistämisestä ja suojelusta sekä muista paikoista, mihin valtaistuin on ollut asettuneena.

Vastaus: Kahdella talolla tarkoitetaan Kaikkein mahtavinta taloa ja Peripisteen taloa. Mitä tulee muihin paikkoihin, niiden alueiden asukkaat, joilla ne sijaitsevat, voivat päättää säilyttää joko jokaisen talon, mihin valtaistuin on ollut asettuneena, tai yhden niistä.

33. Kysymys: Jälleen on tiedusteltu opettajan perintöoikeudesta.

Vastaus: Jos opettaja ei kuulu Bahán kansaan, hän ^{[sivu 115]}ei peri. Mikäli on useampia opettajia, osuus on jaettava tasan heidän keskensä. Jos opettaja on kuollut, hänen jälkeläisensä eivät peri hänen osuuttansa vaan kaksi kolmannesta siitä palautuu kuolinpesän omistajan lapsille ja jäljellä oleva kolmannes Oikeusneuvostolle.

34. Kysymys: Asunnosta, joka on luovutettu yksinomaan miespuoliselle jälkeläiselle.

Vastaus: Jos asuntoja on useampia, tässä tarkoitetaan hienointa ja loisteliainta näistä asuinrakennuksista, kun taas muut niistä jaetaan koko perikunnan kesken samoin kuin kaikki muunkinlainen omaisuus. Perillisluokasta riippumatta kuka tahansa perillinen, joka on Jumalan uskon ulkopuolella, luetaan olemattomaksi, eikä hän peri.

35. Kysymys: Naw-Rúzista.

Vastaus: Naw-Rúzin juhlapyhä osuu päiväksi, jona aurinko siirtyy Oinaan merkkiin¹⁸, vaikka tämä tapahtuisi vain yhtä minuuttia ennen auringonlaskua.

36. Kysymys: Jos joko kaksoissyntymäpäivien tai Bábin ilmoituksen vuosipäivä osuu paastokaudeksi, mitä on tehtävä?

Vastaus: Mikäli juhlat, joita vietetään kaksoissyntymäpäivien tai Bábin ilmoituksen muistoksi, osuvat paastokuukaudeksi, paastoamiskäsky ei ole voimassa tuona päivänä. ^{[sivu 116]}

37. Kysymys: Perintöä säätelevissä pyhissä säännöksissä vainajan asunto ja vaatteet on määrätty miespuoliselle jälkeläiselle. Päteekö tämä säännös vain isän vai myös äidin omaisuuteen?

Vastaus: Äidin käyttämät vaatteet tulee jakaa tasan tytärten kesken, mutta loput hänen jäämistöstänsä, kuten kiinteä omaisuus, korut ja käyttämättömät vaatteet, on jaettava kaikille hänen perillisillensä Kitáb-i-Aqdasissa ilmaistulla tavalla. Kuitenkin jos naispuolinen vainaja ei ole jättänyt jälkeensä tyttäriä, hänen jäämistönsä on kokonaisuudessaan jaettava samalla tavalla, kuin pyhässä tekstissä on miehille määrätty.

38. Kysymys: Avioerosta, jota täytyy edeltää kärsivällisyysvuosi: jos vain toinen osapuolista on taipuvainen sovintoon, mitä on tehtävä?

Vastaus: Kitáb-i-Aqdasissa ilmaistun käskyn mukaan kummankin osapuolen on oltava tyytyväinen. Elleivät molemmat ole siihen halukkaita, jälleenyhdistyminen ei voi tapahtua.

39. Kysymys: Liittyen myötäjäisiin, entä jos sulhanen ei kykene maksamaan tätä summaa kokonaisuudessaan, vaan hän sen sijaan muodollisesti luovuttaa velkakirjan morsiamellensa hääseremonian aikana sillä sopimuksella, että hän vastaa siitä heti kyetessään?

Vastaus: Vallan alkulähde on myöntänyt luvan tämän käytännön omaksumiseen.

40. Kysymys: Jos kärsivällisyysvuoden kuluessa kiintymyksen ^{[sivu 117]}sulotuoksu palautuu vain vaihtuakseen jälleen vastenmielisyydeksi ja pariskunta häilyy kiintymyksen ja inhon välillä koko vuoden ja vuosi päättyy vastenmielisyyteen, voiko avioero astua voimaan vai ei?

Vastaus: Joka kerta, aina kun vastenmielisyys ilmenee, kärsivällisyysvuosi alkaa tuona päivänä, ja vuoden on kuljettava koko kiertonsa.

41. Kysymys: Vainajan asunto ja henkilökohtaiset vaatteet on määrätty miespuolisille, ei naispuolisille jälkeläisille eikä muillekaan perillisille. Mikäli vainajalta ei kuitenkaan ole jäänyt miespuolista jälkeläistä, mitä on tehtävä?

Vastaus: Hän sanoo, ylevöitetty olkoon Hän: ”Mikäli vainajalta ei jää jälkeläisiä, heidän osuutensa palautuu Oikeusneuvostolle ...” Tämän pyhän säkeen mukaisesti vainajan asunto ja henkilökohtaiset vaatteet palautuvat Oikeusneuvostolle.

42. Kysymys: Ḥuqúqu’lláhin säädös on ilmaistu Kitáb-i-Aqdasissa. Sisältyykö asunto kiinteine laitteineen ja välttämättömine kalusteineen siihen omaisuuteen, josta Huqúq on maksettava, vai onko asia jotenkin muuten?

Vastaus: Persian kielellä ilmaistuissa laeissa Me olemme säätänyt, että tässä kaikkein mahtavimmassa uskontojärjestelmässä asunto ja kotitalouden kalusteet ovat maksusta vapaat – siis sellaiset kalusteet, jotka ovat välttämättömiä.

43. Kysymys: Tytön kihlautumisesta ennen kypsyysikää.

Vastaus: Tämän käytännön on Vallan alkulähde tuominnut laittomaksi, ja on laitonta kuuluttaa avioliitto ^{[sivu 118]}aikaisemmin kuin yhdeksänkymmentäviisi päivää ennen häitä.

44. Kysymys: Jos jollakulla on esimerkiksi sata túmánia ja hän maksaa Huqúqin tästä summasta, menettää puolet summasta epäonnistuneissa liiketoimissa ja sitten hallussa olevat varat jälleen kaupankäynnin avulla kasvavat siihen summaan, josta Huqúq lankeaa maksettavaksi – onko tällaisen henkilön maksettava Huqúq vai ei?

Vastaus: Tällaisessa tapauksessa Huqúqia ei tarvitse maksaa.

45. Kysymys: Jos Huqúqin maksamisen jälkeen tämä samainen sadan túmánin summa menetetään kokonaisuudessaan mutta sittemmin saadaan takaisin kaupankäynnin ja liiketoimien kautta, täytyykö Huqúq maksaa toistamiseen vai ei?

Vastaus: Tässäkään tapauksessa Huqúqin maksamista ei vaadita.

46. Kysymys: Viitaten pyhään säkeeseen ”Jumala on teille määrännyt aviosäädyn”, onko tämä määräys pakollinen vai ei?

Vastaus: Se ei ole pakollinen.

47. Kysymys: Olettakaamme, että mies on avioitunut jonkun naisen kanssa uskoen hänen olevan neitsyt ja maksanut hänelle myötäjäiset mutta täyttymyksen hetkellä käykin ilmi, että hän ei ole neitsyt, onko kulut ja myötäjäiset maksettava takaisin vai ei? Ja jos avioliiton ehdoksi on asetettu neitsyys, mitätöikö tämä täyttymätön ehto sen, minkä ehdoksi se asetettiin? ^{[sivu 119]} Vastaus: Tällaisessa tapauksessa kulut ja myötäjäiset voidaan palauttaa. Täyttymätön ehto mitätöi sen, minkä ehdoksi se asetettiin. Kuitenkin asian salaaminen ja anteeksi antaminen on Jumalan silmissä tuottava runsaan palkkion.

48. Kysymys: ”... teidät velvoitetaan järjestämään juhla ...” Onko tämä pakollista vai ei?

Vastaus: Se ei ole pakollista.

49. Kysymys: Aviorikoksen, sodomian ja varkauden eriasteisista rangaistuksista.

Vastaus: Näitä koskevien rangaistusten asteiden määrittäminen jää Oikeusneuvostolle.

50. Kysymys: Sukulaisten kanssa avioitumisen laillisuudesta tai laittomuudesta.

Vastaus: Nämä asiat jäävät samoin Oikeusneuvoston uskottujen ratkaistaviksi.

51. Kysymys: Rukouspesuihin viitaten on ilmaistu: ”Toistakoon se, joka ei löydä vettä rukouspesua varten, viidesti sanat 'Jumalan, Kaikkein puhtaimman, Kaikkein puhtaimman, nimeen'.” Onko luvallista lausua tämä säe purevassa kylmyydessä tai jos kädet tai kasvot ovat haavoittuneet?

Vastaus: Lämmintä vettä voidaan käyttää purevassa kylmyydessä. Jos käsissä tai kasvoissa on haavoja tahi jos on muita syitä kuten särkyjä ja kipuja, joiden vuoksi veden käyttö olisi vahingollista, voidaan tuo määrätty säe lausua rukouspesun sijaan. ^{[sivu 120]}

52. Kysymys: Onko merkkien rukouksen korvaavan säkeen lausuminen pakollista?

Vastaus: Se ei ole pakollista.

53. Kysymys: Viitaten perintöön, kun on olemassa täysveljiä ja täyssisaria, saavatko puoliveljet ja puolisisaret äidin puolelta myös jonkin osuuden?

Vastaus: He eivät saa mitään osuutta.

54. Kysymys: Hän sanoo, ylevöitetty olkoon Hän: ”Mikäli vainajan poika on kuollut isänsä vielä eläessä ja on jättänyt jälkeensä lapsia, he perivät isänsä osuuden, ...” Mitä on tehtävä, jos tytär on kuollut isänsä elinaikana?

Vastaus: Tyttären perintöosuus tulee jakaa seitsemän perillisten luokan kesken Kirjan säädöksen mukaan.

55. Kysymys: Jos vainaja on nainen, kenelle osoitetaan ”vaimon” perintöosuus?

Vastaus: ”Vaimon” perintöosuus osoitetaan aviomiehelle.

56. Kysymys: Vainajan ruumiin verhoamisesta, minkä on säädetty koostuvan viidestä kuolinvaatteesta: Viittaako tässä viisi viiteen liinaan, joita tähän saakka on perinteisesti käytetty, vai viiteen täyspitkään käärinliinaan toistensa päälle käärittyinä?

Vastaus: Tarkoituksena on viiden liinan käyttö.

57. Kysymys: Eräiden ilmaistujen säkeiden välisistä epäyhdenmukaisuuksista. ^{[sivu 121]}

Vastaus: Monet muistiot ilmaistiin ja lähetettiin alkuperäismuodossaan ilman, että niitä tarkistettiin ja arvioitiin uudelleen. Siispä ne käskystä luettiin uudestaan ääneen pyhässä läheisyydessä ja saatettiin yhdenmukaisiksi kansan kieliopillisen käytännön kanssa asian vastustajien saivartelun estämiseksi. Toinen syy tähän menettelyyn on se, että Airuen – uhrattakoon kaikkien muiden paitsi Hänen sielunsa Hänen tähtensä – aloittamalle uudelle tyylille nähtiin olevan tunnusomaista ottaa huomattavia vapauksia kieliopillisten sääntöjen noudattamisesta. Siksi pyhiä säkeitä ilmaistiin sittemmin tyylillä, joka ymmärtämisen helpottamiseksi ja ilmauksien tiivistämiseksi on suurimmaksi osaksi yhdenmukainen vallitsevan kielenkäytön kanssa.

58. Kysymys: Tästä siunatusta säkeestä: ”Jos matkatessanne pysähdytte levähtämään johonkin turvalliseen paikkaan, kumartakaatte maahan ... kerran jokaisen sanomatta jääneen velvollisuusrukouksen sijaan”. Korvaako tämä turvattomien olojen takia sanomatta jääneen velvollisuusrukouksen, vai pidätytäänkö velvollisuusrukouksesta kokonaan matkanteon aikana ja suoritetaanko maahankumarrus sen sijaan?

Vastaus: Jos velvollisuusrukouksen hetken koittaessa ei ole turvallista, tulee turvalliseen ympäristöön päästessä kumartaa maahan kunkin lausumatta jääneen velvollisuusrukouksen sijaan ja viimeisen maahankumarruksen jälkeen jalat ristikkäin istuen lukea määrätty säe. Jos on turvallinen paikka, velvollisuusrukouksesta ei pidätytä matkanteon aikana. ^{[sivu 122]}

59. Kysymys: Jos matkalaisen pysähdyttyä ja levähdettyä on velvollisuusrukouksen aika, tuleeko hänen suorittaa rukous vai maahankumarrus sen sijaan?

Vastaus: Velvollisuusrukouksen lausumatta jättäminen ei ole sallittua muutoin kuin turvattomissa oloissa.

60. Kysymys: Jos lausumatta jääneiden velvollisuusrukousten takia tarvitaan useita maahankumarruksia, pitääkö säe toistaa kunkin korvaavan maahankumarruksen jälkeen vai ei?

Vastaus: Riittää, jos määrätty säe lausutaan viimeisen maahankumarruksen jälkeen. Useat maahankumarrukset eivät edellytä säkeen toistamista erikseen joka kerta.

61. Kysymys: Jos velvollisuusrukous jätetään lausumatta kotona, tuleeko se korvata maahankumarruksella vai ei?

Vastaus: Vastauksena aiempiin kysymyksiin on kirjoitettu: ”Tämä säännös korvaavasta maahankumarruksesta pätee sekä kotona että matkalla.”

62. Kysymys: Jos joku on muusta syystä suorittanut rukouspesut, ja velvollisuusrukouksen hetki koittaa, riittävätkö nämä rukouspesut vai pitääkö ne suorittaa uudelleen?

Vastaus: Nämä samat rukouspesut riittävät, eikä niitä ole tarpeen suorittaa uudelleen.

63. Kysymys: Kitáb-i-Aqdasissa on määrätty yhdeksästä ^{[sivu 123]}rak‘ahista koostuvan velvollisuusrukouksen suorittaminen keskipäivällä, aamulla ja illalla, mutta Velvollisuusrukousten muistio¹⁹ näyttää poikkeavan tästä.

Vastaus: Se, mitä Kitáb-i-Aqdasissa on ilmaistu, koskee eri velvollisuusrukousta. Muutamia vuosia sitten joitakin Kitáb-i-Aqdasin säädöksistä, kuten tuo velvollisuusrukous, kirjattiin viisauden vuoksi erikseen ja lähetettiin pois yhdessä eräiden muiden pyhien kirjoitusten kanssa säilytettäväksi ja varjeltavaksi. Myöhemmin ilmaistiin nämä kolme velvollisuusrukousta.

64. Kysymys: Onko ajan määrittämisessä sallittua turvautua kelloihin?

Vastaus: Kelloihin turvautuminen on sallittua.

65. Kysymys: Velvollisuusrukousten muistiossa on ilmaistu kolme rukousta. Vaaditaanko kaikkien kolmen suorittaminen vai ei?

Vastaus: Velvoitteena on lausua yksi näistä kolmesta rukouksesta; niistä minkä tahansa suorittaminen riittää.

66. Kysymys: Pätevätkö aamurukousta varten tehdyt rukouspesut yhä keskipäivän rukouksen suhteen? Ja pätevätkö keskipäivällä tehdyt rukouspesut vastaavasti illalla?

Vastaus: Rukouspesut liittyvät siihen velvollisuusrukoukseen, jota varten ne suoritetaan, ja ne on suoritettava uudelleen kutakin rukousta varten. ^{[sivu 124]}

67. Kysymys: Pitkästä velvollisuusrukouksesta, siinä edellytetään, että nousee seisomaan ja ”kääntyy Jumalan puoleen”. Tämä näyttää tarkoittavan, että ei ole tarpeen kääntyä kohti Qiblihiä. Onko näin vai ei?

Vastaus: Tällä tarkoitetaan Qiblihiä.

68. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Lausukaatte Jumalan säkeitä aina aamuin ja illoin.”

Vastaus: Tällä tarkoitetaan kaikkea, mikä on jumalallisen ilmaisun taivaasta alas lähetetty. Tärkeimpänä edellytyksenä on pyhitettyjen sielujen into ja halu lukea Jumalan sanaa. Yhden säkeen tai yhden sanankin lukeminen iloiten ja säteillen on parempi kuin lukuisten Kirjojen lukeminen alusta loppuun.

69. Kysymys: Voiko testamenttia laatiessaan antaa – yli sen, mikä on varattu Ḥuqúqu’lláhin maksamista ja velkain hoitoa varten – osan omaisuudestansa hyväntekeväisyyteen vai eikö ole oikeutta enempään kuin osoittaa tietty summa hautajais- ja hautaamiskulujen peittämiseksi, jotta loput jäämistöstä jaettaisiin nimettyjen perillisten luokkien kesken Jumalan asettamalla tavalla?

Vastaus: Kullakin on täysi määräysvalta omaisuuteensa. Jos kykenee suorittamaan Ḥuqúqu’lláhin ja on velaton, kaikki, mikä on kirjattu testamenttiin, sekä jokainen sen sisältämä vakuutus tai ilmoitus on hyväksyttävä. Jumala on totisesti sallinut kunkin toimia niin, kuin halunneekin, sen suhteen, mitä on hänelle suonut. ^{[sivu 125]}

70. Kysymys: Onko hautaussormuksen käyttö velvoite yksinomaan aikuisille vai myös alaikäisille?

Vastaus: Se on vain aikuisille. Rukous kuolleille on samoin aikuisille.

71. Kysymys: Mikäli joku haluaisi paastota muulloin kuin `alá'-kuun aikana, onko tämä sallittua vai ei? Ja jos hän on vannoutunut tai sitoutunut tällaiseen paastoon, onko tämä otollista ja hyväksyttävää?

Vastaus: Paastosäädös on sellainen, kuin jo on ilmaistu. Mikäli joku kuitenkin sitoutuisi paastoamalla uhraamaan Jumalalle pyrkien näin edistämään jonkin toiveen täyttymistä tai jonkin muun tavoitteen toteutumista, tämä on sallittua nyt niin kuin tähänkin asti. Silti on Jumalan toivomus, kirkastettu olkoon Hänen kunniansa, että valat ja sitoumukset kohdistettaisiin sellaisiin päämääriin, jotka hyödyttävät ihmiskuntaa.

72. Kysymys: Jälleen on esitetty kysymys asunnosta ja henkilökohtaisista vaatteista. Palautuvatko nämä miespuolisen jälkeläisen puuttuessa Oikeusneuvostolle vai tuleeko ne jakaa niin kuin loputkin jäämistöstä?

Vastaus: Kaksi kolmannesta asunnosta ja henkilökohtaisista vaatteista siirtyy naispuolisille jälkeläisille ja yksi kolmannes Oikeusneuvostolle, jonka Jumala on tehnyt aarteistoksi kansalle.

73. Kysymys: Jos kärsivällisyysvuoden kuluttua mies kieltäytyy suostumasta avioeroon, miten vaimon on meneteltävä? ^{[sivu 126]}

Vastaus: Kun määräaika on päättynyt, astuu avioero voimaan. On kuitenkin välttämätöntä, että määräajan alkamiselle ja päättymiselle on todistajat, jotta heidät voidaan tarvittaessa kutsua antamaan todistuksensa.

74. Kysymys: Vanhuusiän määrittämisestä.

Vastaus: Arabeille se tarkoittaa äärimmäistä vanhuutta, mutta Bahán kansalle se alkaa seitsemänkymmenen vuoden iästä.

75. Kysymys: Paastoamisen rajasta matkattaessa jalan.

Vastaus: Raja on asetettu kahteen tuntiin. Jos tämä ylitetään, on lupa keskeyttää paasto.

76. Kysymys: Paaston noudattamisesta tehtäessä kovaa ruumiillista työtä paastokuukauden aikana.

Vastaus: Tällöin on vapautettu paastoamisesta. Kuitenkin kunnioituksen osoittamiseksi Jumalan lakia kohtaan ja paaston ylevälle asemalle on mitä suositeltavinta ja soveliainta syödä vaatimattomasti ja omissa oloissa.

77. Kysymys: Ovatko velvollisuusrukousta varten suoritetut rukouspesut riittävät Korkeimman nimen yhdeksänkymmentäviisikertaiseen toistamiseen?

Vastaus: On tarpeetonta suorittaa rukouspesuja uudelleen.

78. Kysymys: Vaatteista ja koruista, joita aviomies on saattanut ostaa vaimollensa. Tuleeko nämä jakaa miehen ^{[sivu 127]}kuoleman jälkeen hänen perillistensä kesken, vai kuuluvatko ne nimenomaan vaimolle?

Vastaus: Käytettyjä vaatteita lukuun ottamatta kaikki, kuten korut tai mikä muu tahansa, kuuluvat aviomiehelle paitsi ne, mitkä todistettavasti ovat olleet lahjoja vaimolle.

79. Kysymys: Luotettavuuden perusteesta osoitettaessa toteen jotakin asiaa, joka on riippuvainen kahden luotettavan todistajan lausunnosta.

Vastaus: Luotettavuuden peruste on hyvä maine ihmisten keskuudessa. Kaikkien Jumalan palvelijoiden todistajanlausunnot ovat heidän uskostansa tai tunnustuksestansa riippumatta hyväksyttäviä Hänen valtaistuimensa edessä.

80. Kysymys: Jos vainaja ei ole huolehtinut velvoitteestansa Ḥuqúqu’lláhia kohtaan eikä maksanut muita velkojansa, tuleeko nämä suorittaa suhteellisina vähennyksinä asunnosta, henkilökohtaisista vaatteista ja jäämistön muista varoista vai ovatko asunto ja henkilökohtaiset vaatteet varatut miespuoliselle jälkeläiselle, jolloin velat täytyy suorittaa jäämistön muista varoista? Ja jos jäämistön muut varat eivät riitä tähän tarkoitukseen, kuinka velat on hoidettava?

Vastaus: Maksamattomat velat ja Huqúq-maksut tulisi suorittaa jäämistön muista varoista, mutta jos nämä eivät riitä tähän tarkoitukseen, vajaus olisi täytettävä hänen asunnostansa ja henkilökohtaisista vaatteistansa. ^{[sivu 128]}

81. Kysymys: Tulisiko kolmas velvollisuusrukous lausua istuen vai seisten?

Vastaus: On suotavampaa ja soveliaampaa seistä nöyrän kunnioittavassa asennossa.

82. Kysymys: Ensimmäisestä velvollisuusrukouksesta on säädetty, että ”se pitäisi suorittaa milloin tahansa, kun huomaa olevansa nöyryyden ja kaipaavan ihannoinnin tilassa”. Tuleeko se suorittaa kerran vuorokaudessa vai useammin?

Vastaus: Kerran vuorokaudessa riittää. Tämän on Jumalallisen käskyvallan kieli tuonut julki.

83. Kysymys: ”Aamun”, ”keskipäivän” ja ”illan” määritelmistä.

Vastaus: Nämä ovat auringonnousu, keskipäivä ja auringonlasku. Sallitut ajat velvollisuusrukouksille ovat aamusta keskipäivään, keskipäivästä auringonlaskuun ja auringonlaskusta kaksi tuntia eteenpäin. Valta on Jumalan, Kahden nimen kantajan kädessä.

84. Kysymys: Onko uskovan sallittua avioitua ei-uskovan kanssa?

Vastaus: Sekä avioon ottaminen että antaminen on sallittua. Näin sääti Herra, kun Hän nousi anteliaisuuden ja armon valtaistuimelle.

85. Kysymys: Rukouksesta kuolleille. Tulisiko sen edeltää vai seurata hautaanpanoa? Ja vaaditaanko kääntymistä kohti Qiblihiä?

Vastaus: Tämän rukouksen lausumisen tulisi edeltää ^{[sivu 129]}hautaanpanoa, ja mitä Qiblihiin tulee: ”Minne käännyttekin, siellä ovat Jumalan kasvot.”²⁰

86. Kysymys: Keskipäivällä, joka on ajankohta kahdelle velvollisuusrukoukselle – lyhyelle puolipäivän rukoukselle sekä aamulla, keskipäivällä ja illalla lausuttavalle rukoukselle – tarvitseeko tässä tapauksessa suorittaa kaksi rukouspesua vai riittääkö yksi?

Vastaus: Rukouspesujen suorittaminen uudelleen on tarpeetonta.

87. Kysymys: Kylässä asuvien myötäjäisistä, minkä on määrä olla hopeaa: tarkoitetaanko morsianta vai sulhasta vai molempia? Ja miten on meneteltävä, jos toinen asuu kaupungissa ja toinen kylässä?

Vastaus: Myötäjäiset määräytyvät sulhasen asuinpaikan mukaan. Jos hän asuu kaupungissa, myötäjäiset ovat kultaa, ja jos hän asuu kylässä, ne ovat hopeaa.

88. Kysymys: Millä perusteella joku voidaan määritellä kaupungissa asuvaksi tai kylässä asuvaksi? Jos kaupungissa asuva muuttaa kylään tai kylässä asuva kaupunkiin aikoen asettua sinne vakinaisesti, mitä sääntöä sovelletaan? Onko syntymäpaikka ratkaiseva tekijä?

Vastaus: Perusteena on vakituinen asunto, ja sen sijainnista riippuen on Kirjan määräystä vastaavasti noudatettava. ^{[sivu 130]}

89. Kysymys: Pyhissä muistioissa on ilmaistu, että jonkun hankittua yhdeksäätoista mithqália kultaa vastaavan summan hänen tulisi maksaa siitä Jumalan oikeus. Voitaisiinko selittää, kuinka paljon tästä yhdeksästätoista tulisi maksaa?

Vastaus: Yhdeksäntoista sadasta on asetettu Jumalan säädöksellä. Laskelma tulisi tehdä tällä perusteella. Silloin voidaan määrittää, mikä määrä lankeaa maksettavaksi yhdeksästätoista.

90. Kysymys: Kun varallisuus ylittää yhdeksäntoista, onko sen välttämättä lisäännyttävä toiset yhdeksäntoista, ennen kuin Ḥuqúq jälleen lankeaa maksettavaksi, vai lankeaako se maksettavaksi mistä lisäyksestä tahansa?

Vastaus: Mikä tahansa yhdeksääntoista lisätty määrä on vapaa Ḥuqúqista, kunnes se yltää taas yhdeksääntoista.

91. Kysymys: Puhtaasta vedestä ja siitä vaiheesta, jonka jälkeen sitä pidetään käytettynä.

Vastaus: Vähäisiä vesimääriä, kuten yhtä kupillista tahi kahta tai kolmeakin, on pidettävä käytettyinä kasvojen ja käsien pesemisen jälkeen. Mutta yksi kurr²¹ tai enemmän vettä pysyy muuttumattomana yhden tai kahden kasvojenpesun jälkeen, eikä sen käyttöön ole estettä, ellei se ole muuttunut jollakin kolmesta tavasta²², esimerkiksi sen väri muuttunut, jolloin se tulisi katsoa käytetyksi. ^{[sivu 131]}* Kurr vastaa tilavuusmittana noin puolta kuutiometriä.

92. Kysymys: Eräässä persiankielisessä eri kysymyksiä tarkastelevassa tutkielmassa kypsyysikä on asetettu viiteentoista vuoteen. Onko avioitumisen ehtona niinikään kypsyyden saavuttaminen vai onko avioliitto sallittu ennen tuota ajankohtaa?

Vastaus: Koska kummankin osapuolen suostumus vaaditaan Jumalan kirjassa ja koska heidän suostumustansa tai sen puuttumista ei voida todeta ennen kypsyyttä, avioitumisen ehtona on täten kypsyysiän saavuttaminen, eikä avioliitto ole sallittu ennen tuota ajankohtaa.

93. Kysymys: Sairaiden paastoamisesta ja velvollisuusrukouksen suorittamisesta.

Vastaus: Toden totta, sanon Minä, velvollisuusrukouksella ja paastoamisella on ylevä asema Jumalan silmissä. Kuitenkin vain terveenä ollessa voi niiden teho ilmetä. Heikossa terveydentilassa ei ole sallittua noudattaa näitä velvollisuuksia. Tällainen on kaikkina aikoina ollut Herran käsky, kirkastettu olkoon Hänen kunniansa. Siunattuja olkoot ne miehet ja naiset, jotka ottavat vaarin Hänen määräyksistänsä ja niitä noudattavat. Kaikki ylistys olkoon Jumalalle, Hänelle, joka on lähettänyt alas säkeet ja on eittämättömien todisteiden Ilmituoja!

94. Kysymys: Moskeijoista, kappeleista ja temppeleistä.

Vastaus: Mitä onkin ainoan tosi Jumalan palvomiseksi rakennettu, kuten moskeijoita, kappeleita ja temppeleitä, ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Hänen nimensä muistamiseen. Tämä on Jumalan säädös, ja ken sitä rikkoo, kuuluu totisesti niihin, jotka ovat hairahtuneet. Tämä ei koidu rakentajalle vahingoksi, sillä hän on tekonsa tehnyt Jumalan tähden sekä saanut ja on yhäti saava oikeutetun palkkionsa. ^{[sivu 132]}

95. Kysymys: Mitä tulee liiketilan varusteisiin, joita tarvitaan työntekoa tai ammatinharjoitusta varten: ovatko ne Ḥuqúqu’lláh-maksun alaisia, vai kuuluvatko ne saman säännöksen piiriin kuin kotitalouden kalusteet?

Vastaus: Ne kuuluvat saman säännöksen piiriin kuin kotitalouden kalusteet.

96. Kysymys: Haltuun uskotun omaisuuden vaihtamisesta käteiseen tahi muunlaiseen omaisuuteen, että suojauduttaisiin arvon alenemiselta tai tappiolta.

Vastaus: Mitä tulee kirjalliseen kysymykseen haltuun uskotun omaisuuden vaihtamisesta, että suojauduttaisiin arvon alenemiselta ja tappiolta, tällainen vaihto on sallittua sillä ehdolla, että korvaava omaisuus on arvoltaan yhtä suuri. Herrasi totisesti on Tulkitsija, Kaikkitietävä, ja Hän todellakin on Säätäjä, Ikiaikainen.

97. Kysymys: Jalkain pesemisestä talvella ja kesällä.

Vastaus: Sama pätee kummassakin tapauksessa: lämmin vesi on suotavampaa, mutta eittämättä kylmäkin käy.

98. Kysymys: Lisäkysymys avioerosta.

Vastaus: Koska Jumala, kirkastettu olkoon Hänen kunniansa, ei suosi avioeroa, mitään ei ilmaistu tästä ^{[sivu 133]}aiheesta. Kuitenkin asumuseron alusta lähtien on yhden vuoden ajan kahden tai useamman ihmisen pysyttävä tilanteen tasalla todistajina. Jos vuoden loppuun mennessä sovintoa ei ole syntynyt, avioero astuu voimaan. Kaupungin uskonnollisen oikeusviranomaisen, jonka Oikeusneuvoston uskotut ovat nimittäneet, on kirjattava tämä rekisteriin. Tämän menettelytavan noudattaminen on välttämätöntä, että ne, jotka omaavat ymmärtäväisen sydämen, eivät tulisi murheellisiksi.

99. Kysymys: Neuvottelusta.

Vastaus: Jos neuvottelu ensimmäisen yhteen kokoontuneen ryhmän kesken päättyy erimielisyyteen, pitää muita ihmisiä lisätä sen alkuperäiseen kokoonpanoon, minkä jälkeen Korkeimman nimen lukuinen määrä – taikka enemmän tahi vähemmän – on valittava arvalla. Sitten neuvottelu on käytävä uudelleen ja sen tulosta noudatettava, olipa se mikä tahansa. Jos erimielisyyttä kuitenkin yhä esiintyy, sama menettely pitää toistaa vielä kerran ja on tehtävä enemmistöpäätös. Hän totisesti johdattaa oikealle tielle, kenet Hän mielii.

100. Kysymys: Perinnöstä.

Vastaus: Mitä perintöön tulee, se mitä Peripiste on säätänyt – uhrattakoon kaikkien muiden paitsi Hänen sielunsa Hänen tähtensä – on hyvin otollista. Olemassa olevien perillisten tulee saada heille osoitettu osuutensa perinnöstä, mutta jäännöksestä on luovutettava lausunto Kaikkein korkeimman esikartanoon. ^{[sivu 134]}Hänen kädessänsä on vallan alkulähde; Hän säätää niin, kuin Hän mielii. Tähän liittyen Salaperäisyyden maassa²³ ilmaistiin laki, joka määrää puuttuvien perillisten perinnön väliaikaisesti luovutettavaksi olemassa oleville perillisille siihen asti, kunnes Oikeusneuvosto perustetaan, jolloin tätä koskeva säädös saatetaan voimaan. Kuitenkin niiden perintö, jotka lähtivät maasta samana vuonna kuin Ikiaikainen kauneus, on luovutettu heidän perillisillensä, ja tämä on heille suotu Jumalan anti.

101. Kysymys: Aarrelöytöä koskevasta laista.

Vastaus: Mikäli joku löytää aarteen, kolmannes siitä kuuluu löytäjälle, ja loput kaksi kolmannesta tulee Oikeusneuvoston miesten käyttää kaikkien ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Näin toimitaan Oikeusneuvoston perustamisen jälkeen, mutta siihen asti se on annettava kullakin paikkakunnalla ja seudulla luotettavien henkilöiden haltuun säilytettäväksi. Hän toden totta on Hallitsija, Säätäjä, Kaiken tietävä, Kaiken tunteva.

102. Kysymys: Voittoa tuottamattomien kiinteistöjen Huqúq-maksuista.

Vastaus: Jumalan säädös on, että kiinteistö, joka on lakannut tuottamasta tuloa eli josta ei kerry voittoa, ei ole Huqúq-maksun alainen. Hän totisesti on Hallitsija, Runsaskätinen. ^{[sivu 135]}

103. Kysymys: Tästä pyhästä säkeestä: ”Seuduilla, missä päivät ja yöt pitenevät, laskettakoon rukousajat kellojen ... avulla ...”

Vastaus: Tällä tarkoitetaan niitä seutuja, jotka ovat etäisiä. Näissä ilmanaloissa pituusero on kuitenkin vain muutaman tunnin verran, ja siksi tätä säännöstä ei sovelleta.

104. Muistiossa Abá Badí‘ille on ilmaistu tämä pyhä säe: ”Totisesti Me olemme velvoittanut jokaisen pojan palvelemaan isäänsä.” Täten kuuluu säädös, jonka Me olemme Kirjassa tuonut julki.

105. Ja eräässä toisessa muistiossa on ilmaistu nämä ylevät sanat: Oi Muḥammad! Ikiaikainen on kääntänyt kasvonsa sinua kohti mainiten sinun nimesi ja kehottaen Jumalan kansaa kasvattamaan lapsiansa. Mikäli isä lyö laimin tämän mitä painokkaimman käskyn, jonka Ikikuninkaan kynä on Kitáb-i-Aqdasiin kirjannut, hän on menettävä isyyden oikeudet ja hänet luetaan syylliseksi Jumalan edessä. Hyvin on sen, joka iskostaa sydämeensä Herran neuvot ja lujasti niihin tarttuu. Jumala toden totta velvoittaa palvelijansa siihen, mikä on oleva heille avuksi ja hyödyksi sekä edesauttava heitä pääsemään lähelle Häntä. Hän on Säätäjä, Iankaikkinen.

106. Hän on Jumala, ylevöitetty olkoon Hän, majesteettiuden ja voiman Herra! Profeetat ja valitut ovat kaikki saaneet valtuutuksensa ainoalta tosi Jumalalta, suuri olkoon Hänen kunniansa, että he ravitsisivat ihmisen olemassaolon puita suoraselkäisyyden ja ymmärryksen ^{[sivu 136]}elävillä vesillä, jotta niistä ilmaantuisi se, minkä Jumala on tallettanut niiden sisimpään. Kuten voidaan vaivatta havaita, kukin puu tuottaa omanlaisensa hedelmän, ja hedelmätön puu ei muuhun kelpaa kuin tuleen. Näitten kasvattajien tarkoitus kaikessa, mitä he sanoivat ja opettivat, oli vaalia ihmisen ylevää asemaa. Hyvin on sen, joka Jumalan päivänä on lujasti tarttunut Hänen määräyksiinsä eikä ole poikennut Hänen todesta ja perustavasta laistansa. Soveliaimmat hedelmät ihmiselon puuhun ovat luotettavuus ja hurskaus, totuudellisuus ja vilpittömyys. Mutta Jumalan ykseyden – ylistetty ja kiitetty olkoon Hän – tunnustamisen jälkeen kaikkein suurinta on niiden oikeuksien kunnioittaminen, jotka kuuluvat itse kunkin vanhemmille. Tämä opetus on mainittu kaikissa Jumalan kirjoissa, ja sen on myös Ylevin kynä vahvistanut. Harkitkaa, mitä armelias Herra on ilmaissut Qur’ánissa, ylevöitetyt ovat Hänen sanansa: ”Palvokaatte Jumalaa, älkäätte asettako Hänelle vertaista taikka kaltaista ja osoittakaatte ystävällisyyttä ja rakkautta vanhemmillenne ...” Huomatkaa, kuinka laupeus vanhempiansa kohtaan on liitetty ainoan tosi Jumalan tunnustamiseen! Onnellisia ovat ne, jotka omaavat todellista viisautta ja ymmärrystä, jotka näkevät ja käsittävät, jotka lukevat ja ymmärtävät ja jotka noudattavat sitä, minkä Jumala on ilmaissut entisaikain pyhissä kirjoissa ja tässä verrattomassa ja ihmeisessä muistiossa.

^{[sivu 137]}107. Yhdessä muistioista Hän on ilmaissut, ylevöitetyt olkoot Hänen sanansa: Ja Zakátin aiheesta Me olemme samoin säätänyt, että teidän tulisi noudattaa sitä, mikä Qur’ánissa on ilmaistu.

^{[sivu 138] [sivu 139]}

Kitáb-i-Aqdasin lakien ja säädösten yleiskatsaus ja koonnos

^{[sivu 140] [sivu 141]}

Sisällysluettelo

1. I. ‘Abdu’l-Bahán nimittäminen Bahá’u’lláhin seuraajaksi ja Hänen opetustensa tulkitsijaksi
   1. A. Kääntyä hänen puoleensa
   2. B. Jättää asiat hänen ratkaistavikseen
2. II. Suojelijalaitoksen ennakoiminen
3. III. Oikeusneuvostolaitos
4. IV. Lait, säädökset ja kehotukset
   1. A. Rukous
   2. B. Paastoaminen
   3. C. Yksilön asemaa koskevia lakeja
   4. D. Erilaisia lakeja, säädöksiä ja kehotuksia
5. V. Erityisiä neuvoja, nuhteita ja varoituksia
6. VI. Erilaisia aiheita

^{[sivu 142] [sivu 143]}

Yleiskatsaus ja koonnos

I. ‘Abdu’l-Bahán nimittäminen Bahá’u’lláhin seuraajaksi ja hänen opetustensa tulkitsijaksi

1. Uskolliset määrätään kääntämään kasvonsa sen puoleen, ”jonka Jumala on tarkoittanut ja joka on haarautunut tästä Ikivanhasta juuresta”.
2. Uskollisia käsketään jättämään kaikki, mitä he eivät ymmärrä bahá’í-kirjoituksissa, ”hänen ratkaistavakseen, joka on haarautunut tästä Mahtavasta rungosta”.

II. Suojelijalaitoksen ennakoiminen

III. Oikeusneuvostolaitos

1. Oikeusneuvosto säädetään muodollisesti.
2. Sen tehtävät määritellään.
3. Sen tulolähteet määrätään.

IV. lait, säädökset ja kehotukset

1. Rukous
   1. Velvollisuusrukousten ylhäinen asema bahá’í-ilmoituksessa.
   2. Qiblih
      1. Báb samasti Qiblihin ”Häneen, jonka Jumala on ilmaiseva”.
      2. Bahá’u’lláh vahvistaa Bábin tekemän nimityksen.
      3. Bahá’u’lláh säätää leposijansa kuolemansa jälkeiseksi Qiblihiksi.
      4. ^{[sivu 144]}Qiblihiin päin kääntyminen on pakollista velvollisuusrukouksia lausuttaessa.
   3. Velvollisuusrukoukset sitovat miehiä ja naisia kypsyysiästä eli 15-vuotiaasta alkaen.
   4. Velvollisuusrukouksista ovat vapautetut:
      1. Sairaat.
      2. Yli 70-vuotiaat.
      3. Naiset kuukautistensa ajaksi edellyttäen, että he suorittavat rukouspesunsa ja toistavat erityisesti ilmaistun säkeen 95 kertaa päivässä.
   5. Velvollisuusrukoukset tulisi suorittaa yksin.
   6. On sallittua valita yksi kolmesta velvollisuusrukouksesta.
   7. Velvollisuusrukousten yhteydessä mainitut ”aamu”, ”keskipäivä” ja ”ilta” tarkoittavat vastaavasti aikoja auringonnoususta keskipäivään, keskipäivästä auringonlaskuun ja auringonlaskusta kaksi tuntia eteenpäin.
   8. Ensimmäisen (pitkän) velvollisuusrukouksen lausuminen kerran vuorokaudessa riittää.
   9. Kolmas (lyhyt) velvollisuusrukous lausutaan suotavimmin seisten.
   10. Rukouspesut:
       1. Ennen velvollisuusrukousten lausumista on suoritettava rukouspesut.
       2. Jokaista velvollisuusrukousta varten on suoritettava uudet rukouspesut.
       3. Mikäli keskipäivällä lausutaan kaksi velvollisuusrukousta, riittää molempia rukouksia varten yksi rukouspesu. ^{[sivu 145]}
       4. Jos vettä ei ole saatavilla tai sen käyttäminen on vahingollista kasvoille tai käsille, määrätään toistamaan erityisesti ilmaistu säe viisi kertaa.
       5. Mikäli ilma on liian kylmä, suositellaan lämpimän veden käyttämistä.
       6. Jos rukouspesut on suoritettu jostakin muusta syystä, ei niitä tarvitse suorittaa uudelleen ennen velvollisuusrukouksen lausumista.
       7. Rukouspesut ovat välttämättömät, olipa kylpenyt niitä ennen tai ei.
   11. Rukousaikojen määrittäminen:
       1. On sallittua turvautua kelloihin määritettäessä aikoja, jolloin velvollisuusrukoukset on lausuttava.
       2. Aivan pohjoisessa tai etelässä sijaitsevissa maissa, missä päivien ja öiden pituus vaihtelee merkittävästi, pitäisi turvautua kelloihin ja ajannäyttäjiin auringon noususta tai laskusta välittämättä.
   12. Vaaran takia joko matkalla tai muuten lausumatta jääneen velvollisuusrukouksen sijasta on kumarrettava maahan ja lausuttava erityinen säe, jonka jälkeen on toistettava kahdeksantoista kertaa toinen erityinen säe.
   13. Seurakuntarukous on kielletty paitsi Rukous kuolleille.
   14. Rukous kuolleille on lausuttava kokonaisuudessaan, paitsi niiden, jotka eivät osaa lukea, joiden käsketään toistaa kuusi erityistä katkelmaa tästä rukouksesta.
   15. ^{[sivu 146]} Kolmesti, kolme kertaa päivässä, aamulla, keskipäivällä ja illalla, toistettava velvollisuusrukous on korvattu kolmella myöhemmin ilmaistulla velvollisuusrukouksella.
   16. Merkkien rukous on kumottu ja korvattu erityisesti ilmaistulla säkeellä. Tämän säkeen lausuminen ei kuitenkaan ole pakollista.
   17. Karvat, soopelin turkki, luut ynnä muu sellainen eivät mitätöi rukousta.
2. Paastoaminen
   1. Paastoamisen ylhäinen asema bahá’í-ilmoituksessa.
   2. Paaston aika alkaa välipäivien päättyessä ja loppuu naw-rúz-juhlapyhään.
   3. Ruoasta ja juomasta on pidätyttävä auringon noususta auringon laskuun.
   4. Paastoaminen sitoo miehiä ja naisia kypsyysiästä eli 15-vuotiaasta alkaen.
   5. Paastoamisesta ovat vapautetut:
      1. Matkustavaiset
         1. Jos matka kestää yli 9 tuntia.
         2. Jalkaisin matkustavat, jos matka kestää yli 2 tuntia.
         3. Ne, jotka keskeyttävät matkansa vähemmäksi kuin 19 päiväksi.
         4. Ne, jotka keskeyttävät paaston aikana matkansa sellaisessa paikassa, missä aikovat viipyä 19 päivää, ovat vapautetut paastoamisesta vain kolmena ensimmäisenä päivänä saapumisensa jälkeen.
         5. ^{[sivu 147]}Niiden, jotka saapuvat kotiin paaston aikana, on aloitettava paastoaminen saapumispäivästä.
      2. Sairaat.
      3. Yli 70-vuotiaat.
      4. Raskaana olevat naiset.
      5. Naiset, jotka imettävät lasta.
      6. Naiset kuukautistensa ajaksi edellyttäen, että he suorittavat rukouspesunsa ja toistavat erityisesti ilmaistun säkeen 95 kertaa päivässä.
      7. Raskasta ruumiillista työtä tekevät, joita neuvotaan osoittamaan kunnioitusta tälle laille ja toimimaan tahdikkaasti ja pidättyväisesti käyttäessään tätä vapautusta hyväkseen.
   6. On sallittua vannoutua paastoamaan (jonakin muuna kuin paastoamiseen määrättynä kuukautena). Ihmiskuntaa hyödyttävät valat ovat kuitenkin Jumalan silmissä mieluisampia.
3. Yksilön asemaa koskevia lakeja
   1. Avioliitto:
      1. Avioliitto on erittäin suositeltava mutta ei pakollinen.
      2. Monivaimoisuus on kielletty.
      3. Avioliiton ehtona on, että kumpikin osapuoli on saavuttanut kypsyysiän eli 15 vuotta.
      4. Avioliiton ehtona on kummankin osapuolen ja heidän vanhempiensa suostumus, olipa nainen ollut aikaisemmin naimisissa tai ei.
      5. Kummankin osapuolen on lausuttava erityisesti ^{[sivu 148]}ilmaistu säe osoituksena siitä, että he tyytyvät Jumalan tahtoon.
      6. Avioliitto äitipuolen kanssa on kielletty.
      7. Kaikissa sukulaisavioliittoa koskevissa kysymyksissä on käännyttävä Oikeusneuvoston puoleen.
      8. Avioliitto ei-uskovan kanssa on sallittu.
      9. Kihlaus:
         1. Kihlausaika ei saa kestää kauemmin kuin 95 päivää.
         2. On laitonta kihlautua tytön kanssa, ennen kuin hän saavuttaa kypsyysiän.
      10. Myötäjäiset:
          1. Avioliiton ehtona on myötäjäisten maksaminen.
          2. Myötäjäiset on asetettu 19 mithqáliksi puhdasta kultaa kaupungissa asuville ja 19 mithqáliksi hopeaa kylässä asuville, mikä riippuu aviomiehen vakituisesta asunnosta, ei vaimon.
          3. On kiellettyä maksaa enemmän kuin 95 mithqália.
          4. On suotavampaa, että mies tyytyy maksamaan 19 mithqália hopeaa.
          5. Jos ei ole mahdollista maksaa myötäjäisiä kokonaisuudessaan, on sallittua antaa velkakirja.
      11. Mikäli jompikumpi osapuoli erityisesti ilmaistun säkeen lausumisen ja myötäjäisten maksamisen jälkeen alkaisi tuntea vastenmielisyyttä ^{[sivu 149]}toista kohtaan, ennen kuin avioliitto on täytetty, ei tarvita odotusaikaa ennen avioeroa. Myötäjäisten takaisin ottaminen ei kuitenkaan ole sallittua.
      12. Aikoessaan matkustaa aviomiehen täytyy kertoa vaimolleen määräaika, jolloin hän palaa. Jos hän on pätevästä syystä estynyt palaamasta sovittuna aikana, hänen täytyy ilmoittaa siitä vaimolleen ja pyrkiä palaamaan hänen luokseen. Jos hän ei täytä kumpaakaan ehtoa, vaimon täytyy odottaa 9 kuukautta, minkä jälkeen hän voi avioitua uudelleen, vaikka hänen on suotavampaa odottaa kauemmin. Jos hänelle tulee tieto hänen aviomiehensä kuolemasta tai murhasta ja sen vahvistaa todeksi yleinen tietämys tai kaksi luotettavaa todistajaa, hän voi avioitua uudelleen 9 kuukauden kuluttua.
      13. Jos aviomies lähtee ilmoittamatta vaimolleen paluunsa päivää ja on tietoinen Kitáb-i-Aqdasissa säädetystä laista, vaimo saa avioitua uudelleen odotettuaan kokonaisen vuoden. Jos aviomies ei ole tietoinen tästä laista, vaimon täytyy odottaa, kunnes saa tiedon aviomiehestään.
      14. Mikäli aviomies myötäjäisten maksamisen jälkeen saa selville, että vaimo ei ole neitsyt, myötäjäisten ja kulujen korvaamista voidaan vaatia.
      15. Jos avioliiton ehtona on ollut neitsyys, myötäjäisten ja kulujen korvausta voidaan vaatia ja avioliitto mitätöidä. Asian salaaminen on kuitenkin Jumalan silmissä erittäin ansiokasta.
      ^{[sivu 150]}
   2. Avioero:
      1. Avioero tuomitaan voimakkaasti.
      2. Jos joko aviomiehessä tai vaimossa kehittyy vastenmielisyys tai kauna, avioero on sallittu mutta vasta yhden kokonaisen vuoden kuluttua. Kahden tai useamman todistajan on todistettava odotusvuoden alkaminen ja päättyminen. Oikeusneuvostoa edustavan oikeusviranomaisen on kirjattava avioero. Tämän odotusajan aikana on yhdyntä kielletty, ja jokaisen tätä lakia rikkovan on kaduttava ja maksettava Oikeusneuvostolle 19 mithqália kultaa.
      3. Avioeron astuttua voimaan ei enempää odotusaikaa vaadita.
      4. Vaimolle, josta otetaan avioero hänen uskottomuutensa vuoksi, ei kuulu elatusta odotusajalta.
      5. On sallittua avioitua uudelleen vaimon kanssa, josta on eronnut, mikäli tämä ei ole avioitunut toisen kanssa. Jos vaimo on mennyt toisen kanssa naimisiin, on hänen erottava, ennen kuin hänen aikaisempi aviomiehensä voi avioitua hänen kanssaan uudelleen.
      6. Jos milloin tahansa odotusaikana keskinäinen kiintymys palaa, on avioside voimassa. Jos tätä sovintoa seuraa vieraantuminen ja jälleen halutaan avioero, on aloitettava uusi odotusvuosi.
      7. Mikäli aviomiehen ja vaimon välille tulee erimielisyyksiä matkalla, on miehen lähetettävä vaimo kotiin tai uskottava hänet luotettavan henkilön huostaan, joka saattaa hänet ^{[sivu 151]}sinne, ja maksettava hänen matkansa sekä kokonaisen vuoden kulut.
      8. Mikäli vaimo vaatii avioeroa miehestään mieluummin kuin muuttaa toiseen maahan, lasketaan odotusvuosi alkavaksi siitä hetkestä, kun he muuttavat erilleen, joko miehen valmistellessa lähtöä tai hänen lähtiessään.
      9. Islámin laki, joka koskee uudelleen avioitumista vaimon kanssa, josta on aikaisemmin eronnut, on kumottu.
   3. Perintö:²⁴
      1. Perintö jakautuu seuraaviin luokkiin:

         1. lapset	1 080	osuutta	2 520	osuudesta
         2. aviomies tai -vaimo	390	”	2 520	”
         3. isä	330	”	2 520	”
         4. äiti	270	”	2 520	”
         5. veli	210	”	2 520	”
         6. sisar	150	”	2 520	”
         7. opettaja	90	”	2 520	”

      2. Bahá’u’lláh kaksinkertaistaa Bábin lapsille osoittaman osuuden ja vastaavassa määrin vähentää jokaisen muun perintöön oikeutetun osuutta.
         1. Niissä tapauksissa, kun rintaperillisiä ei ole, palautuu lasten osuus Oikeusneuvostolle käytettäväksi orpojen ^{[sivu 152]}ja leskien hyväksi sekä ihmiskuntaa hyödyttäviin tarkoituksiin.
         2. Jos vainajan poika on kuollut ja jättänyt jälkeensä rintaperillisiä, nämä perivät isänsä osuuden. Jos vainajan tytär on kuollut ja jättänyt jälkeensä rintaperillisiä, on hänen osuutensa jaettava Kaikkein pyhimmässä kirjassa mainittuihin seitsemään luokkaan.
      3. Mikäli vainajalta jää jälkeläisiä mutta joko osa tai kaikki muista perijöiden luokista puuttuvat, palautuu kaksi kolmannesta heidän osuuksistaan jälkeläisille ja yksi kolmannes Oikeusneuvostolle.
      4. Mikäli ei ole ketään mainituista perintöön oikeutetuista, palautuu kaksi kolmannesta perinnöstä vainajan sisarusten pojille ja tyttärille. Jos näitä ei ole, palautuu sama osuus tädeille, sedille ja enoille, jos näitä ei ole, heidän pojilleen ja tyttärilleen. Jäljelle jäävä kolmannes palautuu joka tapauksessa Oikeusneuvostolle.
      5. Mikäli vainajalta ei jää yhtäkään edellä mainituista perillisistä, palautuu koko perintö Oikeusneuvostolle.
      6. Edesmenneen isän asunto ja henkilökohtaiset vaatteet siirtyvät miespuolisille, ei naispuolisille jälkeläisille. Jos on useampia asuntoja, siirtyy ensisijainen ja tärkein miespuoliselle jälkeläiselle. Muut asunnot on jaettava yhdessä vainajan muun omaisuuden kanssa perillisten kesken. Jos ei ole miespuolista jälkeläistä, palautuu kaksi kolmannesta ^{[sivu 153]}ensisijaisesta asunnosta ja edesmenneen isän henkilökohtaisista vaatteista naispuolisille rintaperillisille ja yksi kolmannes Oikeusneuvostolle. Edesmenneen äidin kohdalla on kaikki hänen käytetyt vaatteensa jaettava tasan hänen tytärtensä kesken. Hänen käyttämättömät vaatteensa, korunsa ja omaisuutensa tulee jakaa hänen perillistensä kesken samoin kuin hänen käytetyt vaatteensa, jos häneltä ei jää tytärtä.
      7. Mikäli vainajan lapset ovat alaikäisiä, pitää heidän osuutensa uskoa joko luotettavan henkilön tai yhtiön haltuun sijoitustarkoituksessa, kunnes he saavuttavat kypsyysiän. Kertyneestä korosta pitää luovuttaa osuus uskotulle miehelle.
      8. Perintöä ei pidä jakaa, ennen kuin on maksettu Ḥuqúqu'lláh (Jumalan oikeus) ja kaikki vainajan velat sekä kaikki asianmukaisten hautajaisten ja hautaamisen kulut.
      9. Jos vainajan veli on samasta isästä, hän perii hänelle osoitetun täyden osuuden. Jos hän on eri isästä, hän perii ainoastaan kaksi kolmannesta osuudestaan ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle. Sama laki koskee vainajan sisarta.
      10. Jos on olemassa täysveljiä tai -sisaria, veljet ja sisaret äidin puolelta eivät peri.
      11. Ei-bahá’í-opettaja ei peri. Jos on useampi kuin yksi opettaja, opettajalle osoitettu osuus on jaettava tasan heidän keskensä.
      12. Ei-bahá’í-perilliset eivät peri.
      13. Lukuun ottamatta vaimon käytettyjä vaatteita ^{[sivu 154]}ja lahjana saatuja koruja tai mitä tahansa, minkä hänen aviomiehensä on todistettavasti antanut hänelle lahjaksi, on kaikki aviomiehen vaimolleen ostama omaisuus katsottava miehen omaisuudeksi ja jaettava hänen perillistensä kesken.
      14. Jokaisella on vapaus testamentata omaisuutensa sopivaksi katsomallaan tavalla, kunhan hän huolehtii Ḥuqúqu’lláhin maksamisesta ja velkojensa suorittamisesta.
4. Erilaisia lakeja, säädöksiä ja kehotuksia
   1. Erilaisia lakeja ja säädöksiä:
      1. Pyhiinvaellus
      2. Ḥuqúqu’lláh
      3. Lahjoitukset
      4. Mashriqu’l-Adhkár
      5. Bahá’í-uskontojärjestelmän kesto
      6. Bahá’í-juhlapyhät
      7. Yhdeksäntoista päivän juhla
      8. Bahá’í-vuosi
      9. Välipäivät
      10. Kypsyysikä
      11. Kuolleiden hautaaminen
      12. Elinkeinon tai ammatin harjoittaminen tehdään pakolliseksi ja ylennetään palvonnan vertaiseksi
      13. Kuuliaisuus hallitukselle
      14. Lasten kasvattaminen
      15. Testamentin kirjoittaminen
      16. Kymmenykset (Zakát) ^{[sivu 155]}
      17. Korkeimman nimen toistaminen 95 kertaa päivässä
      18. Eläinten metsästys
      19. Naispalvelijoiden kohtelu
      20. Kadotetun omaisuuden löytäminen
      21. Aarrelöytöjen hallintaoikeus
      22. Haltuun uskottujen tavaroiden hoito
      23. Tappo
      24. Luotettavien todistajien määritelmä
      25. Kieltoja:
          1. Pyhien kirjoitusten tulkitseminen
          2. Orjakauppa
          3. Asketismi
          4. Luostarielämä
          5. Kerjuu
          6. Pappeus
          7. Saarnatuolien käyttö
          8. Käden suuteleminen
          9. Syntien tunnustaminen
          10. Monivaimoisuus
          11. Päihdyttävät juomat
          12. Oopiumi
          13. Uhkapeli
          14. Murhapoltto
          15. Aviorikos
          16. Murha
          17. Varkaus
          18. Homoseksuaalisuus^{[sivu 156]}
          19. Seurakuntarukous muutoin kuin kuolleiden puolesta
          20. Julmuus eläimiä kohtaan
          21. Joutilaisuus ja laiskuus
          22. Panettelu
          23. Herjaus
          24. Aseiden kantaminen, ellei se ole välttämätöntä
          25. Yleisten altaiden käyttäminen persialaisissa kylpylöissä
          26. Taloon käyminen ilman omistajan lupaa
          27. Toisen lyöminen tai haavoittaminen
          28. Kiistat ja selkkaukset
          29. Pyhien säkeiden mumiseminen kadulla
          30. Käden työntäminen ruokaan
          31. Pään ajeleminen
          32. Miesten hiusten kasvattaminen korvanipukan alapuolelle
   2. Aikaisempien uskontojärjestelmien tiettyjen lakien ja säädösten kumoaminen, jotka määräsivät seuraavaa:
      1. Kirjojen hävittäminen
      2. Kielto pukeutua silkkiin
      3. Kielto käyttää kultaisia ja hopeisia talouskaluja
      4. Matkustusrajoitukset
      5. Verrattoman kallisarvoisten lahjojen tarjoaminen uskon perustajalle ^{[sivu 157]}
      6. Kielto esittää kysymyksiä uskon perustajalle
      7. Kielto avioitua uudelleen vaimon kanssa, josta on eronnut
      8. Sen rankaiseminen, joka aiheuttaa murhetta lähimmäiselleen
      9. Musiikin kieltäminen
      10. Pukimia ja partaa koskevat rajoitukset
      11. Eräiden esineiden ja ihmisten epäpuhtaus
      12. Siemennesteen epäpuhtaus
      13. Joidenkin esineiden epäpuhtaus maahan kumarrettaessa
   3. Erilaisia kehotuksia:
      1. Seurustella kaikkien uskontojen seuraajien kanssa toveruudessa
      2. Kunnioittaa vanhempiaan
      3. Olla toivomatta toisille, mitä ei toivo itselleen
      4. Opettaa ja levittää uskoa sen perustajan taivaaseenastumisen jälkeen
      5. Auttaa niitä, jotka nousevat edistämään uskoa
      6. Olla poikkeamatta kirjoituksista ja antamatta niin tekevien johtaa itseään harhaan
      7. Turvautua pyhiin kirjoituksiin erimielisyyksien syntyessä
      8. Syventyä opetusten tutkimiseen
      9. Olla seuraamatta joutavia mielijohteitaan ja turhia kuvittelujaan
      10. Lausua pyhiä säkeitä aamuin ja illoin
      11. Lausua pyhiä säkeitä soinnukkaasti ^{[sivu 158]}
      12. Opettaa lapsiaan messuamaan pyhiä säkeitä mashriqu’l-adhkárissa
      13. Opiskella sellaisia taiteita ja tieteitä, jotka hyödyttävät ihmiskuntaa
      14. Neuvotella yhdessä
      15. Olla ottamatta itselleen vapauksia Jumalan lakien toimeenpanossa
      16. Katua Jumalalle syntejään
      17. Kunnostautua hyvillä teoilla
          1. Olla totuudellinen
          2. Olla luotettava
          3. Olla uskollinen
          4. Olla vanhurskas ja pelätä Jumalaa
          5. Olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen
          6. Olla tahdikas ja viisas
          7. Olla kohtelias
          8. Olla vieraanvarainen
          9. Olla peräänantamaton
          10. Olla irrottautunut
          11. Alistua ehdottomasti Jumalan tahtoon
          12. Olla yllyttämättä ilkivaltaan ^{[sivu 159]}
          13. Olla olematta tekopyhä
          14. Olla olematta ylpeä
          15. Olla kiihkoilematta
          16. Olla pitämättä itseään lähimmäistään parempana
          17. Olla kiistelemättä lähimmäisensä kanssa ^{[sivu 159]}
          18. Olla päästämättä valloilleen intohimojaan
          19. Olla vaikeroimatta vastoinkäymisten sattuessa
          20. Olla kiistelemättä vallanpitäjien kanssa
          21. Olla menettämättä malttiaan
          22. Olla vihoittamatta lähimmäistään
      18. Olla kiinteästi yhteen liittyneitä
      19. Kääntyä pätevien lääkäreiden puoleen sairaana ollessa
      20. Noudattaa kutsuja
      21. Osoittaa ystävällisyyttä uskon perustajan sukulaisia kohtaan
      22. Opiskella kieliä uskon edistämiseksi
      23. Edistää kaupunkien ja maiden kehitystä uskon ylistämiseksi
      24. Entistää ja suojella uskon perustajiin liittyviä paikkoja
      25. Olla puhtauden olemus
          1. Pestä jalkansa
          2. Hajustaa itseään
          3. Kylpeä puhtaassa vedessä
          4. Leikata kyntensä
          5. Pestä likaantunut puhtaassa vedessä
          6. Käyttää tahrattomia vaatteita
          7. Uusia kotinsa kalusteet ^{[sivu 160]}

V. Erityisiä neuvoja, nuhteita ja varoituksia

Osoitettu:

1. Koko ihmiskunnalle
2. Maailman kruunupäille
3. Kirkonmiehille
4. Amerikan hallitsijoille ja sen tasavaltojen presidenteille
5. Preussin kuningas Vilhelm I:lle
6. Itävallan keisari Frans Joosefille
7. Bayánin kansalle
8. Parlamenttien jäsenille kautta maailman

VI. Erilaisia aiheita

1. Bahá’í-ilmoituksen ylimaallinen luonne
2. Uskon alkuunpanijan ylevä asema
3. Kitáb-i-Aqdasin, ”Kaikkein pyhimmän kirjan”, ylittämätön tärkeys
4. Oppi ”kaikkein suurimmasta erehtymättömyydestä”
5. Kaksoisvelvollisuudet tuntea Ilmaisija ja noudattaa Hänen lakejaan sekä näiden velvollisuuksien erottamattomuus
6. Kaiken oppineisuuden päämäärä on tuntea Hänet, joka on kaiken tiedon kohde
7. Niiden siunaus, jotka ovat ymmärtäneet perustotuuden ”Hänen toimiansa ei ole kyseleminen”
8. ”Kaikkein suurimman järjestyksen” vallankumouksellinen vaikutus
9. Yhden kielen valitseminen ja yhteisen kirjoitustavan omaksuminen kaikkien maan päällä olevien ^{[sivu 161]}käyttöön: toinen kahdesta ihmisrodun kypsyyden merkistä
10. Bábin ennustukset ”Hänestä, jonka Jumala on ilmaiseva”
11. Ennustus uskoon kohdistuvasta vastustuksesta
12. Sen kuninkaan ylistys, joka tunnustaa uskon ja nousee sitä palvelemaan
13. Ihmisen toimien epävakaisuus
14. Todellisen vapauden merkitys
15. Kaikkien tekojen arvo riippuu Jumalan hyväksynnästä
16. Jumalan rakastamisen tärkeys Hänen lakiensa noudattamisen vaikuttimena
17. Aineellisten keinojen hyödyntämisen tärkeys
18. Bahán kansan keskuudessa olevien oppineitten ylistäminen
19. Vakuutus anteeksiannosta Mírzá Yahyálle, mikäli hän katuu
20. Ṭihránille osoitettu puhuttelu
21. Konstantinopolille ja sen asukkaille osoitettu puhuttelu
22. ”Reinin rannoille” osoitettu puhuttelu
23. Niiden tuomitseminen, jotka valheellisesti väittävät omaavansa esoteerista tietoa
24. Niiden tuomitseminen, jotka sallivat ylpeyden oppineisuudestaan erottaa itsensä Jumalasta
25. Khurásánia koskevia ennustuksia
26. Kirmánia koskevia ennustuksia
27. Viittaus Shaykh Aḥmad-i-Aḥsá’íhin ^{[sivu 162]}
28. Viittaus Vehnänseulojaan
29. Ḥájí Muḥammad-Karím Khánin tuomitseminen
30. Shaykh Muḥammad-Ḥasanin tuomitseminen
31. Viittaus Napoleon III:een
32. Viittaus Siyyid Muḥammad-i-Iṣfaháníhin
33. Vakuutus avusta kaikille niille, jotka nousevat palvelemaan uskoa

^{[sivu 163]}

Huomautuksia

Huomautukset on numeroitu 1:stä 194:ään. Kunkin huomautuksen alussa on lihavoituna Kitáb-i-Aqdasista ote, jota seuraa sen kappaleen numero, jossa se esiintyy.

1. Minun ihokkaani suloinen tuoksu ¶4

Tämä on viittaus Qur’ánin ja Vanhan testamentin Joosefista kertovaan tarinaan, jossa Jaakob tunnisti Joosefin, rakkaan, kauan kadoksissa olleen poikansa hänen ihokkaastaan, jonka Joosefin veljet toivat isälleen. Vertausta sulotuoksuisesta ”ihokkaasta” käytetään usein bahá’í-kirjoituksissa viittaamaan Jumalan ilmaisijan ja hänen ilmoituksensa tunnistamiseen.

Eräässä muistiossaan Bahá’u’lláh puhuu itsestään ”jumalallisena Joosefina”, jonka piittaamattomat ovat ”myyneet niin mitättömästä hinnasta”. Qayyúmu’l-Asmá'issa Báb nimeää Bahá’u’lláhin ”todelliseksi Joosefiksi” ja ennustaa ne koettelemukset, jotka tämä saisi kestää petollisen veljensä käsissä (ks. huomautus 190). Lisäksi Shoghi Effendi rinnastaa sen syvän kateuden, jonka ‘Abdu’l-Bahán ylemmyys oli nostattanut hänen velipuolessaan Mírzá Muḥammad-‘Alíssa, siihen leppymättömään pahansuopaisuuteen, ”jonka Joosefin ylivoimainen paremmuus oli sytyttänyt hänen veljiensä sydämeen”.

2. Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin. ¶5

Viinin ja muiden päihdyttävien aineiden käyttäminen kielletään Kitáb-i-Aqdasissa (ks. huomautukset 144 ja 170).

Viittausta ”viinin” käyttöön vertauskuvallisessa merkityksessä – kuten henkisen hurmion aikaansaajana – ei löydetä ainoastaan Bahá’u’lláhin ilmoituksesta vaan myös Raamatusta, ^{[sivu 164]}Qur’ánista ja ikivanhasta hindulaisesta perimätiedosta.

Esimerkiksi Qur’ánissa vanhurskaille luvataan, että heidän annetaan juoda ”sinetöityä valioviiniä”. Muistioissaan Bahá’u’lláh samastaa ”valioviinin” ilmoitukseensa, jonka ”myskintäyteinen tuoksu” on leyhäytetty ”kaiken luodun ylle”. Hän ilmoittaa ”murtaneensa” tämän ”viinin sinetin” ja siten paljastaneensa siihen saakka tuntemattomia henkisiä totuuksia ja tehneensä mahdolliseksi siitä juovien ”nähdä jumalallisen ykseyden valon loisto” ja ”tajuta Jumalan kirjoitusten perimmäinen tarkoitus”.

Eräässä mietelmässään Bahá’u’lláh pyytää hartaasti Jumalaa varustamaan uskovat ”Sinun armeliaisuutesi valioviinillä, jotta se saisi heidät unohtamaan kaikki muut paitsi Sinut ja nousemaan palvelemaan Sinun asiaasi ja olemaan lujia rakkaudessansa Sinua kohtaan”.

3. Me olemme määrännyt teille velvollisuusrukouksen ¶6

Arabian kielessä on useita sanoja rukoukselle. Sana ”salát”, joka on tässä alkuperäistekstissä käytetty sana, viittaa tiettyyn rukousten luokkaan, joiden lausumiseen tiettyinä vuorokaudenaikoina uskovat velvoitetaan. Näiden rukousten erottamiseksi toisenlaisista rukouksista on sana käännetty ”velvollisuusrukoukseksi”.

Bahá’u’lláh sanoo, että ”velvollisuusrukouksella ja paastoamisella on ylevä asema Jumalan silmissä” (K&V 93). ‘Abdu’l-Bahá vakuuttaa, että tällaiset rukoukset ”vaikuttavat osaltaan nöyryyteen ja alistuvaisuuteen ja siihen, että ihminen kääntää kasvonsa Jumalaa kohti ja osoittaa omistautuvansa Hänelle” ja että näiden rukousten kautta ”ihminen on yhteydessä Jumalaan, pyrkii lähelle Häntä, keskustelee sydämensä tosi Rakastetun kanssa ja saavuttaa henkisiä asemia”.

Velvollisuusrukous (ks. huomautus 9), johon tässä säkeessä viitataan, on korvattu niillä kolmella velvollisuusrukouksella, jotka Bahá’u’lláh myöhemmin ilmaisi (K&V 63). Kolmen nykyään käytössä olevan rukouksen tekstit sekä niiden lausumiseen ^{[sivu 165]}liittyvät ohjeet ovat tämän teoksen osassa Joitakin Kitáb-i-Aqdasin lisätekstejä.

Useat kohdat Kysymyksissä ja vastauksissa käsittelevät eri kannoilta kolmea uutta velvollisuusrukousta. Bahá’u’lláh selventää, että kukin voi valita minkä tahansa näistä kolmesta velvollisuusrukouksesta (K&V 65). Muita säännöksiä valaistaan Kysymyksissä ja vastauksissa numeroissa 66, 67, 81 ja 82.

Tiivistelmä velvollisuusrukousta koskevan lain yksityiskohdista on Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa iv.a.1.–17.

4. yhdeksän rak‘ahia ¶6

Rak‘ah on erityisesti ilmaistujen säkeiden lausuminen yhdessä säädettyjen polvistumisten ja muiden liikkeiden kanssa.

Velvollisuusrukous, jonka Bahá’u’lláh alun perin määräsi seuraajilleen, koostui yhdeksästä rak‘ahista. Tämän rukouksen täsmällisestä luonteesta ja sen lausumiseen liittyvistä erityisohjeista ei ole tietoa, koska rukous on joutunut kadoksiin. (Ks. huomautus 9.)

Muistiossa, joka selittää nykyään voimassa olevia velvollisuusrukouksia, ‘Abdu’l-Bahá toteaa, että ”velvollisuusrukouksen jokaisessa sanassa ja liikkeessä on viittauksia, mysteereitä ja viisaus, joita ihminen on kykenemätön ymmärtämään ja joita kirjeet ja kirjakääröt eivät voi sisältää”.

Shoghi Effendi selittää, että niillä muutamilla yksinkertaisilla ohjeilla, jotka Bahá’u’lláh on antanut tiettyjen rukousten lausumista varten, ei ole ainoastaan henkistä merkitystä, vaan ne auttavat yksilöä myös ”keskittymään täysin hänen rukoillessaan ja mietiskellessään”.

5. keskipäivällä ja aamulla ja illalla ¶6

Koskien sanoja ”aamu”, ”keskipäivä” ja ”ilta”, joina aikoina nykyään voimassa oleva keskipitkä velvollisuusrukous tulee lausua, Bahá’u’lláh on määritellyt, että nämä ovat yhtä kuin ”auringonnousu, keskipäivä ja auringonlasku” (K&V 83). Hän tarkentaa, että ”sallitut ajat velvollisuusrukouksille ovat aamusta keskipäivään, keskipäivästä auringonlaskuun ja auringonlaskusta ^{[sivu 166]}kaksi tuntia eteenpäin”. Lisäksi ‘Abdu’l-Bahá on sanonut, että aamun velvollisuusrukous voidaan sanoa niinkin varhain kuin aamun koittaessa.

”Keskipäivän” määritelmä aikana ”keskipäivästä auringonlaskuun” koskee sekä lyhyen että keskipitkän velvollisuusrukouksen lausumista.

6. Me olemme teidät useammasta vapauttanut ¶6

Bábin ja islámin uskontojärjestelmien edellyttämät velvollisuusrukousta koskevat vaatimukset olivat tiukemmat kuin Kitáb-i-Aqdasissa määrätyn yhdeksästä rak‘ahista koostuvan velvollisuusrukouksen lausumiseen liittyvät vaatimukset (ks. huomautus 4).

Báb määräsi Bayánissa yhdeksäntoista rak‘ahia käsittävän velvollisuusrukouksen, joka tuli suorittaa kerran kahdenkymmenenneljän tunnin aikana – keskipäivästä seuraavaan keskipäivään.

Muslimien rukous lausutaan viisi kertaa päivässä, nimittäin varhain aamulla, keskipäivällä, iltapäivällä ja illalla sekä yöllä. Rak‘ahien lukumäärä vaihtelee lausumisajankohdan mukaan, päivän mittaan rukoiltavien rak‘ahien kokonaismäärä on seitsemäntoista.

7. Kun haluatte suorittaa tämän rukouksen, kääntykäätte kohti kaikkein pyhimmän läsnäoloni Esikartanoa, tätä pyhitettyä Paikkaa, jonka Jumala on ... määrännyt olemaan ikuisuuden kaupunkien asukasten Palvonnan keskipiste ¶6

”Palvonnan keskipistettä” eli paikkaa, jota kohti palvojan tulee kääntyä velvollisuusrukousta suorittaessaan, kutsutaan Qiblihiksi. Qiblihin käsite on ollut olemassa aikaisemmissa uskonnoissa. Muinoin Jerusalem oli määrätty tähän tarkoitukseen. Muḥammad siirsi Qiblihin Mekkaan. Bábin ohjeet arabiankielisessä Bayánissa olivat:

Qiblih on tosiaankin Hän, jonka Jumala on ilmaiseva. Milloin Hän liikkuukin, se liikkuu, kunnes Hän jää paikoilleen. ^{[sivu 167]}Bahá’u’lláh lainaa tätä säettä Kitáb-i-Aqdasissa (¶137) ja vahvistaa sen yllä mainitussa säkeessä. Hän on myös todennut, että kääntyminen Qiblihin suuntaan on ”velvollisuusrukouksen lausumisen kiinteä ehto” (K&V 14 ja 67). Muita rukouksia ja hartaudenharjoituksia varten yksilö voi kuitenkin kääntyä mihin suuntaan tahansa.

8. ja kun Totuuden ja ilmaisun aurinko laskee, kääntäkää kasvonne sitä paikkaa kohti, jonka Me olemme teille määrännyt ¶6

Bahá’u’lláh säätää leposijansa kuolemansa jälkeiseksi Qiblihiksi. Kaikkein pyhin hauta sijaitsee Bahjíssa, ‘Akkássa. ‘Abdu’l-Bahá kuvailee tuota paikkaa ”hohtavaksi hautapyhäköksi”, ”paikaksi, jonka ympäri käy korkeuden väki”.

Shoghi Effendi käyttää puolestaan kirjoitetussa kirjeessä vertausta aurinkoa kohti kääntyvästä kasvista selittääkseen Qiblihiä kohti kääntymisen henkisen merkityksen:

... aivan kuin kasvi ojentuu kohti auringonvaloa – josta se saa elämän ja kasvun – niin mekin käännämme rukoillessamme sydämemme Jumalan ilmaisijaa, Bahá’u’lláhia kohti; ... me käännämme kasvomme ... sinne, missä Hänen tomunsa lepää maan päällä, tunnusmerkkinä sisäisestä teostamme.

9. Me olemme tuonut velvollisuusrukouksen yksityiskohdat julki toisessa muistiossa. ¶8

Bahá’u’lláh oli ”viisauden vuoksi” ilmaissut alkuperäisen velvollisuusrukouksen erillisessä muistiossa (K&V 63). Sitä ei annettu uskoville Hänen elinaikanaan, koska sen olivat korvanneet nykyään käytössä olevat kolme velvollisuusrukousta.

Pian Bahá’u’lláhin taivaaseenastumisen jälkeen Muḥammad-‘Alí, Hänen liittonsa arkkirikkoja, varasti tämän rukouksen tekstin ja sen lisäksi lukuisia muita muistioita.

10. Rukouksessa kuolleille ¶8

Rukous kuolleille (ks. Joitakin Kitáb-i-Aqdasin lisätekstejä) on ainoa bahá’í-velvollisuusrukous, joka tulee lausua seurakuntana. ^{[sivu 168]}Yhden uskovan tulee lausua se kaikkien läsnäolevien seistessä vaiti (ks. huomautus 19). Bahá’u’lláh on selventänyt, että Rukous kuolleille vaaditaan ainoastaan, kun vainaja on aikuinen (K&V 70), että lausumisen tulisi edeltää vainajan hautaanpanoa ja että tätä rukousta sanottaessa ei vaadita Qiblihiä kohti kääntymistä (K&V 85).

Tarkemmat Rukousta kuolleille koskevat yksityiskohdat on esitetty tiivistelmänä Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa iv.a.13.–14.

11. on kuusi Jumalan, Säkeiden ilmaisijan, alas lähettämää erityistä katkelmaa ¶8

Katkelmat, jotka muodostavat osan Rukouksesta kuolleille, käsittävät tervehdyksen ”Alláh-u-Abhá” (Jumala on Kaikkein kirkkain) toistamisen kuusi kertaa; jokaisen tervehdyksen jälkeen toistetaan yhdeksäntoista kertaa yksi kuudesta erityisesti ilmaistusta säkeestä. Nämä ovat samat kuin Bábin Bayánissa ilmaisemassa Rukouksessa kuolleille olevat säkeet. Bahá’u’lláh lisäsi nöyrän anomuksen edeltämään näitä katkelmia.

12. Karvat eivät tee rukoustanne tyhjäksi eikä mikään, mistä henki on kaikonnut, kuten luut ynnä muu sellainen. Olette vapaat pukeutumaan soopelin turkkiin yhtä lailla kuin majavan, oravan ja muidenkin eläinten turkkiin ¶9

Joissakin aiemmissa uskontojärjestelmissä katsottiin, että pukeutuminen eräiden eläinten karvaan tai eräiden muiden esineiden pitäminen yllä teki tyhjäksi rukouksen. Tässä Bahá’u’lláh vahvistaa Bábin arabiankielisessä Bayánissa esittämän lausunnon, ettei tällainen tee tyhjäksi rukousta.

13. Me olemme käskenyt teitä kypsyysiän alusta alkaen rukoilemaan ja paastoamaan ¶10

Bahá’u’lláh määrittää ”uskonnollisia velvollisuuksia koskevan kypsyysiän” olevan ”viisitoista sekä miehille että naisille” (K&V 20). Mitä tulee paaston aikaa koskeviin yksityiskohtiin, ks. huomautus 25. ^{[sivu 169]}14. Hän on vapauttanut tästä ne, jotka ovat sairauden tai iän heikentämiä ¶10

Sairauden tai korkean iän takia heikkojen vapauttaminen velvollisuusrukousten suorittamisesta ja paastoamisesta on selitetty Kysymyksissä ja vastauksissa. Bahá’u’lláh toteaa, että ”heikossa terveydentilassa ei ole sallittua noudattaa näitä velvollisuuksia” (K&V 93). Hän määrittää vanhuusiän alkavan tässä yhteydessä seitsemänkymmenen vuoden iästä (K&V 74). Vastauksessaan erääseen kysymykseen Shoghi Effendi on selventänyt, että seitsemänkymmentä vuotta täyttäessään vapautuu paastosta, olipa heikko tai ei.

Vapautus paastoamisesta suodaan myös niille muille erityisryhmille, jotka on lueteltu Yleiskatsauksessa ja koonnoksessa, osuudessa iv.b.5. Ks. lisäksi huomautukset 20, 30 ja 31.

15. Jumala on suonut teille luvan kumartaa maahan millä tahansa puhtaalla alustalla, sillä Me olemme tässä suhteessa poistanut rajoituksen, joka oli Kirjassa määrätty ¶10

Aikaisemmissa uskontojärjestelmissä rukousta koskeviin vaatimuksiin on usein kuulunut maahan kumartaminen. Arabiankielisessä Bayánissa Báb kehotti uskovia laskemaan maahan kumartaessaan otsansa kristallialustalle. Samoin islámissa on tiettyjä rajoituksia siitä, millaisen alustan päälle muslimien on sallittu kumartaa. Bahá’u’lláh poistaa tällaiset rajoitukset ja määrää pelkästään ”millä tahansa puhtaalla alustalla”.

16. Toistakoon se, joka ei löydä vettä rukouspesua varten, viidesti sanat ”Jumalan, Kaikkein puhtaimman, Kaikkein puhtaimman, nimeen” ja ryhtyköön sitten rukouksiinsa. ¶10

Uskovan tulee suorittaa rukouspesut valmistautumisena velvollisuusrukoukseen. Niihin kuuluu käsien ja kasvojen peseminen. Jos vettä ei ole saatavilla, on määrätty erityisesti ilmaistu säe, joka tulee toistaa viisi kertaa. Huomautuksessa 34 käsitellään rukouspesuja yleisluonteisesti.

Aiemmissa uskontojärjestelmissä olleita säännöksiä korvaavasta ^{[sivu 170]}menettelystä tilanteessa, jossa vettä ei ole saatavilla, on Qur’ánissa ja arabiankielisessä Bayánissa.

17. Seuduilla, missä päivät ja yöt pitenevät, laskettakoon rukousajat kellojen ja muiden kojeiden avulla, jotka osoittavat tuntien kulun. ¶10

Tämä viittaa aivan pohjoisessa tai etelässä sijaitseviin alueisiin, missä päivien ja öiden pituus vaihtelee suuresti (K&V 64 ja 103). Tämä säännös koskee myös paastoamista.

18. Me olemme julistanut teidät vapaiksi vaatimuksesta suorittaa merkkien rukous. ¶11

Merkkien rukous on erityinen muslimien velvollisuusrukous, joka säädettiin sanottavaksi luonnontapahtumien, kuten maanjäristysten, auringonpimennysten ja muiden sellaisten ilmiöiden sattuessa, jotka saattavat aiheuttaa pelkoa ja joita pidetään Jumalan merkkeinä tai tunnustekoina. Vaatimus tämän rukouksen suorittamisesta on kumottu. Sen sijaan bahá’í voi sanoa ”Valtius on Jumalan, näkyväisen ja näkymättömän Herran, luomakunnan Herran”, mutta tämä ei ole pakollista (K&V 52).

19. Lukuun ottamatta Rukousta kuolleille on seurakuntarukoukset lakkautettu. ¶12

Seurakuntarukous siinä merkityksessä, että se on säädetyn rituaalin mukaan lausuttava määrämuotoinen velvollisuusrukous, mikä tapa on esimerkiksi islámissa, jossa imám johtaa moskeijassa perjantairukouksen, on lakkautettu bahá’í-uskontojärjestelmässä. Rukous kuolleille (ks. huomautus 10) on ainoa bahá’í-lain määräämä seurakuntarukous. Yhden läsnäolijoista tulee lausua se muun seurueen seistessä vaiti. Lukijalla ei ole mitään erityisasemaa. Hautajaisväen ei tarvitse kääntyä kohti Qiblihiä (K&V 85).

Kolme päivittäistä velvollisuusrukousta tulee lausua yksityisesti, ei yhteen kokoontuneina.

Ei ole mitään määrättyä tapaa muiden lukuisten bahá’í-rukousten lausumista varten, ja kaikki ovat vapaat käyttämään ^{[sivu 171]}näitä ei-velvollisuusrukouksia kokoontumisissa tai yksilöinä haluamallaan tavalla. Tätä koskien Shoghi Effendi sanoo, että

... vaikka ystävät saavat täten seurata omia mieltymyksiään ... heidän pitäisi olla erittäin tarkkoja siitä, ettei mikään heidän noudattamansa käytäntö muodostuisi liian jäykäksi ja siten kehittyisi instituutioksi. Tämä on seikka, joka ystävien olisi aina pidettävä mielessään, jotteivat he poikkeaisi opetusten osoittamalta selvältä polulta.

20. Jumala on vapauttanut naiset velvollisuusrukouksesta ja paastoamisesta heidän kuukautistensa ajaksi. ¶13

Naisille on suotu vapautus velvollisuusrukouksesta ja paastoamisesta menstruaation ajaksi. Heidän pitäisi niiden sijasta suorittaa rukouspesunsa (ks. huomautus 34) ja toistaa 95 kertaa päivässä, keskipäivän ja sitä seuraavan keskipäivän välillä, säe ”Ylistetty olkoon Jumala, loiston ja kauneuden Herra”. Tällä säännöksellä on edeltäjänsä arabiankielisessä Bayánissa, jossa suotiin vastaavanlainen erivapaus.

Joissakin aiemmissa uskontojärjestelmissä naisia pidettiin heidän kuukautistensa aikana rituaalisesti epäpuhtaina ja heitä kiellettiin noudattamasta velvollisuutta rukoilla ja paastota. Bahá’u’lláh on kumonnut rituaalisen epäpuhtauden käsitteen (ks. huomautus 106).

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selventänyt, että Kitáb-i-Aqdasissa olevat säännökset, joilla suodaan vapautus tietyistä velvollisuuksista, ovat, kuten sana osoittaa, vapautuksia eivätkä kieltoja. Kukin uskova on sen vuoksi niin halutessaan vapaa käyttämään hyväkseen häntä koskevaa vapautusta. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto neuvoo kuitenkin, että päättäessään, tekisikö niin vai ei, uskovan tulisi toimia viisaasti ja ymmärtää, että Bahá’u’lláh on suonut nämä vapautukset pätevistä syistä.

Säädetty vapautus velvollisuusrukouksesta, joka alun perin liittyi yhdeksän rak‘ahia käsittävään velvollisuusrukoukseen, koskee nykyään niitä kolmea velvollisuusrukousta, jotka korvasivat sen. ^{[sivu 172]}21. Jos matkatessanne pysähdytte levähtämään johonkin turvalliseen paikkaan, kumartakaatte maahan – miehet ja naiset yhtä lailla – kerran jokaisen sanomatta jääneen velvollisuusrukouksen sijaan ¶14

Vapautus velvollisuusrukouksesta suodaan niille, jotka ovat sellaisessa turvattomuuden tilassa, ettei velvollisuusrukousten sanominen ole mahdollista. Vapautus koskee sekä matkalla että kotona olevia, ja siinä annetaan keino, jolla tällaisten turvattomien olojen takia sanomatta jääneet velvollisuusrukoukset voidaan korvata.

Bahá’u’lláh on tehnyt selväksi, että velvollisuusrukouksesta ”ei pidätytä matkanteon aikana”, kunhan voi löytää ”turvallisen paikan”, jossa voi sen suorittaa (K&V 58).

Kysymysten ja vastausten numerot 21, 58, 59, 60 ja 61 täsmentävät tätä säännöstä.

22. Maahankumarrusten jälkeen istuutukaa jalat ristikkäin ¶14

Arabiankielinen ilmaus ”haykalu’t-tawḥíd”, joka on tässä käännetty ”jalat ristikkäin”, tarkoittaa ”ykseyden asento”. Se on perinteisesti merkinnyt risti-istuntaa.

23. Sano: Jumala on tehnyt kätketystä rakkaudestani Aarteen avaimen ¶15

On olemassa tunnettu islamilainen Jumalaa ja Hänen luomakuntaansa koskeva perimätieto:

Olin Kätketty aarre. Halusin tulla tunnetuksi ja niin kutsuin luomakunnan olevaisuuteen, jotta voisin olla tunnettu.

Mainintoja ja viittauksia tähän perimätietoon on kaikkialla bahá’í-kirjoituksissa. Esimerkiksi yhdessä rukouksistaan Bahá’u’lláh ilmaisee:

Ylistetty olkoon Sinun nimesi, oi Herra minun Jumalani! Todistan, että olit kätketty Aarre kietoutuneena ikimuistoiseen olevaisuuteesi ja selittämätön Mysteeri verhoutuneena omaan ydinolemukseesi. Toivoen ilmaisevasi itsesi kutsuit olevaisuuteen ^{[sivu 173]}suuremmat ja pienemmät maailmat ja kaikkien luotujesi yläpuolelle nostit Ihmisen ja teit Hänet molempien näiden maailmojen merkiksi, oi Sinä, joka olet meidän Herramme, Kaikkein sääliväisin!

Sinä kohotit Hänet istumaan valtaistuimellasi luomakuntasi kaiken kansan edessä. Sinä teit Hänet kykeneväksi paljastamaan Sinun mysteerisi ja loistamaan innoituksesi ja ilmoituksesi valolla sekä ilmentämään Sinun nimiäsi ja ominaisuuksiasi. Hänen kauttaan Sinä koristit luomakuntasi kirjan johdatuksen, oi Sinä, joka olet itse muodostamasi maailmankaikkeuden Hallitsija! (Bahá’u’lláh, Prayers and Meditations xxxviii)

Samoin Kätketyissä sanoissa Hän sanoo:

Oi ihmisen poika! Sinun luomistasi Minä rakastin, siksi sinut loin. Rakasta siis Minua, jotta voisin mainita nimesi ja täyttää sielusi elämän hengellä.

‘Abdu’l-Bahá kirjoitti yllä mainittua perimätietoa koskevassa selityksessään:

Oi matkaaja Rakastetun polulla! Tiedä, että tämän pyhän tradition päätarkoitus on mainita Jumalan kätkeytymisen ja ilmenemisen vaiheet Totuuden ruumiillistumissa, heissä, jotka ovat Hänen kaikkein kirkkaimman olemuksensa sarastuspaikkoja. Esimerkiksi, ennen kuin kuolemattoman tulen liekki sytytetään ja ilmaistaan, se on itsestään olemassa itsensä sisässä yleismaailmallisten ilmaisijoiden kätketyssä henkilöllisyydessä, ja tämä on ”Kätketyn aarteen” vaihe. Ja kun siunattu puu syttyy itsestään itsensä sisässä ja tuo jumalallinen tuli palaa olemuksestaan olemuksensa sisässä, tämä on vaihe ”halusin tulla tunnetuksi”. Ja kun se loistaa maailmankaikkeuden taivaanrannalta loppumattomine jumalallisine nimineen ja ominaisuuksineen ehdonalaisten ja paikattomien maailmojen ylle, tulee näin esiin uusi ja ihmeinen luomakunta, mikä vastaa vaihetta ”niin kutsuin luomakunnan olevaisuuteen”. Ja kun pyhitetyt sielut repäisevät rikki kaikkien maallisten kiintymysten ^{[sivu 174]}ja maailmallisten olotilojen verhot ja kiiruhtavat siihen vaiheeseen, että katselevat jumalallisen läsnäolon kauneutta ja saavat kunniaa ilmaisijan tunnustamisesta ja voivat nähdä Jumalan kaikkein suurimman merkin häikäisevän loiston sydämessään, silloin tulee ilmaistuksi luomakunnan tarkoitus, joka on tuntea Hänet, joka on Ikuinen totuus.

24. Oi Korkeimman kynä! ¶16

”Korkeimman kynä”, ”Ylimmäinen kynä” ja ”Ylevin kynä” ovat viittauksia Bahá’u’lláhiin ja kuvaavat Hänen tehtäväänsä Jumalan sanan ilmaisijana.

25. Me olemme määrännyt teille paastoamisen lyhyeksi ajaksi ¶16

Paastoaminen ja velvollisuusrukous ovat kaksi pylvästä, jotka kannattavat Jumalan ilmaistua lakia. Eräässä muistiossaan Bahá’u’lláh vakuuttaa, että Hän on ilmaissut lait velvollisuusrukouksesta ja paastoamisesta, jotta niiden avulla uskovat pääsisivät lähelle Jumalaa.

Shoghi Effendi toteaa, että paastonaika, johon kuuluu täydellinen pidättyminen ruoasta ja juomasta auringonnoususta auringonlaskuun, on

... pääasiallisesti mietiskelyn ja rukouksen, henkisen elpymisen aikaa, jolloin uskovan tulee pyrkiä järjestämään sisäinen elämänsä tarpeellisin osin uudelleen sekä virkistämään ja vahvistamaan sielussaan piileviä henkisiä voimia. Sen merkitys ja tarkoitus ovat siten perimmältä luonteeltaan henkiset. Paastoaminen on vertauskuvallista, ja se muistuttaa pidättymisestä itsekkäistä ja lihallisista haluista.

Paastoaminen velvoittaa kaikkia uskovia, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, kunnes he saavuttavat 70 vuoden iän.

Tiivistelmä paastoamisen lakia koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä ja tietyille ihmisryhmille suoduista vapautuksista sisältyy Yleiskatsaukseen ja koonnokseen, osuuteen ^{[sivu 175]}IV.B.1.–6. Mitä tulee vapautukseen paastoamisesta, ks. huomautukset 14, 20, 30 ja 31.

Yhdeksäntoista päivän mittainen paastonaika sattuu yksiin ‘alá’-kuun kanssa, tavallisesti 2.–20. maaliskuuta, heti välipäivien päättymisen jälkeen (ks. huomautukset 27 ja 147), ja sitä seuraa naw-rúzin juhla (ks. huomautus 26).

26. ja osoittanut sen päättyessä teille juhlaksi Naw-Rúzin ¶16

Báb otti käyttöön uuden kalenterin, joka tunnetaan nykyään badí‘- eli bahá’í-kalenterina (ks. huomautukset 27 ja 147). Tämän kalenterin mukaan vuorokausi on aika auringonlaskusta auringonlaskuun. Bayánissa Báb sääti ‘alá’-kuun paastokuukaudeksi, määräsi, että naw-rúzin päivän pitäisi olla merkkinä tuon ajan päättymisestä, ja asetti naw-rúzin Jumalan päiväksi. Bahá’u’lláh vahvistaa badí‘-kalenterin, jossa naw-rúz on asetettu juhlaksi.

Naw-rúz on uuden vuoden ensimmäinen päivä. Se sattuu yksiin pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasauksen kanssa, joka on tavallisesti 21. päivänä maaliskuuta. Bahá’u’lláh selittää, että tätä juhlapäivää on vietettävä sinä päivänä, jona aurinko siirtyy Oinaan tähtikuvioon (ts. kevätpäiväntasauksena), vaikka tämä tapahtuisi yhtä minuuttia ennen auringonlaskua (K&V 35). Täten naw-rúz voisi sattua 20., 21. tai 22. päivälle maaliskuuta kevätpäivän tasauksen ajankohdan mukaan.

Bahá’u’lláh on jättänyt monien lakien yksityiskohdat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston täydennettäviksi. Näiden joukossa on useita bahá’í-kalenteriin vaikuttavia seikkoja. Suojelija on sanonut, että naw-rúzin ajankohtaa koskevan lain saattaminen voimaan maailmanlaajuisesti edellyttää, että maapallolta valitaan tietty paikka, jonka perusteella kevätpäiväntasauksen ajankohta määrätään. Hän totesi myös, että tämän paikan valitseminen on jätetty Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston päätettäväksi. ^{[sivu 176]}27. Kuukausista ylitse jäävät päivät pantakoon edeltämään paastokuukautta. ¶16

Badí‘-kalenteri perustuu aurinkovuoteen, jossa on 365 päivää, 5 tuntia ja vähän yli 50 minuuttia. Vuosi käsittää 19 kuukautta, joissa kussakin on 19 päivää (ts. 361 päivää), sekä lisäksi neljä ylimääräistä päivää (karkausvuonna viisi). Báb ei määritellyt tarkoin välipäivien paikkaa uudessa kalenterissa. Kitáb-i-Aqdas ratkaisee tämän kysymyksen osoittamalla ”ylitse jääville” päiville kiinteän paikan kalenterista juuri ennen ‘alá’-kuuta, paastonaikaa. Tarkempia tietoja tästä on bahá’í-kalenteria käsittelevässä luvussa teoksessa The Bahá’í World, osa XVIII.

28. Me olemme säätänyt, että nämä ovat oleva há-kirjaimen ilmauksia ¶16

Välipäivät, jotka tunnetaan ayyám-i-hána (hán päivät), erottuvat muista päivistä siten, että ne liitetään ”há-kirjaimeen”. Tämän arabian kielen kirjaimen numeroarvo on abjadin mukaan viisi, mikä on sama kuin välipäivien suurin mahdollinen lukumäärä.

”Há-kirjaimelle” on annettu lukuisia henkisiä merkityksiä pyhissä kirjoituksissa muun muassa Jumalan ydinolemuksen vertauskuvana.

29. nämä ennen pidättyvyyden kautta olevat antamisen päivät ¶16

Bahá’u’lláh velvoitti uskovat omistamaan nämä päivät juhlimiselle, iloitsemiselle ja hyväntekeväisyydelle. Shoghi Effendin puolesta kirjoitetussa kirjeessä selitetään, että ”välipäivät on erityisesti varattu vieraanvaraisuutta, lahjojen antamista jne. varten”.

30. Matkustavaiset ... eivät ole velvolliset paastoamaan ¶16

Bahá’u’lláh on määrittänyt kestoltaan lyhimmän matkan, joka vapauttaa uskovan paastoamisesta (K&V 22 ja 75). Tiivistelmä näistä säännöksistä on Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa IV.B.5.a.i.–v. ^{[sivu 177]}Shoghi Effendi on selventänyt, että vaikka matkustavat on vapautettu paastoamisesta, he saavat halutessaan vapaasti paastota. Hän toteaa myös, että vapautus koskee matkan koko kestoa eikä ainoastaan sitä aikaa, jonka matkustava on junassa tai autossa jne.

31. Matkustavaiset, sairastavat, raskaana olevat tai lasta imettävät eivät ole velvolliset paastoamaan. Heidät on Jumala siitä vapauttanut osoituksena armostansa ¶16

Vapautus paastoamisesta suodaan sairaille ja iäkkäille (ks. huomautus 14), naisille heidän kuukautistensa ajaksi (ks. huomautus 20), matkustaville (ks. huomautus 30) sekä naisille, jotka odottavat lasta, ja niille, jotka imettävät. Tämä vapautus on ulotettu koskemaan myös raskasta ruumiillista työtä tekeviä, joita samalla neuvotaan ”kunnioituksen osoittamiseksi Jumalan lakia kohtaan ja paaston ylevälle asemalle” syömään ”vaatimattomasti ja omissa oloissa” (K&V 76). Shoghi Effendi on todennut, että Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto tulee määrittelemään ne työt, jotka vapauttaisivat paastosta.

32. Pidättykää ruoasta ja juomasta auringon noususta auringon laskuun ¶17

Tämä koskee paastonaikaa. Eräässä muistiossaan ‘Abdu’l-Bahá, sanottuaan paastoamisen käsittävän ruoasta ja juomasta pidättymisen, jatkaa edelleen, että tupakointi on ”juomisen” muoto. Arabian kielessä verbi ”juoda” tarkoittaa myös tupakoimista.

33. On säädetty, että jokaisen Jumalaan ... uskovan tulee jokaisena päivänä ... toistaa ”Alláh-u-Abhá” yhdeksänkymmentäviisi kertaa. ¶18

”Alláh-u-Abhá” on arabiankielinen ilmaus, joka tarkoittaa ”Jumala, Kaikkein kirkkain”. Se on Jumalan korkeimman nimen muoto (ks. huomautus 137). Islámissa on perimätieto, jonka mukaan Jumalan monien nimien joukosta yksi on korkein. Se, mikä tämä Korkein nimi on, on kuitenkin kätketty. Bahá’u’lláh on vahvistanut, että Korkein nimi on ”Bahá”. ^{[sivu 178]}Sanan ”Bahá” lukuisia johdannaisia pidetään myös Korkeimpana nimenä. Shoghi Effendin puolesta kirjoittanut sihteeri selittää, että

Korkein nimi on Bahá’u’lláhin nimi. ”Yá Bahá’u’l-Abhá” on rukous, joka tarkoittaa: ”Oi Sinä Kirkkauksien kirkkaus!” ”Alláh-u-Abhá” on tervehdys, joka tarkoittaa: ”Jumala, Kaikkein kirkkain”. Molemmat viittaavat Bahá’u’lláhiin. Korkeimmalla nimellä tarkoitetaan, että Bahá’u’lláh on ilmaantunut Jumalan korkeimmassa nimessä, toisin sanoen että Hän on Jumalan ylimmäinen ilmaisija.

Tervehdys ”Alláh-u-Abhá” otettiin käyttöön Bahá’u’lláhin ollessa karkotettuna Adrianopolissa.

Ennen ”Alláh-u-Abhán” toistamista yhdeksänkymmentäviisi kertaa tulee suorittaa rukouspesut (ks. huomautus 34).

34. Suorittakaatte ... rukouspesut velvollisuusrukousta varten ¶18

Rukouspesut liittyvät selvästi tiettyihin rukouksiin. Niiden tulee edeltää kolmen velvollisuusrukouksen suorittamista ja päivittäistä säkeen ”Alláh-u-Abhá” lausumista yhdeksänkymmentäviisi kertaa sekä sen säkeen lausuntaa, joka on säädetty vaihtoehdoksi naisille heidän kuukautistensa ajaksi velvollisuusrukouksen ja paastoamisen sijaan (ks. huomautus 20).

Säädetyt rukouspesut käsittävät käsien ja kasvojen pesemisen valmistautumisena rukousta varten. Keskipitkän velvollisuusrukouksen yhteydessä siihen kuuluu tiettyjen säkeiden lausunta (ks. Joitakin Kitáb-i-Aqdasin lisätekstejä).

Se, että näillä rukouspesuilla on muutakin merkitystä kuin pelkästään peseytyminen, voidaan nähdä siitä, että vaikka olisi kylpenyt juuri ennen velvollisuusrukouksen lausumista, olisi silti välttämätöntä suorittaa rukouspesut (K&V 18).

Silloin, kun ei ole saatavilla vettä rukouspesuja varten, on viidesti lausuttava eräs säädetty säe (ks. huomautus 16). Tämä säännös koskee myös niitä, joille veden käyttäminen olisi fyysisesti vahingollista (K&V 51). ^{[sivu 179]}Rukouspesuja koskevan lain yksityiskohtaiset säännökset on esitetty Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa IV.A.10.a.–g. sekä Kysymyksissä ja vastauksissa numeroissa 51, 62, 66, 77 ja 86.

35. Teiltä on kielletty murhan ... tekeminen ¶19

Bahá’u’lláh toistaa kiellon riistää toiselta henki Kitáb-i-Aqdasin kappaleessa 73. Harkittuun murhaan on määrätty rangaistukset (ks. huomautus 86). Tapon ollessa kyseessä on maksettava määräsuuruinen vahingonkorvaus vainajan perheelle (ks. Kitáb-i-Aqdas ¶188).

36. tai aviorikoksen ¶19

Arabiankielinen sana ”ziná”, joka tässä on käännetty ”aviorikos”, tarkoittaa sekä haureutta että aviorikosta. Se ei koske ainoastaan sukupuolisuhteita naimisissa olevan ja toisen kuin hänen aviopuolisonsa välillä, vaan myös yleensä avioliiton ulkopuolista seksuaalista kanssakäymistä. Yksi ”zinán” muoto on raiskaus. Ainoa Bahá’u’lláhin määräämä rangaistus on haureuden harjoittajille (ks. huomautus 77). Rangaistukset muista seksuaalirikkomuksista on jätetty Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston päätettäviksi.

37. panetteluun tai herjaukseen ¶19

Bahá’u’lláh on toistuvasti tuominnut panettelun, parjauksen ja toisten vioista puhumisen. Kätketyissä sanoissa Hän sanoo selvästi: ”Oi olemassaolon poika! Miten voisit unohtaa omat vikasi ja tarttua toisten vikoihin? Ken näin tekee, on kiroukseni alainen.” Ja taas: ”Oi ihmisen poika! Älä hiiskahdakaan toisten synneistä niin kauan, kuin itse olet syntinen. Jos rikkoisit tämän käskyn, olisit kirottu, ja tästä todistan Minä.” Tämä painokas varoitus toistuu edelleen Hänen viimeisessä teoksessaan ”Liittoni kirjassa”: ”Totisesti sanon Minä, kieli on sen lausumiseen, mikä on hyvää, älkää tahratko sitä sopimattomalla puheella. Jumala on menneet anteeksi antanut. Vastedes jokaisen tulisi lausua sitä, mikä on soveliasta ja suotavaa sekä pidättyä solvaamisesta, ^{[sivu 180]} häpäisemisestä ja kaikesta, mikä ihmisissä murhetta aiheuttaa.”

38. Me olemme jakanut perinnön seitsemään luokkaan ¶20

Perintöä koskevia bahá’í-lakeja sovelletaan vain siinä tapauksessa, että testamentti puuttuu, eli silloin, kun joku kuolee jättämättä testamenttia. Kitáb-i-Aqdasissa (¶109) Bahá’u’lláh kehottaa jokaista uskovaa kirjoittamaan testamentin. Muualla Hän sanoo selvästi, että yksilöllä on täysi määräysvalta omaisuuteensa ja että hän voi vapaasti päättää siitä, miten hänen jäämistönsä on jaettava, ja nimetä testamentissaan ne, bahá’ít tai ei-bahá’ít, joiden tulisi periä (K&V 69). Tähän liittyen Shoghi Effendin puolesta kirjoitettu kirje selittää, että:

... vaikka bahá’ín on lupa testamentissaan menetellä varallisuutensa suhteen mielensä mukaan, on hän siitä huolimatta moraalisesti ja omantuntonsa kautta sidottu pitämään testamenttia kirjoittaessaan aina mielessään, että on välttämätöntä noudattaa Bahá’u’lláhin periaatetta varallisuuden yhteiskunnallisesta tehtävästä ja että siksi on välttämätöntä karttaa omaisuuden liiallista kasautumista ja keskittymistä muutamien yksilöiden tai ihmisryhmien haltuun.

Tämä Aqdasin säe aloittaa pitkähkön osuuden, jossa Bahá’u’lláh käsittelee bahá’í-perintölakia. Sitä lukiessa tulisi pitää mielessä, että laki on muotoiltu olettaen, että vainaja on mies. Sen säännökset pätevät tarpeellisin muutoksin, kun vainaja on nainen.

Perimysjärjestelmä, jossa jaetaan vainajan jäämistö seitsemän perijäluokan (lasten, aviopuolison, isän, äidin, veljien, sisarten ja opettajien) kesken, pohjautuu Bábin Bayánissa esittämiin säännöksiin. Bahá’í-perintölain pääpiirteet testamentin puuttuessa ovat:

1. Jos vainaja on isä ja hänen jäämistöönsä kuuluu henkilökohtainen asunto, tämä asunto siirtyy vanhimmalle pojalle (K&V 34).
2. ^{[sivu 181]}Jos vainajalla ei ole miespuolisia jälkeläisiä, kaksi kolmannesta asunnosta siirtyy hänen naispuolisille jälkeläisilleen ja jäljelle jäänyt kolmannes siirtyy Oikeusneuvostolle (K&V 41, 72). Ks. huomautus 42 Oikeusneuvoston laitoksen asteista, joita tämä laki koskee. (Ks. myös huomautus 44.)
3. Loput jäämistöstä jaetaan seitsemän perijäluokan kesken. Mitä tulee kunkin ryhmän saamien osuuksien lukumäärää koskeviin yksityiskohtiin, ks. Kysymyksiä ja vastauksia, numero 5 ja Yleiskatsaus ja koonnos, osuus IV.C.3.a.
4. Milloin missä tahansa näistä luokista on enemmän kuin yksi perijä, tuolle luokalle osoitettu osuus pitäisi jakaa heidän keskensä tasapuolisesti, olivatpa he miehiä tai naisia.
5. Tapauksissa, jolloin ei ole lainkaan rintaperillisiä, lasten osuus palautuu Oikeusneuvostolle (K&V 7, 41).
6. Mikäli vainajalta jää jälkeläinen mutta osa tai kaikki muut perijäluokista puuttuvat, kaksi kolmannesta näiden osuuksista palautuu jälkeläisille ja yksi kolmannes Oikeusneuvostolle (K&V 7).
7. Mikäli mitään mainittua luokkaa ei ole, kaksi kolmannesta jäämistöstä palautuu vainajan sisarusten pojille ja tyttärille. Jos näitä ei ole, samat osuudet palautuvat hänen tädeilleen, sedilleen ja enoilleen, jos nämäkin puuttuvat, heidän pojilleen ja tyttärilleen. Joka tapauksessa jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle.
8. Mikäli vainajalta ei jää yhtään edellä mainittua perijää, koko jäämistö palautuu Oikeusneuvostolle.
9. Bahá’u’lláh sanoo, että ei-bahá’ílla ei ole oikeutta periä bahá’í-vanhempiaan tai -sukulaisiaan (K&V 34). Shoghi Effendi toteaa puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että tämä rajoitus pätee ”vain sellaisiin tapauksiin, jolloin bahá’í kuolee jättämättä testamenttia ja jolloin hänen ^{[sivu 182]} omaisuutensa on tästä syystä jaettava Aqdasissa esitettyjen sääntöjen mukaan. Muutoin bahá’í voi vapaasti testamentata omaisuutensa kenelle tahansa uskonnosta huolimatta, mikä kuitenkin edellyttää, että hän jättää testamentin, jossa määrää tarkoin toiveensa.” Näin ollen bahá’ín on aina mahdollista turvata ei-bahá’í-puolisonsa, -lastensa tai -sukulaistensa tulevaisuus jättämällä testamentti.

Tiivistelmä perintöä koskevan lain tarkemmista yksityiskohdista on Yleiskatsauksessa ja koonnoksessa, osuudessa IV.C.3.a.–o.

39. veljille viisi osaa ... sisarille neljä osaa ¶20

Kysymyksiä ja vastauksia täsmentää niitä lain säännöksiä, jotka koskevat vainajan veljille ja sisarille annettuja perintöosuuksia. Jos veli tai sisar on samasta isästä kuin vainaja, hän perii täysimääräisen osuutensa. Kuitenkin jos veli tai sisar on toisesta isästä, hän perii osoitetusta osuudesta vain kaksi kolmannesta ja jäljelle jäävä kolmannes palautuu Oikeusneuvostolle (K&V 6). Edelleen tapauksessa, jossa vainajalla on täysveljiä ja täyssisaria perijöittensä joukossa, puoliveljet ja -sisaret äidin puolelta eivät peri (K&V 53). Nämä puoliveljet ja -sisaret tulevat tietenkin saamaan perinnön oman isänsä jäämistöstä.

40. opettajille ¶20

Eräässä muistiossa ‘Abdu’l-Bahá vertaa opettajia, jotka työskentelevät lapsen henkisen kasvatuksen eteen, ”henkiseen isään”, joka ”lahjoittaa lapselleen iankaikkisen elämän”. Hän selittää, että tämä on se syy, miksi ”opettajat luetaan perijöiden joukkoon ... Jumalan laissa”.

Bahá’u’lláh määrittelee ne ehdot, joiden puitteissa opettaja perii, ja hänen saamansa osuuden (K&V 33).

^{[sivu 183]}41. Kun kuulimme vielä syntymättömien lasten hälyn, Me kaksinkertaistimme heidän osuutensa ja vähensimme muiden osuuksia. ¶20

Bábin perintölaeissa vainajan lapsille osoitettiin yhdeksän osaa, jotka koostuivat 540 osuudesta. Tämä oli vähemmän kuin neljännes koko jäämistöstä. Bahá’u’lláh kaksinkertaisti heidän osansa 1080 osuuteen ja pienensi muille kuudelle perijäluokalle osoitettuja osia. Hän myös esittää pääpiirteittäin tämän säkeen täsmällisen tarkoituksen ja sen seuraamukset perinnönjaolle (K&V 5).

42. Oikeusneuvostolle ¶21

Viitatessaan Kitáb-i-Aqdasissa Oikeusneuvostoon Bahá’u’lláh ei aina tee selvää eroa Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston ja Paikallisen Oikeusneuvoston välillä, joista laitoksista kumpikin säädetään tuossa kirjassa. Yleensä Hän viittaa yksinkertaisesti ”Oikeusneuvostoon” jättäen myöhemmin selvennettäväksi koko laitoksen osalta asteen tai asteet, joita kukin laki koskisi.

Muistiossa, jossa ‘Abdu’l-Bahá luettelee paikallisen rahaston tuloja, hän sisällyttää niihin ne perinnöt, joille ei ole perijöitä, antaen täten ymmärtää, että se Oikeusneuvosto, johon näissä perintöä koskevissa Aqdasin kohdissa viitataan, on Paikallinen Oikeusneuvosto.

43. Mikäli vainajalta jää jälkeläisiä mutta ei yhtäkään Kirjassa mainituista muista perillisten luokista ¶22

Bahá’u’lláh selvittää, että ”Tällä säädöksellä on sekä yleinen että erityinen sovellus eli aina, kun jokin luokka tästä viimeksi mainittujen perillisten joukosta puuttuu, kaksi kolmannesta heidän perinnöstään siirtyy jälkeläisille ja jäljelle jäävä kolmannes Oikeusneuvostolle” (K&V 7).

44. Me olemme luovuttanut vainajan asunnon ja henkilökohtaiset vaatteet miespuolisille, emme naispuolisille jälkeläisille emmekä muillekaan perillisille. ¶25

Eräässä muistiossa ‘Abdu’l-Bahá toteaa, että miespuolisen vainajan ^{[sivu 184]} asunto ja henkilökohtaiset vaatteet pysyvät miespuolisilla jälkeläisillä suoraan alenevassa polvessa. Ne siirtyvät vanhimmalle pojalle, ja vanhimman pojan puuttuessa ne siirtyvät toiseksi vanhimmalle pojalle ja niin edelleen. Hän selittää, että tämä säännös on ilmentymä esikoisoikeuslaista, joka on aina kuulunut Jumalan lakiin. Eräässä muistiossa uskon seuraajalle Persiassa hän kirjoitti: ”Kaikissa jumalallisissa uskontojärjestelmissä vanhimmalle pojalle on suotu poikkeuksellisia kunnianosoituksia. Jopa profeetan asema on ollut hänen syntymäoikeutensa.” Vanhimmalle pojalle suotuihin kunnianosoituksiin liittyy kuitenkin samanaikaisesti velvollisuuksia. Esimerkiksi hänellä on Jumalan tähden moraalinen vastuu pitää huolta äidistään ja ottaa huomioon myös muiden perijöiden tarpeet.

Bahá’u’lláh selvittää perintölain tämän osan eri puolia. Hän täsmentää, että jos asuntoja on enemmän kuin yksi, ensisijainen ja tärkein siirtyy miespuoliselle jälkeläiselle. Muut asunnot, samoin kuin vainajan muu omaisuus, on jaettava perillisten kesken (K&V 34), ja Hän toteaa, että miespuolisen jälkeläisen puuttuessa kaksi kolmannesta ensisijaisesta asunnosta ja edesmenneen isän henkilökohtaisista vaatteista palautuu naispuolisille rintaperillisille ja yksi kolmannes Oikeusneuvostolle (K&V 72). Lisäksi Bahá’u’lláh sanoo, että vainajan ollessa nainen kaikki hänen käyttämänsä vaatteet tulee jakaa tasapuolisesti hänen tytärtensä kesken. Hänen käyttämättömät vaatteensa, korunsa ja omaisuutensa tulee jakaa hänen perijöittensä kesken, samoin kuin hänen käyttämänsä vaatteet, jos hän ei jätä jälkeensä tytärtä (K&V 37).

45. Mikäli vainajan poika on kuollut isänsä vielä eläessä ja on jättänyt jälkeensä lapsia, he perivät isänsä osuuden ¶26

Tämä lainkohta koskee vain tapausta, jossa poika kuolee ennen isäänsä tai äitiään. Jos vainajan tytär on edesmennyt ja hänellä on rintaperillisiä, hänen osuutensa tulee jakaa Kaikkein pyhimmässä kirjassa määriteltyjen seitsemän luokan mukaan (K&V 54).

^{[sivu 185]}46. Jos vainajalta jää alaikäisiä lapsia, pitää heidän osuutensa perinnöstä uskoa luotettavan henkilön ... haltuun ¶27

Sanalla ”amín”, joka tässä on käännetty ”luotettava henkilö” ja ”uskottu mies”, on arabian kielessä runsaasti merkityksiä, jotka liittyvät ensisijaisesti luotettavuuden ajatukseen mutta tarkoittavat myös sellaisia ominaisuuksia kuin uskottavuus, uskollisuus, pettämättömyys, suoraselkäisyys, rehellisyys ja niin edelleen. Juridisessa kielenkäytössä ”amín” tarkoittaa muun muassa uskottua miestä, takaajaa, huoltajaa, holhoojaa ja asiainhoitajaa.

47. Jäämistön jakaminen pitäisi tehdä vasta, kun Ḥuqúqu’lláh on maksettu, kaikki velat on hoidettu, hautajaisten ja hautaamisen kulut suoritettu ¶28

Bahá’u’lláh määrittelee, että järjestys näiden maksujen maksamisessa on ensin hautajais- ja hautauskulut, sitten vainajan velat, sitten Ḥuqúqu’lláh (ks. huomautus 125) (K&V 9). Hän myös määrää, että käytettäessä jäämistön varoja näihin maksut täytyy ensin ottaa puhtaasta jäämistöstä ja sitten, jos tämä ei riitä, vainajan asunnosta ja henkilökohtaisista vaatteista (K&V 80).

48. Tämä on se kätketty tieto, joka ei milloinkaan muutu, koska sen alussa on yhdeksän ¶29

Arabiankielisessä Bayánissa Báb selitti, että Hänen perintölakinsa on ”Jumalan kirjassa olevan kätketyn tiedon mukainen – tiedon, joka ei milloinkaan muutu eikä vaihdu”. Hän sanoi myös, että luvuille, joilla perinnön jako ilmaistaan, on annettu merkitys, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan Hänet, jonka Jumala on ilmaiseva.

Tässä mainittua ”yhdeksää” merkitään arabiankielisessä tekstissä ”tá-kirjaimella”, joka on abjad-järjestelmässä sen vastine (ks. Sanasto). Se on ensimmäinen tekijä Bábin asettamassa perinnönjaossa, jossa Hän määrää ”yhdeksän osaa” lasten osuudeksi. Luvun yhdeksän merkitys on siinä, että se on numeroarvoltaan sama kuin Korkein nimi, ”Bahá”, johon ”salattuun ja ^{[sivu 186]}ilmaistuun, loukkaamattomaan ja saavuttamattoman ylevään Nimeen” viitataan tämän säkeen seuraavassa osassa. (Ks. myös huomautus 33.)

49. Herra on säätänyt, että jokaiseen kaupunkiin tulee perustaa Oikeusneuvosto ¶30

Oikeusneuvoston laitos koostuu vaaleilla valituista neuvostoista, jotka toimivat yhteiskunnan paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Bahá’u’lláh säätää sekä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston että paikalliset oikeusneuvostot Kitáb-i-Aqdasissa. ‘Abdu’l-Bahá luo viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan perustan välitason oikeusneuvostoille (kansalliset tai alueelliset oikeusneuvostot) ja esittää pääpiirteittäin sen, miten tulee menetellä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston valitsemiseksi.

Edellä lainatussa säkeessä viitataan Paikalliseen Oikeusneuvostoon, laitokseen, joka tulee valita paikkakunnalla silloin, kun siellä asuu aikuisia bahá’íta yhdeksän tai enemmän. Tätä tarkoitusta varten Suojelija määritti väliaikaisesti, että 21-vuotias on aikuinen, ja totesi, että ikä on tulevaisuudessa Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston vapaasti muutettavissa.

Paikalliset ja välitason oikeusneuvostot tunnetaan nykyään paikallisina henkisinä neuvostoina ja kansallisina henkisinä neuvostoina. Shoghi Effendi on todennut, että tämä on ”väliaikainen nimitys”, joka

... kun bahá’í-uskon asema ja päämäärät ymmärretään paremmin ja tunnustetaan täydemmin, korvataan asteittain pysyvällä ja sopivammalla nimellä Oikeusneuvosto. Nykyiset henkiset neuvostot eivät tulevaisuudessa ole ainoastaan erinimisiä, vaan niiden on mahdollista myös lisätä nykyisiin tehtäviinsä ne valtuudet, velvollisuudet ja valtaoikeudet, jotka tekee välttämättömiksi Bahá’u’lláhin uskon tunnustaminen ei pelkästään yhdeksi maailman tunnustetuista uskonnollisista järjestelmistä vaan itsenäisen ja riippumattoman valtakunnan valtionuskonnoksi. ^{[sivu 187]}50. Bahán luvun ¶30

”Bahán” numeroarvo on abjadin mukaan yhdeksän. Yleismaailmallisessa Oikeusneuvostossa ja kansallisissa ja paikallisissa henkisissä neuvostoissa on nykyään kussakin yhdeksän jäsentä, Bahá’u’lláhin määräämä vähimmäismäärä.

51. Heidän tulee olla Armeliaan uskottuja ihmisten keskuudessa ¶30

Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston, kansallisten henkisten neuvostojen ja paikallisten henkisten neuvostojen yleiset valtuudet ja velvollisuudet sekä jäsenyyttä koskevat vaatimukset on esitetty Bahá’u’lláhin ja ‘Abdu’l-Bahán kirjoituksissa, Shoghi Effendin kirjeissä sekä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston selvennyksissä. Näiden laitosten tärkeimmät tehtävät on esitetty pääpiirteittäin Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston perustuslaissa sekä kansallisten ja paikallisten henkisten neuvostojen peruskirjoissa.

52. pitää neuvoa keskenään ¶30

Bahá’u’lláh on vahvistanut neuvottelun yhdeksi uskonsa perusperiaatteista ja kehottanut uskovia ”pitämään neuvoa keskenään kaikista asioista”. Hän kuvailee neuvottelua sanoin ”johdatuksen valo, joka näyttää tien” ja ”ymmärryksen tuoja”. Shoghi Effendi sanoo, että ”neuvottelun periaate ... on yksi” bahá’í-hallintojärjestyksen ”peruslaeista”.

Kysymyksissä ja vastauksissa, numerossa 99, Bahá’u’lláh esittää pääpiirteittäin, miten neuvotteluun tulee asennoitua, ja painottaa sen tärkeyttä, että päätöksenteossa päästään yksimielisyyteen; ellei tämä onnistu, on tehtävä enemmistöpäätös. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selventänyt, että tämä neuvottelua koskeva ohjaus ilmaistiin, ennen kuin henkiset neuvostot oli perustettu, ja se oli vastaus neuvottelua käsitteleviä bahá’í-opetuksia koskevaan kysymykseen. Oikeusneuvosto vakuuttaa, että näiden henkisten neuvostojen ilmaantuminen, joiden puoleen ystävät voivat aina kääntyä apua saadakseen, ei millään tavoin kiellä heitä noudattamasta menettelyä, joka on ^{[sivu 188]}hahmoteltu Kysymyksissä ja vastauksissa. Ystävät voivat halutessaan toimia tällä tavalla, kun he tahtovat neuvotella henkilökohtaisista ongelmistaan.

53. Rakentakaatte temppeleitä kautta kaikkien maiden ¶31

Bahá’í-temppeli on pyhitetty Jumalan ylistämiselle. Temppeli on keskusrakennus mashriqu’l-adhkárissa (Jumalan ylistyksen sarastuspaikassa), kokonaisuudessa, joka tulevaisuudessa kehkeytyessään on käsittävä temppelin lisäksi useita apurakennuksia, jotka on omistettu yhteiskunnallisille, humanitaarisille, kasvatuksellisille ja tieteellisille pyrkimyksille. ‘Abdu’l-Bahá sanoo Mashriqu’l-Adhkárin olevan ”yksi kaikkein välttämättömimmistä instituutioista maailmassa”, ja Shoghi Effendi toteaa, että se on silminnähtävä esimerkki ”bahá’í-palvonnan ja -palvelun” erottamattomuudesta. Tämän laitoksen tulevaa kehitystä ennakoiden Shoghi Effendi kuvailee, että temppeli ja sen apurakennukset ”tulevat tarjoamaan huojennusta kärsiville, elatusta köyhille, yösijan matkamiehille, lohtua sureville ja oppia oppimattomille”. Tulevaisuudessa bahá’í-temppeleitä rakennetaan jokaiseen kaupunkiin ja kylään.

54. Herra on säätänyt, että teistä niiden, jotka kykenevät, on tehtävä pyhiinvaellus Pyhään taloon ¶32

Tämä säädös koskee kahta pyhää taloa, Bábin taloa Shírázissa ja Bahá’u’lláhin taloa Baghdádissa. Bahá’u’lláh on tarkentanut, että pyhiinvaellus jompaankumpaan näistä kahdesta talosta täyttää tähän kohtaan sisältyvän vaatimuksen (K&V 25, 29). Kahdessa erillisessä muistiossa, jotka tunnetaan nimellä Súriy-i-Hajj (K&V 10), Bahá’u’lláh on määrännyt erityiset rituaalit kumpaakin pyhiinvaellusta varten. Tässä mielessä pyhiinvaelluksen suorittaminen on muutakin kuin pelkästään näissä kahdessa talossa käyminen.

Bahá’u’lláhin poismenon jälkeen ‘Abdu’l-Bahá asetti Bahá’u’lláhin hautapyhäkön Bahjíssa pyhiinvaelluspaikaksi. Eräässä muistiossa hän toteaa, että ”Kaikkein pyhin hautapyhäkkö, Siunattu talo Baghdádissa ja kunnianarvoinen Bábin talo ^{[sivu 189]}Shírázissa” on ”pyhitetty pyhiinvaellukselle” ja että on ”pakollista” käydä näissä paikoissa ”jos siihen on varaa ja niin voi tehdä eikä ole mitään estettä”. Kaikkein pyhimpään hautapyhäkköön suuntautuvaa pyhiinvaellusta varten ei ole määrätty mitään rituaaleja.

55. ja tästä Hän on vapauttanut naiset armeliaisuuden osoituksena puoleltaan ¶32

Bayánissa Báb antoi määräyksen, että niiden Hänen seuraajistaan, joilla oli varaa matkaan, tuli käydä pyhiinvaelluksella kerran elinaikanaan. Hän sanoi, että velvollisuus ei sitonut naisia, jotta he säästyisivät matkustamisen rasituksilta.

Samoin Bahá’u’lláh vapauttaa naiset asettamistaan pyhiinvaellusvaatimuksista. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selventänyt, että tämä vapautus ei ole kielto ja että naiset voivat vapaasti käydä pyhiinvaelluksella.

56. tehdä jotakin työtä ¶33

Miesten ja naisten on harjoitettava jotakin ammattia. Bahá’u’lláh ylentää ”tällaisen työn tekemisen” Jumalan ”palvonnan vertaiseksi”. Tämän lain henkinen ja käytännön merkitys sekä yksilön ja yhteiskunnan keskinäinen velvollisuus sen panemiseksi täytäntöön selitetään Shoghi Effendin puolesta kirjoitetussa kirjeessä:

Viitaten Bahá’u’lláhin käskyyn, että uskovien tulee harjoittaa jotakin ammattia: Tätä asiaa koskevat opetukset ovat mitä painokkaimmat, erityisesti Aqdasissa oleva tämänsisältöinen kohta, joka tekee hyvin selväksi, että joutilailla ihmisillä, joilta puuttuu halu tehdä työtä, ei voi olla mitään sijaa uudessa maailmanjärjestyksessä. Luonnollinen seuraus tästä periaatteesta on, kuten Bahá’u’lláh jatkaa, että kerjuuta ei pitäisi ainoastaan vastustaa, vaan se pitäisi tyystin hävittää yhteiskunnasta. Niiden velvollisuus, jotka ovat vastuussa yhteiskunnan asioiden järjestämisestä, on antaa jokaiselle yksilölle mahdollisuus hankkia jossakin ammatissa tarvittavat kyvyt ja myös tilaisuus käyttää näitä kykyjä sekä niiden itsensä takia että elannon hankkimiseksi. ^{[sivu 190]}Jokaista yksilöä, olipa hän miten vajavainen ja rajallinen tahansa, koskee velvoite tehdä jotakin työtä tai harjoittaa jotakin ammattia, sillä työ, erityisesti palvelun hengessä tehtynä, on Bahá’u’lláhin mukaan palvonnan muoto. Sitä ei tehdä ainoastaan hyötynäkökohtien takia, vaan se on itsessään arvokasta, koska se saattaa meidät lähemmäksi Jumalaa ja tekee meille mahdolliseksi tajuta paremmin Hänen meille tässä maailmassa antamansa tarkoitus. Siksi on ilmeistä, että varallisuuden periminen ei voi vapauttaa ketään päivittäisestä työstä.

Yhdessä muistioistaan ‘Abdu’l-Bahá sanoo, että ”jos joku ei kykene hankkimaan elantoaan, joutuu puille paljaille tai päätyy avuttomaan tilaan, silloin varakkaiden tai valtuutettujen velvollisuus on myöntää hänelle kuukausittainen avustus elinkustannuksiin. ... 'Valtuutetuilla' tarkoitetaan kansan edustajia, toisin sanoen Oikeusneuvoston jäseniä.” (Ks. myös kerjuuta koskeva huomautus 162.)

Vastauksena kysymykseen, edellyttääkö Bahá’u’lláhin määräys, että vaimo ja äiti tekee työtä elannon hankkimiseksi samoin kuin hänen aviomiehensä, Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selittänyt, että Bahá’u’lláhin ohjeen tarkoitus on, että ystävät työskentelisivät itsensä ja toistensa eteen, ja että kodinhoito on yhteiskunnan kannalta perustavan tärkeää, erittäin kunnioitettavaa ja vastuullista työtä.

Mitä tulee eläkkeelle jäämiseen tiettyyn ikään tultua, Shoghi Effendi sanoi eräässä puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että ”tämä on asia, josta Kansainvälisen Oikeusneuvoston tulee säätää lailla, koska Aqdasissa ei ole sitä koskevia säännöksiä”.

57. Käden suuteleminen on Kirjassa kielletty. ¶34

Monissa aiemmissa uskontojärjestelmissä ja tietyissä kulttuureissa edellytettiin uskonnollisesti merkittävän tai muuten arvostetun henkilön käden suutelemista osoituksena kunnioituksesta ja arvonannosta näitä henkilöitä kohtaan sekä merkkinä alistumisesta heidän valtaansa. Bahá’u’lláh kieltää käden suutelemisen ja tuomitsee muistioissaan myös sellaiset käytännöt ^{[sivu 191]}kuin maahan kumartaminen toisen henkilön edessä ja muut käyttäytymisen muodot, jotka alentavat yksilön suhteessa toiseen. (Ks. huomautus 58.)

58. Kenellekään ei ole sallittua hakea synninpäästöä toiselta sielulta ¶34

Bahá’u’lláh kieltää syntien tunnustamisen ja synninpäästön hakemisen toiselta ihmiseltä. Sen sijaan tulisi anoa anteeksiantoa Jumalalta. Bishárátin muistiossa Hän sanoo, että ”tällainen tunnustus ihmisten edessä johtaa nöyryytykseen ja alennukseen”, ja Hän vakuuttaa, että Jumala ”ei toivo nöyryytystä palvelijoillensa”.

Shoghi Effendi asettaa kiellon asiayhteyteen. Hänen sihteerinsä on kirjoittanut hänen puolestaan, että meitä

... kielletään tunnustamasta syntejämme ja puutteitamme kenellekään, kuten katolilaiset tunnustavat papeilleen, tai tekemästä niin julkisesti, kuten tehdään joissakin uskonlahkoissa. Jos me kuitenkin omaehtoisesti haluamme myöntää, että olemme olleet väärässä jonkin suhteen tai että meillä on jokin luonteen vika, ja pyydämme joltakulta toiselta anteeksiantoa, voimme aivan vapaasti tehdä niin.

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on myös selventänyt, että Bahá’u’lláhin kielto, joka koskee syntien tunnustamista, ei estä yksilöä myöntämästä rikkomuksiaan neuvotteluissa, jotka pidetään bahá’í-laitosten turvissa. Se ei myöskään sulje pois mahdollisuutta etsiä tällaisissa asioissa apua läheiseltä ystävältä tai ammattiauttajalta.

59. Ihmisten joukossa on se, joka istuutuu ovensuuhun sandaalien keskelle vaikka sydämessänsä himoitsee kunniapaikkaa. ¶36

Idässä on perinteisesti ollut käytäntönä riisua sandaalit ja kengät, ennen kuin astutaan huoneeseen, jossa kokoonnutaan. Kauimpana ovesta olevaa huoneen osaa pidetään huoneen tärkeämpänä päänä ja kunniapaikkana, jossa kaikkein huomattavimmat läsnäolijoista istuvat. Muut istuvat alenevassa järjestyksessä ^{[sivu 192]}siten, että arvoltaan alimpien on tapana istua lähellä ovea, jonka luo kengät ja sandaalit on jätetty.

60. Ja ihmisten joukossa on se, joka väittää itsellään olevan sisäistä tietoa ¶36

Tämä viittaa ihmisiin, jotka väittävät, että heidän käytettävissään on esoteerista tietoa, ja joiden kiintymys tällaiseen tietoon verhoaa heidät Jumalan ilmaisijan ilmoitukselta. Toisaalla Bahá’u’lláh vakuuttaa: ”Niitä, jotka palvelevat oman mielikuvituksensa muovaamaa epäjumalaa ja sitä sisäiseksi todellisuudeksi kutsuvat, on totta totisesti pidettävä pakanoina.”

61. Kuinka moni ihminen onkaan vetäytynyt erakoksi Intian mailla, kieltänyt itseltään sen, minkä Jumala on lailliseksi säätänyt, tuominnut itsensä kieltäymyksiin ja lihankidutuksiin ¶36

Nämä säkeet kieltävät luostarilaitoksen ja asketismin. Ks. Yleiskatsaus ja koonnos, osuus IV.D.1.y.iii.–iv. Paratiisin sanoissa Bahá’u’lláh täsmentää näitä säännöksiä. Hän sanoo: ”Eläminen erakkona tai asketismin harjoittaminen ei ole hyväksyttävää Jumalan tykönä”, ja Hän kehottaa näin eläviä ”noudattamaan sitä, mikä tuottaa iloa ja säteilyä”. Hän neuvoo niitä, jotka ovat ottaneet ”asuinsijakseen vuorten luolat” tai jotka ovat ”etsiytyneet öisin hautausmaille”, hylkäämään tällaiset tavat ja Hän käskee heitä olemaan epäämättä itseltään tämän maailman ”anteja”, jotka Jumala on ihmiskuntaa varten luonut. Ja Bishárátin muistiossa Bahá’u’lláh, vaikka tunnustaa munkkien ja pappien ”hurskaat teot”, kehottaa heitä ”luopumaan erakon elämästään ja suuntaamaan askelensa kohti avaraa maailmaa ja ryhtymään siihen, mikä hyödyttää heitä itseään ja muita”. Hän myös suo heille luvan ”solmia avioliitto, jotta heistä syntyisi se, joka Jumalaa mainitsee”.

62. Ken väittää saaneensa ilmoituksen suoraan Jumalalta, ennen kuin on kulunut umpeen täydet tuhat vuotta ¶37

Bahá’u’lláhin uskontojärjestelmä kestää, kunnes saapuu seuraava ^{[sivu 193]}Jumalan ilmaisija, jonka tuleminen ei tapahdu, ennen kuin on kulunut ainakin ”täydet tuhat vuotta”. Bahá’u’lláh varoittaa johtamasta ”tästä säkeestä” mitään muuta kuin sen ”selvän merkityksen”, ja yhdessä muistioistaan Hän täsmentää, että tämän tuhannen vuoden ajanjakson ”kukin vuosi” käsittää ”kaksitoista kuukautta Qur’ánin mukaan ja yhdeksäntoista yhdeksäntoista päivän mittaista kuukautta Bayánin mukaan”.

Bahá’u’lláhin ilmoituksen paljastaminen Hänelle itselleen Ṭihránin Síyáh-Chálissa lokakuussa 1852 on merkkinä Hänen profeetallisen lähetystehtävänsä synnystä, ja tästä lähtien siis täytyy kulua tuhat vuotta tai pitempään ennen seuraavan Jumalan ilmaisijan ilmaantumista.

63. Tämä on se, mistä Me teitä ennalta varoitimme, kun asuimme `Iráqissa, sitten myöhemmin ollessamme Salaperäisyyden maassa ja nyt tästä Loistokkaasta tyyssijasta käsin. ¶37

”Salaperäisyyden maa” viittaa Adrianopoliin, ja ”tämä Loistokas tyyssija” on viittaus ‘Akkáhan.

64. Ihmisten joukossa on se, joka on oppineisuudestaan ylpistynyt ... joka takanaan seuraavat sandaalinaskelet kuullessaan kasvaa omasta mielestään ... mahtavammaksi. ¶41

Idässä on ollut käytäntönä, että uskonnollisen johtajan seuraajat kävelevät kunnioittaen askelen tai pari hänen takanaan.

65. Nimrodia ¶41

Nimrod, johon tässä säkeessä viitataan, on sekä juutalaisessa että islamilaisessa perimätiedossa kuningas, joka vainosi Aabrahamia ja jonka nimestä tuli suuren ylpeyden vertauskuva.

66. Aghṣáneille ¶42

”Aghṣán”(monikkomuoto sanasta ”ghusn”) on arabiankielinen sana, joka tarkoittaa ”oksat”. Bahá’u’lláh käyttää tätä termiä viitatessaan miespuolisiin jälkeläisiinsä. Sillä on erityistä merkitystä ei ainoastaan siltä kannalta, miten lahjoituksista päätetään, ^{[sivu 194]}vaan myös sille, kenelle siirtyy määräysvalta Bahá’u’lláhin (ks. huomautus 145) ja ‘Abdu’l-Bahán poismenon jälkeen. Liittonsa kirjassa Bahá’u’lláh nimitti ‘Abdu’l-Bahán, vanhimman poikansa, liittonsa keskukseksi ja uskon pääksi. ‘Abdu’l-Bahá nimitti viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan Shoghi Effendin, vanhimman tyttärenpoikansa, uskon suojelijaksi ja pääksi.

Tämä Aqdasin katkelma siis ennakoi valittujen Aghṣánien perimysjärjestystä ja siten Suojelijalaitosta sekä ottaa ennalta huomioon mahdollisuuden, että heidän sukunsa sammuu suoraan alenevassa polvessa. Shoghi Effendin poismeno vuonna 1957 loi juuri sen tilanteen, johon tässä kohdassa varaudutaan, nimittäin että Aghṣánien sukuhaara päättyi ennen Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston perustamista (ks. huomautus 67).

67. palautuvat Bahán kansalle ¶42

Bahá’u’lláh varautuu mahdollisuuteen, että Aghṣánien suku sammuisi suoraan alenevassa polvessa ennen Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston perustamista. Hän määräsi, että siinä tilanteessa ”lahjoitukset palautuvat Bahán kansalle”. Termiä ”Bahán kansa” käytetään bahá’í-kirjoituksissa useissa eri merkityksissä. Tässä tapauksessa sen sanotaan olevan se, ”joka puhuu vain Hänen luvallansa ja punnitsee vain sen mukaan, minkä Jumala on tässä muistiossa säätänyt”. Shoghi Effendin vuonna 1957 tapahtuneen poismenon jälkeen Jumalan asian kädet johtivat uskon toimintaa, kunnes Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto valittiin vuonna 1963 (ks. huomautus 183).

68. Älkää ajelko päätänne ¶44

Joissakin uskonnollisissa traditioissa pidetään toivottavana, että ajelee päänsä. Bahá’u’lláh kieltää pään ajelemisen ja tekee selväksi, että Hänen Súriy-i-Hajjissa oleva säännöksensä, jossa vaaditaan Shírázin pyhään taloon pyhiinvaelluksen tekeviä pyhiinvaeltajia ajelemaan päänsä, on korvattu tällä Kitáb-i-Aqdasin säkeellä (K&V 10). ^{[sivu 195]}69. ei ole sopivaa antaa hiusten ulottua yli korvain rajan ¶44

Shoghi Effendi on tehnyt selväksi, että toisin kuin pään ajelemista koskeva kielto, tämä laki, joka kieltää hiusten kasvattamisen korvanipukan alapuolelle, koskee ainoastaan miehiä. Tämän lain soveltaminen vaatii Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston selvennystä.

70. Karkotus ja vankeus on säädetty varkaalle ¶45

Bahá’u’lláh sanoo, että rangaistuksen asteen määrittäminen rikoksen vakavuuden mukaan jää Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle (K&V 49). Rangaistukset varkaudesta on tarkoitettu tulevaisuuden yhteiskuntaoloja varten, jolloin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto täydentää ja soveltaa niitä.

71. kolmannen rikoksen jälkeen pankaatte merkki hänen otsaansa, jotta häntä ei näin tunnistettavana hyväksyttäisi Jumalan kaupungeissa ja Hänen maissansa ¶45

Varkaan otsaan pantavan merkin tarkoitus on varoittaa ihmisiä hänen huonoista taipumuksistaan. Kaikki yksityiskohdat siitä, millainen merkki on, miten merkki tulee asettaa, kuinka kauan sitä täytyy pitää, millä ehdoilla se voidaan poistaa, samoin kuin varkauden lukuisat eri vakavuusasteet on Bahá’u’lláh jättänyt Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston määritettäviksi sitten, kun lakia sovelletaan käytäntöön.

72. Ken haluaa käyttää hopeisia tai kultaisia astioita, on vapaa niin tekemään. ¶46

Bayánissa Báb salli kultaisten ja hopeisten talouskalujen käytön ja kumosi täten islámin kiellon käyttää niitä; se ei pohjaudu Qur’ánin nimenomaiseen määräykseen vaan muslimien perimätietoon. Tässä Bahá’u’lláh vahvistaa Bábin päätöksen.

73. Ottakaa vaarin, että ruokaa nauttiessanne ette työnnä kättänne kulhojen ja vatien sisältöön. ¶46

Shoghi Effendi määritteli tämän kiellon sanoin ”käden työntäminen ^{[sivu 196]}ruokaan”. Monissa osissa maailmaa on ollut vakiintuneena tapana syödä käsin yhteisestä ruoka-astiasta.

74. Omaksukaatte sellaiset tavat, jotka parhaiten ovat jalostuneisuuden mukaiset. ¶46

Tämä on ensimmäinen monista kohdista, jotka viittaavat jalostuneisuuden ja puhtauden tärkeyteen. Alkuperäisellä arabiankielisellä sanalla ”latáfat”, joka on tässä käännetty ”jalostuneisuus”, on useita erilaisia merkityksiä, joilla on sekä henkistä että aineellista sisältöä, kuten hienostuneisuus, viehättävyys, puhtaus, hyvätapaisuus, kohteliaisuus, lempeys, herkkyys ja hyväntahtoisuus sekä myös, että on hienovarainen, jalostunut, pyhittynyt ja tahraton. Sen mukaan, mikä on niiden eri kohtien tekstiyhteys, joissa se esiintyy Kitáb-i-Aqdasissa, se on käännetty joko ”jalostuneisuus” tai ”puhtaus”.

75. Hänellä, joka on Jumalan asian sarastuspaikka, ei ole kumppania kaikkein suurimmassa erehtymättömyydessä. ¶47

Ishráqátin muistiossa Bahá’u’lláh vakuuttaa, että kaikkein suurin erehtymättömyys rajoittuu Jumalan ilmaisijoihin.

Luku 45 teoksessa Vastauksia Joihinkin Kysymyksiin on kokonaisuudessaan ‘Abdu’l-Bahán selitys tästä Aqdasin säkeestä. Tässä luvussa hän painottaa muun muassa sitä, että ehdotonta ”erehtymättömyyttä” ei voi erottaa Jumalan ilmaisijoista, ja tähdentää, että ”mikä tahansa heistä alkunsa saakin, on sama kuin totuus ja yhtäpitävä todellisuuden kanssa”, että ”he eivät ole aikaisempien lakien alaisia” ja että ”mitä tahansa he sanovatkin, on Jumalan sanaa, ja mitä tahansa he tekevätkin, on oikeamielinen teko”.

76. Jokainen isä on velvoitettu opastamaan poikaansa ja tytärtään lukemisen ja kirjoittamisen taidossa ¶48

Muistioissaan ‘Abdu’l-Bahá ei ainoastaan kiinnitä huomiota vanhempien velvollisuuteen kouluttaa kaikki lapsensa, vaan hän sanoo lisäksi selvästi, että ”tytärten kouluttaminen ja sivistäminen on välttämättömämpää kuin poikien”, sillä tytöt tulevat jonakin päivänä olemaan äitejä ja äidit ovat uuden sukupolven ensimmäisiä kasvattajia. Sen vuoksi etusija tulee suoda tyttärille, jos perheen ei ole mahdollista kouluttaa kaikkia lapsia, koska koulutettujen äitien kautta tiedosta koituva hyöty voi kaikkein tehokkaimmin ja nopeimmin levitä koko yhteiskuntaan.

77. Jumala on tuominnut sakon jokaiselle avionrikkojalle, miehelle ja naiselle, maksettavaksi Oikeusneuvostolle ¶49

Vaikka termi, joka tässä on käännetty aviorikokseksi, viittaa laajimmassa merkityksessään joko naimisissa olevien tai naimattomien luvattomaan seksuaaliseen kanssakäymiseen (ks. huomautus 36, jossa termi määritellään), ‘Abdu’l-Bahá on täsmentänyt, että tässä määrätty rangaistus on seksuaalisesta kanssakäymisestä naimattomien kesken. Hän toteaa, että jää Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston tehtäväksi määrätä rangaistus aviorikoksesta, jonka on tehnyt naimisissa oleva. (Ks. myös K&V 49.)

Yhdessä muistioistaan ‘Abdu’l-Bahá viittaa joihinkin moraalilakien rikkomisen henkisiin ja yhteiskunnallisiin seuraamuksiin ja toteaa tässä kuvatusta rangaistuksesta, että lain päämäärä on tehdä kaikille selväksi, että tällainen teko on häpeällinen Jumalan silmissä, ja että silloin, kun rikos voidaan näyttää toteen ja sakko määrätä, ensisijainen tarkoitus on syyllisten paljastaminen julkisesti – jotta heidät saatetaan häpeään ja häväistään yhteiskunnan edessä. Hän vakuuttaa, että tällainen julkinen paljastuminen on itsessään pahin rangaistus.

Oikeusneuvosto, johon tässä säkeessä viitataan, on oletettavasti paikallinen oikeusneuvosto, joka nykyään tunnetaan paikallisena henkisenä neuvostona.

78. yhdeksän mithqália kultaa, mikä kaksinkertaistetaan, mikäli he uusivat rikoksen ¶49

Mithqál on painoyksikkö. Lähi-idässä vanhastaan käytetyn mithqálin paino on sama kuin 24 nakhudin. Bahá’íden käyttämä mithqál käsittää kuitenkin 19 nakhudia ”Bayánin määrittelyn ^{[sivu 198]}mukaisesti” (K&V 23). Yhdeksän tällaisen mithqálin paino on 32,775 grammaa eli 1,05374 troy-unssia.

Mitä tulee sakon määräämiseen, Bahá’u’lláh määrittää selvästi, että jokainen seuraava sakko on kaksi kertaa niin suuri kuin edellinen (K&V 23). Täten tuomittu sakko kasvaa geometrisessa sarjassa. Tämän sakon määrääminen on tarkoitettu tulevaisuuden yhteiskuntaoloja varten, jolloin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto täydentää ja soveltaa lakia.

79. Me olemme tehnyt teille luvalliseksi kuunnella musiikkia ja laulua. ¶51

‘Abdu’l-Bahá on kirjoittanut, että ”Joidenkin idän kansojen keskuudessa musiikkia pidettiin tuomittavana”. Vaikka Qur’án ei sisällä mitään täsmällistä ohjausta aiheesta, jotkut muslimit pitävät musiikin kuuntelemista luvattomana, kun taas toiset sallivat musiikin tietyissä rajoissa ja määrättyjen ehtojen puitteissa.

Bahá’í-kirjoituksissa on lukuisia musiikkia ylistäviä kohtia. ‘Abdu’l-Bahá vakuuttaa esimerkiksi, että ”musiikki, laulettu tai soitettu, on henkistä ruokaa sielulle ja sydämelle”.

80. Oi te oikeuden miehet! ¶52

‘Abdu’l-Bahán ja Shoghi Effendin kirjoituksissa on valaistu sitä, että vaikka Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenyys on rajoitettu miehiin, sekä miehet että naiset ovat vaalikelpoisia välitason ja paikallisten oikeusneuvostojen (nykyisiltä nimiltään kansalliset ja paikalliset henkiset neuvostot) vaaleissa.

81. Rangaistukset jonkun haavoittamisesta tahi lyömisestä riippuvat vamman vakavuudesta. Jokaiselle asteelle on tuomion Herra määrännyt tietyn korvauksen. ¶56

Vaikka Bahá’u’lláh määritteli, että rangaistuksen ankaruus riippuu ”vamman vakavuudesta”, ei ole mitään tietoa siitä, että Hän olisi säätänyt yksityiskohtaisesti vahingonkorvauksen suuruuden suhteessa rikoksen eri asteisiin. Vastuu näiden määrittämisestä lankeaa Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle.

^{[sivu 199]}82. Totisesti teidät velvoitetaan järjestämään juhla kerran joka kuussa ¶57

Tästä määräyksestä on tullut peruste pitää kuukausittain bahá’í-juhlatilaisuuksia, ja sellaisena se on säädös yhdeksäntoista päivän juhlasta. Arabiankielisessä Bayánissa Báb kehotti seuraajiaan kokoontumaan yhteen kerran yhdeksässätoista päivässä osoittamaan vieraanvaraisuutta ja toveruutta. Bahá’u’lláh vahvistaa tässä tämän ja kiinnittää huomiota tällaisten tilaisuuksien yhdistävään tehtävään.

‘Abdu’l-Bahá ja hänen jälkeensä Shoghi Effendi ovat asteittain tuoneet julki tämän määräyksen institutionaalisen merkityksen. ‘Abdu’l-Bahá tähdensi näiden kokoontumisten henkisen ja hartaudellisen luonteen tärkeyttä. Shoghi Effendi, sen lisäksi että on selittänyt vielä yksityiskohtaisemmin juhlan hartaudellista ja sosiaalista puolta, on kehittänyt näiden kokoontumisten hallinnollisen elementin ja on saattaessaan juhlan systemaattisesti käytäntöön järjestänyt ajan bahá’í-yhteisön asioita koskevalle neuvottelulle, johon sisältyy uutisten kertominen ja sanomien lukeminen.

Vastauksena kysymykseen, onko tämä määräys velvoittava, Bahá’u’lláh sanoi, ettei se ole (K&V 48). Shoghi Effendi selittää edelleen puolestaan kirjoitetussa kirjeessä:

Osallistuminen yhdeksäntoista päivän juhlaan ei ole pakollista mutta erittäin tärkeää, ja jokaisen uskovan tulisi pitää velvollisuutenaan ja etuoikeutenaan olla läsnä tällaisissa tilaisuuksissa.

83. Jos metsästätte petoeläinten tahi petolintujen avulla, lausukaatte Jumalan nimeä, kun lähetätte ne ajamaan saalistansa, sillä sitten kaikki, minkä ne pyydystävät, on oleva luvallista teille, vaikka huomaisitte sen kuolleen. ¶60

Tämän lain kautta Bahá’u’lláh yksinkertaistaa suuresti menneiden aikojen metsästykseen liittyviä käytäntöjä ja uskonnollisia säännöksiä. Hän on myös sanonut, että metsästäminen sellaisilla aseilla kuin jousilla ja nuolilla, tuliaseilla ja vastaavilla ^{[sivu 200]}sisältyy tähän sääntöön mutta jos saalis löytyy kuolleena ansasta tai verkosta, on sen syöminen kielletty (K&V 24).

84. ette metsästä liiaksi ¶60

Vaikka Bahá’u’lláh ei ole kieltänyt metsästämistä, Hän varoittaa liiallisesta metsästämisestä. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston täytyy aikanaan ottaa tarkasteltavaksi se, mitä on liiallinen metsästäminen.

85. Hän ei ole antanut heille mitään oikeutta muiden omaisuuteen ¶61

Määräys osoittaa ystävällisyyttä Bahá’u’lláhin sukulaisia kohtaan ei suo näille osuutta muiden omaisuuteen. Tämä on toisin kuin shí‘ih-muslimien käytännössä, jonka mukaan Muḥammadin jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa ovat oikeutetut saamaan osuuden tietystä verosta.

86. Jos joku tahallaan hävittää talon tulella, hänet niin ikään polttakaatte, jos joku tieten tahtoen riistää toiselta hengen, hänet niin ikään surmatkaatte. ¶62

Bahá’u’lláhin laki määrää kuolemanrangaistuksen murhasta ja murhapoltosta, vaihtoehtona elinkautinen vankeus (ks. huomautus 87).

Muistioissaan ‘Abdu’l-Bahá selittää eron kostamisen ja rankaisemisen välillä. Hän vakuuttaa, että yksilöillä ei ole oikeutta kostaa, että kostaminen on Jumalan silmissä halveksittavaa ja että rankaisemisen vaikutin ei ole kosto vaan rangaistuksen langettaminen tehdystä rikoksesta. Teoksessa Vastauksia Joihinkin Kysymyksiin hän vahvistaa, että yhteiskunnalla on oikeus langettaa rangaistukset rikollisille suojellakseen jäseniään ja puolustaakseen olemassaoloaan.

Mitä tulee tähän säännökseen, Shoghi Effendi antaa puolestaan kirjoitetussa kirjeessä seuraavan selityksen:

Aqdasissa Bahá’u’lláh on asettanut kuoleman rangaistukseksi murhasta. Hän on kuitenkin sallinut vaihtoehtona elinkautisen vankeuden. Molemmat käytännöt olisivat Hänen ^{[sivu 201]}lakiensa mukaiset. Jotkut meistä eivät ehkä kykene käsittämään tämän viisautta, jos se on ristiriidassa oman rajallisen näkemyksemme kanssa, mutta meidän täytyy hyväksyä se tietäen, että Hänen viisautensa, armeliaisuutensa ja oikeudenmukaisuutensa ovat täydelliset ja koko maailman pelastukseksi. Jos joku tuomittaisiin perusteettomasti kuolemaan, emmekö voi uskoa, että kaikkivaltias Jumala hyvittäisi hänelle seuraavassa maailmassa tuhatkertaisesti tämän ihmisen tekemän vääryyden? Ei ole mahdollista luopua tervehdyttävästä laista vain sen vuoksi, että joissakin harvoissa tapauksissa syyttömät ehkä saisivat rangaistuksen.

Bahá’u’lláh jätti täsmentämättä tämän tulevaisuuden yhteiskuntaoloja varten tarkoitetun, murhan ja murhapolton rankaisemista koskevan bahá’í-lain yksityiskohdat. Lain lukuisat yksityiskohdat, kuten rikoksen asteet, otetaanko lieventävät asianhaarat huomioon ja kumpi kahdesta säädetystä rangaistuksesta on ohjeellinen, jäävät Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston päätettäviksi sen valossa, mitkä olot vallitsevat silloin, kun lain on määrä astua voimaan. Tapa, jolla rangaistus pannaan täytäntöön, jää myös Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston päätettäväksi.

Tuhopolton ollessa kyseessä asiaan vaikuttaa se, mikä ”talo” poltetaan. On ilmeisestikin valtava ero rikoksen asteessa silloin, kun joku polttaa tyhjän varastorakennuksen, ja silloin, kun joku sytyttää palamaan lapsia täynnä olevan koulun.

87. Mikäli tuomitsette murhapolttajan tai murhaajan elinkautiseen vankeuteen, se olisi Kirjan määräysten mukaan sallittavaa. ¶62

Vastatessaan tätä Aqdasin säettä koskevaan kysymykseen Shoghi Effendi tähdensi, että vaikka kuolemantuomio sallitaan, on vaihtoehtona annettu ”elinkautinen vankeus”, ”jolla tällaisen tuomion kovuutta voidaan merkittävästi lieventää”. Hän sanoo, että ”Bahá’u’lláh on suonut meille vaihtoehdon ja täten antanut meille vapauden käyttää omaa harkintaamme tiettyjen Hänen lakinsa määräämien rajoitusten puitteissa”. ^{[sivu 202]}Tämän bahá’í-lain kohdan soveltamista koskevan täsmällisen ohjauksen puuttuessa jää Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston tehtäväksi säätää tätä koskevia lakeja tulevaisuudessa.

88. Jumala on teille määrännyt aviosäädyn. ¶63

Yhdessä muistioistaan Bahá’u’lláh sanoo, että asettaessaan tämän lain Jumala on tehnyt avioliitosta ”hyvinvoinnin ja pelastuksen linnoituksen”.

Yleiskatsauksessa ja koonnoksessa, osuudessa IV.C.1.a.–o., on tiivistelmä ja yleiskatsaus niistä Kitáb-i-Aqdasin sekä Kysymysten ja vastausten säännöksistä, jotka koskevat avioliittoa ja niitä ehtoja, joiden puitteissa se on sallittu (K&V 3, 13, 46, 50, 84 ja 92), kihlauslakia (K&V 43), myötäjäisten maksamista (K&V 12, 26, 39, 47, 87 ja 88), niitä toimia, joihin tulee ryhtyä aviopuolison pitkällisen poissaolon johdosta (K&V 4 ja 27), sekä monenmoisia muita tapauksia (K&V 12 ja 47). (Ks. myös huomautukset 89–99.)

89. Varokaa, että ette ota itsellenne kahta vaimoa enempää. Ken tyytyy yhteen kumppaniin Jumalan palvelijatarten joukosta, on sekä hän että hänen vaimonsa elävä tyyneydessä. ¶63

Vaikka Kitáb-i-Aqdasin teksti näyttää sallivan kaksiavioisuuden, Bahá’u’lláh neuvoo, että tyyneys ja tyytyväisyys ovat peräisin yksiavioisuudesta. Toisessa muistiossa Hän korostaa, että yksilön on tärkeää toimia niin, että ”tuo lohtua itselleen ja kumppanilleen”. ‘Abdu’l-Bahá, bahá’í-kirjoitusten valtuutettu tulkitsija, sanoo, että Aqdasin tekstissä on oikeastaan määrätty yksiavioisuus. Hän kirjoittaa edelleen tästä aiheesta monissa muistioissa, mukaan lukien seuraava:

Tiedä, että moniavioisuutta ei ole sallittu Jumalan lain mukaan, sillä tyytyminen yhteen vaimoon on selvästi vaadittu. Toisen vaimon ottaminen on tehty riippuvaiseksi siitä, että näiden kahden vaimon välillä vaalitaan kaikissa oloissa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kahden vaimon kohteleminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti on kuitenkin täysin mahdotonta. Se, että kaksiavioisuus on tehty ^{[sivu 203]}riippuvaiseksi mahdottomasta ehdosta, on selvä todiste sen ehdottomasta kieltämisestä. Siksi ei ole sallittua, että miehellä on enemmän kuin yksi vaimo.

Moniavioisuus on ikivanha käytäntö suurimmassa osassa ihmiskuntaa. Jumalan ilmaisijat ovat vain asteittain saattaneet yksiavioisuuden käyttöön. Esimerkiksi Jeesus ei kieltänyt moniavioisuutta vaan lakkautti avioeron muulloin kuin haureuden ollessa kyseessä; Muḥammad rajoitti vaimojen lukumäärän neljään mutta teki useiden vaimojen pitämisen riippuvaiseksi oikeudenmukaisuudesta ja salli jälleen avioeron; Bahá’u’lláh, joka ilmaisi opetuksensa muslimiyhteiskunnassa, toi esille kysymyksen yksiavioisuudesta asteittain, sopusoinnussa viisauden periaatteiden ja tarkoituksensa vähittäisen toteuttamisen kanssa. Se, että Hän jätti seuraajilleen kirjoitustensa erehtymättömän tulkitsijan, teki Hänelle mahdolliseksi ulkonaisesti sallia kaksi vaimoa Kitáb-i-Aqdasissa mutta pitää voimassa ehdon, joka teki ‘Abdu’l-Bahálle mahdolliseksi selventää myöhemmin, että lain tarkoitus oli saattaa voimaan yksiavioisuus.

90. ken haluaa ottaa palvelukseensa naispalvelijan, voi säädyllisesti niin tehdä ¶63

Bahá’u’lláh sanoo, että mies voi ottaa palvelukseensa neitosen taloustöitä varten. Tämä ei ollut sallittua shí‘ih-muslimien käytännön mukaan, ellei työnantaja solminut avioliittosopimusta hänen kanssaan. Bahá’u’lláh painottaa, että ”palvelus”, johon tässä säkeessä viitataan, on ainoastaan sellaista, ”jota suorittavat mitkä tahansa muutkin palvelijat ansaitakseen palkkaa, olivatpa he nuoria tai vanhoja” (K&V 30). Työnantajalla ei ole seksuaalisia oikeuksia naispalvelijaansa. Tämä on ”vapaa valitsemaan itselleen aviomiehen milloin tahansa niin halutessaan”, sillä naisten ostaminen on kielletty (K&V 30). ^{[sivu 204]}91. Tämä on käskyni teille. Pitäkää siitä lujasti kiinni apuna itsellenne. ¶63

Vaikka avioliitto määrätään Kitáb-i-Aqdasissa, Bahá’u’lláh selventää, että se ei ole pakollinen (K&V 46). Shoghi Effendi ilmoitti myös puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että ”avioliitto ei missään nimessä ole pakollinen”, ja hän vakuutti, että ”viime kädessä on yksilön itsensä päätettävä, haluaako elää perhe-elämää vai selibaatissa”. Jos jonkun on odotettava huomattavan pitkä aika ennen kuin löytää aviopuolison tai hänen täytyy lopulta jäädä naimattomaksi, se ei tarkoita sitä, ettei hän silloin voi täyttää elämänsä tarkoitusta, joka on pohjimmiltaan henkinen.

92. Me olemme ... asettanut sen ehdoksi ... heidän vanhempiensa luvan ¶65

Shoghi Effendi on selittänyt puolestaan kirjoitetussa kirjeessä tätä lain säännöstä:

Bahá’u’lláh on selvästi sanonut, että bahá’í-avioliittoon vaaditaan kaikkien elossa olevien vanhempien suostumus, olivatpa vanhemmat bahá’íta tai ei-bahá’íta, eronneet vuosia sitten tai eivät. Tämän mahtavan lain Hän on säätänyt vahvistaakseen yhteiskuntarakennetta, lujittaakseen kodin siteitä, istuttaakseen tietyn kiitollisuuden ja kunnioituksen lasten sydämeen niitä kohtaan, jotka ovat antaneet heille elämän ja lähettäneet heidän sielunsa ikuiselle matkalle kohti heidän Luojaansa.

93. Mitään avioliittoa ei voida solmia maksamatta myötäjäisiä ¶66

Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa IV.C.1.j.i.–v. on tiivistelmä tärkeimmistä myötäjäisiä koskevista säännöksistä. Näillä säännöksillä on edeltäjänsä Bayánissa.

Sulhasen on maksettava myötäjäiset morsiamelle. Ne on asetettu 19 mithqáliksi puhdasta kultaa kaupungissa asuville ja 19 mithqáliksi hopeaa kylässä asuville (ks. huomautus 94). ^{[sivu 205]}Bahá’u’lláh toteaa, että jos häiden aikaan sulhanen ei kykene maksamaan myötäjäisiä kokonaisuudessaan, hänen on sallittua luovuttaa velkakirja morsiamelle (K&V 39).

Bahá’u’lláhin ilmoituksen myötä monet tutut käsitteet, tavat ja instituutiot määritellään uudelleen ja ne saavat uuden merkityksen. Yksi näistä on myötäjäiset. Myötäjäisinstituutio on ikivanha käytäntö monissa kulttuureissa ja saa monia muotoja. Joissakin maissa se on morsiamen vanhempien suorittama maksu sulhaselle, toisissa se on sulhasen suorittama maksu morsiamen vanhemmille ja sitä sanotaan ”morsiamen hinnaksi”. Näissä molemmissa tapauksissa summa on usein melkoisen suuri. Bahá’u’lláhin laki lakkauttaa kaikki tällaiset rinnakkaismuodot ja muuttaa myötäjäiset vertauskuvalliseksi teoksi, jonka kautta sulhanen antaa morsiamelle lahjan, jolla on tietty rajallinen arvo.

94. kaupungissa asuville yhdeksäksitoista mithqáliksi puhdasta kultaa ja kylässä asuville samaksi määräksi hopeaa ¶66

Bahá’u’lláh täsmentää, että peruste myötäjäismaksun määrittämiseksi on sulhasen, ei morsiamen, vakituisen asunnon sijainti (K&V 87, 88).

95. Siltä, joka tahtoo tätä summaa korottaa, on kielletty yhdeksänkymmenenviiden mithqálin rajan ylittäminen ... Jos hän kuitenkin tyytyy alimman tason maksuun, on se Kirjan mukaan oleva hänelle parempi. ¶66

Vastaukseksi myötäjäisiä koskevaan kysymykseen Bahá’u’lláh sanoi:

Mikä tahansa kaupungeissa ja kylissä asuvia koskeva, joka on ilmaistu Bayánissa, on hyväksytty ja tulisi panna täytäntöön. Kitáb-i-Aqdasissa mainitaan kuitenkin alin taso. Se tarkoittaa yhdeksäätoista mithqália hopeaa, mikä on Bayánissa määrätty kylissä asuville. Tämä on Jumalalle mieluisampaa, jos vain molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä. Tarkoitus on edistää kaikkien hyvinvointia ja saada aikaan sopusointu ja yhteisymmärrys ihmisten välille. Sen vuoksi mitä suurempaa huomaavaisuutta ^{[sivu 206]}osoitetaan näissä asioissa, sen paremmin on oleva ... Bahán kansan tulee olla ja toimia keskenään äärimmäisen rakastavasti ja vilpittömästi. Heidän tulisi pitää mielessään kaikkien etu, erityisesti Jumalan ystävien.

Yhdessä muistioistaan ‘Abdu’l-Bahá esitti tiivistelmän joistakin säännöksistä, joilla määritetään myötäjäisten taso. Seuraavassa lainauksessa mainittu maksuyksikkö on ”váhid”. Yksi váhid on yhtä kuin yhdeksäntoista mithqália. Hän sanoi:

Kaupungissa asuvien on maksettava kullassa ja kylässä asuvien hopeassa. Asia riippuu sulhasen käytettävissä olevista rahavaroista. Jos hän on köyhä, hän maksaa yhden váhidin, jos vaatimattomasti toimeentuleva, hän maksaa kaksi váhidia, jos hyvätuloinen, kolme váhidia, jos varakas, neljä váhidia, jos hyvin rikas, hän antaa viisi váhidia. Tämä on toden totta sovittava sulhasen, morsiamen ja heidän vanhempiensa kesken. Mihin tahansa sopimukseen tullaankin, se pitäisi panna täytäntöön.

Tässä samassa muistiossa ‘Abdu’l-Bahá rohkaisi uskovia osoittamaan tämän lain soveltamista koskevat kysymykset Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle, jolla on ”valtuudet säätää lakeja”. Hän painotti, että ”juuri tämä hallintoelin tulee hyväksymään lakeja ja säätämään niitä toissijaisissa asioissa, joita ei ole selvästi määrätty pyhässä tekstissä”.

96. jos joku Hänen palvelijoistansa aikoo matkustaa, hänen täytyy vaimollensa kertoa määräaika, jolloin hän palaa kotiin ¶67

Jos aviomies lähtee ilmoittamatta vaimolleen paluunsa päivää eikä vaimo saa hänestä mitään tietoja ja hän on tietymättömissä, Bahá’u’lláh on sanonut, että jos aviomies on ollut tietoinen Kitáb-i-Aqdasissa säädetystä laista, vaimo saa avioitua uudelleen odotettuaan kokonaisen vuoden. Jos aviomies ei kuitenkaan ole ollut tietoinen laista, vaimon täytyy odottaa, kunnes hänelle tulee tieto hänen miehestään (K&V 4).

^{[sivu 207]}97. vaimon kuuluu odottaa yhdeksän kuukauden aika, minkä jälkeen hänellä ei ole estettä ottaa toista aviomiestä ¶67

Siinä tapauksessa, että aviomies ei palaa ilmoittamansa ajan kuluttua umpeen eikä tiedota vaimolleen viivytyksestä, vaimon täytyy odottaa yhdeksän kuukautta, minkä jälkeen hän on vapaa avioitumaan uudelleen, vaikka hänen on suotavampaa odottaa pitempään (ks. bahá’í-kalenteria koskeva huomautus 147).

Bahá’u’lláh sanoo, että näin ollen, jos vaimolle tulee tieto ”hänen aviomiehensä kuolemasta tahi murhasta”, hänen täytyy myös odottaa yhdeksän kuukautta ennen uudelleen avioitumista (K&V 27). Eräässä muistiossa ‘Abdu’l-Bahá on edelleen selventänyt, että yhdeksän kuukauden odotusaika sen jälkeen, kun on saanut tiedon aviomiehensä kuolemasta, pätee ainoastaan, jos aviomies on ollut muualla kuolemansa hetkellä eikä jos hän kuolee ollessaan kotona.

98. hänen tulisi valita se menettely, joka on kiitettävä ¶67

Bahá’u’lláh määrittelee, että ”menettely, joka on kiitettävä” tarkoittaa ”kärsivällisyyden osoittamista” (K&V 4).

99. kahden luotettavan todistajan lausunto ¶67

Bahá’u’lláh mainitsee todistajia koskevan ”luotettavuuden perusteeksi” sen, että heillä on ”hyvä maine ihmisten keskuudessa”. Hän sanoo, että todistajien ei tarvitse olla bahá’íta, koska ”Kaikkien Jumalan palvelijoiden todistajanlausunnot ovat heidän uskostansa tai tunnustuksestansa riippumatta hyväksyttäviä Hänen valtaistuimensa edessä” (K&V 79).

100. Jos aviomiehen tai vaimon välille syntyy kaunaa tai vastenmielisyyttä, miehen ei pidä ottaa eroa vaimostansa vaan vartoa kärsivällisesti yhden kokonaisen vuoden ajan ¶68

Avioero tuomitaan voimakkaasti bahá’í-opetuksissa. Jos aviopuolisoiden välille kuitenkin kehittyy vastenmielisyyttä tai kaunaa, avioero on sallittu yhden täyden vuoden kuluttua. Tämän kärsivällisyysvuoden aikana aviomies on velvoitettu ^{[sivu 208]}huolehtimaan taloudellisesti vaimostaan ja lapsistaan, ja paria kehotetaan vakavasti ponnistelemaan erimielisyyksiensä sopimiseksi. Shoghi Effendi vakuuttaa, että sekä aviomiehellä että -vaimolla on ”yhtäläinen oikeus pyytää avioeroa”, milloin tahansa jompikumpi puolisoista ”tuntee, että on ehdottoman välttämätöntä niin tehdä”.

Kysymyksissä ja vastauksissa Bahá’u’lláh käsittelee laajemmin joitakin kärsivällisyysvuotta koskevia kysymyksiä, sen noudattamista (K&V 12), sen alkamispäivän määrittämistä (K&V 19 ja 40), sovinnon solmimisen ehtoja (K&V 38) sekä todistajien ja Paikallisen Oikeusneuvoston roolia (K&V 73 ja 98). Todistajien suhteen Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selventänyt, että nykyään henkiset neuvostot hoitavat avioerotapauksissa todistajien velvollisuudet.

Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa IV.C.2.a.–i. on tiivistelmä bahá’í-avioerolakeja koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä.

101. Herra on kieltänyt ... menettelyn, johon te aiemmin voitte turvautua, kun te kolmasti olitte ottanut samasta naisesta eron. ¶68

Tämä viittaa Qur’ánissa ilmoitettuun islámin lakiin, jossa säädetään, että tietyissä tapauksissa mies ei voinut solmia uutta avioliittoa entisen vaimonsa kanssa ellei tämä ollut avioitunut toisen miehen kanssa ja eronnut tästä. Bahá’u’lláh vahvistaa, että tämä on se menettely, joka on kielletty Kitáb-i-Aqdasissa (K&V 31).

102. Se, joka on ottanut eron vaimostansa, voi päättää kuukausien saatossa mennä uudelleen naimisiin hänen kanssaan keskinäisen kiintymyksen ja suostumuksen vallitessa, kunhan hän ei ole ottanut itselleen toista aviomiestä ... ellei hänen tilanteensa muutu. ¶68

Shoghi Effendi sanoo puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että ”kuukausien saatossa” ei tarkoita sitä, että asetettaisiin rajoitus, vaan eronneen parin on mahdollista solmia uusi avioliitto milloin ^{[sivu 209]}tahansa avioeronsa jälkeen, kunhan kumpikaan ei ole parhaillaan naimisissa jonkun toisen kanssa.

103. siemenneste ei ole epäpuhdasta ¶74

Monissa uskonnollisissa traditioissa ja shí‘ih-muslimien käytännössä siemenneste on julistettu rituaalisesti epäpuhtaaksi. Bahá’u’lláh on tässä kumonnut tämän käsityksen. Ks. myös alempana oleva huomautus 106.

104. Tarratkaatte jalostuneisuuden nuoraan ¶74

‘Abdu’l-Bahá viittaa ”tahrattomuuden ja pyhyyden, puhtauden ja jalostuneisuuden” vaikutukseen ”ihmisen tilan” ylevöittämiseen ja ”ihmisen sisäisen todellisuuden kehittämiseen”. Hän sanoo: ”Se, että ruumis on puhdas ja siisti, vaikuttaa ihmisen henkeen.” (Ks. myös huomautus 74.)

105. Peskäätte kaikki likaantunut vedellä, joka on muuttumatonta kaikissa kolmessa suhteessa ¶74

”Kolme suhdetta”, joihin viitataan tässä säkeessä, ovat muutokset veden värissä, maussa tai hajussa. Bahá’u’lláh antaa lisäohjausta puhtaasta vedestä ja siitä vaiheesta, jolloin se katsotaan käyttökelvottomaksi (K&V 91).

106. Jumala on ... poistanut ”epäpuhtauden” käsitteen, jonka perusteella erinäisten asioiden ja kansojen on katsottu olevan saastaisia. ¶75

Bahá’u’lláh on poistanut rituaalisen ”epäpuhtauden” käsitteen sellaisena, kuin se ymmärretään ja sitä noudatetaan joissakin heimoyhteiskunnissa ja tiettyjen aiempien uskontojärjestelmien uskonnollisissa yhteisöissä. Hän sanoo, että Hänen ilmoituksensa kautta ”kaikki luotu upotettiin puhdistuksen mereen”. (Ks. myös huomautukset 12, 20 ja 103.)

107. Ridvánin ensimmäisenä päivänä ¶75

Tämä viittaa Bahá’u’lláhin ja Hänen seuralaistensa saapumiseen Baghdádin kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Najíbíyyihin ^{[sivu 210]}puutarhaan, jota bahá’ít ovat tämän jälkeen kutsuneet Ridvánin puutarhaksi. Tämä tapaus, joka sattui kolmekymmentäyksi päivää naw-rúzin jälkeen huhtikuussa 1863, oli merkkinä sen ajan alkamisesta, jonka kuluessa Bahá’u’lláh ilmoitti lähetystehtävänsä seuralaisilleen. Eräässä muistiossa Hän viittaa ilmoitukseensa ”ylimmän autuuden päivänä” ja kuvailee Ridvánin puutarhaa ”paikaksi, josta Hän vuodatti nimensä, Kaikessa armeliaan, kirkkauden kaikkeen luomakuntaan”. Bahá’u’lláh vietti kaksitoista päivää tässä puutarhassa ennen lähtöään Istanbuliin, paikkaan, johon Hänet oli karkotettu.

Bahá’u’lláhin ilmoitusta vietetään vuosittain kaksitoistapäiväisenä ridvánin juhlapyhänä, jota Shoghi Effendi kuvasi ”pyhimmäksi ja merkittävimmäksi kaikista bahá’í-juhlapyhistä” (ks. huomautukset 138 ja 140).

108. Bayánissa ¶77

Bayán, bábí-uskontojärjestelmän äitikirja, on Bábin antama nimi lakikirjalleen, ja sitä käytetään myös, kun viitataan kaikkiin Hänen kirjoituksiinsa. Persiankielinen Bayán on Bábin laajin opetusten kirja ja Hänen säätämiensä lakien tärkein aarreaitta. Arabiankielinen Bayán on sisällöltään vastaava mutta suppeampi ja vähemmän merkittävä. Kuvaillessaan persiankielistä Bayánia teoksessa God Passes By Shoghi Effendi totesi, että sitä tulisi pitää ”ensisijaisesti Luvatun ylistyksenä eikä niinkään laki- ja säädöskokoelmana, jonka on määrä olla pysyvä ohjenuora tuleville sukupolville”.

‘Abdu’l-Bahá on kirjoittanut: ”Kitáb-i-Aqdas on korvannut Bayánin paitsi niiden lakien osalta, jotka on vahvistettu ja mainittu Kitáb-i-Aqdasissa.”

109. kirjojen hävittämistä ¶77

Ishráqátin muistiossa Bahá’u’lláh viittaa siihen, että Báb oli alistanut Bayánin lait Hänen vahvistettavikseen, ja sanoo, että Hän saattoi joitakin Bábin lakeja voimaan ”antamalla niille Kitáb-i-Aqdasissa toisen sanallisen muodon” kun taas hylkäsi toiset. ^{[sivu 211]}Kirjojen hävittämisestä Bayán määräsi, että Bábin seuraajien piti hävittää kaikki kirjat paitsi ne, jotka oli kirjoitettu Jumalan asian ja uskonnon näyttämiseksi toteen. Bahá’u’lláh kumoaa tämän Bayánin lain.

Mitä tulee Bayánin lakien luonteeseen ja ankaruuteen, Shoghi Effendi antaa eräässä puolestaan kirjoitetussa kirjeessä seuraavan selvityksen:

Bábin ilmaisemat ankarat lait ja käskyt voi kunnolla käsittää ja ymmärtää vain silloin, kun ne tulkitaan niiden esitysten valossa, joissa Hän itse käsittelee oman uskontojärjestelmänsä olemusta, tarkoitusta ja luonnetta. Kuten näistä esityksistä käy selvästi ilmi, bábí-uskontojärjestelmä oli perimmältä olemukseltaan uskonnollinen ja tosiaankin yhteiskunnallinen vallankumous, ja siksi sen täytyi jäädä lyhyeksi mutta olla täynnään traagisia tapahtumia, syvällekäyviä ja rajuja uudistuksia. Báb ja Hänen seuraajansa ajoivat läpi nämä rajut toimet tarkoituksenaan horjuttaa puhdasoppisen shí‘ihlaisuuden perustuksia ja siten valmistaa tietä Bahá’u’lláhin tulemiselle. Tehdäkseen selväksi uuden uskontojärjestelmän itsenäisyyden ja valmistaakseen myös maaperää Bahá’u’lláhin lähestyvälle ilmoitukselle Bábin oli siis ilmaistava erittäin ankaria lakeja, vaikkakaan useimpia niistä ei koskaan pantu täytäntöön. Mutta jo se, että Hän ilmaisi ne, oli itsessään todiste Hänen uskontojärjestelmänsä itsenäisestä luonteesta ja riitti aiheuttamaan niin laajalle levinnyttä kuohuntaa ja nostattamaan papiston sellaiseen vastustukseen, että he lopulta saivat aikaan Hänen marttyyrikuolemansa.

110. Me olemme sallinut teidän tutkia sellaisia tieteitä, jotka ovat teille hyödyllisiä, emme sellaisia, jotka johtavat joutavaan väittelyyn ¶77

Bahá’í-kirjoituksissa velvoitetaan hankkimaan tietoa ja opiskelemaan taiteita ja tieteitä. Bahá’íta kehotetaan kunnioittamaan oppineita ja kyvykkäitä ja varoitetaan harjoittamasta sellaisia opintoja, joiden tuloksena on vain turhanpäiväistä sanaharkkaa. ^{[sivu 212]}Muistioissaan Bahá’u’lláh neuvoo uskovia opiskelemaan sellaisia tieteitä ja taiteita, jotka ovat ”hyödyksi” ja myötävaikuttavat yhteiskunnan ”kehitykseen ja edistykseen”, ja Hän varoittaa tieteistä, jotka ”alkavat sanoista ja päättyvät sanoihin”, joiden harjoittaminen johtaa ”joutavaan väittelyyn”. Shoghi Effendi vertasi puolestaan kirjoitetussa kirjeessä tieteitä, jotka alkavat sanoista ja päättyvät sanoihin, ”hedelmättömään harharetkeen metafyysiseen hiustenhalkomiseen” ja toisessa kirjeessä hän selitti, että se, mitä Bahá’u’lláh ensisijaisesti tarkoitti tällaisilla ”tieteillä”, olivat ”ne teologiset tutkielmat ja selitykset, jotka pikemminkin rasittavat ihmismieltä kuin auttavat sitä löytämään totuuden”.

111. Hän, joka kävi keskustelua Jumalan kanssa ¶80

Tämä on perinteinen juutalainen ja islamilainen Mooseksen arvonimi. Bahá’u’lláh sanoo, että Hänen ilmoituksensa tulon myötä ”ihmiskorvilla on ollut ilo kuulla, mitä Hän, joka keskusteli Jumalan kanssa, kuuli Siinailla”.

112. Siinai ¶80

Vuori, jolla Jumala ilmaisi lain Moosekselle.

113. Jumalan hengen ¶80

Tämä on yksi arvonimistä, joita käytetään islámin ja bahá’í-uskon kirjoituksissa viittaamaan Jeesukseen Kristukseen.

114. Karmel ... Siionin ¶80

Karmel, ”Jumalan viinitarha”, on se vuori Pyhässä maassa, jolla sijaitsevat Bábin hautapyhäkkö ja uskon hallinnollinen maailmankeskus.

Siion on kukkula Jerusalemissa, perimätiedon mukaan kuningas Daavidin hautapaikka, ja se on vertauskuva Jerusalemista pyhänä kaupunkina.

115. purppuraisen arkin ¶84

”Purppurainen arkki” viittaa Bahá’u’lláhin asiaan. Hänen seuraajiaan ^{[sivu 213]}nimitetään ”purppuraisen arkin asukkaiksi”, joita Báb ylistää Qayyúmu’l-Asmá'issa.

116. Oi Itävallan keisari! Hän, joka on Jumalan valon päivänkoitto, asusti ‘Akkán vankilassa silloin, kun sinä lähdit käymään Aqsán moskeijassa. ¶85

Frans Joosef (Franz Josef 1830–1916), Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, teki pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin vuonna 1869. Pyhässä maassa ollessaan hän jätti käyttämättä tilaisuuden kysellä Bahá’u’lláhista, joka oli tuohon aikaan vankina ‘Akkássa (Akkossa).

Aqsán moskeijaan, sananmukaisesti ”kaikkein etäisin” moskeija, viitataan Qur’ánissa, ja se on tullut tarkoittamaan Jerusalemissa sijaitsevaa Temppelivuorta.

117. Oi Berliinin kuningas! ¶86

Keisari Vilhelm I (Wilhelm Friedrich Ludwig 1797–1888), Preussin seitsemäs kuningas, julistettiin Saksan ensimmäiseksi keisariksi tammikuussa 1871 Versailles'ssa Ranskassa Saksan voitettua Ranskan Ranskan-Saksan sodassa.

118. sen, jonka valta oli suurempi sinun valtaasi ja jonka asema korkeampi sinun asemaasi ¶86

Tämä viittaa Napoleon III:een (1808–1873), Ranskan keisariin, jota monet historioitsijat pitivät aikansa huomattavimpana monarkkina lännessä.

Bahá’u’lláh osoitti Napoleon III:lle kaksi muistiota, joista jälkimmäisessä Hän ennusti selkeästi, että Napoleonin valtakunta ”joutuisi sekasorron tilaan” ja että hänen ”keisarikuntansa luisuu” hänen käsistään ja että hänen kansansa kohtaisi ankaria ”levottomuuksia”.

Vuodessa Napoleon III kärsi keisari Vilhelm I:n käsissä murskaavan tappion Sedanin taistelussa vuonna 1870. Hän lähti maanpakoon Englantiin, missä kuoli kolme vuotta myöhemmin. ^{[sivu 214]}119. Oi Konstantinopolin asukkaat! ¶89

Sana, joka tässä on käännetty ”Konstantinopoli”, on alkuperäistekstissä ”ar-Rúm” eli ”Rooma”. Tätä termiä on yleensä käytetty Lähi-idässä tarkoittamaan Konstantinopolia ja Itä-Rooman keisarikuntaa, sitten Bysantin kaupunkia ja keisarikuntaa sekä myöhemmin Ottomaanien valtakuntaa.

120. Oi sinä kahden meren äärellä sijaitseva paikka! ¶89

Tämä on viittaus Konstantinopoliin, jota nykyään kutsutaan Istanbuliksi. Se sijaitsee noin 31 kilometriä pitkän Bosporin rannalla, joka liittää yhteen Mustanmeren ja Marmarameren, ja on Turkin suurin kaupunki ja merisatama.

Konstantinopoli oli Ottomaanien valtakunnan pääkaupunki vuodesta 1453 vuoteen 1922. Bahá’u’lláhin oleskellessa tässä kaupungissa istui valtaistuimella tyrannimainen sulttaani ‘Abdu’l-‘Azíz. Ottomaanien sulttaanit olivat myös kalifeja, sunní-islámin johtajia. Bahá’u’lláh ennakoi kalifijärjestelmän kaatumisen, ja järjestelmä lakkautettiinkin vuonna 1924.

121. Oi Reinin rannat! ¶90

Eräässä ennen ensimmäistä maailmansotaa (1914–1918) kirjoittamassaan muistiossa ‘Abdu’l-Bahá selitti, että Bahá’u’lláhin viittaus siihen, että oli nähnyt Reinin rannat ”hurmeen peitossa”, tarkoitti Ranskan–Saksan sotaa (1870–1871) ja että lisää kärsimystä oli tiedossa.

Shoghi Effendi sanoo kirjassaan God Passes By, että ”musertavan ankara sopimus”, johon Saksa pakotettiin sen hävittyä ensimmäisen maailmansodan, ”sai aikaan ’[Berliinin] vaikerruksen’, joka oli puoli vuosisataa aiemmin pahaa enteillen ennustettu”.

122. oi Ṭán maa ¶91

”Ṭá” on Ṭihránin, Iranin pääkaupungin, alkukirjain. Bahá’u’lláh on usein viitannut tiettyihin paikannimiin niiden alkukirjaimella. Abjad-järjestelmän mukaan ṭán numeroarvo on yhdeksän, mikä on sama kuin nimen Bahá numeroarvo. ^{[sivu 215]}123. Hänen kirkkautensa ilmaisija on sinussa syntynyt ¶92

Tämä on viittaus Bahá’u’lláhin syntymään Ṭihránissa 12. marraskuuta 1817.

124. Oi Khán maa! ¶94

Viittaus Iranissa sijaitsevaan Khurásánin maakuntaan ja sen lähialueisiin, joihin kuuluu myös ‘Ishqábádin kaupunki (Ašhabad).

125. Jos joku hankkii sata mithqália kultaa, siitä yhdeksäntoista mithqália on Jumalan ja tulee suorittaa Hänelle ¶97

Tämä säe asettaa Ḥuqúqu’lláhin, Jumalan oikeuden, uskovan omaisuuden arvosta annettavan määräosan. Tämä annettiin Bahá’u’lláhille, Jumalan ilmaisijalle, ja sitten Hänen taivaaseenastumisensa jälkeen ‘Abdu’l-Bahálle, Liiton keskukselle. Viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan ‘Abdu’l-Bahá määräsi, että Ḥuqúqu’lláh on annettava ”Jumalan asian suojelijan kautta”. Koska nykyään ei ole Suojelijaa, se annetaan Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston kautta, joka on uskon pää. Tätä rahastoa käytetään Jumalan uskon ja sen etujen edistämiseen sekä erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin. Ḥuqúqu’lláhin antaminen on henkinen velvollisuus, jonka täyttäminen on jätetty kunkin bahá’ín omantunnon varaan. Vaikka yhteisöä muistutetaan Huqúqin lain vaatimuksista, yhtäkään uskovaa ei voi erikseen pyytää maksamaan sitä.

Monet kohdat Kysymyksissä ja vastauksissa selittävät tarkemmin tätä lakia. Ḥuqúqu’lláhin maksaminen perustuu yksilön omaisuuden laskettuun arvoon. Jos jollakulla on omaisuutta vähintään yhdeksäntoista kultamithqálin arvosta (K&V 8), on henkinen velvollisuus maksaa kertasuorituksena yhdeksäntoista prosenttia kokonaissummasta Ḥuqúqu’lláhina (K&V 89). Sen jälkeen aina kun tulot kasvattavat kaikkien kulujen maksamisen jälkeen omaisuuden arvoa vähintään yhdeksäntoista kultamithqálin verran, on maksettava yhdeksäntoista prosenttia tästä arvonnoususta, kuten myös jokaisesta myöhemmästäkin arvonnoususta (K&V 8, 90). ^{[sivu 216]}Tietyt omaisuuden luokat, kuten asunto, ovat vapaat Ḥuqúqu’lláhin maksusta (K&V 8, 42, 95), ja erilliset säännökset on pääpiirteittäin annettu taloudellisesta tappiosta (K&V 44, 45), siitä, että investoinnit eivät tuota voittoa (K&V 102), ja Huqúqin maksamisesta kuolemantapauksen yhteydessä (K&V 9, 69, 80). (Jälkimmäisestä tapauksesta ks. huomautus 47.)

Runsaasti otteita muistioista, Kysymyksistä ja vastauksista ja muista Ḥuqúqu’lláhin henkistä merkitystä ja sen yksityiskohtaista soveltamista koskevista kirjoituksista on julkaistu kokoelmassa nimeltä Ḥuqúqu’lláh.

126. Valtaistuimemme eteen on tullut uskovilta moninaisia vetoomuksia, jotka koskevat Jumalan ... lakeja. Me olemme niin muodoin ilmaissut tämän pyhän muistion ja pukenut sen Hänen lakinsa viittaan, jotta ihmiset kenties voisivat pitää Herransa käskyt. ¶98

Bahá’u’lláh sanoo eräässä muistioistaan: ”Usean vuoden ajan saapui Kaikkein pyhimmän eteen monista eri maista vetoomuksia, joissa pyydettiin hartaasti Jumalan lakeja, mutta Me pidätimme Kynää, kunnes säädetty hetki oli koittanut.” Vasta kun oli kulunut kaksikymmentä vuotta Bahá’u’lláhin profeetallisen lähetystehtävän synnystä Ṭihránin Síyáh-Chálissa, Hän ilmaisi Kitáb-i-Aqdasin, uskontojärjestelmänsä lakien aarreaitan. Vielä Aqdasin ilmaisemisen jälkeenkin Hän pidätti sitä jonkin aikaa, ennen kuin se lähetettiin ystäville Persiaan. Tämä Jumalan tarkoittama viive Hänen tälle ajalle antamiensa peruslakien ilmaisemisessa ja lakien säännösten vähittäinen täytäntöönpano sen jälkeen kuvastavat jatkuvan ilmoituksen periaatetta, joka pätee vieläpä kunkin profeetan valtakauden kuluessa.

127. purppuraista paikkaa ¶100

Tämä on viittaus ‘Akkán vankilakaupunkiin. Bahá’í-kirjoituksissa sanaa ”purppurainen” käytetään useissa vertauskuvallisissa ja symbolisissa merkityksissä. (Ks. myös huomautus 115.)

^{[sivu 217]}128. Sadratu’l-Muntahá ¶100

Sananmukaisesti ”etäisin Lootuspuu”, jonka Shoghi Effendi on kääntänyt ”Puu, jonka tuolle puolen ei ole pääsyä”. Sitä käytetään vertauskuvana islámissa, esimerkiksi kerrottaessa Muḥammadin yöllisestä matkasta, merkitsemään sitä kohtaa taivaissa, jonka tuolle puolen eivät ihmiset eivätkä enkelit voi päästä lähestyessään Jumalaa, ja täten määrittämään ihmiskunnalle ilmaistun jumalallisen tiedon rajat. Tästä syystä sitä käytetään usein bahá’í-kirjoituksissa tarkoittamassa Jumalan ilmaisijaa itseään. (Ks. myös huomautus 164.)

129. äitikirjaa ¶103

Termiä ”äitikirja” käytetään yleensä tarkoittamaan jonkin uskontojärjestelmän keskeistä kirjaa. Qur’ánissa ja islámin ḥadíthissa termiä käytetään kuvaamaan itse Qur’ánia. Bábí-uskontojärjestelmässä Bayán on äitikirja, ja Kitáb-i-Aqdas on Bahá’u’lláhin uskontojärjestelmän äitikirja. Lisäksi Suojelija on sanonut puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että tätä käsitettä voi myös käyttää ”kollektiivisena terminä viittaamaan Bahá’u’lláhin ilmaisemiin opetuksiin kokonaisuudessaan”. Tätä termiä käytetään myös laajemmassa merkityksessä tarkoitettaessa ilmoituksen jumalallista aarreaittaa.

130. Ken tulkitsee sitä, mikä on lähetetty alas ilmoituksen taivaasta, ja muuttaa sen ilmeistä merkitystä ¶105

Bahá’u’lláh tekee useissa muistioissaan eron vertauskuvallisten säkeiden, joita voidaan tulkita, ja niiden säkeiden välillä, jotka koskevat sellaisia aiheita kuin lait ja säädökset, palvonta ja uskonnolliset menot, joiden merkitys on ilmeinen ja jotka edellyttävät uskovilta niiden noudattamista.

Kuten huomautuksista 145 ja 184 käy ilmi, Bahá’u’lláh nimitti ‘Abdu’l-Bahán, vanhimman poikansa, seuraajakseen ja opetustensa tulkitsijaksi. ‘Abdu’l-Bahá puolestaan nimitti vanhimman tyttärenpoikansa, Shoghi Effendin, seuraamaan itseään pyhien kirjoitusten tulkitsijana ja asian suojelijaksi. ^{[sivu 218]}‘Abdu’l-Bahán ja Shoghi Effendin tulkintoja pidetään jumalallisesti ohjattuina, ja ne ovat bahá’íta sitovia.

Valtuutettujen tulkintojen olemassaolo ei estä yksilöä opiskelemasta opetuksia ja siten pääsemästä omaan tulkintaan tai ymmärrykseen. Bahá’í-kirjoituksissa erotetaan kuitenkin selvästi valtuutettu tulkinta ja se ymmärrys, jonka kukin yksilö saavuttaa opetusten opiskelun kautta. Tulkinnat, jotka perustuvat yksilön omaan käsitykseen opetuksista, ovat ihmisen päättelykyvyn hedelmä ja voivat auttaa ymmärtämään uskoa paremmin. Näiltä näkökannoilta puuttuu kuitenkin valtuutus. Esittäessään omia ajatuksiaan yksilöiden tulee varoa hylkäämästä ilmaistujen sanojen arvovaltaa, kieltämästä valtuutettua tulkintaa tai kiistelemästä siitä sekä ryhtymästä riitelemään. Heidän pitäisi paremminkin esittää ajatuksensa kartuttaakseen osaltaan tietoa ja tehdä selväksi, että heidän näkökantansa ovat vain heidän omiaan.

131. että ette mene lähelle persialaisten kylpylöiden yleisiä altaita ¶106

Bahá’u’lláh kieltää niiden altaiden käytön, joita oli Persian perinteisissä yleisissä kylpylöissä. Näissä kylpylöissä oli tapana, että monet ihmiset peseytyivät samassa altaassa eikä vettä vaihdettu säännöllisesti. Niinpä vesi oli sameaa, likaantunutta ja epähygieenistä sekä löyhkäsi erittäin vastenmielisesti.

132. Samoin välttäkäätte persialaiskotien pihojen pahanhajuisia altaita ¶106

Useimpien talojen pihassa oli Persiassa ennen allas, jossa säilytettiin siivoamiseen, pesemiseen ja muihin kodin tarpeisiin käytettävää vettä. Koska vesi altaassa seisoi eikä sitä tavallisesti vaihdettu viikkokausiin, se muuttui yleensä erittäin pahanhajuiseksi.

133. Teidän on kiellettyä avioitua isänne vaimon kanssa. ¶107

Avioliitto äitipuolen kanssa kielletään tässä selvästi. Tämä kielto ^{[sivu 219]}koskee myös avioliiton solmimista isäpuolen kanssa. Aina kun Bahá’u’lláh on esittänyt miehen ja naisen välisen lain, se pätee tarpeellisin muutoksin myös naisen ja miehen välillä, ellei asiayhteys tee tätä mahdottomaksi.

‘Abdu’l-Bahá ja Shoghi Effendi vahvistivat, että vaikka äitipuoli on ainoa tekstissä mainittu sukulaisluokka, tämä ei tarkoita sitä, että kaikki muut liitot perheen sisällä ovat sallittuja. Bahá’u’lláh sanoo, että Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston tehtäväksi jää säätää lakeja ”sukulaisten kanssa avioitumisen laillisuudesta tai laittomuudesta” (K&V 50). ‘Abdu’l-Bahá on kirjoittanut, että mitä kaukaisempi verisukulaisuus avioparin välillä on, sitä parempi, koska tällaiset avioliitot luovat perustan ihmiskunnan fyysiselle hyvinvoinnille ja edistävät yhteenkuuluvuutta maailman kaikkien ihmisten kesken.

134. poikia koskevaa aihetta ¶107

Sana, joka tässä on käännetty ”poikia”, viittaa arabiankielisessä alkuperäistekstissä tässä asiayhteydessä pederastiaan. Shoghi Effendi on tulkinnut tämän kohdan kaikkia homoseksuaalisia suhteita koskevaksi kielloksi.

Seksuaalimoraalia koskevien bahá’í-opetusten ytimessä on avioliitto ja perhe ihmisyhteisön koko rakenteen perustana, ja ne on tarkoitettu suojelemaan ja vahvistamaan tuota jumalallista instituutiota. Bahá’í-laki rajoittaa täten luvallisen seksuaalisen kanssakäymisen miehen ja hänen kanssaan naimisissa olevan naisen välille.

Shoghi Effendin puolesta kirjoitetussa kirjeessä sanotaan:

Vaikka samaa sukupuolta olevien ihmisten välinen rakkaus olisi kuinka aitoa ja antaumuksellista tahansa, on väärin antaa sen ilmetä seksuaalisena toimintana. Ei ole mikään puolustus sanoa, että se on ideaalista. Bahá’u’lláh todellakin kieltää kaikenlaisen moraalittomuuden, ja Hän pitää homoseksuaalisia suhteita tällaisena ja lisäksi luonnonvastaisina. Joutua tällä tavoin koetelluksi on valtava taakka tunnolliselle sielulle. Mutta lääkäreiden neuvojen ja avun, ^{[sivu 220]}voimakkaan ja päättäväisen ponnistelun sekä rukouksen avulla sielu voi päästä tästä rasitteesta.

Bahá’u’lláh jättää Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston määrättäviksi aviorikoksesta ja sodomiasta langetettavat, rikkomuksen asteesta riippuvat rangaistukset (K&V 49).

135. Kenellekään ei ole sallittua mumista pyhiä säkeitä kaiken kansan nähden, kun hän kulkee kadulla tahi torilla ¶108

Tämä on viittaus käytäntöön, jota harjoittivat aiempien uskontojärjestelmien tietyt papit ja uskonnolliset johtajat, joilla oli tapana tekopyhästi ja teeskennellen mumista huomiota herättävästi rukouksia julkisilla paikoilla saadakseen seuraajiensa kehut ja osoittaakseen hurskauttaan. Bahá’u’lláh kieltää tällaisen käytöksen ja painottaa nöyryyden ja Jumalaa kohtaan tunnetun aidon antaumuksen tärkeyttä.

136. Jokaiselle on annettu velvoitus kirjoittaa testamentti. ¶109

Bahá’u’lláhin opetusten mukaan yksilöllä on velvollisuus kirjoittaa viimeinen tahto ja testamentti, ja hän voi vapaasti määrätä jäämistöstään, miten vain tahtoo (ks. huomautus 38).

Bahá’u’lláh vakuuttaa, että laatiessaan testamenttiaan ”kullakin on täysi määräysvalta omaisuuteensa”, koska Jumala on sallinut yksilön ”toimia niin, kuin halunneekin, sen suhteen, mitä on hänelle suonut” (K&V 69). Kitáb-i-Aqdasissa on annettu säännöksiä perinnön jakamisesta tilanteessa, jossa testamentti puuttuu. (Ks. huomautukset 38–48.)

137. Kaikkein korkeimman nimen ¶109

Kuten huomautuksesta 33 käy ilmi, Jumalan korkein nimi voi saada erilaisia muotoja, jotka kaikki perustuvat sanaan ”Bahá”. Idän bahá’ít ovat panneet tämän Aqdasin määräyksen täytäntöön aloittamalla testamenttinsa sellaisilla ilmauksilla kuin ”Oi Sinä Kirkkauksien kirkkaus”, ”Jumalan, Kaikkein kirkkaimman nimeen” tai ”Hän on Kaikkein kirkkain” ja muilla vastaavilla.

^{[sivu 221]}138. Kaikki juhlat ovat saaneet täyttymyksensä kahdessa kaikkein suurimmassa juhlapyhässä sekä niissä kahdessa muussa juhlapyhässä, jotka sattuvat kaksoispäiviksi ¶110

Tämä kohta asettaa bahá’í-vuoden neljä suurta juhlapyhää. Bahá’u’lláhin nimeämät ”kaksi kaikkein suurinta juhlapyhää” ovat ensinnäkin ridvánin juhlapyhä, jota vietetään sen muistoksi, kun Bahá’u’lláh ilmoitti profeetallisen lähetystehtävänsä Ridvánin puutarhassa Baghdádissa kahdentoista päivän aikana huhti-toukokuussa 1863, ja johon Hän viittaa ”juhlapyhäin kuninkaana”, ja toiseksi Bábin julistus, joka tapahtui toukokuussa 1844 Shírázissa. Ridvánin juhlapyhän ensimmäinen, yhdeksäs ja kahdestoista päivä ovat pyhäpäiviä (K&V 1), kuten myös Bábin julistuksen päivä.

”Kaksi muuta juhlapyhää” ovat Bahá’u’lláhin ja Bábin syntymän vuosipäivät. Muslimien kuukalenterissa nämä sattuvat peräkkäisiksi päiviksi, Bahá’u’lláhin syntymä muharram-kuun toiseksi päiväksi vuonna 1233 jH. (12. marraskuuta 1817) ja Bábin syntymä saman kuun ensimmäiseksi päiväksi 1235 jH. (20. lokakuuta 1819). Niihin viitataan näin ollen ”kaksoissyntymäpäivinä”, ja Bahá’u’lláh sanoo, että nämä kaksi päivää luetaan yhdeksi Jumalan silmissä (K&V 2). Hän sanoo, että mikäli ne osuvat paastokuukaudelle, paastoamiskäsky ei ole voimassa noina päivinä (K&V 36). Koska bahá’í-kalenteri (ks. huomautukset 26 ja 147) on aurinkokalenteri, jää Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston ratkaistavaksi, vietetäänkö pyhiä kaksoissyntymäpäiviä auringon vai kuun mukaan.

139. Bahán kuun ensimmäiseen päivään ¶111

Bahá’í-kalenterissa vuoden ensimmäiselle kuukaudelle ja jokaisen kuukauden ensimmäiselle päivälle on annettu nimi ”bahá”. Bahá-kuun bahá-päivä on täten bahá’í-uusivuosi, naw-rúz, jonka Báb määräsi juhlapyhäksi ja jonka Bahá’u’lláh tässä vahvistaa (ks. huomautukset 26 ja 147).

Niiden seitsemän pyhäpäivän lisäksi, jotka säädetään näissä Kitáb-i-Aqdasin kohdissa, myös Bábin marttyyrikuoleman päivää vietettiin pyhäpäivänä Bahá’u’lláhin eläessä, ja luonnollisesti ‘Abdu’l-Bahá lisäsikin näihin Bahá’u’lláhin taivaaseenastumisen vieton, jolloin pyhäpäivien lukumääräksi tuli kaikkiaan yhdeksän. Kaksi muuta vuosipäivää, joita vietetään mutta jolloin ei kuitenkaan pidätytä työnteosta, ovat Liiton päivä ja ‘Abdu’l-Bahán poismenon päivä. Ks. bahá’í-kalenteria käsittelevä luku teoksessa The Bahá’í World, osa xviii.

140. Kaikkein suurin juhlapyhä on tosiaankin juhlapyhäin kuningas ¶112

Viittaus Riḍvánin juhlapyhään (ks. huomautukset 107 ja 138).

141. Jumala oli aiemmin asettanut uskovista jokaiselle velvollisuuden tarjota valtaistuimemme edessä verrattoman kallisarvoisia lahjoja omaisuudestansa. Nyt Me olemme ... vapauttanut heidät tästä velvoituksesta. ¶114

Tämä kohta kumoaa Bayánin säännöksen, jossa määrättiin, että kaikki vertaistaan vailla olevat esineet piti luovuttaa Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva, sitten kun Hän ilmaantuu. Báb selitti, että koska Jumalan ilmaisija on kaiken vertailun yläpuolella, kaikki lajissaan ainutlaatuinen piti oikeuden mukaan varata Hänelle, jollei Hän toisin määrää.

142. aamunkoiton aikaan ¶115

Mitä tulee osallistumiseen aamunkoiton rukouksiin Mashriqu’l-Adhkárissa, bahá’í-temppelissä, Bahá’u’lláh on selittänyt, että vaikka Jumalan kirjassa määritelty varsinainen hetki on ”aamunkoiton aikaan”, on se otollista mihin aikaan tahansa ”päivänkajon sarastaessa, aamunkoiton ja auringonnousun välisenä aikana tahi enintään kaksi tuntia auringonnousun jälkeenkin” (K&V 15).

143. Näitä muistioita koristaa Hänen sinettinsä, joka saa aamun koittamaan, joka korottaa äänensä taivaitten ja maan välillä. ¶117

Bahá’u’lláh vahvistaa toistuvasti kirjoitustensa ehdottoman rikkomattomuuden ^{[sivu 223]}Jumalan sanana. Jotkin Hänen muistioistaan on myös merkitty jollakin Hänen sineteistään. Teoksessa The Bahá’í World, osa v s. 4, on valokuva muutamista Bahá’u’lláhin sineteistä.

144. On mahdotonta sallia, että ihminen, jolle on suotu järki, nauttisi sellaista, mikä vie sen mennessään. ¶119

Bahá’í-kirjoituksissa on monia mainintoja, joissa kielletään viinin ja muiden päihdyttävien juomien käyttö ja joissa kuvataan tällaisten päihteiden turmiollista vaikutusta ihmiseen. Eräässä muistiossaan Bahá’u’lláh sanoo:

Varokaatte, että ette vaihda Jumalan viiniä omaan viiniinne, sillä se turruttaa mielenne ja kääntää kasvonne pois Jumalan, Kaikkein kirkkaimman, Vertaamattoman, Saavuttamattoman kasvoista. Älkää sitä lähestykö, sillä se on teiltä kielletty Jumalan, Ylevän, Kaikkivaltiaan käskystä.

‘Abdu’l-Bahá selittää, että Aqdas kieltää ”sekä miedot että väkevät juomat”, ja hän sanoo, että syy alkoholijuomien käytön kieltämiseen on se, että ”alkoholi johtaa mielen harhaan ja saa ruumiin heikkenemään”.

Shoghi Effendi sanoo puolestaan kirjoitetuissa kirjeissä, että tämä kielto ei koske ainoastaan viinin nauttimista vaan ”kaikkea, joka sekoittaa mielen”, ja hän selventää, että alkoholin käyttö on sallittu ainoastaan silloin, kun se on osa lääketieteellistä hoitoa, joka tapahtuu ”pätevän ja tunnollisen lääkärin neuvosta, ja sitä täytyy mahdollisesti määrätä jonkin erityisen vaivan parantamiseen”.

145. kääntäkää kasvonne hänen puoleensa, jonka Jumala on tarkoittanut ja joka on haarautunut tästä Ikivanhasta juuresta ¶121

Bahá’u’lláh viittaa tässä ‘Abdu’l-Baháhan seuraajanaan ja kehottaa uskovia kääntymään hänen puoleensa. Liiton kirjassa, viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan, Bahá’u’lláh paljastaa tämän säkeen tarkoituksen. Hän sanoo: ”Tämän pyhän säkeen ^{[sivu 224]} kohde ei ole kukaan muu kuin Kaikkein mahtavin oksa.” ”Kaikkein mahtavin oksa” on yksi Bahá’u’lláhin ‘Abdu’l-Bahálle antamista arvonimistä. (Ks. myös huomautukset 66 ja 184.)

146. Bayánissa teiltä oli kielletty esittää Meille kysymyksiä. ¶126

Báb kielsi seuraajiaan esittämästä kysymyksiä Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva (Bahá’u’lláh), elleivät kysymykset olleet kirjallisia ja koskeneet Hänen ylhäisen asemansa arvoisia aiheita. Ks. Selections from the Writings of the Báb.

Bahá’u’lláh peruuttaa tämän Bábin kiellon. Hän kehottaa uskovia esittämään sellaisia kysymyksiä, joita heidän ”tarvitsee kysyä” ja neuvoo heitä pidättymään sellaisista ”joutavista kysymyksistä”, jotka askarruttivat ”entisaikain ihmisiä”.

147. Jumalan kirjassa asetettu vuoden kuukausien luku on yhdeksäntoista. ¶127

Badí‘-kalenterin mukaisesti bahá’í-vuosi käsittää yhdeksäntoista kuukautta, joissa kussakin on yhdeksäntoista päivää, ja näiden lisäksi tietyt välipäivät (neljä tavallisena vuonna ja viisi karkausvuonna) kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista kuukauden välissä kalenterin sovittamiseksi aurinkovuoteen. Báb nimesi kuukaudet tiettyjen Jumalan ominaisuuksien mukaan. Bahá’í-uusivuosi, Naw-Rúz, on kiinnitetty astronomisesti ja sattuu yksiin maaliskuun päiväntasauksen kanssa (ks. huomautus 26). Tarkemmat yksityiskohdat, mukaan lukien viikonpäivien ja kuukausien nimet, ovat bahá’í-kalenteria käsittelevässä luvussa teoksessa The Bahá’í World, osa xviii.

148. ensimmäinen on kaunistettu tällä Nimellä, joka peittää siimekseensä koko luomakunnan ¶127

Persiankielisessä Bayánissa Báb antoi nimen ”Bahá” vuoden ensimmäiselle kuukaudelle (ks. huomautus 139). ^{[sivu 225]}149. Herra on säätänyt, että kuolleet pitää pantaman hautaan arkussa ¶128

Bayánissa Báb määräsi, että vainajat pitää panna hautaan arkussa, joka on tehty kristallista tai kiillotetusta kivestä. Shoghi Effendi selitti puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että tämän säännöksen merkitys on osoittaa kunnioitusta ihmisruumista kohtaan, joka ”kerran oli ihmisen kuolemattoman sielun ylevöittämä”.

Lyhyesti sanoen, kuolleiden hautaamista koskevassa bahá’í-laissa todetaan, että ruumiin kuljettaminen kauemmaksi kuin yhden tunnin matkan päähän kuolinpaikasta on kielletty, että ruumis pitää kääriä silkkiseen tai puuvillaiseen käärinliinaan ja sen sormeen pitää asettaa sormus, johon on kaiverrettu kirjoitus ”Jumalan luota tulin ja Hänen luokseen palaan irrottautuneena kaikesta paitsi Hänestä, pitäen lujasti kiinni Hänen nimestänsä, Armeliaasta, Sääliväisestä”, ja että arkun pitää olla kristallia, kiveä tai kovaa, hienosyistä puuta. Kuolleille on säädetty erityisrukous (ks. huomautus 10), joka tulee sanoa ennen hautaanpanoa. Kuten ‘Abdu’l-Bahá ja Suojelija vahvistavat, tämä laki sulkee pois kuolleiden polttohautauksen. Määrämuotoista rukousta ja sormusta on tarkoitettu käytettävän niiden kohdalla, jotka ovat saavuttaneet kypsyysiän eli 15 vuoden iän (K&V 70).

Mitä tulee materiaaliin, josta arkku on valmistettava, lain henki on se, että arkun pitää olla niin kestävää materiaalia kuin mahdollista. Niinpä Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on selittänyt, että Aqdasissa määriteltyjen materiaalien lisäksi ei ole mitään estettä käyttää ruumisarkkuun kovinta saatavilla olevaa puuta tai betonia. Toistaiseksi bahá’ít ovat vapaat toimimaan tässä asiassa oman mielensä mukaan.

150. Bayánin alkupiste ¶129

”Bayánin alkupiste” on yksi arvonimistä, joilla Báb viittasi itseensä.

^{[sivu 226]}151. vainaja pitäisi kietoa viiteen silkkiseen tahi puuvillaiseen kuolinvaatteeseen ¶130

Bayánissa Báb määräsi, että vainajan ruumis pitäisi kääriä viiteen silkkiseen tai puuvillaiseen kuolinvaatteeseen. Bahá’u’lláh vahvisti tämän säännöksen ja määräsi lisäksi, että ”niille, joiden varat ovat rajalliset, on yksi vaate jompaakumpaa kangasta riittävä”.

Kun Bahá’u’lláhilta kysyttiin, viittaavatko laissa mainitut ”viisi kuolinvaatetta” ”viiteen täyspitkään käärinliinaan” vai ”viiteen liinaan, joita tähän saakka on perinteisesti käytetty”, Hän vastasi, että tarkoituksena on ”viiden liinan käyttö” (K&V 56).

Mitä ruumiin käärimiseen tulee, bahá’í-kirjoituksissa ei ole mitään määritelmää siitä, millä tavalla ruumis on käärittävä käytettäessä ”viittä liinaa” tai vain ”yhtä kuolinvaatetta”. Tällä hetkellä bahá’ít ovat vapaat käyttämään asiassa omaa harkintaansa.

152. Teidän on kiellettyä kuljettaa vainajan ruumista etäämmälle kuin yhden tunnin matkan päähän kaupungista ¶130

Tämän käskyn tarkoitus on rajoittaa matkan kesto yhteen tuntiin riippumatta kuljetusvälineestä, joka valitaan viemään ruumis hautauspaikalle. Bahá’u’lláh vakuuttaa, että on ”sitä soveliaampaa ja otollisempaa”, mitä pikemmin hautaus tapahtuu (K&V 16).

Kuolinpaikkana voidaan pitää koko kaupunkia, jossa henkilö kuolee, ja siksi tunnin matka voidaan laskea kaupungin rajalta hautauspaikkaan. Bahá’u’lláhin lain henki on se, että vainaja haudataan lähelle paikkaa, jossa hän kuolee.

153. Jumala on poistanut matkustamisen rajoitukset, jotka Bayánissa oli asetettu. ¶131

Báb sääti tiettyjä matkustamisen rajoituksia, joiden oli määrä pysyä voimassa Bayánin luvatun tuloon asti, jolloin uskovilla oli määräys lähteä jopa jalkaisin kohtaamaan Hänet, koska Hänen luokseen pääseminen oli heidän koko olemassaolonsa hedelmä ja tarkoitus. ^{[sivu 227]}154. Korottakaa ja ylentäkää pyhitetyissä kaksoispaikoissa olevat kaksi taloa ja muutkin paikat, mihin teidän Herranne ... valtaistuin on ollut asettuneena. ¶133

Bahá’u’lláh sanoo, että ”kaksi taloa” ovat Hänen talonsa Baghdádissa, jota Hän nimittää ”Kaikkein mahtavimmaksi taloksi”, ja Bábin talo Shírázissa, joista kummankin Hän on säätänyt pyhiinvaelluspaikaksi. (Ks. K&V 29, 32 ja huomautus 54.)

Shoghi Effendi selitti, että ”muutkin paikat, mihin teidän Herranne ... valtaistuin on ollut asettuneena” viittaa niihin paikkoihin, joissa Jumalan ilmaisijan henkilö on asunut. Bahá’u’lláh sanoo, että ”niiden alueiden asukkaat, joilla ne sijaitsevat, voivat päättää säilyttää joko jokaisen talon”, jossa Hän asui, ”tai yhden niistä” (K&V 32). Bahá’í-laitokset ovat paikantaneet, dokumentoineet ja missä mahdollista hankkineet ja entistäneet useita historiallisia paikkoja, jotka liittyvät Kaksoisilmaisijoihin.

155. Ottakaa vaarin, että mikään Kirjaan merkitty ei estä teitä kuuntelemasta tätä Elävää kirjaa ¶134

”Kirja” on muistiin merkitty Jumalan ilmaisijoiden ilmaisema Sana. ”Elävä kirja” on viittaus ilmaisijan henkilöön.

Nämä sanat sisältävät viittauksen Bábin persiankielisessä Bayánissa olevaan mainintaan ”Elävästä kirjasta”, joka Hänen mukaansa on Hän, jonka Jumala on ilmaiseva. Yhdessä muistioistaan Bahá’u’lláh itse sanoo: ”Jumalan kirja on tämän Nuorukaisen hahmossa alas lähetetty.”

Tässä Aqdasin säkeessä ja jälleen Aqdasin kappaleessa 168 Bahá’u’lláh viittaa itseensä ”Elävänä kirjana”. Hän varoittaa ”jokaisen muunkin uskon seuraajia” hakemasta ”pyhistä kirjoistansa syitä” osoittaakseen vääräksi ”Elävän kirjan” ilmaisut. Hän neuvoo ihmisiä, etteivät he antaisi sen, mikä on merkitty ”Kirjaan”, estää heitä tunnustamasta Hänen asemaansa ja pitämästä lujasti kiinni siitä, mikä tässä uudessa ilmoituksessa on. ^{[sivu 228]}156. kunnianosoituksena tälle ilmoitukselle ... Hänen kynästänsä, joka oli Minun airueni ¶135

”Kunnianosoitus”, jota Bahá’u’lláh lainaa tässä kohdassa, on arabiankielisestä Bayánista.

157. ”Qiblih on tosiaankin Hän, jonka Jumala on ilmaiseva. Milloin Hän liikkuukin, se liikkuu, kunnes Hän jää paikoilleen.” ¶137

Tätä säettä käsitellään huomautuksissa 7 ja 8.

158. On laitonta solmia avioliitto paitsi Bayániin uskovan kanssa. Mikäli vain toinen avioliiton osapuolista ottaa omakseen tämän asian, hänen omaisuutensa muuttuu laittomaksi toiselle ¶139

Bayánin kohta, jota Bahá’u’lláh tässä lainaa, kiinnittää uskovien huomion siihen, että ”Hänen, jonka Jumala on ilmaiseva” tuleminen oli lähellä. Báb ilmaisi selvästi, että Hän pidättyi vielä panemasta täytäntöön siinä olevaa ei-bábín kanssa solmittavaa avioliittoa koskevaa kieltoa ja säännöstä, että uskon omakseen ottavan aviomiehen tai -vaimon omaisuus ei voisi laillisesti siirtyä ei-bábí-aviopuolisolle, ja myöhemmin Bahá’u’lláh kumosi ne, ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Lainatessaan tätä lakia Bahá’u’lláh viittaa siihen, että sen ilmaistessaan Báb oli selvästikin pitänyt mahdollisena, että Bahá’u’lláhin asia nousisi huomattavaan asemaan ennen Bábin itsensä asiaa.

Teoksessa God Passess By Shoghi Effendi huomauttaa, että Bayánia ”tulisi pitää ensisijaisesti Luvatun ylistyksenä eikä niinkään laki- ja säädöskokoelmana, jonka on määrä olla pysyvä ohjenuora tuleville sukupolville”. Hän jatkaa: ”Tieten tahtoen ankarana asettamissaan säännöissä ja määräyksissä, vallankumouksellisena juurruttamissaan periaatteissa, tarkoituksenaan herättää ikiaikaisesta horroksesta papisto ja kansa sekä antaa yhtäkkinen ja kuolettava isku aikansa eläneille ja turmeltuneille instituutioille se julisti rajujen säännöstensä kautta odotetun päivän tuloa, päivän, jolloin ’Kutsuja kutsuu ^{[sivu 229]} totiseen työhön’, jolloin Hän ’hävittää maan tasalle kaiken, mikä on ennen Häntä ollut, aivan kuin Jumalan apostoli hävitti niiden tavat, jotka ennen Häntä olivat’” (ks. myös huomautus 109).

159. Bayánin alkupiste ¶140

Yksi Bábin arvonimistä.

160. Totisesti ei ole muuta Jumalaa paitsi Minä ¶143

Bahá’í-kirjoituksissa on monia kohtia, jotka valaisevat ilmaisijan luonnetta ja Hänen suhdettaan Jumalaan. Bahá’u’lláh korostaa jumaluuden ainutlaatuisuutta ja ylimaallisuutta. Hän selittää, että ”koska ei voi olla mitään suoraa yhdyssidettä, joka liittäisi ainoan tosi Jumalan luomakuntaansa” Jumala säätää, että ”jokaisena aikakautena ja joka uskontojärjestelmässä ilmaistaan puhdas ja tahraton Sielu niin maan kuin taivaan valtakunnissa”. Tällä ”arvoituksellisella ja yliaistillisella olennolla”, Jumalan ilmaisijalla, on ihmisen luonne, joka kuuluu ”aineen maailmaan”, ja henkinen luonne, joka on ”syntynyt Jumalan omasta olemuksesta”. Hänelle on myös suotu ”kaksi asemaa”:

Ensimmäinen asema, joka liittyy Hänen sisimpään todellisuuteensa, osoittaa Hänet siksi, jonka ääni on itse Jumalan ääni ... Toinen on inhimillinen asema, jota kuvaavat seuraavat säkeet: ”Minä olen vain ihminen, teidän kaltaisenne.” ”Sano: Ylistys olkoon Herralleni! Olenko Minä muuta kuin ihminen, apostoli?”

Bahá’u’lláh vakuuttaa myös, että henkisessä valtakunnassa on ”perimmäinen ykseys” Jumalan kaikkien ilmaisijoiden välillä. He kaikki ilmaisevat ”Jumalan kauneuden”, ilmentävät Hänen nimensä ja ominaisuutensa ja lausuvat Hänen ilmoituksensa. Tästä Hän sanoo:

Jos joku noista Jumalan kaikenkattavista ilmaisijoista julistaisi ”Minä olen Jumala!”, Hän totisesti puhuu totuuden, eikä siitä ole vähintäkään epäilystä. Sillä toistuvasti on osoitettu, että heidän ilmoituksensa, nimiensä ja ominaisuuksiensa ^{[sivu 230]}kautta Jumalan ilmoitus, Hänen nimensä ja ominaisuutensa ovat maailmalle paljastuneet.

Vaikka ilmaisijat ilmaisevat Jumalan nimet ja ominaisuudet ja ovat se keino, jolla ihmiskunta saa tietoa Jumalasta ja Hänen ilmoituksestaan, Shoghi Effendi sanoo, että ilmaisijoita ei pitäisi ”milloinkaan ... samastaa tuohon näkymättömään todellisuuteen, itse jumaluuden ydinolemukseen”. Bahá’u’lláhista Suojelija kirjoitti, että ”ihmistemppeliä, joka on ollut niin ylivoimaisen ilmoituksen välikappaleena”, ei pidä samastaa Jumalan ”todellisuuteen”.

Puhuessaan Bahá’u’lláhin aseman ainutlaatuisuudesta ja Hänen ilmoituksensa suuruudesta Shoghi Effendi vakuuttaa, että menneiden uskontojärjestelmien pyhissä kirjoituksissa olevat ”Jumalan päivää” koskevat profeetalliset maininnat ovat täyttyneet Bahá’u’lláhin tulon myötä:

Israelille Hän ei ollut enempää eikä vähempää kuin ”iankaikkisen Isän” lihaksi tuleminen, alas astunut ”sotajoukkojen Herra” ”kymmenien tuhansien pyhimysten kanssa”, kristikunnalle ”Isän kirkkaudessa” palannut Kristus, shí‘ah-islámille Imám Ḥusaynin paluu, sunní-islámille ”Jumalan hengen” (Jeesuksen Kristuksen) maahan laskeutuminen, zarathustralaisille luvattu Sháh-Bahrám, hinduille Krišnan reinkarnaatio, buddhalaisille viides Buddha.

Bahá’u’lláh kuvaa seuraavasti ”jumalallisuuden” asemaa, joka on Hänelle ja kaikille Jumalan ilmaisijoille yhteinen:

... asema, jossa kuolee itselleen ja elää Jumalassa. Jumalallisuus, aina kun sen mainitsen, tarkoittaa Minun täydellistä ja ehdotonta itseydettömyyttäni. Tämä on asema, jossa Minulla ei ole valtaa omiin myötäkäymisiini tai vastoinkäymisiini, ei elämääni eikä ylösnousemukseeni.

Ja omasta suhteestaan Jumalaan Hän todistaa:

Kun pohdin, oi Jumalani, suhdetta, joka Minut Sinuun sitoo, halajan julistaa kaikelle luodulle ”totisesti Minä olen Jumala!”, ^{[sivu 231]}ja kun tarkastelen omaa itseäni, katso, havaitsen sen saveakin karkeammaksi!

161. maksamalla Zakát ¶146

Zakátiin viitataan Qur’ánissa säännöllisenä muslimeja sitovana hyväntekeväisyysmaksuna. Ajan myötä siitä kehittyi eräänlainen almuvero, joka velvoitti antamaan määräosan tietyn rajan ylittävistä tuloista määrätyissä tuloluokissa köyhien avustamiseksi, erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin ja Jumalan uskon edistämiseksi. Eri hyödykkeiden kohdalla verovapausraja vaihteli kuten myös veronalaisesta osasta maksettava prosenttiosuus.

Bahá’u’lláh sanoo, että Zakátia koskeva bahá’í-laki noudattaa sitä, ”mikä Qur’ánissa on ilmaistu” (K&V 107). Koska sellaisia kysymyksiä kuin verovapausrajoja, veron alaisia tuloluokkia, maksujen suoritusvälejä ja maksuasteikkoa Zakátin eri luokissa ei mainita Qur’ánissa, Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston täytyy säätää näistä asioista tulevaisuudessa. Shoghi Effendi on todennut, että kunnes tällainen lainsäädäntö on, uskovien tulisi varojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan lahjoittaa säännöllisesti bahá’í-rahastoon.

162. On luvatonta kerjätä, ja on kiellettyä antaa sille, joka kerjää. ¶147

Eräässä muistiossa ‘Abdu’l-Bahá tulkitsee tämän säkeen merkitystä. Hän sanoo, että ”kerjuu on kielletty ja että köyhäinavun antaminen ihmisille, jotka ottavat kerjäämisen ammatikseen, on samoin kielletty”. Hän tähdentää edelleen tässä samassa muistiossa: ”Tarkoitus on juuria kerjuu kerta kaikkiaan. Kuitenkin jos joku ei kykene hankkimaan elatustaan, joutuu puille paljaille tai päätyy avuttomaan tilaan, silloin varakkaiden tai valtuutettujen velvollisuus on myöntää hänelle kuukausittainen avustus elinkustannuksiin ... 'Valtuutetuilla' tarkoitetaan kansan edustajia, toisin sanoen Oikeusneuvoston jäseniä.”

Kielto antaa köyhäinapua niille, jotka kerjäävät, ei sulje pois sitä, että yksilöt ja henkiset neuvostot avustavat köyhiä ja ^{[sivu 232]}puutteenalaisia taloudellisesti tai tarjoavat heille mahdollisuuksia hankkia sellaisia taitoja, jotka tekisivät heille mahdolliseksi ansaita elanto (ks. huomautus 56).

163. oli aiemmin määrännyt ... sakon jokaiselle, joka aiheutti murhetta toiselle ¶148

Bahá’u’lláh kumoaa persiankielisen Bayánin lain, joka koskee sakon maksamista hyvitykseksi murheen aiheuttamisesta lähimmäiselleen.

164. pyhä Lootuspuu ¶148

”Pyhä Lootuspuu” on viittaus Sadratu’l-Muntaháhan, ”Puuhun, jonka tuolle puolen ei ole pääsyä” (ks. huomautus 128). Sitä käytetään tässä vertauskuvana Bahá’u’lláhista.

165. Lausukaatte Jumalan säkeitä aina aamuin ja illoin. ¶149

Bahá’u’lláh sanoo, että välttämättömänä ”edellytyksenä” ”Jumalan säkeiden” lausumiselle on uskovien ”into ja halu lukea Jumalan sanaa” (K&V 68).

Mitä tulee siihen, miten määritellään ”Jumalan säkeet”, Bahá’u’lláh sanoo, että tämä tarkoittaa ”kaikkea, mikä on jumalallisen ilmaisun taivaasta alas lähetetty”. Shoghi Effendi on selventänyt eräälle idän uskovalle kirjoittamassaan kirjeessä, että termi ”Jumalan säkeet” ei sisällä ‘Abdu’l-Bahán kirjoituksia. Hän on samoin todennut, että tämä termi ei koske hänen omia kirjoituksiaan.

166. Teidät on velvoitettu uusimaan kotinne kalustus aina, kun on kulunut yhdeksäntoista vuotta ¶151

Bahá’u’lláh vahvistaa arabiankielisen Bayánin määräyksen, joka koskee kodin kalustuksen uusimista yhdeksäntoista vuoden välein sillä edellytyksellä, että kykenee niin tekemään. ‘Abdu’l-Bahá liittää tämän säädöksen jalostuneisuuden ja puhtauden edistämiseen. Hän selittää lain tarkoituksen olevan, että tulisi vaihtaa ne kalusteet, jotka käyvät vanhoiksi, menettävät ^{[sivu 233]}kiiltonsa ja herättävät vastenmielisyyttä. Sitä ei sovelleta sellaisiin tavaroihin kuin harvinaisiin tai arvokkaisiin esineisiin, antiikkiin tai kalleuksiin.

167. Peskää jalkanne ¶152

Uskovia kehotetaan Kitáb-i-Aqdasissa kylpemään säännöllisesti, pukeutumaan puhtaisiin vaatteisiin ja yleensäkin olemaan kuin puhtauden ja jalostuneisuuden olemus. Yleiskatsauksen ja koonnoksen osuudessa iv.d.3.y.i.–vii. on tiivistelmä tähän liittyvistä säännöksistä. Jalkojen pesemisestä Bahá’u’lláh sanoo, että on suotavampaa käyttää lämmintä vettä, mutta peseminen kylmässä vedessä on myös sallittua (K&V 97).

168. Teitä on kielletty käyttämästä saarnatuoleja. Ken tahtoo lausua teille Herransa säkeitä, istukoon korokkeelle asetetulla tuolilla ¶154

Näillä säännöksillä on edeltäjänsä persiankielisessä Bayánissa. Báb kielsi saarnatuolien käytön saarnojen pitämiseen ja tekstien lukemiseen. Sen sijaan Hän esitti, että puhujan tuoli pitäisi asettaa korokkeelle, jotta kaikki voisivat kuulla Jumalan sanan selvästi.

Selittäessään tätä lakia ‘Abdu’l-Bahá ja Shoghi Effendi ovat tehneet selväksi, että mashriqu’l-adhkárissa (missä saarnat on kielletty ja ainoastaan pyhien kirjoitusten tekstiä voidaan lukea) lukija saa seistä tai istua, ja jos on tarpeen, että hänet kuultaisiin paremmin, hän saa käyttää matalaa siirrettävää koroketta, mutta saarnatuoli ei ole sallittu. Myös muualla kuin mashriqu’l-adhkárissa pidettävissä kokouksissa lukijan tai puhujan on lupa istua tai seistä sekä käyttää koroketta. ‘Abdu’l-Bahá on painottanut yhdessä muistioistaan, jossa hän toistaa kiellon käyttää saarnatuoleja missään tiloissa, että kun bahá’ít pitävät puheita kokouksissa, heidän tulee tehdä se äärimmäisen nöyrästi ja kokonaan itsensä kieltäen.

169. Uhkapeli ¶155

Bahá’u’lláhin kirjoituksissa ei ole esitetty sitä, mitä tähän kieltoon ^{[sivu 234]}sisältyy. Kuten sekä ‘Abdu’l-Bahá että Shoghi Effendi ovat todenneet, tämän kiellon yksityiskohdat on jätetty Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston täsmennettäviksi. Vastauksena kysymyksiin, sisältyvätkö arpajaiset, vedonlyönti sellaisesta kuin hevoskilpailuista ja jalkapallo-otteluista sekä bingo ja muu sellainen uhkapeliä koskevaan kieltoon, Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on todennut, että tämä on asia, jota käsitellään yksityiskohtaisesti tulevaisuudessa. Siihen asti neuvostoja ja yksilöitä neuvotaan olemaan tekemättä suurta numeroa näistä asioista ja jättämään ne yksityisten uskovien omantunnon varaan.

Oikeusneuvosto on päättänyt, ettei ole soveliasta kartuttaa uskon rahastoja arpajaisten, arvontojen ja onnenpelien avulla.

170. oopiumin käyttö ... mitään ainetta, joka saa ... aikaan velttoutta ja tylsyyttä ¶155

Bahá’u’lláh toistaa tämän oopiumin käyttöä koskevan kiellon Kitáb-i-Aqdasin viimeisessä kappaleessa. Shoghi Effendi sanoo tästä kysymyksestä, että yksi ”siveän ja pyhän elämän” edellytyksistä on ”täydellinen pidättyminen ... oopiumista ja muista riippuvuutta aiheuttavista huumeista”. Heroiinin, hasiksen ja muiden kannabisjohdannaisten, kuten marihuanan, sekä aistiharhoja aiheuttavien aineiden, kuten LSD:n, meskaliinin ja samantyyppisten aineiden, katsotaan kuuluvan tämän kiellon piiriin.

‘Abdu’l-Bahá on kirjoittanut:

Mitä tulee oopiumiin, se on iljettävää ja kirottua. Jumala varjelkoon meitä rangaistukselta, jonka Hän langettaa sen käyttäjälle. Kaikkein pyhimmän kirjan selvän tekstin mukaan se on kielletty ja sen käyttö kerta kaikkiaan tuomittu. Järki todistaa, että oopiumin polttaminen on mielenvikaisuuden muoto, ja kokemus osoittaa, että sen käyttäjä on täysin irtaantunut ihmisen valtakunnasta. Varjelkoon Jumala kaikkia syyllistymästä niin hirvittävään tekoon kuin tämä, joka raunioittaa koko ihmisenä olemisen perustan ja joka riistää käyttäjältä ^{[sivu 235]}kaiken ikuisiksi ajoiksi. Sillä oopiumi syöpyy sieluun niin, että käyttäjän omatunto kuoleutuu, hänen mielensä tuhoutuu, hänen aistimuksensa rappeutuvat. Se muuttaa elävät kuolleiksi. Se sammuttaa luonnollisen hehkun. Ei voi kuvitella suurempaa vahinkoa kuin se, minkä oopiumi aiheuttaa. Onnellisia ovat ne, jotka eivät milloinkaan edes mainitse sen nimeä. Ajatelkaa sitten, kuinka viheliäinen on sen käyttäjä.

Oi te Jumalan rakastajat! Tänä kaikkivaltiaan Jumalan ajanjaksona väkivalta ja voimakeinot, pakko ja sorto on kaikki tuomittu. Oopiumin käyttö on kuitenkin ehdottomasti estettävä millä keinolla hyvänsä, jotta ihmisrotu kenties pääsisi tästä vitsauksista vahvimmasta. Muutoin seuraa murhetta ja kärsimystä niille, jotka jättävät täyttämättä velvollisuutensa Herraansa kohtaan.

Yhdessä muistioistaan ‘Abdu’l-Bahá on sanonut oopiumista: ”sen käyttäjä, ostaja ja myyjä jäävät kaikki osattomiksi Jumalan anteliaisuudesta ja armosta”.

Ja vielä eräässä muistiossa ‘Abdu’l-Bahá on kirjoittanut:

Hasiksesta olet tuonut esille, että joillekuille persialaisille on tullut tavaksi sen käyttö. Jumala armahtakoon! Tämä on kaikista päihteistä pahin, ja sitä koskeva kielto on selvästi ilmaistu. Sen käyttö johtaa ajattelun pirstoutumiseen ja sielun täydelliseen tylsyyteen. Kuinka kukaan voisi tavoitella helvetin puun hedelmää ja siitä maistamalla päätyä ilmentämään hirviön ominaisuuksia? Kuinka joku voisi käyttää tätä kiellettyä huumetta ja siten jättäytyä osattomaksi Kaikessa armeliaan siunauksista?

Alkoholi tuhoaa mielen ja saa ihmisen toimimaan järjenvastaisesti, mutta tämä oopiumi, tämä helvetin puun iljettävä hedelmä, ja tämä synnillinen hasis sammuttavat mielen, hyytävät hengen, kivettävät sielun, kuihduttavat ruumiin ja jättävät ihmisen turhautuneeksi ja eksyksiin.

Tulisi muistaa, että edellä oleva kielto käyttää tietyntyyppisiä lääkeaineita ei kiellä niiden käyttöä silloin, kun laillistettu lääkäri on määrännyt ne osana lääketieteellistä hoitoa.

^{[sivu 236]} 171. ”suuri täyskäännöksen mysteeri Hallitsijan merkissä” ¶157

Shaykh Aḥmad-i-Aḥsá’í (1753–1831), joka oli shaykhí-koulukunnan perustaja ja ensimmäinen ”kaksoisvalonlähteistä, jotka olivat merkkinä Bábin uskon tulosta”, ennusti, että Luvatun ilmaantuessa kaikki kääntyisi päinvastoin, viimeinen olisi ensimmäinen ja ensimmäinen viimeinen. Bahá’u’lláh mainitsee yhdessä muistioistaan ”suuren täyskäännöksen mysteerin Hallitsijan merkissä” ”vertauskuvan ja viittauksen”. Hän sanoo: ”Tämän täyskäännöksen kautta Hän on saattanut ylennetyt alenemaan ja alennetut ylenemään”, ja Hän muistuttaa, että ”Jeesuksen päivinä juuri oppineisuudestansa tunnetut, kirjanoppineet ja uskonmiehet, kielsivät Hänet, kun taas vähäpätöiset kalastajat kiiruhtivat voidakseen päästä Kuningaskuntaan” (ks. myös huomautus 172). Lisätietoa Shaykh Aḥmad-i-Aḥsá’ísta on teoksessa The Dawn-Breakers luvuissa 1 ja 10.

172. ”Kuuden”, joka on tullut tämän ”Pystysuoran alifin” ansiosta ¶157

Shaykh Aḥmad-i-Aḥsá’í pani kirjoituksissaan suurta painoa arabian kielen kirjaimelle ”váv”. Teoksessa The Dawn-Breakers Nabíl sanoo, että tämä kirjain ”symbolisoi Bábille jumalallisen ilmoituksen uuden ajanjakson tuloa, ja Bahá’u’lláh on sen jälkeen viitannut siihen Kitáb-i-Aqdasissa sellaisissa kohdissa kuin ’suuren täyskäännöksen mysteeri’ ja ’Hallitsijan merkki’”.

Váv-kirjaimen nimi koostuu kolmesta kirjaimesta: váv, alif ja váv. Abjadin mukaan näiden kirjainten numeroarvot ovat 6, 1 ja 6. Shoghi Effendi esittää puolestaan kirjoitetussa kirjeessään eräälle idän uskovalle tulkinnan tästä Aqdasin säkeestä. Hän sanoo, että ”Pystysuora alif” viittaa Bábin tuloon. Ensimmäinen kirjain, jonka arvo on kuusi ja joka tulee ennen alifia, on Bábia edeltäneiden aiempien uskontojärjestelmien ja ilmaisijoiden symboli, kun taas kolmas kirjain, jonka numeroarvo on myös kuusi, tarkoittaa Bahá’u’lláhin ylittämätöntä ilmoitusta, joka ilmaistiin alifin jälkeen.

^{[sivu 237]}173. Teiltä on kielletty aseiden kantaminen, ellei se ole välttämätöntä ¶159

Bahá’u’lláh vahvistaa Bayánin sisältämän määräyksen, joka kieltää kantamasta aseita, ellei ole välttämätöntä niin tehdä. Mitä tulee oloihin, joissa yksilön olisi ”välttämätöntä” kantaa aseita, ‘Abdu’l-Bahá antaa uskovalle luvan itsesuojeluun vaarallisessa ympäristössä. Shoghi Effendi on myös todennut puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, että hätätapauksessa, kun lähettyvillä ei ole mitään laillista voimaa, johon vedota, bahá’í on oikeutettu puolustamaan henkeään. On myös monia muita tilanteita, joissa aseita tarvitaan ja niitä voidaan laillisesti käyttää, esimerkiksi maissa, joissa metsästetään ruoan ja vaatteiden hankkimiseksi, ja sellaisissa urheilulajeissa kuin jousiammunta, tarkka-ammunta ja miekkailu.

Yhteiskunnan tasolla Bahá’u’lláhin esittämä (ks. Poimintoja Bahá’u’lláhin kirjoituksista 117) ja Shoghi Effendin yksityiskohtaisemmin käsittelemä (ks. Suojelijan kirjeet teoksessa The World Order of Bahá’u’lláh) kollektiivisen turvallisuuden periaate ei edellytä voimankäytön lakkauttamista vaan säätää ”järjestelmän, jossa voimasta tehdään oikeuden palvelija” ja johon kuuluvat kansainväliset rauhanturvajoukot, jotka ”turvaavat koko kansainyhteisön elimellisen ykseyden”. Bishárátin muistiossa Bahá’u’lláh pukee sanoiksi toiveen, että ”kautta maailman sota-aseet muutettaisiin jälleenrakennuksen välikappaleiksi ja että kiistat ja selkkaukset hävitettäisiin ihmisten keskuudesta”.

Samassa muistiossa Bahá’u’lláh painottaa, että toveruus kaikkien uskontojen seuraajien kanssa on tärkeää. Hän sanoo myös, että ”laki pyhästä sodasta on pyyhitty pois Kirjasta”.

174. teille on sallittu silkkiin pukeutuminen ¶159

Islamilaisen käytännön mukaan miehiltä oli yleensä kielletty silkkiin pukeutuminen paitsi pyhän sodan aikana. Báb kumosi tämän kiellon, joka ei perustunut Qur’ánin säkeisiin. ^{[sivu 238]}175. Herra on ... vapauttanut teidät rajoituksista, jotka aiemmin koskivat vaatetusta ja parran leikkausta. ¶159

Monet pukeutumista koskevat säännöt juontuvat maailman uskontojen laeista ja perinteisistä käytännöistä. Esimerkiksi shí‘ih-papisto omaksui muista poikkeavan päähineen ja asun ja kielsi aikoinaan ihmisiä pukeutumasta eurooppalaisittain. Muslimien käytäntö, pyrkimyksenä jäljitellä profeetan tapaa, toi myös mukanaan monia viiksien leikkaamiseen ja parran pituuteen liittyviä rajoituksia.

Bahá’u’lláh poisti tällaiset pukimia ja partaa koskevat rajoitukset. Hän jättää tällaiset seikat yksilön ”harkintaan” ja kehottaa samalla uskovia olemaan rikkomatta sopivaisuuden rajoja ja harjoittamaan kohtuutta kaikessa, mikä liittyy pukeutumiseen.

176. Oi Káfin ja Rán maa! ¶164

Káf ja rá ovat Kirmánin, yhden Iranin kaupungin ja maakunnan nimen, kaksi ensimmäistä konsonanttia.

177. Me huomaamme sen, mikä salaa ja varkain sinusta leviää. ¶164

Tämä kohta viittaa azalíden ryhmän, Mírzá Yaḥyán (ks. huomautus 190) seuraajien vehkeilyihin, jotka yhdistetään Kirmánin kaupunkiin. Heihin kuuluvat Mullá Ja‘far, tämän poika Shaykh Aḥmad-i-Rúḥí ja Mírzá Áqá Khán-i-Kirmání (molemmat Mírzá Yaḥyán vävyjä) sekä Mírzá Aḥmad-i-Kirmání. He eivät ainoastaan pyrkineet horjuttamaan uskoa vaan sekaantuivat myös poliittiseen juonitteluun, joka huipentui Náṣiri'd-Dín Sháhin salamurhaan.

178. Palauttakaatte mieleenne shaykh, jonka nimi oli Muḥammad-Ḥasan ¶166

Shaykh Muḥammad-Ḥasan, yksi shí‘ih-islámin johtavista edustajista, torjui Bábin. Hän kirjoitti mittavasti shí‘ih-juridiikasta, ja hänen kerrotaan kuolleen vuoden 1850 tienoilla.

Nabíl kuvaa teoksessa The Dawn-Breakers Najafissa tapahtunutta ^{[sivu 239]}Mullá ‘Alíy-i-Basṭámín, yhden Elävän kirjaimen, ja Shaykh Muḥammad-Ḥasanin kohtaamista. Tapaamisen aikana Mullá ‘Alí kuulutti Bábin ilmaantuneen ja ylisti Hänen ilmoituksensa voimaa. Shaykhin yllytyksestä Mullá ‘Alí julistettiin oikopäätä harhaoppiseksi ja ajettiin ulos kokouksesta. Hänet asetettiin syytteeseen, kuljetettiin Istanbuliin ja tuomittiin pakkotyöhön.

179. vehnän ja ohran seuloja ¶166

Tämä on viittaus Mullá Muḥammad Ja‘far Gandum-Pák-Kuniin, joka ensimmäisenä hyväksyi Bábin uskon Iṣfahánissa. Hänet mainitaan persiankielisessä Bayánissa, ja häntä ylistetään yhtenä, joka ”puki ylleen opetuslapsen asun”. Teoksessa The Dawn-Breakers Nabíl kuvaa sitä, kuinka ”vehnän seuloja” hyväksyi varauksetta sanoman ja puolusti palavasti uutta ilmoitusta. Hän liittyi Shaykh Ṭabarsín linnakkeen puolustajien joukkoon ja menehtyi tuossa piirityksessä.

180. Ottakaa vaarin, että sana ”profeetta” ei pidätä teitä tästä kaikkein suurimmasta kuulutuksesta ¶167

Bahá’u’lláh varoittaa ”syvällisen näkemyksen” omaavia antamasta omien pyhien kirjoitusten tulkintojensa estää itseään tunnistamasta Jumalan ilmaisijaa. Kunkin uskonnon seuraajilla on ollut taipumus antaa uskollisuutensa uskontonsa perustajaa kohtaan johtaa itsensä näkemään Hänen ilmoituksensa lopullisena Jumalan sanana ja kieltämään sen mahdollisuuden, että Hänen jälkeensä ilmaantuisi kukaan toinen profeetta. Näin on ollut juutalaisuuden, kristinuskon ja islámin kohdalla. Bahá’u’lláh toteaa, että tämä ajatus lopullisuudesta ei pidä paikkaansa suhteessa menneisiin uskontojärjestelmiin eikä Hänen omaansa. Mitä tulee muslimeihin, Hän kirjoitti Kitáb-i-Íqánissa, että ”Qur’ánin kansa ... on sallinut sanojen 'Profeettain sinetti' verhota silmänsä”, ”hämärtää ymmärryksensä ja riistää itseltään kaikkien Hänen runsaiden antiensa armon!” Hän vakuuttaa, että ”tämä aihe on ... ollut kova koetus koko ihmiskunnalle”, ja valittaa niiden kohtaloa, ”jotka näihin sanoihin takertuen eivät ^{[sivu 240]}ole uskoneet Häneen, joka on heidän todellinen Ilmaisijansa”. Báb viittaa tähän samaan aiheeseen, kun Hän varoittaa: ”Älkää antako nimien erottaa verhon lailla itseänne Hänestä, joka on heidän Herransa, ei edes nimen Profeetta, sillä tällainen nimi on vain Hänen ilmaisunsa luomus.”

181. mikään viittaus ”sijaishallitsijuuteen” estä teitä lähestymästä Hänen yliherruuttansa, joka on Jumalan sijaishallitsija ¶167

Sana, joka tässä on käännetty ”sijaishallitsijuus”, on arabiankielisessä alkuperäistekstissä ”viláyat”, jolla on lukuisia merkityksiä, mukaan lukien ”sijaishallitsijuus”, ”holhoojuus”, ”suojelijuus” ja ”seuraajuus”. Sitä käytetään suhteessa Jumalaan itseensä, Hänen ilmaisijaansa tai niihin, jotka ovat ilmaisijan nimitettyjä seuraajia.

Tässä Aqdasin säkeessä Bahá’u’lláh varoittaa, ettei pidä antaa tällaisten käsitteiden sokaista itseään näkemästä uuden jumalallisen ilmaisijan ”yliherruutta”, todellista ”Jumalan sijaishallitsijaa”.

182. Palauttakaatte mieleenne Karím ¶170

Ḥájí Mírzá Muḥammad Karím Khán-i-Kirmání (1810–noin 1873) rupesi shaykhí-yhteisön johtajaksi Siyyid Káẓimin, Shaykh Aḥmad-i-Aḥsá’ín nimitetyn seuraajan kuoleman jälkeen (ks. huomautukset 171 ja 172). Hän omistautui Shaykh Aḥmadin opetusten levittämiselle. Hänen esittämänsä mielipiteet aiheuttivat kiistaa sekä hänen kannattajiensa että vastustajiensa keskuudessa.

Häntä pidettiin yhtenä aikansa johtavista oppineista ja tuotteliaista kirjoittajista, hän kirjoitti lukuisia teoksia ja kirjeitä monilta tuona aikana harjoitetuilta oppineisuuden aloilta. Hän vastusti aktiivisesti sekä Bábia että Bahá’u’lláhia ja hyökkäsi tutkielmillaan Bábia ja Hänen opetuksiaan vastaan. Kitáb-i-Íqánissa Bahá’u’lláh tuomitsee hänen kirjoitustensa sävyn ja sisällön sekä kritisoi erityisesti yhtä hänen teoksistaan, joka sisältää kielteisiä viittauksia Bábiin. Shoghi Effendi kuvaa ^{[sivu 241]}häntä sanoin ”ylettömän kunnianhimoinen ja tekopyhä” ja kuvaa, miten hän ”sháhin erityisestä pyynnöstä oli eräässä tutkielmassaan hyökännyt katalasti uutta uskoa ja sen opetuksia vastaan”.

183. oi te oppineet Bahássa ¶173

Bahá’u’lláh ylistää seuraajiensa keskuudessa olevia oppineita. Liittonsa kirjassa Hän kirjoitti: ”Siunattuja ovat hallitsijat ja oppineet Bahán kansan keskuudessa.” Tähän viitaten Shoghi Effendi on kirjoittanut:

Tässä pyhässä ajanjaksossa ”oppineet” ovat yhtäältä Jumalan asian kädet ja toisaalta Hänen opetustensa opettajat ja levittäjät, joilla ei ole Käsien arvoasemaa mutta jotka ovat saavuttaneet korkean aseman opetustyössä. ”Hallitsijat” taas viittaa paikallisten ja kansallisten oikeusneuvostojen sekä Kansainvälisen Oikeusneuvoston jäseniin. Kaikkien näiden sielujen velvollisuudet määritellään tulevaisuudessa.

Jumalan asian kädet olivat Bahá’u’lláhin nimittämiä yksilöitä, joille oli uskottu moninaisia velvollisuuksia, erityisesti Hänen uskonsa suojelu ja levittäminen. Teoksessa Memorials of the Faithful ‘Abdu’l-Bahá viittasi muihin merkittäviin uskoviin asian käsinä ja sisällytti viimeiseen tahtoonsa ja testamenttiinsa säännöksen, jossa antoi uskon suojelijan tehtäväksi nimittää asian käsiä oman harkintansa mukaan. Shoghi Effendi ylensi ensin joitakin uskovia heidän kuolemansa jälkeen asian käden arvoasemaan ja elämänsä viimeisinä vuosina nimitti kaiken kaikkiaan 32 uskovaa kaikilta mantereilta tähän asemaan. Shoghi Effendin vuonna 1957 tapahtuneen poismenon ja vuonna 1963 suoritetun Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston vaalin välisenä aikana asian kädet johtivat uskon asioita Bahá’u’lláhin alkioasteella olevan maailmanyhteisön ylimpinä asiainhoitajina (ks. huomautus 67). Marraskuussa 1964 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto päätti, ettei se voinut säätää lakia, joka tekisi mahdolliseksi nimittää asian käsiä. Sen sijaan Oikeusneuvoston vuonna 1968 tekemällä päätöksellä asian ^{[sivu 242]}käsien uskon suojelua ja levittämistä koskevat tehtävät ulotettiin tulevaisuuteen luomalla mannermaiset neuvonantajalautakunnat ja perustamalla vuonna 1973 Kansainvälinen Opetuskeskus, jonka istuntorakennus on Pyhässä maassa.

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto nimittää Kansainvälisen Opetuskeskuksen neuvonantajajäsenet ja mannermaiset neuvonantajat. Mannermaiset neuvonantajat nimittävät apulaisneuvostojen jäsenet. Kaikkia näitä yksilöitä koskee Shoghi Effendin yllä lainattu määritelmä ”oppineet”.

184. jättäkäätte kaikki, mitä ette Kirjassa ymmärrä, hänen ratkaistavakseen, joka on haarautunut tästä Mahtavasta rungosta ¶174

Bahá’u’lláh antaa ‘Abdu’l-Bahálle oikeuden tulkita pyhiä kirjoituksiaan (ks. myös huomautus 145).

185. ylimaallisen ykseyden koulua ¶175

Tässä säkeessä ja sitä välittömästi seuraavissa säkeissä Bahá’u’lláh kiistää yhden niistä perusteista, joiden vuoksi jotkut bábít torjuivat Hänen väitteensä, että Hän on Bayánin luvattu. Heidän kielteinen kantansa pohjautui muistioon, jonka Báb oli osoittanut ”Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva” ja jonka kääntöpuolelle Báb oli kirjoittanut: ”Valaiskoot Hänen, jonka Jumala on ilmaiseva, silmäykset tätä kirjettä alakoulussa.” Tämä muistio on julkaistu teoksessa Selections from the Writings of the Báb.

Nämä bábít puolustivat kantaansa sillä, että koska Bahá’u’lláh oli kaksi vuotta vanhempi kuin Báb, Hänen ei ollut mahdollista saada tätä muistiota ”alakoulussa”.

Bahá’u’lláh selittää tässä, että muistiossa viitataan tapahtumiin henkisissä maailmoissa tämän olemassaolon tason tuolla puolen.

186. Me otimme vastaan Jumalan ... säkeet, jotka Hän Meille esitti ¶175

Muistiossaan ”Hänelle, joka ilmaistaan” Báb luonnehtii Bayánia ^{[sivu 243]}uhrilahjaksi itseltään Bahá’u’lláhille. Ks. Selections from the Writings of the Báb.

187. Oi Bayánin kansa! ¶176

Viittaus Bábin seuraajiin.

188. kirjaimet O, L ja E yhdistettiin ja sidottiin yhteen ¶177

Shoghi Effendi on selittänyt puolestaan kirjoitetuissa kirjeissä ”kirjainten O, L ja E” merkitystä. Ne muodostavat sanan ”ole”, joka hänen sanojensa mukaan ”tarkoittaa Jumalan luomisvoimaa, Jumalan, joka käskynsä kautta saa kaiken tulemaan olevaisuuteen” ja ”Jumalan ilmaisijan voimaa, Hänen suurta henkistä luomisvoimaansa”.

Käskysana ”ole” on arabiankielisessä alkuperäistekstissä sana ”kun”, joka muodostuu kahdesta kirjaimesta ”káf” ja ”nún”. Shoghi Effendi on kääntänyt ne edellä esitetyllä tavalla. Tätä sanaa on käytetty Qur’ánissa Jumalan käskynä, joka kutsuu luomakunnan olevaisuuteen.

189. tämän uuden maailmanjärjestyksen ¶181

Persiankielisessä Bayánissa Báb sanoi: ”Hyvin on oleva sen, joka kiinnittää katseensa Bahá’u’lláhin järjestykseen ja lausuu kiitosta Herrallensa. Sillä Hänet varmasti ilmaistaan. Jumala tosiaankin on peruuttamattomasti säätänyt sen Bayánissa.” Shoghi Effendi samastaa tämän ”järjestyksen” siihen järjestelmään, jota Bahá’u’lláh ennakoi Aqdasissa, jossa Hän todistaa sen vallankumouksellisesta vaikutuksesta ihmiskunnan elämään ja ilmaisee sen toimintaa ohjaavat lait ja periaatteet.

”Uuden maailmanjärjestyksen” piirteet on hahmoteltu Bahá’u’lláhin ja ‘Abdu’l-Bahán kirjoituksissa sekä Shoghi Effendin ja Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston kirjeissä. Nykyisen bahá’í-hallintojärjestyksen laitokset, jotka muodostavat Bahá’u’lláhin maailmanjärjestyksen ”rakenteellisen perustan”, kypsyvät ja kehittyvät bahá’í-maailmanyhteisöksi. Tähän liittyen Shoghi Effendi vakuuttaa, että hallintojärjestys, ”kun sen ^{[sivu 244]}eri osat, sen elimelliset laitokset, alkavat toimia tehokkaasti ja pontevasti, tulee vaatimaan oikeutensa ja näyttämään todeksi asemansa ei pelkästään ytimenä vaan peräti mallina sille uudelle maailmanjärjestykselle, jonka on ajan täyttyessä määrä sulkea piiriinsä koko ihmiskunta”.

Lisätietoa tämän uuden maailmanjärjestyksen kehittymisestä on esimerkiksi Shoghi Effendin kirjeissä, jotka on julkaistu teoksessa The World Order of Bahá’u’lláh.

190. Oi turmeluksen lähde! ¶184

Tämä on viittaus Mírzá Yaḥyáhan, joka tunnetaan nimellä Ṣubḥ-i-Azal (Ikuisuuden aamu), Bahá’u’lláhin nuorempaan velipuoleen, joka nousi Häntä vastaan ja vastusti Hänen asiaansa. Báb nimitti Mírzá Yaḥyán palvelemaan bábí-yhteisön nimellisenä johtajana odotettaessa edessä olevaa Luvatun ilmaisemista. Mírzá Yaḥyá petti Siyyid Muḥammad-i-Iṣfahánín (ks. huomautus 192) yllytyksestä Bábin luottamuksen, väitti olevansa itse Hänen seuraajansa ja vehkeili Bahá’u’lláhia vastaan yrittäen jopa murhauttaa Hänet. Kun Bahá’u’lláh Adrianopolissa ilmoitti hänelle muodollisesti lähetystehtävänsä, Mírzá Yaḥyá vastasi siihen menemällä niinkin pitkälle, että väitti olevansa itsenäisen ilmoituksen vastaanottaja. Lopulta kaikki torjuivat hänen perusteettomat väitteensä paitsi muutamat, joita alettiin kutsua azalíksi (ks. huomautus 177). Shoghi Effendi kuvaa häntä ”Bábin liiton arkkirikkojaksi” (ks. God Passes By, luku x).

191. muista, miten Me päivin ja öin kaitsimme sinua asian palvelukseen ¶184

Teoksessa God Passes By Shoghi Effendi viittaa siihen, että Bahá’u’lláh, joka oli kolmetoista vuotta Mírzá Yaḥyáta vanhempi, oli opastanut häntä ja huolehtinut hänestä hänen nuoruusvuosinaan ja hänen jo kasvettuaan mieheksi.

^{[sivu 245]}192. Jumala on käynyt käsiksi siihen, joka sinut harhaan johti ¶184

Viittaus Siyyid Muḥammad-i-Iṣfaháníhin, jota Shoghi Effendi kuvaa ”bahá’í-ilmoituksen antikristukseksi”. Hän oli luonteeltaan turmeltunut ja vahvasti omia etujaan ajava mies, joka sai Mírzá Yaḥyán vastustamaan Bahá’u’lláhia ja väittämään itsellään olevan profeetan asema (ks. huomautus 190). Vaikka Siyyid Muḥammad oli Mírzá Yaḥyán kannattaja, hänet karkotettiin Bahá’u’lláhin mukana ‘Akkáhan. Hän jatkoi kiihotusta ja juonittelua Bahá’u’lláhia vastaan. Kuvatessaan hänen kuolemansa olosuhteita Shoghi Effendi on kirjoittanut teoksessa God Passes By:

Uusi vaara uhkasi nyt selvästikin Bahá’u’lláhin henkeä. Vaikka Hän oli itse useita eri kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti tiukasti kieltänyt seuraajiaan ryhtymästä mihinkään kostotoimiin ahdistajiaan vastaan ja oli jopa lähettänyt takaisin Beirutiin vastuuttoman arabikäännynnäisen, joka oli mielessään hautonut kostavansa rakkaan Johtajansa kärsimät vääryydet, seitsemän Hänen seuralaisistaan etsi vaivihkaa käsiinsä kolme vainoajistaan, joiden joukossa olivat Siyyid Muḥammad ja Áqá Ján, ja surmasi heidät.

Ennestäänkin ahtaalla olevaan yhteisöön iskenyt tyrmistys oli sanoin kuvaamaton. Bahá’u’lláhin suuttumuksella ei ollut rajoja. ”Jos Me”, Hän täten tuo ilmi tuntemuksensa pian tämän tapauksen jälkeen ilmaisemassaan muistiossa, ”lausuisimme julki sen, mikä Meidän osaksemme tuli, taivaat halkeaisivat ja vuoret murenisivat.” ”Vankeuteni”, Hän kirjoitti toisella kertaa, ”ei voi Minua vahingoittaa. Se, mikä voi Minua vahingoittaa, on niiden käytös, jotka rakastavat Minua, jotka väittävät olevansa yhteydessä Minuun ja silti syyllistyvät siihen, mikä saa Minun sydämeni ja Minun kynäni vaikeroimaan.”

^{[sivu 246]}193. Valitkaatte yksi kieli ... omaksukaatte ... yhteinen kirjoitustapa. ¶189

Bahá’u’lláh määrää, että tulee ottaa käyttöön yleismaailmallinen kieli ja kirjoitustapa. Hänen kirjoituksensa ennakoivat kaksivaiheisen prosessin. Ensimmäisessä vaiheessa on määrä valita olemassa oleva tai keksitty kieli, jota sitten opetettaisiin kaikissa maailman kouluissa apukielenä äidinkielen ohella. Maailman hallituksia kehotetaan edustuslaitostensa kautta saattamaan voimaan tämä suurimerkityksinen laki. Toinen vaihe olisi kaukaisessa tulevaisuudessa lopulta omaksua kaikille maan päällä yksi ainoa kieli ja yhteinen kirjoitustapa.

194. Me olemme asettanut kaksi ihmisrodun aikuistumisen tunnusmerkkiä ¶189

Ensimmäinen ihmiskunnan aikuistumisen tunnusmerkki, johon Bahá’u’lláhin kirjoituksissa viitataan, on sellaisen tieteen ilmaantuminen, jota kuvataan siksi ”jumalalliseksi filosofiaksi”, johon kuuluu mullistavan menetelmän löytäminen alkuaineitten muuttamiseksi toisiksi. Tämä on osoitus siitä, miten loistokasta on tietämyksen valtava laajeneminen tulevaisuudessa.

”Toisesta” tunnusmerkistä, jonka Bahá’u’lláh toteaa ilmaisseensa Kitáb-i-Aqdasissa, Shoghi Effendi sanoo, että Bahá’u’lláh ”... on kaikkein pyhimmässä kirjassaan määrännyt, että tulee valita yksi kieli ja omaksua yhteinen kirjoitustapa kaikkien maan päällä olevien käytettäviksi, käsky, joka olisi, kun se on toteutettu, yksi 'ihmisrodun aikuistumisen' tunnusmerkeistä”, kuten Hän itse vakuuttaa tuossa Kirjassa.

Syvällisempää ymmärrystä tästä ihmiskunnan aikuistumisen prosessista ja etenemisestä kohti kypsyyttä saa seuraavista Bahá’u’lláhin sanoista:

Yksi maailman kypsyyden tunnusmerkeistä on se, että kukaan ei suostu kantamaan kuninkuuden taakkaa. Kuninkuus pysyy, ilman että kukaan haluaa yksin kantaa sen taakkaa. Tuo päivä on oleva se päivä, jona viisaus tulee silmin nähtäväksi ihmiskunnan keskuudessa.

^{[sivu 247]}Shoghi Effendi on liittänyt ihmisrodun aikuistumisen koko ihmiskunnan yhdistymiseen, maailmanyhteisön perustamiseen ja ennennäkemättömään virikkeeseen ”koko ihmisrodun älylliselle, moraaliselle ja henkiselle elämälle”.

^{[sivu 248]}

Sanasto

‘Abdu’l-Bahá

”Bahán palvelija”, ‘Abbás Effendi (1844–1921), Bahá’u’lláhin vanhin poika ja nimitetty seuraaja sekä Hänen liittonsa keskus.

abjad

Ikivanha arabialainen järjestelmä numeroarvon antamiseksi kirjaimille, niin että numeroita voivat edustaa kirjaimet ja päinvastoin. Näin jokaisella sanalla on sekä kirjaimellinen merkitys että numeroarvo.

Báb

Sananmukaisesti ”Portti”, Mírzá ‘Alí-Muḥammadin (1819–1850) omaksuma arvonimi Hänen ilmoitettuaan lähetystehtävänsä Shírázissa toukokuussa 1844. Hän oli bábí-uskon perustaja ja Bahá’u’lláhin airut.

Bahá

Bahá tarkoittaa ”Kirkkaus”. Se on Jumalan korkein nimi sekä arvonimi, jolla viitataan Bahá’u’lláhiin. Myös bahá’í-vuoden ensimmäisen kuukauden ja kunkin bahá’í-kuukauden ensimmäisen päivän nimi.

Bahá’u’lláh

”Jumalan kirkkaus”, Mírzá Ḥusayn-‘Alín (1817–1892), bahá’í-uskon perustajan, arvonimi.

Bayán

Bayán (”Selonteko”) on Bábin antama nimi lakikirjalleen, ja sitä käytetään myös, kun viitataan kaikkiin Hänen kirjoituksiinsa. Persiankielinen Bayán on Bábin laajin opetusten kirja ja Hänen säätämiensä lakien tärkein aarreaitta. Arabiankielinen Bayán on sisällöltään vastaava mutta suppeampi ja vähemmän ^{[sivu 249]}merkittävä. Termiä ”Bayán” käytetään Huomautuksissa ilman tarkempaa täsmennystä viittaamaan aiheisiin sekä persiankielisessä Bayánissa että arabiankielisessä Bayánissa.

Ḥuqúqu'lláh

”Jumalan oikeus”. Asetettu Kitáb-i-Aqdasissa; se on maksu, jonka bahá’ít suorittavat uskon pään kautta bahá’í-kirjoituksissa tarkoin määrättyihin tarkoituksiin.

Mashriqu’l-Adhkár

Sananmukaisesti ”Jumalan ylistyksen sarastuspaikka”, tarkoittaa bahá’í-temppeliä ja sen apurakennuksia.

mithqál

Painoyksikkö, joka vastaa vähän yli 3½ grammaa. Sitä käytetään Kitáb-i-Aqdasissa viitattaessa eri tarkoituksiin osoitettuihin kulta- ja hopeamääriin, jotka ovat tavallisesti 9, 19 tai 95 mithqália. Näitä vastaavat määrät metrijärjestelmässä ja troy-unsseina (joita käytetään arvometallien punnituksessa) ovat seuraavat:

Tämä laskenta perustuu Shoghi Effendin antamaan ohjaukseen hänen puolestaan kirjoitetussa kirjeessä, jossa sanotaan, että ”yksi mithqál käsittää yhdeksäntoista nakhudia. Kahdenkymmenenneljän nakhudin paino on yhtä kuin neljä grammaa ja kolme viidennestä. Laskutoimitukset voidaan tehdä tältä pohjalta.” Lähi-idässä vanhastaan käytetyt mithqálit käsittivät 24 nakhudia, mutta Bayánissa tämä muutettiin 19 nakhudiksi, ja Bahá’u’lláh vahvisti tämän siksi mithqálin suuruudeksi, johon viitataan bahá’í-laeissa (K&V 23).

nakhud

Painoyksikkö. Ks. mithqál.

Qayyúmu’l-Asmá'

Bábin selitys Qur’ánin Joosefin suuraan. Se ilmaistiin vuonna 1844, ja Bahá’u’lláh luonnehtii tätä teosta sanoin ”ensimmäinen, ^{[sivu 250]} suurin ja mahtavin kaikista kirjoista” bábí-uskontojärjestelmässä.

Shoghi Effendi

Shoghi Effendi (1897–1957), bahá’í-uskon suojelija 1921–1957. Hän oli ‘Abdu’l-Bahán vanhin tyttärenpoika, ja ‘Abdu’l-Bahá nimitti hänet uskon pääksi.

Síyáh-Chál

Sananmukaisesti ”Musta onkalo”. Pimeä, pahanhajuinen maanalainen vankityrmä Ṭihránissa. Bahá’u’lláh vangittiin sinne neljäksi kuukaudeksi vuonna 1852.

Luettelo Shoghi Effendin kääntämistä Kitáb-i-Aqdasin katkelmista

Lähteiden lyhenteet

• BA Shoghi Effendi. Bahá’í Administration: Selected Messages 1922–1932. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, rev. edn., 1968.
• BC National Spiritual Assembly of the Bahá’ís of the United States. The Bahá’í Community: A Summarization of Its Organization and Laws. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, rev. edn., 1963.
• CF Shoghi Effendi. Citadel of Faith: Messages to America, 1947–1957. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, 1965.
• ESW Bahá’u’lláh. Epistle to the Son of the Wolf. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, 1979.
• GWB Bahá’u’lláh. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, rev. edn., 1980.
• PDC Shoghi Effendi. The Promised Day Is Come. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, rev. edn., 1980.
• SW Star of the West: The Bahá’í Magazine. vol. xiv, July 1923, no. 4. Reprinted 1978. Oxford: George Ronald.
• UD Shoghi Effendi. The Unfolding Destiny of the British Bahá’í Community. London: Bahá’í Publishing Trust, 1981.
• WOB Shoghi Effendi. The World Order of Bahá’u’lláh: Selected Letters. Wilmette, Illinois: Bahá’í Publishing Trust, 1974.

Katkelmat

kappale

• 1–5 ”Ensimmäinen velvollisuus ... oi syvällistä näkemystä omaavat!” (GWB CLV)
• 7 ”Aina kun lakini ... Hänen ehdottoman säädöksensä tarkoituksen.” (GWB CLV)
• 10 ”Me olemme käskenyt teitä kypsyysiän alusta ... Jalomielinen.” (BC s. 40)
• 16 ”Me olemme määrännyt teille paastoamisen ... juhlaksi Naw-Rúzin.” ”Matkustavaiset, sairastavat ... paastoamaan ...” (BC s. 40)
• 17 ”Pidättykää ruoasta ... Kirjassa määrätty.” (BC s. 40)
• 30 ”Herra on säätänyt ... ei sillä ole väliä.” ”Heidän tulee olla Armeliaan uskottuja ... oi te, jotka käsitätte.” (BA s. 21)
• 35 ”Oi te Armeliaan palvelijat ... joutavia kuvitelmiansa.” (SW s. 112)
• 37 ”Ken väittää saaneensa ... Kaikkiviisaan käskyä.” (GWB CLXV)
• 38–40 ”Älkää masentuko ... luetaan kuolleihin.” (GWB LXXI)
• 43 ”Älkää vaikeroiko koettelemusten hetkinänne ... Hän, joka on tietoinen.” (SW s. 112)
• 48 ”Jokainen isä on ... sulkeneet sisäänsä koko maailman.” (SW s. 112)
• 52 ”Oi te oikeuden miehet ... Uskollinen.” (SW s. 112)
• 53–55 ”Älkää antako sydämenne ... olla kiitollisia.” (GWB LXXII)
• 58–59 ”Varokaa, että ... todistaa.” (GWB LXXII)
• 63 ”Solmikaa avioliitto ... Minua mainitsee ...” (UD s. 195)
• 78–84 ”Oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kaikkien ylivaltainen Herra ... häntä auttaaksenne.” (GWB CV)
• 85 ”Oi Itävallan keisari! ... säihkyvää valoa.” (PDC s. 37)
• 86 ”Sano: Oi Berliinin kuningas! ... niitä, jotka pohtivat.” (PDC s. 36–37)
• 87 ”Mitään Me emme ole teiltä ... oi kuninkaitten joukko!” (PDC s. 26)
• 88 ”Kuullelkaatte, oi Amerikan hallitsijat ... käskyjen vitsalla.” (CF s. 18–19)
• 89 ”Oi sinä kahden meren äärellä ... Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.” (PDC s. 40)
• 90 ”Oi Reinin rannat! ... häikäisee loistollansa.” (PDC s. 37)
• 91–93 ”Älä salli minkään sinua murehduttaa ... ihmeisessä Kirjassa säädetty.” (GWB LVI)
• 99–104 ”Sano: Oi uskonnon johtajat! ... sen käsittää.” (GWB XCVIII)
• 105 ”Ken tulkitsee ... Selkeän kirjan kadotettuja.” (ESW s. 129–130)
• 118 ”Herra on suonut luvan ... luut heräisivät eloon.” (SW s. 113)
• 120 ”Kaunistakaa päänne ... Kaikkiviisaan lakien päiväntähti.” (SW s. 113)
• 121 ”Kun läsnäoloni valtameri ... Ikivanhasta juuresta.” (WOB s. 134)
• 122–125 ”Ajatelkaa ihmisten mielen ... valtiuteen vaihtamasta.” (GWB CLIX)
• 144 ”Seurustelkaa kaikkien uskontojen kanssa ... kaikki päättyy.” (SW s. 114)
• 161–163 ”Siunattu on se ihminen ... Kaikkein anteliain.” (GWB XXXVII)
• 165 ”Oi jumaluusoppineitten joukko! Kun säkeeni ... outoa.” (PDC s. 82)
• 165 ”Me olemme rikki reväissyt ... vastedes ...” (PDC s. 82)
• 166 ”Jos te olisitte uskoneet ... piittaamattomia.” (PDC s. 82)
• 167 ”Tämä on asia ... jumalankuvanne järkkymään.” (PDC s. 82)
• 169 ”Oi jumaluusoppineitten joukko! Varokaa ... merkkien Sarastuspaikan!” (PDC s. 82)
• 171 ”Reväiskää verhot rikki ... välinpitämättömiä.” (PDC s. 82)
• 173 ”Onnelliset olette te ... heräisivät henkiin.” (SW s. 114)
• 174 ”Kun Mystinen kyyhky ... tästä Mahtavasta rungosta.” (WOB s. 134)
• 181–183 ”Maailman tasapaino ... Mahtavan, Rakastavan asiassa.” (GWB LXX)

^{[sivu 254]}

Hakemisto

Kitáb-i-Aqdasin tekstiin viitataan kappaleen numerolla, Kysymyksiin ja vastauksiin kysymyksen numerolla ja Huomautuksiin huomautuksen numerolla. Muuten viitataan sivunumeroon tavallisen käytännön mukaan. Joten:

KA14 viittaa kappaleeseen 14 Kitáb-i-Aqdasissa
KV10 viittaa kysymykseen (tai vastaukseen) numero 10
h14 viittaa huomautukseen numero 14
99 viittaa sivuun 99

• Aabraham h65
• aamu ks. myös auringonnousu
  • ajan määrittäminen KV64
  • määritelmä (velvollisuusrukousta varten) KA6, KV83, 144, 146, h5, h6, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • paaston ajat KA17, h25, h32, ks. myös paastoaminen
  • säkeiden lausuminen KA149, KV68, h165, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
  • aamunkoitto, rukoileminen KA33, KA115, KV15, h5, h142
• aarre
  • aarrelöytö KV101, 155
  • Kätketty KA15, h23
• aarteisto (rahasto) KV72, h42, ks. myös oikeusneuvosto(t)
• Abá Badí‘ KV104
• ‘Abdu’l-‘Azíz, sulttaani h120
• ‘Abdu’l-Bahá 3, h184, 248
  • esikuva 3
  • Jumalallinen suunnitelma 4
  • kirjoitukset (muistiot)
    • yksityiset teokset ei lueta ”Jumalan säkeisiin” h165
    • Memorials of the Faithful h183
    • Vastauksia Joihinkin Kysymyksiin h75, h86
    • viimeinen tahto ja testamentti 3, h49, h66, h125, h183
  • nimittäminen Bahá’u’lláhin seuraajaksi 3, 12–13, KA121, KA174, 143, h1
    • hän, jonka Jumala on tarkoittanut KA121, h145
    • Jumalan sanan tulkitsija KA174, h130, h184
    • Kaikkein mahtavin oksa h145
    • Liiton keskus h66, h125
  • nimittää Shoghi Effendin Suojelijaksi 3, h66, h130
• vallanperijät 3
• Abhá ks. Korkein nimi
• abjad-järjestelmä h28, h50, h122, h172, 248
• Adrianopoli KA37, KV100, h33, h63, h190
• Aghṣán KA42, KA61, 159, h66, h67, h85, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá; Shoghi Effendi
• Aḥmad-i-Aḥsá’í, Shaykh KA157, h171, h172, h182
• Aḥmad-i-Kirmání, Mírzá h177
• Aḥmad-i-Rúḥí, Shaykh h177
• aikuinen ks. kypsyysikä
• aikuistuminen ks. ihmisrotu; kypsyysikä
• aineelliset keinot, käyttö KA66, KA113, 161
• ainous ks. Jumala, ykseys
• ajanjakso, jumalallinen h170, h172, h183
• ‘Akká KA85, KA132, KA136, h8, h63, h116, h127, h192
• ‘alá’-kuu KV71, h25, h26, h27, ks. myös paastoaminen
• alennus KA123, KA138, KA158, h57, h58, h171
• alif, Pystysuora KA157, h172
• alkoholi KA119, h144, h170, ks. myös päihteet; viini
• alkuaineiden muuttaminen toisiksi h194
• Alláh-u-Abhá ks. Korkein nimi
• almuvero ks. Zakát
• altaat, persialaiset KA106, h131–132, ks. myös kylpeminen
• Amerikan tasavallat 15, KA88
• ammatti, velvollisuus harjoittaa ammattia 14, KA33, h56, h162, ks. myös työ
• ammattiauttajat h58
• anteeksianto KV47, h58, ks. myös synti
• katuminen ja KA49, KA184, KV11
• antiikki h166
• antikristus h192
• apu ks. auttaminen
• Apulaisneuvosto h183
• Áqá Ján h192
• Aqṣán moskeija KA85, h116
• arabi(t) KV74, h192
• arabian kieli vii, viii, h28, h172<
  • arabiankielinen Bayán 248
  • Bahá’u’lláhin arabian kielen taito 9
  • Kitáb-i-Aqdasin 9, 10, ks. myös Kitáb-i-Aqdas
  • tiettyjen termien kääntäminen h3, h22, h32, h33, h36, h46, h48, h66, h74, h134, h181, h188
• arkki ks. purppurainen arkki
• arkku ks. hautaus
• arpajaiset h169, ks. myös uhka- ja onnenpelit
• ar-Rúm h119, ks. myös Konstantinopoli
• arvon aleneminen, omaisuuden KV96
• arvonimi ks. ‘Abdu’l-Bahá; Báb; nimet ja ominaisuudet, Jumalan ja/tai Bahá’u’lláhin
• arvonnat ks. uhka- ja onnenpelit
• aseet KA159, KV24, h83, h173
• aseiden kantaminen KA159, 156, h173
• asia, Jumalan ks. bahá’í-usko
• asian kädet h67, h183, ks. myös oppineet, Bahán kansan keskuudessa
• asketismi 14, KA36, 155, h61
• astiat, kultaiset ja hopeiset KA46, 156, h72
• astronomia h147
• asunto ks. perintö; talo(t)
• Ašhabad (‘Ishqábád) h124
• auktoriteetti ks. valta
• auringonlasku
  • aika velvollisuusrukoukselle KV83, 144, 145, h5, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • Naw-Rúzin ajankohdan määrittäminen KV35
  • paaston ajat KA17, h25, h32, ks. myös paastoaminen
• auringonnousu
  • aika velvollisuusrukoukselle KV83, 144, 145, h5, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • paaston ajat KA17, h25, h32, ks. myös paastoaminen
  • rukous aamunkoiton aikaan KA33 Mashriqu’l-Adhkárissa KA115, KV15, h142
• aurinko symbolina
  • Jumalan ilmaisijasta KA6, KA41, KA53, h8
  • laeista KA7, KA108
• auttaminen (apu)
  • jumalallinen apu KA53, KA74, KA157, 162
  • Jumalan asian KA84, KA159
  • kuninkaan, joka nousee KA84
  • lakien antama apu KA4
• avioero ks. myös avioituminen uudelleen; avioliitto
  • avioituminen uudelleen KA68, h101–102
  • eroaminen KA68, KA70, KV19, KV98
    • aviopuolison poissaolon vuoksi KA67, KV4, h96–99
  • kärsivällisyysvuosi KA69, KV4, KV12, h100
    • ja kiintymyksen sulotuoksun palautuminen KA68, KV11, KV19, KV38, KV40
    • kirjaaminen KV98
    • todistajat KV73, KV98, h100
    • vaimon ja lasten elatus KA70, h100
  • myötäjäisten palauttaminen KV12, KV47
  • paheksunta 14, KA70, KV98, h100
  • uskottomuus KA70
• avioituminen uudelleen
  • aikaisemman aviopuolison kanssa KA68, KV31, 150, 151, 157, h101–102
  • aviopuolison kuoleman takia KA67, KV27, 149, h97, h99
  • aviopuolison pitkittyneen poissaolon takia KA67, KV4, 149, h96, h97–98
• avioliitto 4, 14, 147–149, ks. myös avioero; avioituminen uudelleen; kihlaus; matkustaminen; myötäjäiset; neitsyys; perhe
  • aviopuolison poissaolo KA67, KV4, h96–99
  • kuolema poissa ollessa KA67, KV27
  • aviopuolison valinta KA65, KA107, KV30, KV92
  • ei pakollinen KV46, h91
  • ei-uskovien kanssa KA139, KV84
  • kärsivällisyyteen ja ykseyteen aviopuolisoiden välillä velvoitetaan KA67, KA70, KV4, h98
  • sukulaisten välillä, rajoitukset 7, KA107, KV50, h133
  • säkeet KV3, KV12
  • tarkoitus KA63, h88, h133, h134
  • vanhempien suostumus KA65, KV13, h92
  • yksiavioisuus 14, KA63, h89
• aviomies ks. avioero; avioituminen uudelleen; avioliitto; myötäjäiset; perintö
• aviopari ks. avioero; avioliitto
• aviopuoliso ks. avioero; avioliitto; aviorikos; perintö
• aviorikos h36
  • kielletty KA19, 155
  • rangaistus 14, KA49, KV49, h77
    • jokaisesta aviorikoksesta maksettava sakko KV23
• avustaminen, köyhien ja kärsivien, h53, h161
• Ayyám-i-Há ks. välipäivät
• azalít KA164, h177, h190
• Báb
  • arvonimet
    • Bayánin alkupiste KA129, KA140, h150, h159
    • Peripiste KV8, KV29, KV32, KV100
  • Bahá’u’lláh viittaa Häneen KA135–136, KA140–143
  • ennakoi Bahá’u’lláhin järjestystä h189
  • ennusti Bahá’u’lláhin kärsimykset h1
  • hautapyhäkkö h114
  • ilmoitus ks. pyhäpäivät
  • kirjoitukset ks. myös Bayán
    • Bahá’u’lláhille osoitettu muistio KA175–176, h185, h186
    • Qayyúmu’l-Asmá' h1, h115, 249–250
    • Selections from the Writings of the Báb h185, h186
  • lait ks. Bayán, lait
  • marttyyrikuolema ks. pyhäpäivät
  • nimitti Mírzá Yaḥyán h190
  • ”Pystysuora alif”, symbolina Hänen tulostaan KA157, h172
  • seuraajat (bábít) KA137, KA140, KA176, h178, h179, h185, h187
  • syntymä (toinen kaksoissyntymäpäivistä) KV2, ks. myös pyhäpäivät
  • talo Shírázissa ks. pyhiinvaellus; pyhät ja historialliset paikat
  • uskontojärjestelmä 7, h109, h172
  • varoitus h180
  • vastustajat KA166, KA170, h178, h182
  • viittaukset Häneen, jonka Jumala on ilmaiseva 161, h189
    • Bayánin lait alistettu Hänen vahvistettavakseen 8, h109
    • kieltää seuraajia esittämästä Hänelle kysymyksiä KA126, h146
    • kunnianosoitus Hänelle KA135–136, h156
    • käskee tarjota verrattoman kallisarvoisia lahjoja KA114, h141
    • muistio Hänelle KA175–176, h185, h186
    • samastaa Qiblihin Häneen KA137, 143
    • viittaa Häneen ”Elävänä kirjana” h155
• badí‘-kalenteri h26, h27, h147, h148, ks. myös kalenteri, bahá’í-
• Baghdád KV29, h54, h107, h138, h154
• Bahá ks. Bahá’u’lláh; Korkein nimi
  • kansa ks. bahá’ít
  • kuukausi KA127
  • luku KA30, h50
• Bahá’í World, The h27, h139, h143, h147
• bahá’í-usko (Jumalan asia)
  • hallinnon maailmankeskus h114
  • hyväksyminen KA1, KA132, KA166, KA182, h179
  • johtoasema KA167
  • julistus KA75, KA80, KA103, KA118, KA132, KA134, KA143, KA163, KA168, h158
  • kieltäminen KA140, KA167, KA169, KA170, KA179, h171, h180
  • kirjoitukset ks. otsakkeet kohdassa kirjoitukset, bahá’í-
  • levittäminen ks. opettaminen, asian
  • palveleminen 14, KA35, KA74, KA184, 89, h2, ks. myös palveleminen
    • vetää puoleensa jumalallisen avun KA38, KA53, KA74, ks. myös auttaminen
  • ”purppurainen arkki” viittaa siihen h115
  • pyhät paikat ks. pyhät ja historialliset paikat
  • sen asioiden johtaminen h67, h183, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá; oikeusneuvosto(t); Shoghi Effendi
  • suhde Bábin uskoon 7–8, KA129, KA136, KA139, KA140, KA179–180
  • suojeleminen h183
  • taloudellinen perusta ks. Ḥuqúqu'lláh; rahasto, bahá’í-; Zakát
  • tunnustaminen valtionuskonnoksi h49
  • uskon pää ks. ‘Abdu’l-Bahá; oikeusneuvosto(t); Shoghi Effendi
  • vastustus KA73, KA135, KA164, KV57, h109, h177, h182, h190, h192
    • ennustettu KA37, 161
  • voitto
    • lakien avulla KA4
    • uskovien avulla KA42, KA94, KA164, KA178
  • ykseys ks. ykseys
• bahá’ít (uskovat, Bahá’u’lláhin seuraajat, rakastetut, Bahán kansa)
  • heiltä kielletään 155–156
  • heitä velvoitetaan, kehotetaan 14–15, 157–159
  • ja ei-bahá’ít KA29, KA75, KA144, KV33–34, KV84, h38
  • käytös ja luonne, joita edellytetään 14–15, 158–159, ks. myös käytös; teot; ks. muut otsakkeet kohdassa ominaisuudet, joita bahá’ílta edellytetään
  • käännyttävä ‘Abdu’l-Bahán puoleen KA121, h145
  • velvollisuudet 143–160
    • lakien noudattaminen 14–15, KA1
    • Jumalan ilmaisijan tunteminen 14–15, KA1
• Bahá’u’lláh
  • arabian kielen taito 9
  • asema KA47, KA142–143, 160, h160, ks. myös alla Bahá’u’lláh, nimet ja arvonimet
  • edustaa jumaluutta KA1, KA86, KA132, KA143, KA172
  • erehtymättömyys ks. erehtymättömyys
  • hautapyhäkkö (Kaikkein pyhin hautapyhäkkö, Kaikkein pyhin hauta) KA6, h8, h54
  • ja ”ylimaallisen ykseyden koulu” KA175–177, h185
  • Joosef, todellinen h1
  • karkotus h33
  • kirjoitukset 8–9, h189, h193, h194, ks. myös Kitáb-i-Aqdas; Kysymyksiä ja vastauksia; teksti, pyhä
    • epäyhdenmukaisuus muistioiden välillä KV57
    • rikkomattomuus KA117, h143
    • sinetillä vahvistettu KA117, h143
    • yksityiset teokset
      • Kitáb-i-`Ahd (Liittoni kirja) h37, h66, h145, h183
      • Kitáb-i-Aqdasia täydentävät viii, 8–9
        • Kysymyksiä ja vastauksia ks. Kysymyksiä ja vastauksia
        • Tablets of Bahá’u’lláh revealed after the Kitáb-i-Aqdas 9, 87
          • Bishárát h58, h61, h173
          • Ishráqát 87, 89–90, h75, h109
          • Paratiisin sanat h61
      • Kitáb-i-Íqán h180, h182
      • Kätketyt sanat h23, h37
      • Muistio Abá Badí‘ille KV104
      • Muistio Napoleon III:lle h118
      • Prayers and Meditations by Bahá’u’lláh h23
      • Rukous kuolleille ks. Rukous kuolleille
      • Súriy-i-Ḥajj KV10, h54, h68
      • velvollisuusrukoukset ks. velvollisuusrukoukset
      • viimeinen tahto ja testamentti ks. yllä Kitáb-i-‘Ahd
• kuvaa itseään h1, h160
• kärsimykset 12, 15, KA86, KA141, KA158, KA184, h1, h190, h192
• käskyt ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin
• laitokset, Hänen säätämänsä 3, 12–14, KA30, KA42, h49, h66–67, ks. myös oikeusneuvosto(t); Suojelijalaitos; tulkinta, pyhän tekstin
• laki (lait) ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin
• lakien noudattaminen KA1
• liitto 3, KA37, KA121, KA174, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá
  • arkkirikkoja h9
• lähetystehtävä kerrottu Mírzá Yaḥyálle h190
• lähetystehtävän ilmoittaminen KA75, h107, h138, ks. myös pyhäpäivät
• maailmanjärjestys 1, 12–14, KA181, 160, h189, ks. myös hallintojärjestys, bahá’í-; oikeusneuvosto(t)
• nimet ja arvonimet h23, h160
  • Elävä kirja KA134, KA168, h155
  • Hän, joka saa aamun koittamaan KA117, h143
  • Hän, jonka Jumala on ilmaiseva KA135, KA137, KA139, h7, h48, h141, h146, h155, h157–158, h185–186
  • ihmiskunnan lunastaja 13
  • Ikiaikainen KA80
  • Ikiaikainen kauneus KV100
  • Ikivanha juuri KA121, h145
  • Jumalan lakien lähde KA1, KA50
  • Jumalan sijaishallitsija KA167, h181
  • Kaikkein mahtavin valtameri KA96
  • Kuningasten kuningas 13, KA82
  • Kynä KA54, KA55, KA158
    • Hänen käskynsä KA67
    • Hänen käskyvaltansa KA68
    • Ikikuninkaan KV105
    • Ilmoituksen KA5, KA58, KA63
    • Kirkkauden 89
    • Korkeimman KA2, KA16, KA24, KA86, KA136, KA142, KA175
    • Oikeudenmukaisuuden KA72
    • Ylevin KA17, KA41, KA179, KV106, h24
    • Ylimmäinen h24
  • Kätketty mysteeri 94
  • lainantaja 13
  • Luvattu KA35, KA88, h108, h153, h158, h185, h190, ks. myös Luvattu
  • maailma(i)n Kaivattu KA1, KA157
  • Mahtava runko KA174, h184
  • Mystinen kyyhky KA174
  • Neuvonantaja KA52
  • Päivänkoitto KA3, KA4, KA102, KA143, KA186
    • Ilmoituksen 14–15, KA1, KA80, KA86, KA109, KA148, 97
    • Jumalallisen ykseyden KA175
    • Jumalan merkkien KA35, 94–95
    • Jumalan valon KA85, h116
    • Nimien KA88
    • oivallisimpien arvonimiensä KA143
    • Suuruuden KA88
  • päiväntähti KA92, KA120
    • Ilmaisun KA16
  • Rakastetuin KA129, KA141
  • sarastuspaikka KA74, KA113, KA143, KA149, KA186, h23
    • Ilmaisun KA29
    • Ilmoituksen KA42, KA60
    • Jumalan asian KA47, h75
    • Kauneuden KA68
    • Loiston KA15
  • Satakieli KA139
  • Säkeiden ilmaisija KA146
  • sääliväisin, Kaikkein KA150
  • Totuuden ja ilmaisun aurinko KA6
  • Vaalittu tunnuskuva 94
  • yhdistäjä 13
• näkemys 1, 2, 11, KA101
• oppimaton KA104
• saa muistion Bábilta KA175–176, h185–186
• sanat ks. myös teksti, pyhä; tulkinta, pyhän tekstin; ks. yllä Bahá’u’lláh, kirjoitukset
  • suloisuus KA3, KA4, KA54, KA179
  • voima ja vaikutus KA3, KA54, KA129, KA136, KA167, KA169
• seuraaja 3, 13, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá
• suhde Bábiin KA20, KA110, KA175, KA179, h108–109, h158, ks. myös Báb
• suhde Jumalaan KA143, h160
• sukulaiset (Aghṣán) 3, KA42, KA61, 159, h66–67, h85
• syntymä KA92, KA110, KV2, h123, h138
• taivaaseenastuminen 1, KA38, KA53, KA121, h9, h54, h125, h139
• talo Baghdádissa KA32, KA133, KV25, KV29, KV32, h54, h154
• tarkoitus KA172
• teologisen koulutuksen puuttuminen KA104
• tieto, ihmisen tiedon ulottumattomissa KA39, KA97, KA175–177
• torjuminen KA35, KA41, KA85, KA139–140, KA141, KA166, ks. myös torjuminen
• tulo KA82, KA85, KA88, KA165, KA177, h33, h108, h153, h158, h160, h172
• tunteminen (tunnustaminen) h48, ks. myös tunnustaminen (tunteminen)
  • ihmisen ensimmäinen velvollisuus KA1
  • kehotuksia KA50, KA55, KA132, KA134–136, KA157, KA183, h155, h172
    • Bayánin kansalle KA137–141, KA179
    • kuninkaille KA82, KA85–86
    • papistolle KA41, KA100, KA102, KA165–166
  • vaikutus uskovaan KA38, KA55
• vankeus h192
• yliherruus KA69, KA82, KA134, KA167, h181
  • ihmisten sydämen valtius 13, KA83

• Bahá’u’lláhin kehotus
  • Bahán kansalle KA84
  • ihmisrodulle KA59
  • jumaluusoppineille KA104, ks. myös papisto
  • kuninkaille KA82
• Bahjí h8, h54, ks. myös Qiblih
• Baṣtámí, Mullá `Alí h178
• Bayán
  • Bayánin kansalle osoitettua KA137–143, KA176–180
  • Bayánin ymmärtäminen KA180
  • ei saa tulla esteeksi Bahá’u’lláhin hyväksymiselle KA179
  • kuvaus KA179, h108, h129, h158, h186, 248–249
    • arabiankielinen ja persiankielinen 248–249
  • lainauksia Bayánista KA135, KA137, KA139, h7, h48, h156, h157, h158, h179, h189
  • lait 2, 8, KA142, h109, h158
    • Bahá’u’lláh kumosi 8
      • avioliitto ei-uskovan kanssa KA139, h158
      • kielto esittää kysymyksiä KA126, h146
      • kirjojen hävittäminen KA77, h109
      • matkustusrajoitukset KA131, h153
      • sakko murheen aiheuttamisesta toiselle h163
      • verrattoman kallisarvoisten lahjojen tarjoaminen Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva h141
    • Bahá’u’lláh vahvisti, täsmensi tai muutti 8
      • aseiden kantaminen h173
      • hautaus h11, h149, h151, ks. myös hautaus
      • hautaussormus, kaiverrus KA129
      • Ḥuqúqu'lláh KV8, ks. myös Ḥuqúqu'lláh
      • kalenteri h26, h139, h147–148, ks. myös kalenteri, bahá’í-; pyhäpäivät
      • karvat ja luut eivät tee tyhjäksi rukousta h12
      • kodin kalustuksen uusiminen h166
      • kultaisten ja hopeisten astioiden käyttö h72
      • lupa avioliitolle KA65
      • maahan kumartaminen h15
      • mithqálin paino KV23, h78
      • myötäjäiset, suuruus h95
      • paastoaminen h20, h26
      • perintö KA20, KV100, 151, h38, h41, ks. myös perintö
      • pyhiinvaellus h55
      • Qiblih KA137, 143, h7, ks. myös Qiblih
      • saarnatuolien kieltäminen h168
      • silkkiin pukeutuminen h174
      • velvollisuusrukous h6, h16, h20, ks. myös velvollisuusrukoukset
      • yhdeksäntoista päivän juhla h82, ks. myös yhdeksäntoista päivän juhla
    • syyt ankaruuteen h109, h158
  • luvattu h153, h185, ks. myös Luvattu
  • suhde Kitáb-i-Aqdasiin 2, 7–8, KA142, h108, h109, h189
• Bayánin alkupiste ks. Báb
• Beirut h192
• Berliini KA86, KA90, h117, h121
• betoni, arkku h149 ks. myös hautaus
• Bospori h120
• Buddha h160
• Bysantti h119
• Daavid (kuningas) h114
• Dawn-Breakers, The h171–172, h178–179
• ei-bahá’í(t)
  • avioliitto ei-bahá’ín kanssa sallittu KA139
  • hyväksyminen todistajiksi KV79, h99
  • ja perintölaki KV34, h38, h158
  • vanhemmat, suostumus avioliitolle h92
• ei-uskova ks. ei-bahá’í(t)
• elatuksen ansaitseminen KA147, h56, h162, ks. myös työ
• elinkautinen vankeus KA62, h86–87
• eläimet KA9, KA123, h12, ks. myös metsästys
  • julma kohtelu kielletty 14, KA187
• eläkkeelle siirtyminen ks. ikä
• elämä KA106

• elämän kirja KA138
• elämän tarkoitus 2, h91
• iankaikkinen elämä KA140, KA150, 93, h40

• enemmistön äänet päätöksenteossa KV99, h52
• enkelit KA53, KA170, h128
• ennustukset
  • Napoleon III:n kukistumisesta h118
  • Reinistä ja Berliinistä KA90, h121
• ennustusten täyttyminen ks. myös uskonnot (muut kuin bahá’í-usko)
• enot KA23, h38, ks. myös perintö
• entistäminen, pyhien paikkojen ks. pyhät ja historialliset paikat
• epistolat ks. Bahá’u’lláh, kirjoitukset
• epäily KA134, KA163, KA164
• epäpuhtaus, rituaalinen, käsite kumottu KA75, 157, h20, h103, h106
• epäsopu 90
• epäusko KA141, ks. myös torjuminen; tunnustaminen (tunteminen)
• erakkous ks. asketismi
• erehtymättömyys 13, ks. myös tulkinta, pyhän tekstin
  • Jumalan ilmaisijan (kaikkein suurin erehtymättömyys) KA47, h75
  • Jumalan sanan KA148, KA183
• erimielisyydet
  • aviopuolisoiden välillä KA69–70, KV19, h100
  • ihmisten välillä KA35
  • neuvottelussa KV99
  • ratkaiseminen pyhän tekstin avulla KA53
• eripura 6, KA183
• erot ilmaistujen säkeiden välillä KV57, KV63, h109
• esi-isät KA10, KA180
• esikoisoikeus h44, ks. myös perintö
• esoteerinen tieto h60
• etelä, aivan etelä KA10, h17
• evankeliumit 13, ks. myös Raamattu; Vanha testamentti
• filosofia, jumalallinen h194
• Frans Joosef, Itävallan keisari 15, KA85, 160, h116
• Gandum-Pák-Kun (Vehnänseuloja) KA166, 162, h179
• haavoittaminen KA56, h81
• ḥadíth h23, h33, h72, h129, ks. myös perimätieto
• hairahtuminen ks. rikkomukset
• hajusteiden käyttö KA76, 159
• hallintojärjestys, bahá’í- 3–4, 13, h52, h82, h114, h189
• hallitsija(t) KA88, KA89, KA91, ks. myös kuninkaat; kuninkuus; oikeusneuvosto(t)
  • ja oppineet h183
• Hallitsijan merkki KA157, h171
• hallitukset ks. myös parlamentit
• kuuliaisuus 14, KA95, 159
• haltuun uskottu omaisuus KV96, 155, ks. myös uskotut miehet
• halu(t) (pyyteet)
  • halujen erämaa KA107
  • maalliset KA86
  • turmeltuneet, itsekkäät KA2, KA29, KA39, KA58, KA165, h25
• hasis h170
• haudat ks. hautaus
• haureus h36, h89, ks. myös aviorikos
• hautajaiset ks. Hautaus
• hautapyhäköt ks. Báb; Bahá’u’lláh
• hautaus 154
  • arkku KA128, h149
  • hautaussormukset KA128–129, KV70, h149
  • kulut KA28, KV9, KV69, h47
  • käärinliina KA130, KV56, h149, h151
  • polttohautaus kielletty h149
  • rukous 99, ks. myös Rukous kuolleille
  • yhden tunnin matka KA130, KV16, h149, h152
• hekuma KA64
• hellittämättömyys KA74, ks. myös horjumattomuus
• henki
  • Jumalan henki, Jeesuksen Kristuksen arvonimi KA80, h113
  • pyhä KA37, h23, h160
• herjaus 14, KA19, 156, h37
• heroiini h170, ks. myös oopiumi
• hindut h160
• hiukset
  • pituus KA44, h69
  • pään ajeleminen KA44, KV10, h68
• homoseksuaaliset suhteet KA107, 155, h134
• hopea ks. myös myötäjäiset
  • astiat KA46, 156, h72
• horjumattomuus KA134, KA164, KA173, KA183, ks. myös kuuliaisuus
• houkkamaisuus KA51, KA89, KA178
• Ḥuqúqu'lláh (Jumalan oikeus) 14, KA97, 154, h125
  • ehdot maksamiselle KV8, KV44–45, KV89–90, h125
  • vainajan jäämistö KA28, KV9, KV69, KV80, h47
  • vapautukset KV8, KV42, KV95
  • voittoa tuottamattomat kiinteistöt KV102
• hurskaus KA64, KA108, KA148, KA149, KA157, KV106, h61, h135
• Ḥusayn, Imám h160
• huumeet KA155, h170, ks. myös oopiumi
• hygienia ks. puhtaus
• hyve KA71
• hyvinvointi KV101, ks. myös Mashriqu’l-Adhkár
• hyväntekeväisyys KA16, KV69, h29, h125 ks. myös Ḥuqúqu'lláh; köyhät, avustaminen; Mashriqu’l-Adhkár; Zakát
  • lahjoitukset hyväntekeväisyyteen KA42
• hyvätapaisuus h74, ks. myös kohteliaisuus
• Hän, jonka Jumala on ilmaiseva ks. myös Bahá’u’lláh
  • Bábin viittaukset ks. Báb
  • kysymysten esittäminen KA126, 157, h146
  • verrattoman kallisarvoisten lahjojen tarjoaminen KA114, 156, h141
• häät ks. myös avioliitto; kihlaus; myötäjäiset
  • täytyy tapahtua yhdeksänkymmenenviiden päivän kuluessa kihlauksesta KV43
• ihmisen toimien epävakaisuus 14, KA40, 161
• ihmiskunta ks. ihmisrotu
• ihmisrotu (ihminen, ihmiset, ihmiskunta, maailman kansat) ks. myös yhteiskunta
  • aikuistuminen 1, 11, KA189, 160–161, h194
  • asema KA119, KA120, KA123, 89, KV106, h3
  • elämä mullistunut KA54, KA181, h189
  • ja Jumalan lait 5–6, 14, 15–16, KA1, KA3, KA7, KA99, KA124–125, KA148, KA186
  • puhutteleminen KA3, KA54–55, KA107, KA132, KA174, 160, h23, h37
  • rajat h128
  • syvässä unessa KA39
  • tarpeet 2, KA124, KA189
  • tila 6, KA39, KA54, KA64, KA72, KA122, h104
  • yhdistyminen 2, 11, KA58, h194
  • ylentäminen KA160
• ikuisuus KA182
• ikä
  • aikuistuminen ks. ihmisrotu
  • eläkeikä h56
  • kypsyysikä ks. kypsyysikä, vanhuusikä ks. vanhukset
• ilkivalta KA64, KA123, 158
• ilmaisija(t), Jumalan h23, h60, h141, h154, h155, h160, h172, h180, h181, h188, ks. myös Bahá’u’lláh; Báb; Buddha; Kristus (Jeesus); Krišna; Mooses; Muḥammad (Jumalan apostoli)
  • erehtymättömyys ks. erehtymättömyys
  • menneet KA138, h126
  • seuraava 14, KA37, h62
• ilmaisu ks. puhe
• ilmoituksen valtakunta KA91, KA109, 97
• ilmoitus
  • jatkuva 1–2, 7–8, 12–13
    • aikaisempien uskontojärjestelmien täyttymys KA80, KA142, h108, h109, h156, h158, h160, h185
    • ja Jumalan ilmaisijoitten arvovalta KA129, h75
    • ja tunteminen (tunnustaminen) KA167, h155, h180
    • Jumalan ilmaisijoitten ykseys KA80, KA103, KA175–177, h111, h160
    • tarkoitus KV106
    • tulevaisuus KA37, h62
  • luonne h23, h129, h160
• ilmoitus, Bahá’u’lláhin ks. myös bahá’í-usko; Bahá’u’lláh, kirjoitukset; laki (lait), Bahá’u’lláhin; teksti, pyhä; uskontojärjestelmä, bahá’í-
  • aiempien uskontojärjestelmien lupaukset täytetty KA80, KA142, h156, h158, h160, h185
  • antikristus h192
  • jatkuvan ilmaisun periaate KA98, KA183, h89, h126, h180
  • kaikkein suurin erehtymättömyys paljastettu KA47, h75
  • kirjaimen ”váv” vertauskuvallisuus h172
  • määrittelee uudelleen entisaikojen tavat ja käsitteet 1, KA138, h2, h93
  • suhde Bábin uskoon ks. Báb
  • synty Síyáh-Chálissa 8, h62, h126
  • todisteet KA136, KA165, KA167, KA183
  • tulkitseminen kielletty KA105, h130, ks. myös tulkinta, pyhän tekstin
  • tunnustamiseen velvoitus 14–15, KA1, KA85–86, KA134, h1, h155
  • vertauskuva ”kätketty aarre” h23
• ilta ks. myös auringonlasku; lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden; velvollisuusrukoukset
  • määritelmä (velvollisuusrukousta varten) KA6, KV83, 144, 146, h5
  • paaston ajat KA17, h25, h32, ks. myös paastoaminen
  • rukoileminen KA33
  • säkeiden lausuminen KA149, KV68, h165
  • imettävät naiset, paastoaminen ja KA16, 147, h31
  • instituutiot ks. laitokset
• Intia KA36, h61
• intohimo(t) KA41, KA89, KA184, ks. myös halut (pyyteet)
  • valloilleen päästäminen KA2, KA64, 159
• Iran (Persia) h44, h122, h124, h126, h131–132, h176
• ‘Iráq KA37, h63
• irrottautuneisuus KA54, KA83, KA84, KA129, KA178, h149
• Iṣfahán h179
• ‘Ishqábád (Ašhabad) h124
• islám 5, h113, h120, h128, h129, h138, h160, h180
  • käytännöt ja traditiot h19, h23, h33, h65, h72, h79, h85, h90, h103, h111, h174, h175
  • lait h6, h15, h18, h89, h101, h161
• Istanbul (Konstantinopoli) 15, KA89, 161, h107, h119–120, h178
• istuminen KA154, h168
  • korvaavien säkeiden yhteydessä KV58, h22
  • Mashriqu’l-Adhkárissa KA115
  • toistettaessa säettä ”Alláh-u-Abhá” KA18
  • velvollisuusrukousten yhteydessä 93, 96, 97, KV81
• isä KA45, KA107, h133
  • pojan tulisi palvella KV104
  • velvoitettu opastamaan poikaansa ja tytärtään KA48, KV105, h76
• itsepuolustus KA159, h173
• itä, tavat h59, h64
• Itävalta 15, KA85, h116
• Jaakob h1
• Ja‘far, Mullá h177
• jalkaisin matkustaminen KV75, h153
• jalkojen peseminen KA152, KV97, h167
• jalostuneisuus KA74
  • arabiankielisen sanan määritelmä h74
  • vaikutus h104
• jatkuva ilmoitus ks. ilmoitus, Bahá’u’lláhin; ilmoitus, jatkuva; laki (lait), Bahá’u’lláhin
• Jeesus ks. Kristus
• Jerusalem 12, h7, h114, h116
• Joosef h1
• joutilaisuus, kielletty 14, KA33, 156, h56, ks. myös kerjuu; työ
• juhla(t) ks. pyhäpäivät; yhdeksäntoista päivän juhla
• juhlapyhät, bahá’í- KA110, KA112, KV1–2, 154, h138, h140, ks. myös pyhäpäivät
• julkiset paikat
  • persialaiset kylpylät KA106, h131
  • syntien tunnustaminen h58
  • säkeiden mumiseminen KA108, h135
• Jumala
  • ankara rangaistessaan KA37
  • anteeksianto KA49, KV11, h37, h58, ks. myös anteeksianto; synti
    • Mírzá Yaḥyálle, jos hän kääntyy Jumalan puoleen KA184
    • sille, joka väittää saaneensa ilmoituksen Jumalalta, ennen kuin on kulunut tuhat vuotta, jos hän katuu KA37
  • anteliaisuus, anteliaisuuden osoitus 6
    • aikaisempien rajoitusten poistaminen KA159
    • epäpuhtauden käsitteen kumoaminen KA75
    • neuvot KA169
    • vapautukset KA10
  • anti tai annit KA111, KA112
    • perintösäännökset osoituksena KA29, KV100
  • armeliaisuus KA59
  • asia ks. bahá’í-usko
  • Bahá’u’lláh samastuu KA39, KA86, KA88, KA132, KA134, KA143, KA163, KA168, h160
  • etäisyys Jumalasta KA134
  • Hän tekee, mitä Hän ikinä tahtoo KA47, KA131
  • Hänen toimiansa ei ole kyseleminen KA161–162, 160
  • ilmaisee itsensä h23, h160, ks. myös ilmaisijat, Jumalan
  • ilmoitus ks. ilmoitus, Bahá’u’lláhin
  • Jumalan asettama mittapuu KA17
  • Jumalan oikeus ks. Ḥuqúqu'lláh
  • Jumalan pelko ks. Jumalan pelko
  • Jumalan sanan ja käskyjen tunnustaminen KA3–4, KA7
  • Jumalan tahto KA47, KA81, KA97, KA131, KA157
    • viittaus avioliittosäkeissä KV3
  • Jumalan tarkoitus KA125
    • sitoa sydämet yhteen KA57
    • useimmat ihmiset kauas etääntyneet 5
  • kiitollisuus Jumalaa kohtaan KA33, KA111
  • laki ks. Kitáb-i-Aqdas; laki (lait), Bahá’u’lláhin
  • liitto ks. Liitto
  • luottamus Jumalaan KA33, KA153, KA160
  • läheisyys
    • ei asketismin kautta KA36
    • musiikin kautta KA51
    • paastoamisen avulla h25
    • pyhien säkeiden lukemisen kautta KA149
    • työn kautta h56
    • velvollisuusrukousten kautta h3
  • muuttumaton usko 1, KA182
  • nimen käyttö KA18, KA60, h33, h83
  • nimet ja ominaisuudet ks. nimet ja ominaisuudet, Jumalan ja/tai Bahá’u’lláhin
    • ihminen kykenee ilmentämään h23
    • kuukaudet nimetty näiden mukaan h147
  • oikeudenmukaisuus KA170
  • ominaisuudet ks. nimet ja ominaisuudet, Jumalan ja/tai Bahá’u’lláhin
  • palvonta ks. palvonta
  • päivä KA80, KA88, KA138
  • rakkaus Jumalaa kohtaan vaikuttimena lakien noudattamiselle KA4, 161
  • tunnusteot KA11, h18
  • valtakunta KA126, KA172
  • valtius KA11, KA129, h18
  • vääryyden hyvittäminen h86
  • ydinolemus h160
    • kirjain ”há” vertauskuvana h28
  • ykseys 2, KV106
  • ylistäminen KA40, KA50, KA172
    • Ayyám-i-Hán aikana KA16
    • temppeleissä KA31, KA115, h53
• Jumalan apostoli ks. Muḥammad
• Jumalan muistelo KA40, KA43
• Jumalan oikeus ks. Ḥuqúqu'lláh, ks. myös kadotettu omaisuus; perintö
• Jumalan pelko KA64, KA73, KA88, KA120, KA151, KA167, KA184
• jumaluusoppineet ks. papisto
• juomat, päihdyttävät 14, h2, ks. myös päihteet
• juutalaisuus h1, h65, h111, h180
• jälkeläiset KV6, h38, ks. myös perintö
  • Bahá’u’lláhin h66, ks. myös Bahá’u’lláh, sukulaiset
  • Muḥammadin h85
• järjestys ks. myös hallintojärjestys
  • maailmanjärjestys 12–14, KA181, 160, h189
  • yhteiskunnassa 15, KA2, KA64
• järki, järjen voima KA119, h130, h144, h170
• järkähtämättömyys KA163–164, ks. myös horjumattomuus
• jäämistö ks. perintö
• kadotettu omaisuus KV17, 155
• káf (kirjain) h188, ks. myös maa, Káfin ja Rán
• kaikkein korkein laki ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin
• Kaikkein korkein nimi ks. Korkein nimi
• Kaikkein mahtavin oksa ks. ‘Abdu’l-Bahá
• Kaikkein mahtavin talo ks. Bahá’u’lláh, talo Baghdádissa
• Kaikkein mahtavin vankila ks. ‘Akká
• Kaikkein pyhin hautapyhäkkö ks. Bahá’u’lláh, hautapyhäkkö
• Kaikkein pyhin kirja ks. Kitáb-i-Aqdas
• kaikkein suurin erehtymättömyys ks. erehtymättömyys
• kaikkein suurin juhlapyhä ks. pyhäpäivät; Riḍván
• kaikkein suurin järjestys ks. järjestys, maailmanjärjestys
• Kaikkein suurin kauneus ks. Bahá’u’lláh
• kaikkein suurin kuulutus KA167, h180
• kaksiavioisuus KA63, KV30, h89
• kaksoissyntymäpäivät ks. pyhäpäivät
• kalenteri, bahá’í- 154, h26
  • kuukaudet
    • lukumäärä vuodessa KA127, h27, h147
    • nimet KA127, h139, h148
    • päivien lukumäärä kuukaudessa h27, h147
  • Naw-Rúz (bahá’í-uusivuosi) KA16, KV35, h26, h139, h147
  • paastonaika ks. paastoaminen
  • perustuu aurinkovuoteen h27, h138, h147
  • pyhien päivien paikka ks. pyhäpäivät
  • vuorokausi h26
  • välipäivät (Ayyám-i-Há) KA16, h27, h147, ks. myös välipäivät
  • Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto täydentää yksityiskohdat h26, h138
• kalifijärjestelmä KA89, h120
• kalusteet ks. talo(t)
• kannabis h170
• kansa(t
  • Bahán ks. bahá’ít
  • Bayánin ks. Bayánin kansalle osoitettua
  • maailman kansat ks. ihmisrotu
• Kansainvälinen Opetuskeskus h183
• kansainyhteisö ks. maailmanyhteisö
• Kansallinen Henkinen Neuvosto ks. Oikeusneuvosto, Kansallinen (välitason)
• kappelit KV94
• karkausvuosi h27, h147, ks. myös kalenteri, bahá’í-
• karkotus, rangaistus varkaalle KA45, h70
• Karmel KA80, h114
• karvat
  • eivät tee rukousta tyhjäksi KA9, 146, h12
• kasvatus (koulutus) ks. myös tieto
  • ihmiskunnan, jumalallisen ilmaisun kautta KA45, KV106
  • ja Mashriqu’l-Adhkár h53
  • lasten 14, KA48, KA150, 154, KV105, h40
    • tyttärille etusija h76
  • opiskelualoja
    • kielet 159
    • taiteet ja tieteet KA77, 158
• kasvot ks. Qiblih; rukouspesut
• katolilaiset h58
• katu, pyhien säkeiden mumiseminen KA108, 156, h135, ks. myös julkiset paikat
• katuminen ks. synti
• kaupungissa asuva
  • maksettavien myötäjäisten suuruus KA66, KV87, 148, h93–95
  • määritelmä KV88
• kaupungit ks. myös Ašhabad; Baghdád; Kirmán; Konstantinopoli; pyhä kaupunki; Ṭihrán
  • kehitys KA160, 159
  • Mashriqu’l-Adhkárin perustaminen KA115
  • Oikeusneuvoston perustaminen KA30, h49
• Káẓim, Siyyid h182
• kehitys, yhteiskunnallinen ja taloudellinen KA160, h53
• keho ks. ruumis
• kehotukset 4, 14–15, 141, 154–159
• kellot KA10, KV64, KV103, 145, h17
• kerjuu 14, KA33, KA147, h56, h162
• kerjääminen ks. kerjuu
• keskipäivä
  • määritelmä (velvollisuusrukousta varten) KA6, KV83, 144, 146, h5–6, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden; velvollisuusrukoukset
• keskitie KA43
• kevätpäiväntasaus h26
• Khurásán 15, KA94, 161, h124
• kieli (kielet) ks. myös arabian kieli; panettelu; puhe
  • opiskeleminen asian opettamiseksi KA118, 159
• voima KA160
• yleismaailmallinen 15, KA189, 160–161, h193–194
• kiellot 4, 14, 16, 155–156
• kihlaus KV43, 148, ks. myös avioliitto
• kiihkoilu 14, KA144, 158
• kiinteistöt ks. omaisuus
• kiista(t) 14, KA73, KA148, KA169, 90, 156, h173, ks. myös lyöminen; selkkaukset; väittely
  • ei pidä kiistellä
• kirjoitusten valtuutetusta tulkinnasta h130
• vallanpitäjien kanssa KA95
• kirja(t) KA186, h184, ks. myös Bayán; Qur’án; Raamattu
  • elämän kirja KA138
• Elävä kirja KA134, KA168, h155
• Jumalan kirja 13, KA6, KA47, KA99, KA127, KA148, KA165, KA168, h155
• Kaikkein pyhin kirja ks. Kitáb-i-Aqdas
• kirjojen hävittäminen KA77, 156, h109
• Liiton kirja h37, h66, h145, h183
• luomakunnan kirja h23
• pyhä(t) ks. uskontojärjestelmät, menneet
• äitikirja 1, 12, KA103, h129
• kirjoittaminen, taidossa opastaminen KA48, h76, ks. myös testamentti
• kirjoitukset
  • bahá’í- ks. ‘Abdu’l-Bahá, kirjoitukset; Báb, kirjoitukset; Bahá’u’lláh, kirjoitukset; Bayán; Kitáb-i-Aqdas; kääntäminen, bahá’í-kirjoitusten; lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden; Shoghi Effendi, kirjoitukset; säkeet, pyhät; teksti, pyhä; tulkinta, pyhän tekstin
• islamilaiset h113, ks. myös islám; Qur’án
• Shaykh Muḥammad-Ḥasanin h178
• kirjoitustapa, yhteinen 15, KA189, 160, h193, h194
• kirjojen hävittäminen KA77, h109
• kirkonmiehet ks. papisto
• kirkot KV94
• Kirmán 15, KA164, 161, h176, h177
• Kirmání, Mírzá Áqá Khán h177
• kiroaminen 89, ks. myös herjaus
• Kitáb-i-Aqdas
  • alkuperäisen arabiankielisen tekstin julkaiseminen 9
  • Bahá’u’lláhin lisäteokset 89–99
    • Kysymyksiä ja vastauksia vii, viii, 8, 101–137
  • Tablets of Bahá’u’lláh revealed after the Kitáb-i-Aqdas 9, 87
  • ilmaiseminen 16, ks. myös ilmoitus, Bahá’u’lláhin
    • ajankohta 8, 12, KA98, h126
    • Bahá’u’lláhin valtakauden kaikkein merkityksekkäin toimi 12
• kaikki velvolliset noudattamaan KV10, ks. myös laki (lait), Bahá’u’lláhin
• kehotukset ks. kehotukset
• kehotukset tietyille yksilöille ja kansoille 15, 160–162
• kiellot ks. kiellot
• käännös englannin kielelle vii–viii, 9–11
• lait ja säädökset ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin
• luonne viii, 12–16
• menneet uskontojärjestelmät, suhde
  • Ilmestyskirjan kirjoittaja ennakoi 12
  • käsittää kaikki 16
  • lait 2, 4
  • profeetta Jesaja ennakoi 12
  • pyhät kirjat 2, 12–13
  • Bayán 7–8, KA142, h108, h109
  • säännökset perustuvat niihin 1–2
• merkitys viii, 1, 12–16, KA186
  • bahá’í-uskontojärjestelmän äitikirja 1, 11, 12, h129
  • ihmisten keskuuteen asetettu ”virheetön vaaka” 13, 15 ks. myös vaaka, Jumalan kirja vaakana
  • Kaikkein pyhin kirja 1, 160
  • Tekijän hengen kirkkain vuodatus 12
  • tulevan maailmansivistyksen peruskirja 1–2, 12–14, h189, ks. myös järjestys, maailmanjärjestys
• Oikeusneuvosto säädetty 3–4, 13, KA30, KA42, 143, h49, h66–67, ks. myös oikeusneuvosto(t)
• osoittaa Bahá’u’lláhin seuraajan ks. ‘Abdu’l-Bahá
• periaatteet ks. bahá’í-usko, periaatteet
  • Suojelijalaitos ennakoitu 3, 13, ks. myös Shoghi Effendi; Suojelijalaitos
• varoitukset ks. varoitukset, Bahá’u’lláhin
• vähittäinen levittäminen 8, h126
• Yleiskatsaus ja koonnos ks. Yleiskatsaus ja koonnos
• kodinhoito h56
• kohteliaisuus KA120, 158, h74
• kohtuus ks. keskitie; sopivaisuus
• kokoukset, bahá’í- h19, h168, ks. myös yhdeksäntoista päivän juhla
• kollektiivinen turvallisuus h173
• Konstantinopoli (Istanbul) 15, KA89, 161, h107, h119–120, h178
• Korkein nimi (Kaikkein korkein nimi) KA127, h33, h137, h148
  • merkitys KA29, KA51, h33, h48
  • numeroarvo KA29, h48, h50
  • toistaminen 95 kertaa päivässä KA18, KV77, 155, h33–34
  • korut (kalleudet) KV37, KV78, h44, h166, ks. myös perintö
• kosto h86
• koti ks. myös talo(t)
• kalusteet, uusiminen KA151, KV8, KV42, KV95, 159, h166
• koulu
  • Jumalan KA176–177, h185
  • sisäisen merkityksen ja selityksen KA175
  • ylimaallisen ykseyden KA175
• koulutus ks. kasvatus
• Krišna h160
• kristalli KA128, h15, h149
• kristallinkirkas vesi KA50
• kristinusko 13, h160, h180
• Kristus (Jeesus) 13, h89, h171
  • arvonimi ”Jumalan henki” KA80, h113, h160
• kulta KA36, ks. myös Ḥuqúqu'lláh; myötäjäiset; sakot; vahingonkorvaus
  • astiat KA46, 156, h72
• kultainen sääntö, uudelleen lausuttu KA148, 157
• kulut KA28, KA69, KV47, KV69, h47, h125
• kumartaminen ks. maahan kumartaminen
• kumoaminen ks. lakien ja käytäntöjen kumoaminen; kiellot; laki (lait), Bahá’u’lláhin
• kuningas, juhlapyhäin ks. juhlapyhät, bahá’í-; pyhäpäivät; Riḍván
• kuninkaat (kruunupäät) 13, 15, KA85, KA86, KA91, h118, ks. myös Frans Joosef, Itävallan keisari; Napoleon III; Vilhelm I, Preussin kuningas
  • joka nousee auttamaan asiaa KA84, 161
  • puhutteleminen yhteisesti KA78–83, KA87
• kuninkuus h194
• kunnioitus
  • oppineita ja kyvykkäitä kohtaan h110
  • vanhempiaan kohtaan KV104, KV106
• kuolema ks. myös hautaus; perintö; Rukous kuolleille
  • aviopuolison hänen ollessaan matkalla KA67, KV27, h97
  • rangaistus murhasta tai murhapoltosta KA62, h86–87
• kuolemanrangaistus KA62, h86–87, ks. myös murha; murhapoltto
• kuolleet, kuljettaminen KA130, KV16, h149, h152, ks. myös hautaus
• kutsut KA156, 159
• kuuliaisuus
  • hallitukselle 14, KA64, KA95, 159
  • Jumalan laeille KA2, KA7, KA29, KA148, ks. myös noudattaminen, Jumalan lakien
  • todellista vapautta 14, KA125
  • neuvottelun tuloksille KV99
• Kuusivuotissuunnitelma vii
• kylpeminen KA106, h131, ks. myös peseytyminen; puhtaus
  • persialaiset yleiset kylpylät KA106, 156, h131
• kylä, temppeli jokaisessa KA115, h53
• kylässä asuva
  • maksettavien myötäjäisten suuruus KA66, KV87, 148, h93–95
  • määritelmä KV88
• kymmenykset ks. Zakát
• kynsien leikkaaminen KA106, 159
• Kynä ks. Bahá’u’lláh, nimet
• kypsyysikä ks. myös ihmisrotu, aikuistuminen
  • alaikäiset perijät KA27, h46
  • bahá’í-hallinnon tarkoituksiin h49
  • kihlaus ja avioliitto KV43, KV92, 148
  • Rukous kuolleille ja hautaussormukset KV70, h10, h149
  • uskonnollisten velvollisuuksien suorittaminen KV20, KV92, 144, h13, h25
• kyseenalaistaminen, Jumalan arvovallan KA7, KA49, KA162
• Kysymyksiä ja vastauksia vii, viii, 8, 101–137
• kysymysten esittäminen, Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva KA126, 157, h146
• kädet
  • käden suuteleminen KA34, h57
  • käden työntäminen ruokaan KA46, 156, h73
  • käsien peseminen ks. rukouspesut
• kärsiminen, Bahá’u’lláhin ks. Bahá’u’lláh, kärsimykset
• kärsivällisyys KA87
  • avioliitossa KA67, KV4, h98
  • kärsivällisyysvuosi ks. avioero
• käsitteet, ihmisen h93, h181
• käsityöläisyys ks. työ
• käskyt, Jumalan h188, ks. myös laki (lait), Bahá’u’lláhin
• Kätketty aarre KA15, h23
• kätketty tieto KA29, h48
• käyttäytyminen ks. käytös; ominaisuudet, joita bahá’ílta edellytetään; teot
• käytännöt, aiempien uskontojärjestelmien ks. uskontojärjestelmät, menneet
• käytös 14, KA73, KA159, 157–159, h192, ks. myös teot; ks. muut otsakkeet kohdassa ominaisuudet, joita bahá’ílta edellytetään
• kääntäminen, bahá’í-kirjoitusten 9–11, ks. myös Kitáb-i-Aqdas
• käärinliina ks. hautaus
• köyhyys ks. myös köyhät
  • köyhyyden poistaminen KA147
• köyhät
  • avustaminen KA16, h53, h56, h161, h162
    • lasten kasvattamisessa (kouluttamisessa) KA48
  • myötäjäisten maksaminen h95
• lahjat ks. myös myötäjäiset
  • hyväntekeväisyys h162
  • tarjoaminen Jumalan ilmaisijalle KA114, 156, h141
  • välipäivien aikana KA16, h29
• lahjoitukset KA42, h66–67
• laiminlyöminen, lakien toimeenpanon KA45, 158
• lainsäädäntö ks. oikeusneuvosto(t)
• lait, Jumalan 15–16, ks. myös Kitáb-i-Aqdas; laki (lait), Bahá’u’lláhin
• laitokset (instituutiot) ks. avioliitto; Ḥuqúqu'lláh; Mashriqu’l-Adhkár
  • hallinnolliset 3, 12–13, ks. myös asian kädet; oikeusneuvosto(t); Suojelijalaitos
  • vaalit ks. vaalit, bahá’í-
• laki (lait), Bahá’u’lláhin 2–8, 12–16, 143–159, ks. myös Kitáb-i-Aqdas
  • asetettu henkisten selitysten yhteyteen 2
  • Bahá’u’lláh luonnehtii 15–16
    • armeliaisuuteni avaimet KA3
    • ei pelkkä lakikokoelma 2–3, KA5
    • elämän henkäys 15, KA2
    • elämän vesi KA29
    • kaikkein korkein laki KA81
    • kaikki sydämet riemuitsevat KA96
    • lempeän kaitselmukseni valo (valaisimet) KA3, KA29
    • painavin todistus kaikille ihmisille 3
  • edeltäjät h16, h20, h93, h168
  • erityisesti miehille ks. miehet
  • erityisesti naisille ks. naiset
  • ilmaiseminen 8–9, 12–13, KA98, h126
  • keskeiset teemat 4, 13–15
  • korvaavat aikaisemmat lait ja tavat 1–2, KA138, h93
    • suhde Bábin lakeihin 7–8, KA65, KA129, KA139–142, KA179, h108–109, h163, h168, ks. myös Bayán
  • kuuliaisuus, noudattaminen
    • hyödyt KA7, KA67, KA97, KA148
    • Jumalan rakastaminen vaikuttimena KA4, 161
    • tuo todellisen vapauden 14, KA125
    • varoitetaan lyömästä laimin KA17, KA30, KA45, KA106, KA134, KA138, KA171, KV105, 158
    • velvoitus KA17, KA29, KA62, KA67, KA71, KA147, KA148, KV10
    • viisautta edellytetään 5
    • yhdistetään Jumalan tuntemiseen KA1
  • laitokset, jotka säädetty 3–6, 13–14
    • Oikeusneuvosto 3–6, 13, ks. myös oikeusneuvosto(t)
    • Suojelijalaitos 3–4, 6, 13, ks. myös Suojelijalaitos
  • merkitys 15–16
  • rikkominen kielletty KA2, KA29, KA30, KA107
  • sitoo jokaista bahá’íta ja bahá’í-laitosta 6–7
  • soveltaminen
    • miehiin ja naisiin yhtäläisesti (tarpeellisin muutoksin) 7, h38, h133
    • suhteessa siviililakiin 6
    • vähittäin 5–6, h89, h126
  • suppeus 4–7
  • tarkentaminen ja täydentäminen
    • Bahá’u’lláh 8–9, 89–90, ks. myös Kysymyksiä ja vastauksia
    • Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto ks. Oikeusneuvosto, Yleismaailmallinen (kansainvälinen), valtuudet ja velvollisuudet
  • tarkoitusperä(t) 2–3
    • ihmisen aseman suojeleminen ja ylentäminen KA45, KA97, KA123–125, KA155, KV105
    • juurruttaa rakkaus, sopusointi ja ykseys KA65, KA70
    • järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen KA2
  • tulevaisuuden yhteiskuntaoloja varten 5–6, h78, h86
  • vapautukset ks. Ḥuqúqu'lláh; paastoaminen; pyhiinvaellus; velvollisuusrukoukset
• laki, siviililaki 6
• lakien ja käytäntöjen kumoaminen 4, 8, 156–157, ks. myös Bayán, lait
• lakien soveltaminen yhtäläisesti kumpaankin sukupuoleen (tarpeellisin muutoksin) 7, h38, h133
• lapset
• ja perintölait ks. perintö
  • kasvatus (koulutus) 14, KA48, KV105, 154
    • henkinen KA150, h40
    • tyttäret etusijalla h76
  • kunnioitus vanhempia kohtaan KV104, KV106, 157, h92
  • taloudellinen tuki, avioerossa h100
• laulu KA51, ks. myös musiikki
• lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden KA116, KA150, KV52, ks. myös Mashriqu’l-Adhkár
  • julkisesti KA154, h168, ks. myös pyhien säkeiden mumiseminen julkisesti
  • merkkien rukouksen korvaavan säkeen KA11, KV52
  • päivittäin
    • säkeen ”Alláh-u-Abhá” KA18, h33
    • säkeiden KA149, KV68, h165
    • velvollisuusrukousten KV14, h3–7, h19, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • Rukous kuolleille KA8, KV85, h10, h19
  • vaihtoehtoisen säkeen
    • paastoamiselle KA13, h34
    • rukouspesuille KA10, KV51, h16, h34
    • velvollisuusrukouksille KA13, KA14, KV58, KV60
• lempeys (laupeus) KA126, KA184, 90
• lesket KA21, KA89
• liike-elämä
  • liiketila, vapautettu Ḥuqúqista KV95
  • sijoittaminen KA27
• liitonrikkominen KA37, h190, ks. myös azalít; Muḥammad-‘Alí; Yaḥyá, Mírzá
• liitto
  • Bahá’u’lláhin h37, h66, h145, h183, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá
  • Jumalan KA2, KA149
• lika KA74, KA76, h105, ks. myös puhtaus; tomu
• linnut ks. metsästys
• Lootuspuu ks. Sadratu’l-Muntahá
• LSD h170
• lukeminen
  • lasten opastaminen lukutaidossa KA48, h76
  • pyhien säkeiden KA36, KA138
  • tapa KA149, KV68, h165, h168
• lukemisen ja kirjoittamisen taito ks. lukeminen; kirjoittaminen, taidossa opastaminen
• luomakunta
  • kaikki puhdistettu KA75, h106
  • kutsuttiin olevaisuuteen h23, h188
  • luomakunnan Herra KA11
  • luomakunnan kirja h23
  • tarkoitus ja Jumalan tunteminen h23
• luonnonilmiöt, pelottavat KA11, h18
• luostarilaitos 14, KA36, 155, h61
• luotettavuus 14, KA120, KV106, 158, h46
• luottamus Jumalaan KA33, KA153, KA160
• lupaukset ks. myös ilmoitus, jatkuva; Luvattu
  • jumalallisesta avusta KA38, KA53, KA74, 162
  • lupauksen täyttyminen KA35, KA80, h160
  • velvollisuus täyttää lupaus KA67, KA156
• luut, eivät tee tyhjäksi rukousta KA9, 146, h12
• Luvattu KA35, KA88, h108, h153, h158, h160, h171, h185, h190, ks. myös Bahá’u’lláh
  • aikaisempien uskontojärjestelmien lupauksen täyttyminen KA35, KA80, h160, ks. myös ilmoitus, jatkuva
• lyöminen KA148, 156
  • rangaistukset KA56, h81
• lähimmäinen, kohtelu 2, 157, 158, 159, h163
• lääkkeet h144, h170, ks. myös lääkärit
• lääkärit KA113, 159, h134
  • lupa määrätä alkoholia ja muita huumaavia aineita h144, h170
• maa
  • Káfin ja Rán KA164, h176, ks. myös Kirmán
  • Khán KA94, h124, ks. myös Khurásán
  • Pyhä ks. Pyhä maa
  • Salaperäisyyden KA37, KV100, h63, ks. myös Adrianopoli
  • Ṭán KA91, h122, ks. myös Ṭihrán
• maahan kumartaminen KA14
  • kielletty toisen henkilön edessä h57
  • maahankumarrusten korvaaminen KV21, KV58, KV59, KV60, KV61, h21, h22, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • puhtaalla alustalla KA10, h15
• maailma ks. myös ihmisrotu; yhteiskunta
  • kypsyys h194
  • maailmankieli ks. kieli (kielet), yleismaailmallinen
  • sivistys 1, KA181, ks. myös Bahá’u’lláh, maailmanjärjestys; järjestys, maailmanjärjestys; maailmanyhteisö (kansainyhteisö)
  • tasapaino järkkynyt KA181, h189
  • yhdistyminen 1, 2
• maailmanyhteisö (kansainyhteisö) h173, h183, h189, h194, ks. myös järjestys, maailmanjärjestys
• maailmat, henkiset KA79, KA167, KA177
  • suuremmat ja pienemmät KA55, h23
• maat, kehitys KA160, 159
• maltti, ei pidä menettää KA153, 89–90, 159
• marihuana h170
• Mashriqu’l-Adhkár (bahá’í-temppeli) 14, KA31, KA115, 154, h53, 249
  • aamunkoiton rukoukset KA115, KV15, h142
  • apulaitokset h53
  • lasten tulee lausua muistioita KA150, 158
  • saarnatuolien ja saarnojen kieltäminen h168
• matka ks. myös matkustaminen
  • Muḥammadin yöllinen matka h128
  • sielun kohti Jumalaa h92, h128, h149
  • matkustaminen
    • Bayánin rajoitusten poistaminen KA131, 156, h153
    • ja aviosuhde KA67, KA69, KV4, KV27, 149, 150–151, h96–99
    • ja pyhiinvaellus h55
    • paaston aikana KA16, KV22, KV75, 146–147, h30
    • velvollisuusrukous matkan aikana KA14, KV21, KV58–61, 145, h21–22
• Mekka h7
• menstruaatio
  • ja velvollisuusrukous KA13, 144, h20, h34
  • paaston aikana KA13, 147, h20, h34
• merkkien rukous KA11, KV52, 146, h18
• meskaliini h170
• metsästys KA60, KV24, 155, h83–84, h173
• miehet ks. myös avioero; avioituminen uudelleen; avioliitto; lakien soveltaminen yhtäläisesti kumpaankin sukupuoleen (tarpeellisin muutoksin); perintö
  • avioliittosäe KV3
  • hautaussormukset, kaiverrus KA129
  • hiusten pituus KA44, h69
  • palvelijat ks. naispalvelija
  • pyhiinvaellus velvoitus KV29
  • silkkiin pukeutuminen KA159, h174
  • työnteko, määräys h56
  • Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenyys rajoitettu h80
• mieli KA122, h144, h170, ks. myös järki, järjen voima
• mielijohteet, joutavat KA17, KA35, KA37, KA178, 157
• mithqál, määritelmä KV23, h78, 249
• moniavioisuus h89
• monivaimoisuus ks. yksiavioisuus
• Mooses h111–112
• moraalisuus, seuraamukset moraalilakien rikkomisesta h77, ks. myös moraalittomuus; siveys
• moraalittomuus h134, ks. myös aviorikos; homoseksuaaliset suhteet; seksuaalinen kanssakäyminen; siveys
• morsian ks. myös avioliitto
  • ja myötäjäiset KV39, h93, ks. myös myötäjäiset
  • ja neitsyys KV13, KV47
• moskeija(t) KV94, h19
  • Aqṣán KA85, h116
• Muḥammad (Jumalan apostoli) 13, h7, h85, h89, h128, h158
• Muḥammad-‘Alí, Bahá’u’lláhin liiton arkkirikkoja h1, h9
• Muḥammad-Ḥasan, Shaykh KA166, 162, h178
• Muḥammad-i-Iṣfahání, Siyyid KA184, 162, h190, h192
• Muḥammad Karím Khán-i-Kirmání, Ḥájí Mírzá KA170, 162, h182
• muḥarram KV2, h138
• muistio(t) (kirjoitukset)
• ‘Abdu’l-Bahán ks. ‘Abdu’l-Bahá, kirjoitukset
• Bábin ks. Báb, kirjoitukset; Bayán
• Bahá’u’lláhin ks. Bahá’u’lláh, kirjoitukset; Kitáb-i-Aqdas
• murha 14, KA19, KA73, 155, h35, ks. myös tappo
  • Bahá’u’lláhin murhayritys h190
  • rangaistus KA62, h86, h87
  • Siyyid Muḥammad-i-Iṣfahánín h192
• murhapoltto 14, KA62, 155, h86, h87
• murhe
  • ei pidä aiheuttaa 89–90, KV98, 157
  • panettelu aiheuttaa h37
  • sakko aiheuttamisesta poistettu KA148, h163
• musiikki KA51, 157, h79
• muslimi(t) ks. islám
• myötäjäiset KA66, 148–149
  • palauttaminen KV12, KV47
  • suuruuden määrääminen KV26, KV87–88, h94–95
  • uudelleen määrittely h93
  • velkakirja KV39, h93
• Nabíl-i-A‘ẓam h172, h178, h179
• naiset ks. myös avioero; avioituminen uudelleen; avioliitto; kasvatus (koulutus); kihlaus; lakien soveltaminen yhtäläisesti kumpaankin sukupuoleen (tarpeellisin muutoksin); naispalvelija; perintö; vaimo
  • ammatti h56
  • avioliittosäe KV3
  • hautaussormukset, kaiverrus KA129
  • kelpoisia henkisten neuvostojen (oikeusneuvostojen) jäseniksi h80
  • käsitys epäpuhtaudesta kuukautisten aikana poistettu h20
  • paastoaminen, vapautukset KA13, 146–147, h20, h31
  • palvelijat ks. naispalvelija
  • pyhiinvaellus, vapautus KA32, h55
  • Rukous kuolleille eri sanoin 99
  • velvollisuusrukous, vapautukset KA13, 144, h20, h34
• naispalvelija KA63, KV30, 155, h90
• Najaf h178
• Najíbíyyihin puutarha h107, ks. myös Riḍván
• nakhud(it) KV23, h78, 249
• Napoleon III 15, KA86, 164, h118
• Náṣiri’d-Dín Sháh h177
• Naw-Rúz ks. myös kalenteri, bahá’í-; pyhäpäivät
  • ajankohdan määrittäminen KV35, h26
• neitsyys
  • ja myötäjäiset KV47, 149
  • ja vanhempien suostumus avioliitolle KV13, 147
• neuvoja 160
• neuvonantajat, mannermaiset lautakunnat h183
• neuvostot ks. oikeusneuvosto(t)
• neuvostot, henkiset, bahá’íden ks. myös oikeusneuvosto(t)
• jäsenyys h50, h80
• säädetty KA30, h49
• valtuudet ja velvollisuudet h51, h100, h162
• neuvottelu 158
  • ja Oikeusneuvosto KA30, 89, ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • menettely KV99, h52
  • yhdeksäntoista päivän juhlassa h82, ks. myös yhdeksäntoista päivän juhla
• nimet ja ominaisuudet, Jumalan ja/tai Bahá’u’lláhin KA18, KA60, KA110, 93, h23, h147
  • Alkulähde
    • Ilmoituksen KA82
    • jumalallisen innoituksen KA1
    • Käskyvallan KA6
  • ankara rangaistessaan KA37
  • Anteeksi antava (Aina) KA10, KA14, KA49, KA74, KA75, KA88, KA151, KA163, KA169, KA184, 98, 99
  • Antelias (Aina, Kaikki-, Kaikkein anteliain) KA34, KA36, KA42, KA46, KA86, KA97, KA114, KA142, KA151, KA163, KA184, KA189, 92, 98
  • Apu hädässä (Hädässä auttaja) KA82, KA149, KA168, KA175, KA180, 98
  • Armahtaja KA8, KA21, KA34
  • armeliaisuus (armo) 15, KA59, KA136, KA140, 90, 92, 93, 97, 99
  • Armelias (Kaikessa armelias, Kaikkein armeliain) 16, KA2, KA3, KA7, KA21, KA29, KA30, KA35, KA40, KA73, KA74, KA86, KA101, KA107, KA110, KA116, KA129, KA133, KA136, KA137 KA138, KA139, KA150, KA158, KA165, KA173, KA175, KA178, KA184, 90, 97, h51, h107, h149, h170
  • Armollinen (Kaikessa armollinen, Kaikkein armollisin) KA21, KA34, KA86, KA97, KA106
  • Avokätinen KA97
  • Hallitsija (ylimmäinen) KA132, KV101, KV102
  • Herra
    • alun ja lopun KA16, KA28
    • armon KA14
    • ilmaisun KA88
    • kaiken ihmiskunnan KA8, KA16, KA26, KA154
    • kaikkien
      • ihmisten 97
      • kansojen 91
      • maailmojen KA10, KA44, KA85, KA98, KA138
      • nimien KA49, KA132, 90, 93
      • uskontojen KA31, KA36
    • korkeuden valtaistuimen ja maanpiirin KA86, 94, 95
    • loiston KA13, h20
    • luomakunnan KA11
    • majesteettiuden KA14, KA158, 92, KV106
    • näkyväisen ja näkymättömän KA11, KA98, 95, h18
    • olemassaolon KA139, 94, 95
    • tuomion KA18, KA56
    • voiman 16
  • hyvyys 95
  • Hyvänsuopa KA97
  • Iankaikkinen KA41, KA86, KV105, h160
  • ihmiskunnan Herra KA8, KA16, KA26, KA154
  • Ikiaikainen KA80, KA86, KA97, KV96, KV105
  • Ikiolevainen KA14, KA88, KA104
  • Ikuinen totuus KA54, KA125, h23
  • Ikuisuuden valtias KA96
  • Itseoleva KA41, KA78, KA82, KA100, KA149, KA168, KA175, KA180, 89, 98
  • itsessään riittävä KA61, KA182
  • Jalomielinen (Kaikkein jalomielisin) KA10, KA16, KA32, KA75, KA114, KA169, 99
  • Kahlitsematon KA54, KA131, KA166
  • kaiken alistava KA132
  • kaiken huomaava KA151
  • Kaiken omistava KA2, KA22, KA94, KA170, 97
  • Kaiken tietävä KA9, KA40, KA53, KA56, KA60, KA97, KA130, KA143, KA151, KA164, KA189, KV101
  • Kaiken tunteva KA40, KA60, KA97, KA130, KA143, KA164, KA189, KV101
  • Kaiken voittava KA40
  • Kaikkein kirkkain KA9, KA36, KA50, KA55, KA73, KA94, KA137, 90, 93, h11, h23, h33, h137, h144, ks. myös Korkein nimi
  • Kaikkein oivallisin KA134
  • kaikkien merkkien Sarastuspaikka KA169
  • Kaikkitietävä KA6, KA39, KA43, KA52, KA88, KA89, KA93, KA110, KA123, KA124, KA132, KA138, KA146, KA159, KA160, KA168, KA175, KA179, 95, KV96
  • Kaikkivaltias 16, KA6, KA16, KA37, KA38, KA40, KA49, KA80, KA101, KA163, KA175, KA176, KA177, 92, 96, h86, h144, h170
  • Kaikkiviisas KA12, KA37, KA39, KA40, KA88, KA120, KA132, KA138, KA146, KA160, KA163
  • Kaikkivoipa KA6, KA24, KA100, KA132, KA184
  • kauneus KA13, KA38, 90, 94, 95, h20, h160
  • korkein (Kaikkein) KA2, KA16, KA22, KA24, KA30, KA86, KA136, KA137, KA142, KA170, KA175, KV100, h24
  • Kostaja KA153
  • kosto KA170
  • Kutsuja h158
  • Lahjoittaja KA97
  • lempeä kaitselmus 6, KA3, KA29, KA75, KA117
  • Luoja ks. luomakunta
  • maailman (maailmain) Kaivattu KA1, KA157, 90, 95
  • maailmankaikkeuden
  • Hallitsija h23
  • Muodostaja KA167
  • Mahtava KA8, KA39, KA42, KA56, KA115, KA132, KA134, KA183, KA184, 95
  • mahti KA42, KA82, KA129, KA177, 91, 92, 98
  • Merkkien ilmaisija KA42
  • Muodostaja KA97, KA167
  • Näkymätön KA30
  • näkyväisen ja näkymättömän Kuningas 95
  • oikeudenmukaisuus KA170
  • Omistaja KA64, KA167, 94, 97
  • Rajoittamaton KA6, KA18,
  • Rakastettu 90, h3, h23
  • Rakastetuin KA4, KA80, KA129
  • Runsaskätinen KA25, KA142, KV102
  • Saavuttamaton h144
  • sitoumuksensa Pitäjä KA56
  • suuruus KA88, KA177
  • Säkeiden ilmaisija KA8, KA36, KA146
  • Sääliväinen (Kaikkein sääliväisin) KA14, KA29, KA31, KA45, KA75, KA129, KA150, KA179, 90, h23, h149
  • Säätäjä (Ylimmäinen) KA6, KA12, KA24, KA56, KA81, KA88, KA110, KA128, KA129, KA137, KA159, 92, KV96, KV101, KV105
  • Taivasten luoja KA18, 90
  • Tosioleva (ainoa tosi Jumala) KA33, KA36, KA71, KA73, KA80, KA120, KA166, KA168, KA176, KV94, KV106, h160
  • Totuuden aurinko KA6, h8
  • Tulkitsija KA10, KV96
  • tuomiopäivän Herra KA123
  • Uskollinen KA109
  • vanhurskaus KA83, KA136, KA141
  • Varjelija KA39, KA78, KA84, KA100, KA109, KA167, KA172, KA184, 89
  • Vastaaja KA129
  • Verraton KA18, KA50, KA53, KA74, KA76, KA106, KA143
  • Vertaamaton KA86, h144
  • viisaus 15, KA44, KA68, KA98, KA101, KA177, KA180, h86
  • Voimallinen (Kaikkein voimallisin, Kaikkivoimainen) KA40, KA103, KA120, KA129, KA132, KA175, 96
  • väkevyys KA44
  • Ylevä (Kaikkein ylevin) KA30, KA56, KA80, KA94, KA132, 90, 93, h144
  • yliherruus KA167
  • ylimmäinen KA81, KA109, KA128, KA129, KA137, KA180, h24
  • ylistetyin (Kaikkein) KA40, KA49, KA115, KA134
  • Ylivaltainen KA20, KA78, KA103, KA115, KA178
• nimi (nimet)
  • esteenä Jumalan ilmaisijan tuntemiselle KA167, h180
  • kuukausien nimet ks. kalenteri, bahá’í-
  • paikannimiin viitataan alkukirjaimella h122
• Nimrod KA41, h65
• noudattaminen, Jumalan lakien KA1–2, KA17, KA45, KA62, KA71, KA97, KA134, KA138, KA147, KA171
  • rakkaus Jumalaan vaikuttimena KA4, 161
• nuhteita 160
• numerot ks. abjad-järjestelmä
• näkemys ks. myös ymmärrys
  • Bahá’u’lláhin
  • vertaansa vailla KA101
  • yleismaailmallinen 1–2, 11
• näyttö ks. todiste
• nöyryys h3, h135, h168
• nöyrä pyyntö ks. rukous
• O, L ja E (kirjaimet) KA177, 94, h188
• ohjaus
  • jumalallinen 3, KA143, h130
  • neuvottelussa KV99, h52
• oikeuden tyyssija KA23, ks. myös oikeusneuvosto(t)
• oikeudenmukaisuus (oikeus) ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • bahá’í-laeissa KA56, KA63, KA70, KA72, h86, h89
  • ilmaantunut maan päälle KA158
  • Jumalan KA97, KA157, KA170
  • kehotuksia noudattaa KA26, KA52, KA60, KA88, KA134, KA167, KA187
• oikeusneuvosto(t) 3–4, ks. myös Oikeusneuvosto, Kansallinen (välitason); Oikeusneuvosto, Paikallinen; Oikeusneuvosto, Yleismaailmallinen (kansainvälinen)
  • Bahá’u’lláh ei käyttänyt termiä yksiselitteisesti h42
  • haltuun annettu kansan asiat 89
  • jäsenyys
    • koostumus h80
    • lukumäärä h50
    • viitataan uskottuina 89, KV50, KV98
    • viitataan valtuutettuina 13, KA147, h56, h162
  • rahasto (aarteisto) KV72, h42
  • säädetty Kitáb-i-Aqdasissa 13, KA30, 143, h49
  • säätää lait avioliitosta sukulaisten kesken KV50, 148, h133
  • takaa lasten kasvatuksen KA48
  • valtuudet ja velvollisuudet h51
  • vastaanottaa kaksi kolmannesta aarrelöydöstä KV101
  • vastaanottaa kolmanneksen kaikista sakoista KA52
  • vastaanottaa sakot seksuaalirikoksista KA49, KV11, h77
  • valtiolliset asiat jätettävä Oikeusneuvostolle 89
• Oikeusneuvosto, Kansallinen (välitason) h49–51, h80, h183, ks. myös oikeusneuvosto(t)
• Oikeusneuvosto, Paikallinen 3–4, h183, ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • Bahá’u’lláhin säätämä KA30, h49
  • jäsenyys
    • lukumäärä h50
    • miehet ja naiset vaalikelpoisia h80
  • käsittelee avioerot KV98, 150, h100
  • perinnöt puuttuvilta perijöiltä KA21–22, KV6–7, KV28, KV33, KV41, KV72, KV100, 151–153, h38–39, h42–44
  • taloudellinen apu köyhille KA147, h56, h162
  • valtuudet ja velvollisuudet h51
• Oikeusneuvosto, Yleismaailmallinen (kansainvälinen) ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • Bahá’u’lláh antoi auktoriteetin 3
  • jumalallisesti ohjattu 3
  • jäsenyys
    • lukumäärä h50
    • rajoitettu miehiin h80
  • lainsäädännölliset tehtävät 6
  • perustaminen KA42, h66–67
  • perustuslaki h51
  • peruuttaa itse säätämiään lakeja 5
  • pyhä teksti, ei voi kumota 5
  • vaalimenettely 4, h49
  • valtuudet ja velvollisuudet h51
    • päättää lahjoitusten käytöstä KA42, h66–67
    • tulevaisuudessa säädettävät lait
    • murhasta ja murhapoltosta säädettyjen rangaistusten soveltaminen h86–87
    • muut asiat, jotka vaativat lainsäädäntöä h56, h138, h169
    • seksuaalirikoksista säädettyjen rangaistusten soveltaminen KV49, h36, h77–78, h134
    • tapa, jolla Bahá’u’lláhin eri lakeja sovelletaan h31, h69, h81, h84, h95, h161, h169
    • varkaudesta säädettyjen rangaistusten asteet ja soveltaminen KV49, h70–71
  • vastaanottaa Ḥuqúqu'lláhin h125
• oikeusviranomainen, uskonnollinen KV98
• oinaan merkki KV35, h26
• omaisuus
  • Aghṣáneilla ei ole oikeutta toisten omaisuuteen KA61, h85
  • haltuun uskottu KV96
  • Ḥuqúqu'lláhin maksaminen KV8, KV42, ks. myös Ḥuqúqu'lláh
  • kadotettu KV17, 155
  • katoavaisuus KA 40, KA86
  • kiinteistöt KV102
  • vainajan ks. perintö; testamentti
  • velvollisuus tarjota Jumalan ilmaisijalle kumottu KA114, 156, h149
• ominaisuudet ks. Bahá’u’lláh, nimet; nimet ja ominaisuudet, Jumalan ja/tai Bahá’u’lláhin
• ominaisuudet, joita bahá’ílta edellytetään ks. anteeksianto; hellittämättömyys; horjumattomuus; hurskaus; hyve; hyväntekeväisyys; hyvätapaisuus; irrottautuneisuus; jalostuneisuus; Jumalan muistelo; Jumalan pelko; järki, järjen voima; järkähtämättömyys; kohteliaisuus; kunnioitus; kuuliaisuus; kärsivällisyys; lempeys (laupeus); luotettavuus; näkemys; nöyryys; oikeudenmukaisuus (oikeus); palveleminen; peräänantamattomuus; pitkämielisyys; puhtaus; rakkaus; seurusteleminen; siveys; sopivaisuus; suoraselkäisyys; tahdikkuus; tasapuolisuus; tieto; totuudellisuus; toveruus; tyytyväisyys; uskollisuus; vanhemmat, kunnioitus ja ystävällisyys vanhempiaan kohtaan; vieraanvaraisuus; viisaus; vilpittömyys; ykseys; ymmärrys; ystävällisyys
• ongelmat
  • henkilökohtaiset h52
  • ratkaisu 89
• oopiumi 14, KA155, KA190, h170
• opettaja ks. myös perintö
  • bahá’í-uskon ks. opettaminen, asian
  • ja lapsen henkinen kasvatus h40
  • jumalallinen ks. ilmaisija(t), Jumalan
• opettaminen, asian 157, h183
  • kehotukset auttaa opettajia KA117, 157
  • kehotukset nousta opettamaan ks. myös palvelu
    • kaikille 14, KA38, KA53
    • kuninkaille KA84
    • ”oppineille” KA173
    • uskonnollisille johtajille KA169
    • kielen voima KA73, KA160
    • kielten opiskelun tarkoitus KA118, 159
    • lapsille KA150, 158, ks. myös lapset
    • lupaus jumalallisesta avusta KA38, KA53, KA74
    • opettajat
      • asema KA117
      • jotka poikkeavat kirjoituksista KA117, 158
  • opiskeleminen
    • kielten KA118, 159, ks. myös kieli (kielet)
    • Kitáb-i-Aqdasin viii, 7
    • opetusten KA149, KA182, ks. myös tulkinta, pyhän tekstin
    • taiteiden ja tieteiden KA77, 158, h110
  • oppineet, Bahán kansan keskuudessa KA173, 161, h183
    • velvollisuudet h183
  • oppineisuus 160, 161, ks. myös tieto
  • orjakauppa ja orjuus, kielto 14, KA72, 155
  • orvot KA21
  • Ottomaanien valtakunta h119–120
  • paastoaminen 4, 14, KA10, KA16, 146–147
    • edellytykset 146–147
      • aika KA17, h17, h25
      • pidättyminen ruoasta ja juomasta KA17, h25, h32
      • tarkoittaa myös tupakoimista h32
    • kesto KA16–17, 146, h26–27
    • kypsyysikä KA10, 146, h13, h25
    • merkitys KA17, KV76, KV93, 146, h25
    • muuna kuin säädettynä aikana KV71, 147
    • vapautukset
      • bahá’í-pyhäpäivät KV36, h138
      • ikä KA10, 147, h14, h25, h31
      • matkustaminen KA16, KV22, KV75, 146–147, h30–31
      • menstruaatio KA13, 147, h20, h31, h34
      • raskas ruumiillinen työ KV76, 147, h31
      • raskaus ja imettäminen KA16, 147, h31
      • sairaus KA10, KA16, KV93, 147, h14, h31
  • pahuus KA2, KA37, KA39, KA41, KA59, KA164
  • paikat, historialliset ks. pyhät ja historialliset paikat
  • paikka, viitattaessa
    • ‘Akkáhan KA37, KA81, KA100, h63, h127
    • Baghdádiin KA133, KV32, h154
    • Konstantinopoliin KA89, h120
    • Qiblihiin KA6, h7, h8
    • Riḍvánin puutarhaan h107
    • Shíráziin KA133, KV32, h154
  • palava pensas KA103
  • palkka, palvelijoille maksettava KV30, h90, ks. myös orjakauppa ja orjuus, kielto
  • palkkio ja rangaistus 89, ks. myös rangaistus (rangaistukset)
  • palveleminen 14–15, KA125, KA178, h2, h56, ks. myös opettaminen, asian
    • kehotus kuninkaille KA82, KA84
    • kehotus nousta palvelemaan KA35, KA38
    • lupaus jumalallisesta avusta KA53, KA74
  • palvelija (talousapulainen) KA63, KV30, 155, h90
  • palvelijattaret ks. naiset; naispalvelija
  • Palvonnan keskipiste KA6, h7, ks. myös Qiblih
  • palvonta ks. myös paastoaminen; rukous; velvollisuusrukoukset
    • bahá’í-temppeli ks. Mashriqu’l-Adhkár
    • otollisuus Jumalalle KA36, h60
    • säkeiden lausuminen KA149, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
    • työnteko ylennetty palvonnan vertaiseksi ks. työ
    • velvollisuus KA78, KA184, 89, KV106
  • panettelu 14, KA19, 156, h37
  • papisto (jumaluusoppineet) 5, 13, 14, KA9, h158
    • kielletyt tai kumotut käytännöt h61, h135, h175
    • puhutteleminen KA41, KA99–104, KA165–172, 160
    • synnintunnustus papeille kielletty h58
    • vastustus KA164, h109
  • pappeus, papit ks. papisto
  • paratiisi KA46, KA106
  • Paratiisin sanat h61
  • parjaus h37, ks. myös herjaus
  • parlamentit ks. myös hallitukset
    • velvoitettu ottamaan käyttöön yleismaailmallinen kieli ja kirjoitustapa 15, KA189, 160, h193
  • parta KA159, 157, h175
  • pederastia KA107, h134
  • perhe h76, h91, h133, ks. myös avioliitto
    • yhteiskunnan perusta h134
    • perijät ks. perintö
  • perimätieto h2, h22, h65, h114, ks. myös ḥadíth; tavat; uskontojärjestelmät, menneet
  • perintö 4, 14, KA20, KV5, 151–154, h38, ks. myös Báb, lait
    • asunto, ensisijainen KA25, KV34, h44
    • ei-bahá’í-sukulaiset ja testamentin puuttuminen KV34, h38
    • hautajais- ja hautauskulut KA28, KV9, h47
    • Ḥuqúqu'lláhin maksaminen KA28, KV9, KV69, KV80, h47
    • korut KV37, KV78, h44
    • osuuksien ja omaisuuden jakaminen KA20, KV5, h38
      • aviopuoliso KA20, KV5, KV55, h38
      • isä KA20, KV5, h38
      • lapset KA20, KA22, KA29, KV5, KV28, KV33, h38, h41
        • alaikäiset KA27, h46
        • miespuoliset KA25, h44
        • naispuoliset KV37, KV41, KV54, KV72, h44–45
      • lastenlapset KA26, h45
      • opettajat KA20, KV5, h38, h40
        • ei-bahá’í-, eivät peri KV33
      • sedät, enot ja tädit KA23, h38
      • serkut KA23, h38
      • sisaret KA20, KV5, h38
        • puolisisaret KV6, KV53, h39
      • sisarusten pojat ja tyttäret KA23, h38
      • veljet KA20, KV5, KV6, h38, h39
      • puoliveljet KV6, KV53, h39
      • äiti KA20, KV5, h38
    • perijöiden puuttuminen
      • lapset
        • miespuoliset KA26, KV41, KV72, h42, h45
        • naispuoliset KV37, KV54, h42
      • muut luokat KA22–24
      • opettajat KV28, KV33
    • perinnön palautuminen Oikeusneuvostolle KA24, KV100, h42
      • lasten perintöosa KA21, KV7
      • miespuolisten perijöiden perintöosa KV41, KV72, h44
      • muiden luokkien perintöosat KA22–23, KV28, h38, h43
    • testamentin puuttuminen, perintölaki pätee vain näissä tapauksissa h38
    • testamentti KV69, h38, ks. myös testamentti
    • uskottujen miesten nimittäminen alaikäisille perijöille KA27, h46
    • vaatteiden jakaminen KA25, h44
      • käytetyt, vainaja nainen KV37, KV78, h44
    • velkojen maksaminen KA28, KV9, KV69, KV80, h47
  • Peripiste ks. Báb
  • Persia (Iran) h44, h122, h124, h126, h131–132, h176
  • persialaiset kylpylät KA106, h131
  • perustajat, bahá’í-uskon ks. Báb; Bahá’u’lláh
  • peräänantamattomuus 158, ks. myös horjumattomuus
  • peseminen KA74, KA76, 159, h34, ks. myös puhtaus; vesi
    • jalkojen KA152, KV97, h167
    • kaiken likaantuneen KA74, KA76, h105
    • kasvojen ks. rukouspesut
    • käsien ks. rukouspesut
    • peseytyminen KA106, h131–132
  • petkuttaja KA37
  • petollisuus KA97, KA149, KA165, h1, h190
  • pitkämielisyys 14, KA153
  • pohjoinen, aivan pohjoinen KA10, h17, h26
  • poika, vanhin h38, h44, h66, ks. myös perintö
  • poismeno, ‘Abdu’l-Bahán ks. pyhäpäivät
  • polku, suora KA14, KA112, KA186
  • polttohautaus h149, ks. myös hautaus
  • polvistumiset h4
  • presidentit 15, KA88
  • Preussi h117
  • profeetta (profeetat)
    • asema 13, KA143, KV106, h160, ks. myös ilmaisija(t), Jumalan
    • Profeettojen sinetti h180, ks. myös Muḥammad (Jumalan apostoli)
  • puhdistaminen
    • kaiken KA75, h106
    • omaisuuden ja elannon KA97, KA146
  • puhdistuksen meri KA75, h106
  • puhe KA160, ks. myös kieli (kielet); lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
    • auttaa Jumalaa puheella KA73
    • esitystapa h168
  • puhtaus 159, ks. myös kylpeminen; peseminen; vesi
    • hajusteiden käyttäminen KA76
    • ja jalostuneisuus KA74, KA151, h74, h104, h166, h167
    • moitteetonta puhtautta vaaditaan 14, KA74, h167
    • sydämen KA116, KA157, KA175, KA179
    • uudistaa kotinsa kalustus KA151, h166
    • vaikutus ihmisen henkeen KA76, h104
    • veden KV91, h105
  • pukeutuminen ks. myös vaatteet
    • sopivaisuus KA159
  • purppurainen arkki KA84, h115
  • purppurainen paikka KA100, h127, ks. myös ‘Akká
  • puu arkkuihin KA128, h149, ks. myös hautaus
  • Puu, jonka tuolle puolen ei ole pääsyä ks. Sadratu’l-Muntahá
  • pyhien säkeiden mumiseminen julkisesti KA108, 156, h135, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
  • pyhiinvaellus
    • naiset vapautettu KA32, h55
    • paikat määrätty KV29, h54, h154
    • pään ajeleminen KV10, h68
    • säädetty KA32, KV25, 154
  • pyhimykset h160
  • pyhä esikartano ks. Qiblih
  • pyhä kaupunki 12, h114, ks. myös Jerusalem
  • Pyhä maa KA103, h114, h116, h183
  • pyhä sota h173
  • pyhä talo ks. Bahá’u’lláh, talo Baghdádissa; Báb, talo Shírázissa
  • pyhä teksti ks. teksti, pyhä
  • pyhäpäivät 14, 154
    • ‘Abdu’l-Bahán poismenon päivä h139
    • Bábin ilmoituksen päivä KA110, h138
      • paaston aikana KV36
    • Bábin marttyyrikuoleman päivä h139
    • Bahá’u’lláhin taivaaseenastuminen h139
    • kaksi kaikkein suurinta juhlapyhää KA110, h138
    • Liiton päivä h139
    • Naw-Rúz (uusivuosi) KA16, KA111, 146, h139
      • ajankohta KV35, h26, h147
      • heti paaston päätyttyä KA16, 146, h25, h26
      • Jumalan päivä h26
    • pyhät kaksoissyntymäpäivät KA110, KV2, h138
      • Bábin syntymä KV2
      • Bahá’u’lláhin syntymä KV2
      • paaston aikana KV36, h138
      • Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto päättää, vietetäänkö auringon vai kuun mukaan h138
    • Riḍvánin juhlapyhä (Bahá’u’lláhin ilmoitus) KA110, KV1, h107, h138
      • ensimmäinen, yhdeksäs ja kahdestoista päivä KV1
      • juhlapyhäin kuningas KA112, h138, h140
  • pyhät ja historialliset paikat
    • Bábin talo Shírázissa ks. alla kaksoistalot
    • Bahá’u’lláhin hautapyhäkkö h8, ks. myös Qiblih
    • Bahá’u’lláhin talo Baghdádissa ks. alla kaksoistalot
    • kaksoistalot
      • ja muut paikat, entistäminen ja suojelu KA133, KV32, h154
      • pyhiinvaellus KA32, KV25, KV29, h54, h68, ks. myös pyhiinvaellus
  • pyhät kirjat KA149, KA168, KV106, h155
  • pyhät kirjoitukset ks. ‘Abdu’l-Bahá, kirjoitukset; Báb, kirjoitukset; Bahá’u’lláh, kirjoitukset; Bayán; Kitáb-i-Aqdas; säkeet, pyhät; teksti, pyhä; tulkinta, pyhän tekstin; uskonnot (muut kuin bahá’í-usko)
  • ”Pystysuora alif” KA157, h172
  • pyyteet ks. halut
  • päihteet 14, KA119, 155, h2, h144, h170
  • päivä(t) ks. kalenteri, bahá’í-; pyhäpäivät; välipäivät; yhdeksäntoista päivän juhla
    • Jumalan päivä KA80, KA88, KA138
    • Liiton päivä h139
  • päiväntasaus h26, h147
  • pää ks. hiukset, pään ajeleminen
  • pään ajeleminen KA44, KV10, 156, h68, h69
  • päättelykyky h130
  • päätöksenteko KV99, h52, ks. myös neuvottelu
  • Qayyúmu'l-Asmá' ks. Báb, kirjoitukset
  • Qiblih 14, KA6, KA137, 143–144, h7
    • Báb samasti Bahá’u’lláhiin KA137, 143, h7
    • Bahá’u’lláhin viimeinen leposija KA6, 143, h8
    • ja muut kuin velvollisuusrukoukset KV14
    • ja Rukous kuolleille KV85, h10, h19
    • velvollisuusrukousten suunta KA6, 90, 96, KV67, h7
  • Qur’án (Kirja) 13, h1, h2, h16, h129, h188
    • islamilaiset käytännöt eivät peräisin KA9, h72, h79, h174
    • lait
      • kumottu KA11, KA68, h101
      • vahvistettu KV106, KV107, h161
  • Raamattu h2, ks. myös evankeliumit; Vanha testamentti
  • raato KA60, KV24, h83, ks. myös metsästys
  • raha ks. Ḥuqúqu'lláh; hyväntekeväisyys; myötäjäiset; perintö; rahasto, bahá’í-; sijoittaminen, taloudellinen; varallisuus; Zakát
  • rahasto, bahá’í- h125, h161, h169, ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • raiskaus h36
  • rak‘ah(it) KA6, KA8, KV63, h4, h6, h9, h20, ks. myös velvollisuusrukoukset
  • rakkaus KA4, KA15, KA36, KA132, h23
    • ihmisen h134
    • ja avioliitto KA65
  • rangaistus (rangaistukset) 14, h86, ks. myös aviorikos; haureus; lyöminen; murha; murhapoltto; raiskaus; sodomia; tappo; varkaus
    • eri rikoksista
      • aviorikos KV23, h77, ks. myös aviorikos
      • murha ja murhapoltto h86, h87, ks. myös kuolemanrangaistus; murha; murhapoltto
      • seksuaalinen kanssakäyminen kärsivällisyysvuoden aikana KV11, ks. myös seksuaalinen kanssakäyminen
      • varkaus h70, ks. myös varkaus
    • oopiumin käyttö h170, ks. myös oopiumi
    • palkkio ja 89
    • sille, joka väittää saaneensa ilmoituksen suoraan Jumalalta KA37
  • Ranskan–Saksan sota h117, h121
  • raskaus KA16, 147, h31
  • rauhan turvaaminen, kansainväliset joukot h173
  • Rein 15, KA90, h121
  • Riḍván KA75, h107, h138, h140, ks. myös juhlapyhät, bahá’í-; pyhäpäivät
  • Riḍvánin puutarha h107, h138
  • riidat ks. kiistat; väittely
  • riiteleminen h130
  • rikkaudet ks. varallisuus
  • rikkomukset (hairahtuminen) KA73, KA143, KA155, KA162
    • Jumalan lakien KA29, KV94, h37
    • sopivaisuuden rajojen h175
    • tunnustaminen 2, KA34, 155, h58
  • rikolliset ks. rangaistus (rangaistukset)
  • rituaalinen epäpuhtaus ks. epäpuhtaus, rituaalinen, käsite kumottu
  • rukous 4, h4, h25, ks. myös Mashriqu’l-Adhkár; rukouspesut
    • aamunkoitto KA33, KA115, KV15, h142
    • ilta KA33
    • karvat eivät tee tyhjäksi KA9, h12
    • kuolleille ks. Rukous kuolleille
    • luonnonilmiöt, pelottavat ks. merkkien rukous
    • mumiseminen julkisesti KA108, 156, h135
    • puhtaus vaaditaan rukoiltaessa KA76
    • seurakuntarukous 14, KA12, 145, 156, h19
    • velvollisuusrukoukset ks. velvollisuusrukoukset
  • Rukous kuolleille KA8, 99, h10–11, h149
    • kun ei osaa lukea KA8
    • seurakuntarukous 14, KA12, h10, h19
  • rukouspesut 144–145
    • ennen naisten kuukautistensa aikana sanomaa säettä KA13, h20
    • ennen säkeen ”Alláh-u-Abhá” toistamista KA18, KV77, h33
    • ennen velvollisuusrukouksia KA18, 96, KV62, KV66, KV86, h34
    • säe, joka sanotaan, kun vettä ei ole saatavilla KA10, KV51, h16
    • säe, jota käytetään, kun vesi on vahingollista KV51, h34
    • vaaditaan myös kylpemisen jälkeen KV18
  • ruoka ks. paastoaminen; raato; syöminen, käden työntäminen ruokaan
  • ruumiillinen työ ks. työ
  • ruumis
    • huolehtiminen KA155, h104, h144, h170, ks. myös lääkärit; puhtaus; sairaus
    • kunnioittaminen h149, ks. myös hautaus
    • lihalliset halut KA2, KA58, KA64, h25
  • saarnat h168
  • saarnatuolit, käyttö kielletty 14, KA154, 155, h168
  • saasta ks. lika; puhtaus
  • saastaisuus ks. epäpuhtaus, rituaalinen, käsite kumottu
  • Sadratu’l-Muntahá KA100, KA148, 97, h128, h164
  • sairaus
    • käännyttävä lääkärin puoleen KA113, 159
    • vapautukset
      • paaston aikana KA10, KA16, KV93, 147, h14, h31
      • velvollisuusrukouksesta KA10, KV93, h14
  • sakot KA52, KA148, h163, ks. myös rangaistus (rangaistukset); vahingonkorvaus
    • aviorikoksesta KA49, KV23, h77–78
    • sukupuoliyhteydestä kärsivällisyysvuoden aikana KV11
  • Saksa h117, h121
  • Salaperäisyyden maa KA37, KV100, h63, ks. myös Adrianopoli
  • ṣalát h3, ks. velvollisuusrukoukset
  • sana(t)
    • Bahá’u’lláhin ks. Bahá’u’lláh, kirjoitukset; lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden; teksti, pyhä
    • ja henkisten todellisuuksien ilmaiseminen KA116, h4
    • sanan ”ole” määritelmä h188
    • verhona ilmoituksen tunnistamiselle KA117, KA167, h180
  • sana, Jumalan KA54, KA55, KA167, KA169, h180
    • Jumalan ilmaisijat ilmaisseet h75, h143, h155, h165, h180
    • määräys lausua KA149, KV68, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
  • sanaharkka ks. väittely
  • sanansaattajat ks. ilmaisijat, Jumalan
  • sankarit KA94
  • Sedanin taistelu h118
  • sedät KA23, h38, ks. myös perintö
  • seisominen
    • lausuttaessa Rukous kuolleille h10, h19
    • pidettäessä puhetta h168
    • velvollisuusrukouksen lausumiseksi KV67, KV81
    • velvollisuusrukouksen liikkeet 90, 91, 92, 94, 96, h4
  • sekaannus, ei saa levittää KA165
  • seksuaalinen kanssakäyminen ks. moraalittomuus; siveys
    • laillinen h134, ks. myös avioliitto
    • laiton
      • aviorikos KA19, KA49, KV23, KV49, 155, h36, h77, h90
      • haureus h36, h77
      • homoseksuaalisuus 155, h134
      • kärsivällisyysvuoden aikana KV11
      • seuraamukset KA49, h36, h77, h134
  • selibaatti h91
  • selitykset, teologiset h110
  • selkkaukset h173, ks. myös kiistat; lyöminen; murhe, ei pidä aiheuttaa
  • serkut KA23, h38, ks. myös perintö
  • seuraajuus h181, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá; Shoghi Effendi; Yaḥyá, Mírzá; Aḥmad-i-Aḥsá’í, Shaykh
  • seurusteleminen
    • Bahán kansan kesken h82, h95
    • kaikkien uskontojen seuraajien kanssa KA144, 157
  • sháh h177, h182
  • Sháh-Bahrám h160
  • shaykhí-koulukunta h171, h182
  • shí‘ih-islám h109, h160, h178, ks. myös islám
    • käytännöt h85, h90, h103, h175
  • Shíráz h138, ks. myös Báb, talo Shírázissa
  • Shoghi Effendi (bahá’í-uskon suojelija) vii, 250, ks. myös Suojelijalaitos; Aghṣán
    • asian kädet, nimittäminen h183
    • asian suojelija 3, h66, h125, h130
    • ja Kitáb-i-Aqdas 6–7
      • kuvaus teoksessa God Passes By viii, 12–16
      • käännös 9–10
      • huomautukset viii
      • Yleiskatsaus ja koonnos vii
    • jumalallinen suunnitelma, toteuttaminen 3–4
    • kirjoitukset
      • yksityiset teokset
      • God Passes By 12–16, h108, h158, h190–192
      • World Order of Bahá’u’lláh, The h173, h189
    • poismeno h66, h67, h183
    • pyhän tekstin tulkitsija 3, 4, h130
  • sielu
    • esteet KA161–163, h134, h170
    • jumalallisen ilmoituksen vaikutus KA54, KA55, KA148, 92, 93, h23
    • Jumalan ilmaisijan h160, ks. myös ilmaisija(t), Jumalan
    • pyhitettyjen sielujen tila KV68, h23
    • ylentyminen KA51, KA149, KA161, KA163, h25, h79, h104
  • siemenneste KA74, 157, h103
  • Siion KA80, h114
  • sijaishallitsijuus KA167, h181
  • sijoittaminen, taloudellinen KA27
  • silkki
    • käärinliinat KA130, h149, h151
    • pukeutuminen silkkiin KA159, 156, h174, ks. myös vaatteet
  • sinetti
    • muistiot koristettu KA117, h143
    • Profeettain h180, ks. myös Muḥammad (Jumalan apostoli)
  • sisaret ks. perintö
  • sisarusten pojat KA23, h38, ks. myös perintö
  • sisarusten tyttäret KA23, h38, ks. myös perintö
  • siveys 14, h170, ks. myös aviorikos; homoseksuaaliset suhteet
  • siviililaki 6
  • sivistys 1, 2, 13, KA189
  • Síyáh-Chál 8, h62, h126, 250
  • sodomia KA107, KV49, h134
  • soopeli KA9, 146, h12
  • sopivaisuus ks. myös säädyllisyys
    • pukeutumisessa KA159, h175
    • rajat, ei pidä ylittää KA123
    • suhteessa musiikkiin KA51
  • sormus ks. hautaus
  • sorto KA73, KA86, KA88, KA89, KA141, KA148, h170, ks. myös Bahá’u’lláh, kärsimykset
  • sota h173
  • pyhä sota h173–174
  • sovinto KV98, h100, ks. myös avioero
  • Ṣubḥ-i-Azal ks. Yaḥyá, Mírzá
  • sukupuolten yhdenvertaisuus 7, ks. myös lakien soveltaminen yhtäläisesti kumpaankin sukupuoleen (tarpeellisin muutoksin)
  • sulhanen, maksettava myötäjäiset ks. myötäjäiset
  • sunní-islám, johtajat h120, ks. myös islám
  • suojelija, bahá’í-uskon ks. Shoghi Effendi
  • Suojelijalaitos (suojelijuus) 3, h181, ks. myös Aghṣán; Shoghi Effendi; tulkinta, pyhän tekstin
    • laitoksen ennakoiminen Kitáb-i-Aqdasissa 13, KA42, 141, 143, h66, h125
  • suojelu
    • bahá’í-uskon (Jumalan asian) h183
    • Bahá’u’lláhin lait suojelijana KA45, KA123–125, KA155, h86, h170
    • itsesuojelu KA159, h173
  • suojelu, pyhien ja historiallisten paikkojen ks. pyhät ja historialliset paikat
  • suora polku 15, KA14, KA186
  • suoraselkäisyys KV106
  • suostumus ks. avioliitto
  • suru ks. murhe
  • suuteleminen, käden 14, KA34, 155, h57
  • synninpäästö KA34, h58
  • synti
    • anteeksi antaminen KA49, KA184, KV11, KV47, 99, h37, h58
    • katuminen KA34, KA37, KA49, KA184
    • tunnustaminen KA34, h58
  • syntien tunnustaminen 2, KA34, 155, h58
  • syntymäoikeus, vanhimman pojan KA25, h44
  • syntymäpäivät (Bahá’u’lláhin ja Bábin) ks. pyhäpäivät
  • syrjintä 14
  • syöminen, käden työntäminen ruokaan KA46, 156, h73
  • säkeet, pyhät ks. myös kirjoitukset, bahá’í-
    • avioliittosäkeet KV3, ks. myös avioliitto
    • epäyhdenmukaisuudet KV57, KV63, h109
    • korvaamaan
      • paastoamisen KA13, h34
      • rukouspesut KA10, KV51, h34
      • velvollisuusrukoukset KA13–14, KV58, KV60, 145, h20–21, h34, ks. myös velvollisuusrukoukset
    • lausuminen ks. lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
    • määritelmä h165
    • pohtiminen KA136
    • vaikutus KA116, KA148–149
    • vertauskuvalliset h130
  • säteilevyys, asenne luettaessa pyhiä kirjoituksia KA149, KV68, h165
  • säädyllisyys ks. myös sopivaisuus
    • kaikissa oloissa KA145
    • naispalvelijaa (ja yleensä palvelijaa) kohtaan KA63, KV30, h90
  • säädökset ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin
  • sääli, ei saa lyödä laimin panna toimeen lakeja KA45
  • tahdikkuus 5, KA73, 158
  • tahto, Jumalan ks. Jumala
  • taidot h162, ks. myös ammatti, velvollisuus harjoittaa ammattia
  • taiteet
    • sellaisten taiteiden opiskeleminen, jotka hyödyttävät ihmiskuntaa 158, h110
  • taivaaseenastuminen, Bahá’u’lláhin ks. Bahá’u’lláh
  • talo(t) ks. myös koti
    • kaksoistalot ks. pyhät ja historialliset paikat
    • pyhät talot ks. pyhät ja historialliset paikat
    • taloon käyminen ilman omistajan lupaa KA145, 156
  • taloudellinen apu
    • köyhille h56, h161–162
    • perheelle kärsivällisyysvuoden aikana KA70, h100
  • talousapu KA63, h90
  • tappo KA188, 155, h35
  • tasapuolisuus 14, KA4, KA40, KA187, 158
  • tavat ks. myös ḥadíth; perimätieto; uskontojärjestelmät, menneet
    • määritellään uudelleen ja saavat uuden merkityksen h93
  • tekopyhyys KA36, 158
  • teksti, pyhä (Bahá’u’lláhin sanat) ks. myös kirjoitukset; Kitáb-i-Aqdas; kääntäminen, bahá’í-kirjoitusten; laki (lait), Bahá’u’lláhin; lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden; tulkinta, pyhän tekstin
    • arabian kielen käyttö 9–10
    • auktoriteetti ja rikkomattomuus KA53, KA117, 157, h143
    • ilmaiseminen KA184, KV57
    • julkaiseminen vii
    • kääntäminen 9–11
    • lukeminen saarnatuoleista kielletty h168, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
    • opiskeleminen ja tutkiminen 7, KA149, KA182, 157
    • poikkeaminen siitä KA117, 157
    • turvautuminen erimielisyyksien ratkaisemiseksi KA53, 157
  • temppeli ks. myös Mashriqu’l-Adhkár
    • ihmisruumiin KA96, KA120, KA155, h160
    • Jumalan ilmaisijan KA86
  • Temppelivuori, Jerusalem h116
  • teologia h110
  • teot
    • hyvät teot 14–15, KA1, KA70, KA73, 158–159
    • hyväksyntä riippuvainen
      • Jumalan mielisuosiosta KA36, KA73, KA157, 161
      • tunnustamisesta (tuntemisesta) KA1, KA161
    • pauloja KA36
    • tehdään tyhjäksi KA46
  • terveys ks. ruumis; sairaus
  • testamentin puuttuminen h38, h136, ks. myös perintö
  • testamentti ks. myös liitto; perintö; testamentin puuttuminen
    • koristaminen Korkeimmalla nimellä KA109, h137
    • omistajan määräysvalta omaisuuteensa KV69, h38, h136
    • velvollisuus kirjoittaa 14, KA109, 154, h136
  • tiede (tieteet)
    • jumalallinen filosofia h194
      • kaikkein lujin perusta KA189
    • tarkoitus KA77, 158, h110
  • tieto KA138, h130, h194, ks. myös kasvatus (koulutus)
    • esoteerinen KA36, 161, h60
    • este Jumalan ilmaisijan tuntemiselle KA41, KA102, KA166–168, KA170, h64, h171, h182
    • jumalallinen KA99, KA101, KA176–177, KA180, h128
    • kätketty KA29, h48
    • tarkoitus KA102, 160
    • tiedon hankkiminen KA48, KA77, h76, h110
  • tietämättömyys KA62, KA122–123, KA144, KA159
  • Ṭihrán h122
    • puhuttelu 15, KA91–92, 161
    • syntymäpaikka
      • Bahá’u’lláhin h123
      • Bahá’u’lláhin ilmoituksen 8, h62, h126
  • todellisuus h75
  • todistajat, luotettavat
    • aviopuolison kuolemalle KA67, KV79, h99
    • kärsivällisyysvuodelle KV73, KV98, h100, ks. myös avioero
    • määritelmä KV79, h99
  • todiste(et) ks. myös todistus
    • Bábin uskontojärjestelmän itsenäisyydestä h109
    • Bahá’u’lláhin ilmoituksesta KA136, KA165, KA167, KA183
    • Jumala, todisteiden ilmituoja KV93
  • todistus 16, KA136, KA140, KA165, KA167, KA170, ks. myös todiste(et)
    • todistajanlausunnot KA67, KV79, h99, ks. myös todistajat, luotettavat
    • viimeinen tahto ja testamentti KA109, h137, ks. myös testamentti
  • tomu KA36, KA76, KA148, KA150, h8, ks. myös lika; puhtaus
  • tori KA108, h135, ks. myös julkiset paikat
  • torjuminen ks. myös Bahá’u’lláh, torjuminen
    • Bábin h178
    • Bahá’u’lláhin KA140, KA166, KA184, h190
    • Hänen, jonka Jumala on ilmaiseva h185
  • totuudellisuus 14, KA120, KV106, 158
  • totuus
    • Bahá’u’lláhin lain (lakien) KA3, KA7, KA162–163
    • Bahá’u’lláhin sanojen KA70, KA134, KA182–184
    • ja tieto h110
    • Jumalan ilmaisijoiden h75, h160
    • Totuuden aurinko KA6, h8
    • voima KA38, KA64, KA98, KA140, KA142
  • toveruus
    • bahá’íden kesken KA57, h82
    • kaikkien uskontojen seuraajien kanssa KA75, h173
  • traditio ks. perimätieto
  • tuhopoltto ks. murhapoltto
  • tulipalo ks. murhapoltto
  • tulkinta, pyhän tekstin KA105, KA167–168, h180, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá; Shoghi Effendi; Suojelijalaitos
    • valtuutettu 3, 9, 13, 143, h130, h184
    • yksilön 5, KA37, KA105, 155, h130
  • tulot ks. Ḥuqúqu'lláh; oikeusneuvosto(t)
  • tunnustaminen (tunteminen) ks. myös Bahá’u’lláh, tunteminen (tunnustaminen)
    • bahá’í-uskon asema ja päämäärät h49
    • bahá’í-uskon yhteiskunnassa h49
    • Jumalan ilmaisijan KA55, KA80, KA85, KA100, KA157, KA182–183, h1, h48
      • esteet (verhot)
        • maalliset halut KA39, KA82, KA86, h23
        • nimet h180
        • oppineisuus KA41, KA102, h60
        • poistaminen KA47, KA132, KA165, KA171
        • pyhät kirjat KA134, h155
        • uskonnolliset johtajat KA165, KA167
      • ja lakien noudattaminen, kaksoisvelvollisuudet 14–15, KA1
      • seuraus KA7, KA38
    • Jumalan ykseys KV106
    • Kitáb-i-Aqdasin merkitys 15–16
    • lakien tarkoitus KA2
    • määräykset järjestyksen ja turvallisuuden välineinä KA2
    • totuus ”Hänen toimiansa ei ole kyseleminen” KA161–163, 160, ks. myös erehtymättömyys
  • tupakointi h32
  • turhamaisuus KA36
    • turhat kuvitelmat KA17, KA41, KA132, KA165, 95, 157
  • turkikset KA9, h12, ks. myös vaatteet
  • Turkki h120
  • turmelus KA64, KA123
  • turmelus, alkulähde ks. Yaḥyá, Mírzá
  • turvallisuus 15, KA2, KV58
    • kollektiivinen h173
  • tyrannia ks. sorto
  • tyttäret
    • kasvatus (koulutus) KA48, h76, ks. myös lapset, kasvatus (koulutus)
    • perintö KA23, KV37, KV54, h38, h44–45, ks. myös perintö
  • tytöt ks. myös naiset; tyttäret
    • kasvatus (koulutus) h76
    • kihlaus KV43
  • tyytyväisyys KA63, KA66, KV26, KV38, h89
  • työ
    • kodinhoito h56
    • raskas ruumiillinen työ, paaston aikana KV76, h31
    • työstä pidättyminen pyhäpäivinä KV1
    • velvoitus harjoittaa ammattia 14, KA33, 154, h56, h162
    • ylennetty palvonnan vertaiseksi 14, KA33, 154, h56
  • työt ks. myös teot
    • hyväksyntä riippuu Jumalasta KA36, KA167
    • Jumala riippumaton ihmisen töistä KA59
  • tädit KA23, h38, ks. myös perintö
  • täyskäännös, suuri KA157, h171, h172
  • täytäntöönpano, lakien ks. laki (lait), Bahá’u’lláhin, soveltaminen
  • ‘Údí Khammár 12
  • uhka- ja onnenpelit 14, KA155, 155, h169
  • usko ks. tunnustaminen (tunteminen); ks. myös epäusko
  • uskollisuus 14, KA7, KA97, KA120, KA149, 158
  • uskon pää h66, h125, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá; Oikeusneuvosto, Yleismaailmallinen (kansainvälinen); Shoghi Effendi
  • uskonnot (muut kuin bahá’í-usko) KA7, ks. myös uskontojärjestelmät, menneet
    • ennustusten (lupausten) täyttyminen KA35, KA80, h160
    • johtajat KA99, KA101–104, KA165–166, h64, h171, ks. myös papisto
    • pyhät kirjoitukset 13, KA136, KA138, KA168, h2, h160, h180
    • seuraajat KA73, h180
      • Bahá’u’lláhin määräykset, elämän vesi KA29
      • seurustelu 14, KA75, KA144, h173
      • torjuivat ilmoituksen KA168
    • äitikirjat h129
  • uskontojärjestelmä, bahá’í- 1, 7, 12, 14, KA142, KA148, KV8, KV42, h19, h44, h126, h129, h160, h172
    • kesto 1, 12, 14, KA37, 154, h62
  • uskontojärjestelmät, menneet ks. myös Báb; islám; perimätieto
    • Bahá’u’lláh kumosi lakeja 4, 8
    • esikoisoikeuslaki h44
    • käytännöt
      • avioliitto ja avioero KV31, KV43, h89–90, h93, h101
      • kielto esittää kysymyksiä Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva KA126, h146
      • kirjojen hävittäminen h109
      • käden suuteleminen h57
      • luostarilaitos ja asketismi h61
      • matkustusrajoitukset KA131, h153
      • metsästys h83
      • musiikki h79
      • rituaalinen epäpuhtaus h12, h20, h103, h106
      • rukous h6–7, h15, h135
      • naisille suotu vapautus heidän kuukautistensa ajaksi h20
      • seurakuntarukous h19
      • rukouspesut h16
      • vaatetus KA159, h174–175
    • perimmäinen ykseys h160
    • pyhät kirjat 7, 13, KA17, KA19, KA149, KA163, h129, h155
  • uskotut
    • Armeliaan 13, KA30, 89, h51, ks. myös oikeusneuvosto(t)
    • Oikeusneuvoston ks. oikeusneuvosto(t)
  • uskotut miehet, perintölaissa KA27, h46
  • uutiset h82
  • vaaka, Jumalan kirja vaakana 15, KA99, KA148, KA183
  • vaalit, bahá’í- 4, h49, h80, h183, ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • vaaran ajat ks. merkkien rukous; velvollisuusrukoukset
  • vaatteet
    • aiemmat rajoitukset poistettu KA159, h175
      • eläinten turkki KA9, 146, h12
    • silkki KA159, 156, h174
    • puhtauden vaatimus KA74, KA76, 159, h167
    • vainajien ks. perintö
    • vertauskuva KA4, h1
  • vahingonkorvaus ks. myös sakot
    • haavoittamisesta tai lyömisestä KA56, h81
    • taposta KA188, h35
  • vahinko KA123, KA155, KV94, h170, ks. myös bahá’í-usko, vastustus; Bahá’u’lláh, kärsimykset
  • vaikeroiminen KA43, 159
  • Berliinin ks. Berliini
  • vaimo ks. avioero; avioituminen uudelleen; avioliitto; myötäjäiset; perintö
  • vallantavoittelijat KA37, KA117, KA184, h190
  • valta (arvo-, käsky-, määräys-; valtuus, valtuutus) 13–14, ks. myös erehtymättömyys
    • ‘Abdu’l-Bahán 3, 13, KA121, KA174, h66, h130, h145, ks. myös ‘Abdu’l-Bahá
    • Jumalan KA93, KA161–163, 92, 93, 97, 98 , 101, KV83, KV100, ks. myös Jumala
    • Jumalan ilmaisijan 13, KA7, KA47, KA53, KA81–82, KA132, KA143, KA183, h75, h160
    • kuninkaiden KA86, KA93, h118
    • Oikeusneuvoston 3, 4–5, 13, KA42, 89, h95, ks. myös oikeusneuvosto(t)
    • pyhän tekstin 4–5, 13, KA53, KA99, KV10
    • Shoghi Effendin 3, 13, h66, h130, ks. myös Shoghi Effendi; Suojelijalaitos
    • tulkinnan h130, ks. myös tulkinta, pyhän tekstin
    • vallanpitäjät, ei tule kiistellä heidän kanssaan KA95, 159
  • valtaistuin KA133, ks. myös pyhät ja historialliset paikat
  • valtakunta (-kunnat) KA1, KA79, KA83, KA84
    • ilmoituksen KA91, KA109, 97
    • kuningaskunnan kieli KA177
    • luomakunnan KA47, KA94, KA109
  • valtiolliset asiat 89, ks. myös oikeusneuvosto(t)
  • valtuus (valtuutus) ks. valta
  • valtuutetut ks. oikeusneuvosto(t)
  • Vanha testamentti h1, ks. myös evankeliumit; Raamattu
  • vanhemmat
    • ja perintö ks. perintö
    • kunnioitus ja ystävällisyys vanhempiaan kohtaan KV104, KV106, 157, h92
    • suostumus avioliitolle KA65, KV13, h92
    • velvollisuus kasvattaa lapset KA48, KA150, KV105, 154, h76
  • vanhukset KA10, KV74, 144, h14, h25, h31
  • vanhuus ks. vanhukset
  • vankeus
    • murhasta ja murhapoltosta KA62, h86–87
    • varkaudesta KA45, h70
  • vapaus 14, KA122–125, 161
  • vapautukset ks. Ḥuqúqu'lláh; paastoaminen; pyhiinvaellus; velvollisuusrukoukset
    • ei pidetä kieltoina h20, h55
  • varallisuus KA40, KA48, ks. myös hyväntekeväisyys; omaisuus; raha
    • ja Ḥuqúqu'lláh KV90, ks. myös Ḥuqúqu'lláh
    • ja hyväntekeväisyys KA147, h162
    • ja myötäjäiset KA66, h95, ks. myös myötäjäiset
    • ja velvollisuus tehdä työtä h56
    • yhteiskunnallinen tehtävä h38
  • varastaminen ks. varkaus
  • varkaus 155
    • korvatun velvollisuusrukouksen h9
    • rangaistukset määrätty 14, KA45, KV49, h70
      • merkki varkaan otsaan KA45, h71
  • varoitukset, Bahá’u’lláhin 160–162
    • Konstantinopolille KA89, h120
    • maailman kuninkaille KA82
    • seuraajille 14
    • siitä, että väittää perättömästi saaneensa ilmoituksen Jumalalta KA37
    • uskon vastustuksesta KA37, 161, h63
    • uskonnollisille johtajille 13, ks. myös papisto
    • Vilhelm I:lle 15, KA86
  • vasallit KA82, ks. myös kuninkaat
  • vastustus ks. bahá’í-usko, vastustus
  • Vehnänseuloja ks. Gandum-Pák-Kun
  • veistokset KA31
  • veljet, perijöinä KA20, KV53, h38–39, ks. myös perintö
  • velka KA28, KV9, KV69, KV80, h47, ks. myös perintö
  • velvollisuudet ks. bahá’ít, velvollisuudet; oikeusneuvosto(t); oppineet, Bahán kansan keskuudessa
  • velvollisuusrukoukset 14, KA6, KA8–14, KA18, 90–98, KV14, KV58–67, KV77, KV81–83, 143–146, h3–22, h25, ks. myös merkkien rukous; rak‘ah; rukous; Rukous kuolleille
    • ja Qiblih ks. Qiblih
    • ja rukouspesut ks. rukouspesut
      • korvaava säe KA10, KV51, h16, h34
    • keskipitkä 96–98, KV83, KV86, 144, h5, h34
    • keskipäivän ks. alla lyhyt (kolmas)
    • liikkeet ja maahankumarrukset KA10, 144, h4, h15
    • lyhyt (kolmas) 98, KV81, KV86, 144, h5
    • matkan aikana KA14, KV21, KV58, KV59, 145, h21
    • muistio 90–98, KV63, KV65
    • pitkä (ensimmäinen) 90–96, KV67, KV82, 144
      • vapautukset 144, h20
      • naiset kuukautistensa ajaksi KA13, 144, h14, h20
      • korvaava säe KA13
      • sairaana KA10, KV93, h14, h20
      • turvattomuuden aikoina KA14, KV58, 145, h21
        • maahankumarrukset ja korvaava säe KA14, KV21, KV58–61, 145, h21
      • vanhana KA10, h14, h20
    • yhden valitseminen KV65, 144, h3
  • verhot KA132, KA165, KA171, 90, ks. myös irrottautuneisuus; tunnustaminen (tunteminen)
    • jumaluusoppineiden luomat KA165, KA167
    • kätkevät KA47, KA175, KA176
    • maallisten halujen KA50, KA82, KA86, h23
    • nimien KA167, h180
    • oppineisuuden KA102, h60
  • vero h85, ks. myös Zakát
  • vertauskuvallisuus h2, h121, h127, h130
  • vesi KA57, KA135, 159
    • kaikki luotu vedestä KA148
    • persialaisissa altaissa KA106, h131–132
    • pesemiseen
      • kaiken likaantuneen KA74, h105
      • peseytymiseen KA106
      • suositellaan lämmintä vettä KV51, KV97, h167
    • puhdas
      • käyttämistä vaaditaan KA74, KA106, h105
      • määritelmä KV91
    • rukouspesuja varten KV51, ks. myös rukouspesut
    • symbolina KA29, KA50, KA54, KA80, KA135
  • viat, tunnustaminen h58
  • vieraanvaraisuus 14, KA16, KA57, h29, h82
  • vihastuminen KA153, 159
  • viikko h147, ks. myös kalenteri, bahá’í-
  • viimeinen tahto ja testamentti
    • ‘Abdu’l-Bahán ks. ‘Abdu’l-Bahá, kirjoitukset
    • Bahá’u’lláhin ks. Bahá’u’lláh, kirjoitukset
  • viini 14, h144, ks. myös päihteet
    • symbolina KA4–5, KA150, KA173, h2
  • viinitarha, Jumalan h114
  • viisaus
    • jumalallinen KA45, KA53, KA68, KA97, KA182
    • laeissa ja opetuksissa KA29, KA33, h86, h89
    • liittyy ihmiskunnan tulevaan kypsyyteen h194
    • vaaditaan Jumalan lakien noudattamisessa 5
    • vaaditaan vapautusten käyttämisessä hyväkseen h20
  • viittauksia eri henkilöihin 161–162
  • viláyat h181
  • Vilhelm I, Preussin kuningas 15, KA86, 160, h117–118
  • vilpittömyys KA29, KA108, KV106, h95
  • voimankäyttö h170, h173
  • voitto, bahá’í-uskon ks. bahá’í-usko, voitto
  • World Order of Bahá’u’lláh, The h173, h189
  • vuosi ks. myös kalenteri, bahá’í-
    • kärsivällisyysvuosi ks. avioero
    • odotusaika ks. kadotettu omaisuus
    • pituus h27, h62, h147
  • vuosipäivät, bahá’í- h139, ks. myös pyhäpäivät
  • väite ilmoituksesta KA37, h62
    • Mírzá Yaḥyán h190, h192
  • väittely 14, KA77, KA177, h110
  • väki (korkeuden) KA71, KA76, KA89, KA132
    • apu luvattu KA53
    • kiertää Qiblihiä KA6
  • väkivalta kielletty h170, ks. myös kiistat; murha
    • fyysinen KA56, KA148, h81
    • sanallinen KA19, 89, h37
  • välinpitämättömyys KA40, KA134, KA171
  • välipäivät (Ayyám-i-Há) 14, KA16, 146, h29, h147, ks. myös kalenteri, bahá’í-
    • paikka kalenterissa KA16, h25, h27
  • Yá Bahá’u’l-Abhá ks. Korkein nimi
  • Yaḥyá, Mírzá (Ṣubḥ-i-Azal) 15, KA184, KA190, h177, h190–192
    • seuraajat h177
    • vakuutus anteeksiannosta, mikäli hän katuu KA184, 161
  • yhdeksäntoista päivän juhla 14, KA57, KV48, h82
  • yhteiskunta
    • instituutiot elintärkeitä 89, h53, h82, h134
    • jumalallinen laki vastaa yhteiskuntaoloja 2, 4–5, 6, 89, h89
    • jumalallisen ilmoituksen vaikutus 1, KA54, KA75, KA79, KA110, KA181, h93, h106, h109
    • jumalallisen lain rooli 1–3, 4–5, 12, 13, KA3, KA29, KA99, KA186, 89, h92
    • perusta h134
    • rooli
      • edistää oikeutta h86, h173
      • edistää työteliäisyyttä h56
    • tila 11, KA39, KA40, KA124, h170
    • tuleva tila 1–2, 6, 12, 13, KA189, h56, h173, h189, h194
    • varallisuuden tehtävä h38
    • yksilön rooli KA120, KA144, KA173, KV71, h56, h61, h76, h110
  • ykseyden asento h22
  • ykseys
    • bahá’íden 14, KA57–58, KA65, KA70, 159, h82, h95
    • bahá’í-uskon 5, 7, 13
    • ihmiskunnan 11, 13, KA189, h173, h194
    • Jumalan ilmaisijoiden h160
    • ykseyden asento h22
  • yksiavioisuus 14, KA63, h89
  • yksimielisyys päätöksenteossa KV99, h52
  • Yleiskatsaus ja koonnos vii–viii, 139–162
  • Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto ks. Oikeusneuvosto, Yleismaailmallinen
  • yliherruus
    • bahá’í-uskon h26, h49
    • Jumalan KA74, KA172, KA182
      • suhde kuninkaisiin KA82
  • ylimmät asiainhoitajat h183, ks. myös asian kädet
  • ylistäminen, Jumalan ks. Jumala
  • ylpeys 14, KA41, KA82, KA86, KA89, KA122, KA148, KA149, 158, h64, h65
  • ymmärrys ks. myös näkemys
    • ja neuvottelu h52
    • ja tunnustaminen 16, KA140, KV106, ks. myös tunnustaminen (tunteminen)
    • laki (lait), Jumalan 2
    • yksilöiden ymmärrys ja tulkinta KA167, h130, h180
  • ymmärtäminen ks. tulkinta, pyhän tekstin
  • ystävyys 14, KA144
  • ystävällisyys KA61, KV106, h85
  • yö ks. myös auringonlasku; ilta
    • ajankohdan määrittäminen rukoukselle ja paastoamiselle KA10
    • paaston ajat KA17, h25, h32, ks. myös paastoaminen
    • säkeiden lausuminen KA149, KV68, h165, ks. myös lausuminen, pyhien kirjoitusten ja säkeiden
  • Zakát (kymmenykset) KA146, KV107, 154, h161
  • zarathustralaiset h160
  • ziná h36, ks. myös aviorikos
  • äiti ks. myös perintö
    • ensimmäinen kasvattaja h76
  • äiti- ja isäpuoli, avioliitto kielletty 7, KA107, 148, h133
  • äitikirja KA103, h129

  Loppuviitteet

  1. Koraani.↩

  2. Teheran.↩

  3. Napoleon III.↩

  4. Ṭihrán.↩

  5. Khurásán.↩

  6. Báb.↩

  7. Bábin.↩

  8. Bahá’u’lláh.↩

  9. Báb.↩

  10. Báb.↩

  11. Bahá’u’lláh.↩

  12. Kirmán.↩

  13. Báb.↩

  14. Bahá’u’lláh.↩

  15. Islamilaisen kuukalenterin ensimmäinen kuukausi.↩

  16. Arabian kielessä nämä kaksi säettä ovat kieliopillisesti erisukuiset.↩

  17. Tämä liittyy sellaisen matkan vähimmäiskestoon, joka vapauttaa matkalaisen paastosta.↩

  18. Kevätpäiväntasaus pohjoisella pallonpuoliskolla.↩

  19. Muistio, joka sisältää nykyisin käytössä olevat kolme velvollisuusrukousta.↩

  20. Qur’án 2:115.↩

  21. Kurr vastaa tilavuusmittana noin puolta kuutiometriä.↩

  22. Väri, maku ja haju.↩

  23. Adrianopoli.↩

  24. Tätä jäämistön jakotapaa noudatetaan testamentin puuttuessa. Katso kohta o. tässä osiossa.↩