Kaikille kansallisille henkisille neuvostoille, 1. tammikuuta 2022

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto

1. tammikuuta 2022

Kaikille kansallisille henkisille neuvostoille

Rakastetut ystävät

1Vuoden 2021 riḍvánina päättyneellä kaksikymmentäviisi vuotta kestäneellä ajanjaksolla koulutusinstituuttien pyrkimykset auttaa ystäviä parantamaan kykyään palvella olivat keskeisiä edistymiselle. Kun edellisen maailmanlaajuisten suunnitelmien sarjan alussa kehotimme kiinnittämään järjestelmällistä huomiota siihen, miten kehittää menetelmiä kouluttaa suuri määrä uskovia, laitosten tehtävänä oli kehittää omia materiaalejaan tai valita helposti saatavilla olevia materiaaleja. Yleensä instituuttien oli haastavaa kehittää uusia materiaaleja, mutta Ruhi-instituutin laatimat kurssit käyttöön ottaneet instituutit pystyivät edistymään nopeasti. Kuten 28. joulukuuta 2005 lähettämässämme sanomassa todettiin, tämän vuoksi me päätimme, että Ruhi-instituutin kirjat, jotka olivat osoittaneet tehokkuutensa, muodostaisivat kaikkialla instituuttien päärunkokurssisarjan ainakin tuon suunnitelmien sarjan loppuajaksi. Näiden kurssien sekä lasten ja varhaisnuorten henkiseen kasvatukseen tarkoitettujen oppituntien ja materiaalien laaja käyttö vauhditti instituuttiprosessin etenemistä kaikkialla maapallolla. Kun bahá’í-maailma on aloittanut uuden maailmanlaajuisten suunnitelmien sarjan, me olemme nyt harkinneet uudelleen kysymystä koulutusinstituuttien materiaaleista ja haluamme kertoa johtopäätöksemme.

2Ruhi-instituutin kursseilla pohdittavat tiedot ja oivallukset, henkiset ominaisuudet ja asenteet sekä palveluun tarvittavat taidot ja kyvyt ovat edelleen elintärkeitä bahá’í-yhteisöjen ponnisteluille. Siksi nämä materiaalit ovat edelleen merkittävä osa kaikkien koulutusinstituuttien koulutushankkeita tämän uuden maailmanlaajuisten suunnitelmien sarjan aikana. Olemme tietoisia siitä, että Ruhi-instituutti pyrkii yhdeksänvuotissuunnitelman aikana saamaan valmiiksi kaikki lasten oppituntien, varhaisnuorten ryhmien ja opintopiirien käyttöön kaavailemansa materiaalit sekä tarpeen mukaan tarkistamaan julkaistuja painoksia kokemusten perusteella. Sen jo hahmotteleman lisäksi sen ei kuitenkaan odoteta kehittävän uusia materiaaleja maailmanlaajuiseen käyttöön.

3Sanomassamme 30. joulukuuta 2021 mannermaisten neuvonantajalautakuntien konferenssille tähdensimme, kuinka tyytyväisiä me olemme olleet nähdessämme, miten runsaasti tietoa ja oivalluksia ystävät tuottavat yhteisörakentamisen eri puolista ahertaessaan monenlaisissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä. Ystävistä tulee myös yhä taitavampia tunnistamaan kasvuun liittyviä tarpeita, jotka tulevat luonnostaan esille ponnisteltaessa ruohonjuuritasolla. Tämä kehitys vaikuttaa koulutusmateriaalien laatimiseen ja kehittämiseen tarkoitettuihin järjestelyihin. Me olemme näin ollen tulleet siihen tulokseen, että nyt olisi otollista kiinnittää enemmän huomiota siihen, että laajennetaan kyvykkyyttä laatia koulutusmateriaaleja, etenkin lisämateriaalien ja erityiskurssien osalta.

4Kun käsittelimme kysymystä lasten ja varhaisnuorten koulutusmateriaaleista teille osoittamassamme sanomassa 12. joulukuuta 2011, me totesimme, että näistä ohjelmista jokaisen ytimen muodostavien materiaalien lisäksi opettajat ja valmentajat päättävät, usein yhteistyössä seututason instituuttikoordinaattorin kanssa, tarvitaanko koulutusprosessin vahvistamiseksi muita osatekijöitä. Vaikuttavat edistysaskeleet monissa osissa maailmaa tarjottaessa henkistä kasvatusta suurille määrille lapsia ja varhaisnuoria ovat varmasti edellyttäneet opettajien ja valmentajien kasvavaa kyvykkyyttä täydentää viisaasti oppituntien sisällön ja materiaalien opiskelua sopivilla osatekijöillä heidän oman erityisen tilanteensa perusteella. Tässä suhteessa merkittäviä ovat taiteelliseen toimintaan ja palveluprojekteihin liittyvät osatekijät. Kuitenkin silloin, kun koko maassa tai alueella on tunnettu tarvetta täydentää jonkin tietyn aiheen opiskelua, jotkin instituutit ovat itse kehittäneet tai ottaneet käyttöön lisämateriaaleja ja järjestäneet niiden vielä laajemman jakelun. Nämä lisäaineistot ovat useimmiten olleet sisällöltään helppotajuisia, kuten lauluja tai tarinoita. Samanlaisia kokemuksia on tulossa näkyviin myös päärunkokurssisarjan osalta, vaikka joidenkin instituuttien tässä yhteydessä käyttöön ottamat lisämateriaalit ovat yleensä luonteeltaan monitahoisempia ja sisältävät kokoelmia tietyistä bahá’í-kirjoitusten aiheista ja tapausesimerkkejä merkityksellisistä kokemuksista.

5Henkisen kasvatuksen elinvoimainen kehitys ja kukoistus yhä useammilla seuduilla edellyttää sitä, että instituuteilla on hyvin kehittynyt kyky ohjata täydentävien aineistojen tarkoituksenmukaista käyttöönottoa. Tässä yhteydessä instituuttien on huolehdittava yhtä lailla koulutusprosessin vahvistamisesta kuin sen yhtenäisyyden säilyttämisestäkin. Niiden on siksi pidettävä mielessä ne eri varoitukset, jotka esitimme 12. joulukuuta 2011 lähettämässämme sanomassa. Niiden on luonnollisesti myös varottava kuormittamasta ystäviä monenlaisilla lisäaineistoilla, jotka pelkällä määrällään saattavat tahattomasti heikentää tärkeimpien materiaalien tehokasta käyttöä.

6Erityiskurssien osalta pitää ymmärtää, miten ne saavat muotonsa yhteydessä siihen vuorovaikutustilanteeseen, joka vallitsee maissa ja alueilla, missä yhteisörakentamisen prosessi etenee voimallisesti. Kun yhä useammat ystävät sitoutuvat edistämään instituuttikurssien opiskelusta juontuvaa moninaista toimintaa, kuhunkin eri toimintaan liittyvät selvärajaiset oppimisalueet tulevat jatkuvasti näkyviin jonkin väestöryhmän elämässä. Seutuopetuskomiteat tukevat joitakin näistä oppimisalueista, esimerkiksi niitä, jotka liittyvät yhteiseen palvontaan, syventymiseen ja opetukseen, kun taas koulutusinstituutit edistävät muita, jotka kytkeytyvät lasten, varhaisnuorten sekä nuorten ja aikuisten henkiseen kasvatukseen. Muiden toimijoiden tukemia oppimisalueita valmistuu myös lisää vähitellen sitä mukaa, kun yhä useammat opiskelevat instituutin runkokurssisarjan loppupään kursseja. Kun kasvava määrä ystäviä pitää yllä pyrkimyksiä kullakin näistä alueista, syntyy tuoreita oivalluksia, jotka ovat omaleimaisia siinä, että ne ovat tulosta järjestelmällisestä ponnistelusta, johon on ryhdytty tietyssä yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Yhä paremmin ymmärretään, mitkä muut käsitteet, lähestymistavat, kyvyt ja asenteet ovat olennaisia yhteisörakentamisen prosessin jonkin puolen edistämiseksi. Näistä tulee keskustelunaiheita säännöllisissä kokoontumisissa, joita pidetään saaduista kokemuksista neuvottelemiseksi ja niiden pohtimiseksi. Niiden aloitteiden lisäksi, joita yksilöt tai laitokset ja toimijat voivat tehdä vastatakseen näihin tarpeisiin, instituutti voi päättää edistää edellä kuvatun lisämateriaalin käyttöä. Ajan mittaan bahá’í-uskon laitokset ja toimijat tallentavat sen, mitä on opittu, eri asiakirjoihin, selontekoihin ja tapausesimerkkeihin, jotka kokonaisuudessaan muodostavat tallenteen kehittyvistä kokemuksista. Kun huomattava määrä tietoa karttuu, tulee mahdolliseksi järjestelmällistää sitä edelleen muokkaamalla siitä erityiskurssi.

7Me olemme aiemmin verranneet runkokurssisarjaa puunrunkoon, joka kannattelee muita siitä haarautuvia kursseja, joista kukin käsittelee jotakin tiettyä toiminta-aluetta. Tällaisia erityiskursseja laadittaisiin pakostakin aikaa käyttäen ja tukeutumalla työtapaan, jolle on ominaista toiminta ja pohdinta ja jossa ajatusten hahmottaminen ja kentällä toimiminen kulkevat käsi kädessä. Tähän tehtävään ryhtyville koulutusinstituutille on useita vaatimuksia. Niiden on kyettävä ymmärtämään syvällisesti instituutin runkokurssisarjan sisältö ja siihen sisältyvät kasvatukselliset periaatteet, selkeästi erittelemään ruohonjuuritasolla toiminnan edetessä syntyviä kokemuksia, tekemään yhteistyötä sellaisten ystävien ryhmien kanssa, jotka ovat sitoutuneet edistämään yhteisörakentamisen prosessin tiettyjä puolia, kyettävä toimimaan asenteenaan oppiminen ja saamaan mukaan työhönsä henkilöitä, joilla on materiaalien laatimiseen tarvittavaa kyvykkyyttä. Kun erityiskurssi on valmis, se auttaa kyseistä toimintaa edistäviä ystäviä edelleen vahvistamaan kyvykkyyttään ja laajentaa omalta osaltaan siihen kytkeytyvää oppimisprosessia jonkin väestöryhmän elämässä. Kurssi toimisi myös karttuvan tiedon säilyttäjänä ja sen levittämisen välineenä.

8Tällaisen materiaalin kehittäminen on monitahoinen tehtävä, eikä tietenkään ole tavoitteena, että jokainen koulutusinstituutti kehittäisi omia erityiskurssejaan. Koulutusinstituutit päättävät yhdessä kansallisen henkisen neuvoston ja neuvonantajien kanssa, milloin on oikea aika kehittää tai ottaa käyttöön tällaisia lisäkoulutusmateriaaleja. Monet instituutit tulevat vain valitsemaan tarpeisiinsa sopivia erityiskursseja muiden instituuttien laatimista tuloksellisiksi osoittautuneista kursseista. Erityiskurssien lisäksi instituuttien odotetaan tulevaisuudessa laativan tai ottavan käyttöön muunlaisia kursseja, jotka voidaan jollakin tavalla sisällyttää runkokurssisarjaan tai tarjota erikseen. Tämä edellyttää luonnollisesti instituuteilta vielä suurempaa kyvykkyyttä. Laitosten ponnistelujen kauaskantoisista vaikutuksista huolimatta niiden ei kuitenkaan odoteta vastaavan kaikkiin bahá’í-yhteisön koulutustarpeisiin. Erilaisten väestöryhmien keskuudessa laajamittainen kasvu johtaa uusiin koulutuspyrkimyksiin, joilla pyritään vastaamaan muihin kiireellisiin tarpeisiin.

9Olemme vakuuttuneita siitä, että kun ystävät ahertavat kaikilla alueilla vapauttaakseen bahá’í-uskon yhteiskuntaa rakentavan voiman, tulevina vuosina tullaan näkemään, että koulutusinstituuttien kyky tarjota henkistä kasvatusta suurille joukoille sekä tuottaa, soveltaa ja levittää tietoa kasvaa merkittävästi edelleen. Me olemme pyytäneet Kansainvälistä Opetuskeskusta seuraamaan tiiviisti osana sen tehtävää valvoa ihmisvoimavarojen kehittämisprosessia, miten kyvykkyys laatia koulutusmateriaaleja kasvaa. Se luo toimintamenetelmiä instituuttien tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että opittua levitetään laajalti tarkoituksenmukaisesti.

10Me rukoilemme Siunattua kauneutta pyhissä hautapyhäköissä, että koulutusinstituuttien, näiden bahá’í-uskon elintärkeiden toimijoiden, työskentely saisi aina Hänen ehtymättömät siunauksensa ja vahvistuksensa.

[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]