Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
28. joulukuuta 1999
Maailman bahá’ílle
Rakastetut ystävät
1Nelivuotissuunnitelman kuluessa olemme tarkastelleet niitä Kitáb-i-Aqdasin lakeja, jotka eivät ole vielä kaikkialla voimassa, selvittääksemme, mitkä niistä olisi nyt aika panna täytäntöön.
2Me näemme henkisen elämän ja moraalisen selkeyden janon kasvavan kaikissa maissa. Yleisesti tunnustetaan niiden ihmiselon parantamiseen tähtäävien suunnitelmien ja ohjelmien tehottomuus, joiden juuret eivät ole henkiseen tietoisuuteen ja eettiseen hyveeseen perustuvassa elämässä. Ketkä paremmin kykenisivät tyydyttämään tämän kaipuun kuin ne, joita jo innoittavat Bahá’u’lláhin opetukset ja joita auttaa Hänen voimansa?
3Olemme siksi päättäneet, että kaikkien uskovien on välttämätöntä syventää tietoisuuttaan niistä siunauksista, jotka yksilön ja siten myös yhteisön hartauselämää suoraan edistävät lait tuovat mukanaan. Kaikki bahá’ít tuntevat näiden lakien pääkohdat, mutta niiden merkityksen syvällisempään oivaltamiseen täytyy sisältyä se, että niitä noudattaessa pannaan täytäntöön niiden kaikki jumalallisesti ilmaistut kohdat. Nämä ovat ne lait, jotka koskevat velvollisuusrukousta, paastoamista ja Kaikkein korkeimman nimen lausumista yhdeksänkymmentäviisi kertaa vuorokaudessa.
4Bahá’u’lláh vakuuttaa: ”Se, joka ei tee hyviä tekoja eikä harjoita palvontaa, on kuin puu, joka ei kanna hedelmää, ja toimi, josta ei jää jälkeäkään. Ken kokee palvonnan pyhän hurmion, kieltäytyy vaihtamasta sellaista tekoa tai mitään Jumalan ylistystä kaikkeen, mikä maailmassa on. Paastoaminen ja velvollisuusrukous ovat kuin ihmisen elämän kaksi siipeä. Siunattu on se, joka kohoaa niiden avulla Jumalan, kaikkien maailmojen Herran rakkauden taivaaseen.”
5Ystävät ovat pitkään olleet tietoisia siitä suuresta merkityksestä, jonka Bahá’u’lláh antaa päivittäiselle velvollisuusrukoukselle sekä paaston noudattamiselle, mutta monia lain kohtia, kuten rukouspesuja, matkustamista ja sanomatta jääneiden rukousten korvaamista koskevia, ei vielä ollut saatettu voimaan kaikkialla. Tämä askel on nyt otettu. Täten kaikki velvollisuusrukousta ja paastoamista koskevien lakien osat ovat nyt ilman mitään poikkeusta voimassa.
6Olemme myös päättäneet, että on tullut aika kaikkien bahá’íden kaikissa maissa ottaa sydämenasiakseen Kitáb-i-Aqdasin sanat: ”On säädetty, että jokaisen Jumalaan, tuomion Herraan uskovan tulee jokaisena päivänä pestyään kätensä ja sitten kasvonsa istuutua ja Jumalan puoleen kääntyen toistaa ’Alláh-u-Abhá’ yhdeksänkymmentäviisi kertaa. Tämä oli Taivasten luojan säädös, kun Hän majesteettiudessa ja voimassa asettui nimiensä valtaistuimille.” Kokekoot kaikki sen henkisen rikastumisen, jonka tämä yksinkertainen palvonnallinen mietiskely saa aikaan heidän sielussaan.
7Yksityisen hartaudenharjoituksen synnyttämää henkistä kasvua vahvistaa ystävien rakastava toveruus kaikilla paikkakunnilla, yhteisöllinen palvonta sekä bahá’í-uskon ja lähimmäisten palveleminen. Nämä hurskaan elämän yhteisölliset puolet liittyvät mashriqu’l-adhkária koskevaan lakiin, joka on Kitáb-i-Aqdasissa. Vaikka paikallisten mashriqu’l-adhkárien rakentamisen aika ei vielä olekaan tullut, ovat kaikille avointen, säännöllisten hartauskokousten pitäminen sekä bahá’í-yhteisöjen osallistuminen humanitaarisiin palveluhankkeisiin ilmentymiä tästä bahá’í-elämän osasta ja askel eteenpäin Jumalan lain täytäntöönpanossa.
8Bahá’u’lláh on kirjoittanut: ”Me olemme koristanut ilmaisun taivaan jumalallisen viisauden ja pyhien säännösten tähdillä antina puoleltamme. Totisesti, Me olemme Aina anteeksi antava, Kaikkein jalomielisin. Oi Jumalan ystävät kaikilla seuduilla! Tuntekaatte näiden päivien arvo ja pitäytykää kaikkeen siihen, mikä Jumalalta, Kaikkein suurimmalta, Kaikkein ylevimmältä on alas lähetetty. Totisesti, Hän muistaa teitä Kaikkein mahtavimmassa vankilassa ja neuvoo teitä siinä, mikä saa teidät pääsemään liki asemaa, joka ilahduttaa puhdassydämisten silmiä. Kirkkaus olkoon yllänne ja niiden yllä, jotka ovat saavuttaneet sen elävän lähteen, joka virtaa Minun ihmeisestä kynästäni.”
9Rukouksemme pyhällä kynnyksellä on, että suurempi huomio opetusten henkiseen ytimeen, jonka nämä lait ilmaisevat, vahvistaa ystävien omistautumista kaikkien antien Alkulähteelle ja vetää bahá’í-asian puoleen vastaanottavaiset sielut Hänen henkisesti nälkiintyneiden lastensa joukosta.
[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]