Maailman bahá’ílle, 20. lokakuuta 2008

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto

20. lokakuuta 2008

Maailman bahá’ílle

Rakastetut ystävät

1Tämä päivä, Bábin syntymän vuosipäivä, osuu sen viisivuotisen ponnistuksen puolivälin hetkeen, johon bahá’í-maailma on sitoutunut riḍvániin 2011 saakka. Painamme päämme nöyrän kiitollisuuden vallassa Bahá’u’lláhille niistä suosionosoituksista ja vahvistuksista, joita Hän on opetustyön eturintamassa niin uutterasti ja uhrautuvasti työskenteleville suonut. Aina kymmenennen kansainvälisen konventin päättymisestä asti muutama kuukausi sitten, on tietoisuus viisivuotissuunnitelman toimintaa ohjaavan toimintakehyksen tehokkuudesta kasvanut sitä mukaa kun valtuutettujen saamaa näkemystä on laajalti levitetty kautta bahá’í-yhteisön. Lukuisia seutuja eri puolilla maailmaa valmistellaan järjestelmälliseen laajenemiseen, ja odotamme näkevämme intensiivisten kasvuohjelmien aallon käynnistyvän näiden ensi vuoden riḍvánia edeltävien kuukausien aikana.

2Näillä ja kaikilla seuduilla olevien ystävien edessä oleva haaste on luonteeltaan kahtalainen. Samalla kun he oppivat tunnistamaan yhteiskunnan vastaanottavaisia aineksia ja jakamaan vastakaikua osoittaneiden sielujen kanssa bahá’í-uskon sanomaa – pyrkimys, jota ei yleisesti ottaen ole vaikeaa toteuttaa – he ponnistelevat ymmärtääkseen käytännössä, kuinka terveen kasvumallin erilaiset osatekijät, erityisesti ihmisvoimavarojen kehitys, saadaan liitetyksi eheäksi kokonaisuudeksi. Miten rohkaisevaa onkaan nähdä kuinka, sillä hetkellä kun ystävät seudulla alkavat vastata tähän kaksoishaasteeseen, saavutetaan välitöntä kehitystä; intensiivisen kasvuohjelman käynnistämistavoitteesta tulee nopeasti saavutettava.

3Ei ole yllättävää, että yhteisön jatkuvaa voimistumista vastaa vanhan maailmanjärjestyksen lisääntyvä hajoaminen. Todellakin, ystävien tulisi varoa, ettei kyvykkyyden kehittäminen yhteisössä jää jälkeen haaveensa kadottaneen ihmiskunnan kasvavasta vastaanottavaisuudesta. Katsokaa, kuinka sen lyhyen ajan kuluessa siitä, kun kohotimme riḍván-sanomassamme tämän varoituksen, ovat kerran voittamattomina pidetyt rahatalouden rakenteet vavisseet ja maailman johtajat ovat osoittaneet kyvyttömyytensä saada aikaan muita kuin väliaikaisia ratkaisuja – kyvyttömyys, jonka he yhä useammin myöntävät. Mitä tahansa tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä otetaankin käyttöön, luottamus on horjunut ja turvallisuuden tunne menetetty. Varmastikin tällaiset kehityskulut ovat saaneet uskovat kaikissa maissa pohtimaan nykyisen järjestyksen surkuteltavaa tilaa, ja vahvistaneet heitä vakaumuksessaan siitä, että aineellista ja henkistä sivistyksen tulee edistää yhdessä.

Nämä ajatukset mielessämme käännämme sydämemme toistuvissa rukouksissa Bahá’u’lláhin puoleen, ja anomme Häntä vahvistamaan seuraajiaan pettämättömällä armollaan. Tällaisina hetkinä me anomme Häntä valaisemaan heidän sielunsa tiedon ja uskon valolla. Älkööt he myöskään aliarvioiko siinä järjestelmässä piilevää voimaa, jota he ovat rakentamassa Hänen uskonsa edistämistä varten, älköötkä erehtykö sen maailmanlaajuisen ponnistuksen todellisesta tarkoituksesta, johon he ovat ryhtyneet. Älkööt he poiketko siltä oppimisen polulta, jolle ovat lähteneet, tahi antako hämmentyneen yhteiskunnan katoavaisten pyrkimysten harhauttaa huomiotaan. Älköön heiltä puuttuko kykyä arvostaa sen kulttuurin arvoa, joka nyt on juurtumassa yhteisöön, joka edistää Luovan sanan järjestelmällistä opiskelua pienissä ryhmissä palvelemisen kyvyn rakentamiseksi. Älkööt he koskaan unohtako ehdotonta välttämättömyyttä huolehtia maailman lasten tarpeista sekä tarjota heille oppitunteja, jotka kehittävät heidän henkisiä kykyjään ja laskevat jalon ja ylevän luonteen perustan. Tulkoot he tietoisiksi omien ponnistustensa täyden merkityksen auttaa nuoria ihmisiä muodostamaan lujan moraalisen identiteetin nuoruutensa varhaisina vuosina sekä varustaa heidät kyvyllä antaa osansa yhteisöjensä hyvinvoinnille. Ja iloitkoot he siitä, että ovat oppineet johdonmukaisen, järjestelmällisen toiminnan kautta, kuinka rakentaa kasvun rytmi, jossa kiinnitetään asiaankuuluvaa huomiota laajentamisen, lujittamisen, pohdinnan ja suunnittelun välttämättömiin tekijöihin. Olkoon heistä jokainen varustautunut peräänantamattomuudella ja uskollisuudella ja saakoon rohkeuden tehdä mitä tahansa uhrauksia, joita tarvitaan varmistamaan suunnitelman raikuva menestys. Käytöksensä suoraselkäisyydellä, kanssaihmisiään kohtaan tuntemansa rakkauden vilpittömyydellä sekä kaipuunsa kiihkolla palvella maailman kansoja, osoittakoot he oikeaksi Bahá’u’lláhin julistaman totuuden, että ihmiskunta on yksi. Olkoot he uutteria ponnistuksissaan solmia ystävyyden siteitä, jotka eivät piittaa vallitsevista yhteiskunnallisista esteistä, ja pyrkikööt he lakkaamatta sitomaan sydämet yhteen Jumalan rakkaudessa. On palava toiveemme, että he tunnistaisivat tehtävänsä perustavanlaatuisen merkityksen. On hartain rukouksemme pyhällä kynnyksellä, etteivät he häilyisi kunnianhimoisten tavoitteittensa toteuttamisessa, olivatpa ne kriisit, jotka sulkevat sisäänsä heitä ympäröivän maailman, kuinka ankaria tahansa.

4Antaaksemme ystäville mahdollisuuden kokoontua yhteen niin juhliakseen suunnitelman aikana jo saavutettuja voittoja kuin pohtiakseen sen tämänhetkisiä tarpeitakin, ilmoitamme lukumäärältään neljänkymmenenyhden alueellisen konferenssin sarjan koollekutsumisesta, jotka tullaan pitämään seuraavissa kaupungeissa marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana: Abidjan, Accra, Almaty, Antofagasta, Atlanta, Auckland, Baku, Bangalore, Bangui, Battambang, Bologna, Bukavu, Chicago, Dallas, Frankfurt, Guadalajara, Istanbul, Johannesburg, Kiev, Kalkutta, Kuala Lumpur, Kuching, Lae, Lontoo, Los Angeles, Lubumbashi, Lusaka, Madrid, Managua, Manila, Nakuru, New Delhi, Portland, Quito, Sao Paulo, Stamford, Sydney, Toronto, Ulaanbaatar, Vancouver, Yaounde. Jokaiseen näistä konferensseistan lähetetään edustajinamme kaksi Kansainvälisen Opetuskeskuksen jäsentä. Isäntämaiden kansalliset henkiset neuvostot saavat lisäohjeita koskien osallistumista. Me kehotamme uskovia – sekä niitä, jotka ovat täysin mukana suunnitelman vaatimusten toteuttamisessa, että niitä, joiden olosuhteet ovat tähän saakka estäneet heitä täyttämästä toivettaan toimia näin – hyödyntämään tätä mahdollisuutta ja osallistumaan omalla alueellaan pidettävään konferenssiin.

5[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]