Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
30. huhtikuuta 1987
Maailman bahá’ílle
Kalliisti rakastetut ystävät
1Tänä riḍvánina, useita vuosikymmeniä kestäneiden keskeytymättömien ponnistelujen seurauksena, joihin on liittynyt pitkäaikaisia luottamuksellisia neuvotteluja, ovat Israelin valtio ja Bahá’í-maailmankeskus allekirjoittaneet kansainvälisen sopimuksen, jonka henkiset, historialliset ja käytännölliset seuraukset ovat arvaamattoman merkityksellisiä Bahá’u’lláhin nopeasti kasvavalle maailmanjärjestykselle.
2Kansallisen yhteishallituksen ministeristön yksimielisesti hyväksymässä sopimuksessa mainitaan hallituksen syiksi sopimuksen liittymiseksi ”ystävälliset suhteet Bahá’í-maailmanyhteisön ja Israelin valtion välillä” sekä ”Israelin valtion halu vahvistaa tätä suhdetta ja tunnustaa Bahá’í-maailmankeskuksen erityisasema”. Näiden ystävällisten suhteiden perustana ovat itse ‘Abdu’l-Bahán tekemät aloitteet erityisesti vuoden 1908 nuorturkkilaisen vallankumouksen jälkeisenä ajanjaksona, jolloin vanhan hallinnon uskonnollisten ja poliittisten vankien yleinen armahdus pantiin toimeen. Se arvonanto, jonka bahá’í-usko Mestarin ainutlaatuisen hengen dynaamisen voiman kautta sai osakseen, näkyi niissä toimissa, joihin hän vapautumisensa jälkeen ryhtyi asettumalla asumaan Karmelvuoren juurelle Haifaan, laskemalla maalliseen lepoonsa Bábin pyhät jäännökset siihen hautapyhäkköön, jonka hän oli rakentanut Bahá’u’lláhin osoittamaan paikkaan, ja matkustamalla laajalti lännessä. Näiden matkojen jälkeen tätä arvonantoa osoittivat vieläkin selvemmin ne erinomaiset suhteet, jotka hän loi sekä ylhäisiin että alhaisiin, se yhteiskunnallinen vaikutus, joka hänen runsaalla avullaan oli Pyhän maan ihmisten tarpeiden tyydyttämisessä, sekä brittiläisen kruunun ritarinarvon myöntäminen hänelle.
3Tämä arvonannon perintö ilmeni myös siinä, että brittiläisen mandaatin viranomaiset tunnustivat Shoghi Effendin bahá’í-uskon pääksi. Niiden uutterien ponnistusten laajuus, jotka Suojelija teki saadakseen tunnustetuksi bahá’í-asialle itsenäisen aseman uskontona, jonka pysyvät henkiset ja hallinnolliset keskukset ovat Pyhässä maassa, on tämän kirjeen aihepiirin ulkopuolella, ja sitä tullaan aikanaan täysin käsittelemään tulevaisuuden historioitsijoiden tutkimuksissa. Riittäköön tässä yhteydessä vakuutus siitä, että kaikki se, mitä hän kykeni saavuttamaan mandaattikauden aikana – varmistamaan bahá’í-omaisuuden hallintaoikeuden, saamaan virallisen suojelun pyhille paikoille, tunnustuksen bahá’í-avioliittotodistukselle ja pyhille päiville, sekä vapautuksen tietyistä veroista – lisäsivät osaltaan sitä asemaa, jonka uusi hallitus hyväksyi bahá’í-uskolle Israelin valtion perustamisvaiheessa vuonna 1948. Kirjoittaen Shoghi Effendin puolesta eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle 30. toukokuuta 1952 mainitsi hänen sihteerinsä, että ”[k]aikki bahá’í-omaisuus ja -tuonti 0vat veroista ja tulleista vapaat, ja bahá’í-uskon asema uskontona on tunnustettu”. Kirjeessä mainittiin kuitenkin, että ”[t]ällä hetkellä suunnittelemme laillisen asemamme selventämistä hallituksen kanssa saadaksemme tämän aseman lujemmalle pohjalle”. Juuri siinä, että äskettäin Jerusalemissa allekirjoitettu asiakirja tyydyttää edellä mainitun selventämisen ja pohjan lujittamisen tarvetta, edustaa se huomattavaa, selvästi erottuvaa vaihetta Bahá’í-maailmankeskuksen ja tämän maan hallituksen välisissä suhteissa.
4Ulkoministeriössä riḍvánin toisena päivänä pidetyssä tilaisuudessa 22. huhtikuuta 1987 kirjeenvaihdon käsittävän sopimuksen allekirjoittivat Israelin hallituksen puolesta varapääministeri ja ulkoministeri Shimon Peres ja Bahá'í-maailmankeskuksen puolesta Bahá’í Kansaivälisen Yhteisön pääsihteeri Donald Barrett, muiden korkea-arvoisten hallituksen virkamiesten ja Bahá’í Kansaivälisen Yhteisön apulaispääsihteerin Ronald Batesin läsnä ollessa. Sopimuksessa esitetään muun muassa seuraavat tunnustuslausunnot:
5Israelin valtio tunnustaa bahá’í-uskon jäsenet tunnustettuna uskonnollisena yhteisönä Israelissa Palestiinan asetuksen 1922–1947 artiklan 2 mukaisesti ja vahvistaa, että Bahá’í-maailmankeskus on bahá’í-maailmanyhteisön henkinen ja hallinnollinen maailmankeskus, ja että Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto Haifassa on oman perustuslakinsa mukaisesti bahá’í-uskon pää ja sen ylin laitos.
6Israelin valtio tunnustaa, että bahá’í-uskon pyhimmät paikat sijaitsevat bahá’í-uskon pyhien kirjoitusten mukaisesti Israelissa, ja vahvistaa, että Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on Bahá’í Kansainvälisen Yhteisön luottamuselin bahá’í-uskon pyhiin paikkoihin nähden Israelissa sekä bahá’í-omaisuuteen nähden Israelissa.
7Tällaisesta selvästi esitetystä tunnustuksesta seuraa oikeuksia ja etuja, jotka vastaavat maailmanuskonnon henkisen ja hallinnollisen keskuksen asemaa. Sopimuksen säädökset on määritelty siten, että niitä voidaan uudistaa ja niistä voidaan neuvotella tietyin aikavälein. Tämä antaa sopimukseen joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotka ovatkin eräitä sen merkittävistä piirteistä. Sopimusta voidaan näin ollen pitää käännekohtana sarjalle viralliseen tunnustukseen liittyviä ennakkotoimenpiteitä, jotka eri hallinnolliset viranomaiset ovat kymmeniä vuosia kestäneen ajanjakson aikana hyväksyneet. Nämä toimenpiteet on nyt vahvistettu, niiden alaa on laajennettu ja määräaikaa pidennetty, ja ne on nyt määritelty asiakirjassa, joka asettaa Bahá’í-maailmankeskuksen toiminnan vahvalle perustalle suhteissaan Israelin valtioon sekä muissa ulkoisissa suhteissaan. Täten asiakirja avaa uuden jakson bahá’í-uskon hallinnon kehityksessä sen maailmankeskuksessa.
8Niiden lopullisten neuvottelujen luonne, joissa edustajamme kävivät laajoja neuvotteluja korkeassa asemassa olevien virkamiesten kanssa ja joista syntyi menettely sopimuksen sinetöimiseksi, on tavanomaista merkittävämpi ja siihen sisältyy runsaasti seurauksia bahá’í-yhteisön tuleviin toimiin kaikkialla bahá’í-uskon käydessä läpi kehitysvaiheitaan, kunnes kansakunnat ovat sen suuruuden täysin tunnustaneet. On nimittäin ainutlaatuinen tapahtuma, että itsenäisen valtion edustaja sen varapääministerin ja ulkoministerin hahmossa sekä edustaja tahosta, joka oikeutetusti nähdään ”tunnustetun kansainvälisen kansalaisjärjestön maailmankeskuksena”, allekirjoittivat yhteisesti ”kansainvälisen sopimuksen”. Tämä tapaus on lajissaan ensimmäinen Bahá’u’lláhin asian historiassa.
9Se, että näin tapahtui Pyhässä maassa, jonne vain 120 vuotta sitten bahá’í-asian Perustaja karkotettiin vankina, synnyttää meissä ihmetyksen ja hämmentyneen ilon tunteita. Se, että hallitus, joka oli osapuolena näin odottamattomassa tapahtumassa, sattuu edustamaan kansaa, joka vasta äskettäin, niin monien vuosisatojen karkotuksen jälkeen, on palannut kotimaahansa, on osoitus jumalallisen suosion ilmentymästä, jolla on mittaamaton henkinen ja historiallinen merkitys juutalaiselle kansalle.
10Rakkaat ystävät, nyt tehty oikeusasemaa koskeva sopimus jättää pysyvän jäljen uskomme muotoutumisen aikaan, ja sillä on erityinen paikka niiden nopeasti kertyvien jumalallisista vahvistuksista kertovien todisteiden joukossa, jotka tähän saakka ovat olleet tunnusomaisia tuon ajan neljännelle kaudelle. Näihin Jumalan runsaan armon merkkeihin kuuluvat tämän lisäksi selvästikin:
- Mannermaisten neuvonantajien konferenssi maailmankeskuksessa, jonka päättyessä 2. tammikuuta 1986 julistettiin neljäs kausi alkavaksi.
- Toimiston avaaminen Jerusalemissa Bahá’í Kansainvälisen Yhteisön edustustolle helpottamaan maailmankeskuksen ja Israelin valtion välisten suhteiden hoitamista.
- Seitsenvuotissuunnitelman menestyksellinen loppuun saattaminen, jonka tekee unohtumattomaksi Bahá’u’lláhin asian saama kasvava arvostus. Tämä arvostus ennakoi bahá’í-uskolle tuntemattomuudesta nousua, jonka ovat suurelta osin tehneet mahdolliseksi Iranin rakkaiden ystävien sanoinkuvaamattomat uhraukset.
- Lupaus maailmanrauhasta -julkaisun jakelun loppuun saattaminen valtioiden johtajille sekä ne huomattavat tapahtumat, jotka liittyivät sen sisällön tunnetuksi tekemiseen.
- Kuusivuotissuunnitelman käynnistäminen, johon omana piirteenä kuului suunnitteluvaihe. Tämä sisälsi mannermaisten neuvonantajien neuvottelun kansallisten henkisten neuvostojen kanssa, sekä laajassa mitassa tapahtuneet neuvottelut kansallisten bahá’í-yhteisöissä ruohonjuuritasolla, minkä jälkeen kansalliset henkiset neuvostot valitsivat omille mailleen tavoitteet.
- Ensimmäinen valtionjohtajan vierailu maailmankeskuksessa neuvottelemassa Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston kanssa aiheista, jotka se toi esiin rauhanlausunnossaan.
- Bahá’í-julkaisijoiden osallistuminen kansainvälisiin kirjamessuihin Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa.
- Intian niemimaan äititemppelin vihkiminen – tapahtuma, joka avasi uusia tilaisuuksia bahá’í-uskon julistamiseen Neuvostoliitossa, itäryhmän maissa sekä Kiinassa, ja josta on seurannut näistä ja muista maista tulleiden korkea-arvoisten virkailijoiden vierailuja temppeliin.
- Afrikan mantereen ensimmäisen bahá’í-radioaseman perustaminen Liberiaan.
- Herra Ḥusayn Amánatin tekemän suunnitelman hyväksyminen Karmelvuoren kaaripolkua reunustavasta, vielä rakentamattomasta rakennuskokonaisuudesta.
11Eräs käytännöllinen ja henkisesti vahvistava vaikutus sopimuksen allekirjoittamisella on siinä, että näin tulee mahdolliseksi toteuttaa rakkaan Suojelijan näkemys kaaresta Jumalan pyhällä vuorella. Sillä sopimuksen voimaan astuminen on poistanut huomattavia esteitä kaarihankkeen toteuttamisen tieltä. Arkkitehdin suunnitelman valmistuminen ja hallituksen myönteisten toimenpiteiden samanaikaisuus osoittaa, että aika on kypsä sille, että nyt viedään eteenpäin koko bahá’í-maailman selvästi tuntemaa velvoitetta saattaa valmiiksi mahdollisimman pian se työ, jonka Shoghi Effendi aloitti pystyttämällä arkistorakennuksen, ja jota jatkettiin saattamalla neljä vuotta sitten valmiiksi Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston istuntorakennus. Näin merkittävälle hankkeelle tehtävistä suunnitelmista ja sen aineellisista tarpeista tullaan luonnollisestikin aikanaan tiedottamaan ystäville. Tällä välin olemme onnellisia voidessamme ilmoittaa, että Intian temppelin arkkitehdille, herra Fariborz Sahballe on annettu tehtäväksi suunnitella Babin pyhäkön ylä- ja alapuolella olevat terassit. Hänet on myös nimitetty hankepäälliköksi toteuttamaan hyväksytty rakennussuunnitelma, joka koskee kaarea reunustavaa kolmea, vielä pystyttämättä olevaa rakennusta.
12Me riemuitsemme tietäessämme, että Bahá’u’lláhin rakastettujen koko joukko yhtyy kiitosrukouksiimme niiden monien siunausten johdosta, joita Hän niin runsaskätisesti suo Hänen loistavassa nimessään tehdyille vaatimattomille ponnistuksille.
[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]