Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
26. maaliskuuta 2016
Maailman bahá’ílle, jotka toimivat ‘Abdu’l-Bahán valtuuttamina
Rakastetut ystävät
1Tänään aamunkoitteessa Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenet kokoontuivat teidän puolestanne Kansainvälisen Opetuskeskuksen jäsenten kanssa Mestarin huoneeseen Bahjíssa kunnioittamaan sitä käänteentekevää hetkeä, jolloin Jumalallisen suunnitelman muistioiden ensimmäinen muistio sai ilmaisunsa ‘Abdu’l-Bahán kynästä. Rukouksia näistä suurenmoisista muistiosta lausuttiin kiitokseksi menneistä loistavista saavutuksista. Jumalallista apua pyydettiin suunnitelman kehkeytymisen tulevaa vaihetta varten tarvittavan uurastuksen tueksi. Ja taivaallisia anteja anottiin vieläkin suurempien voittojen varmistamiseksi kohdattaessa haasteita suunnitelman tulevissa vaiheissa, jotka toinen toisensa jälkeen ulottuvat niinkin kauas kuin Kultaisen aikakauden kynnykselle.
2Jumalallinen suunnitelma, tuo ylevä sarja kirjeitä, jotka ‘Abdu’l-Bahá osoitti Pohjois-Amerikan bahá’ílle vuoden 1916 maaliskuun 26. päivän ja vuoden 2017 maaliskuun 8. päivän välisenä aikana, on yksi hänen Isänsä uskon mahtavista peruskirjoista. Shoghi Effendi selittää, että näissä neljässätoista muistiossa esitetään ”mahtavin suunnitelma, joka ikinä on syntynyt Korkeimman nimen luovasta voimasta”. Sitä ”liikuttavat voimat, jotka ylittävät kykymme ennustaa tai arvioida” ja jotka ”vaativat toimintakentäkseen viidelle maanosalle ja seitsemän meren saarille ulottuvat alueet”. Siihen sisältyvät ”maailman henkisen elpymisen ja lopullisen pelastuksen siemenet”.
3Jumalallisen suunnitelman muistioissa ‘Abdu’l-Bahá ei vain antanut laaja-alaista näkemystä, joka tarvittiin Bahá’u’lláhin rakastetuilleen uskomien velvollisuuksien suorittamiseksi, vaan hän myös esitti pääpiirteittäin menestykseen tarvittavat henkiset käsitteet ja käytännön strategiat. Hän kehotti opettamaan ja matkustamaan opettamaan, ryhtymään itse toimimaan tai auttamaan toista henkilöä toimimaan puolestaan, muuttamaan kaikkiin maanosiin ja avaamaan bahá’í-uskolle maita ja alueita, kukin tarkasti nimetty, oppimaan asiaankuuluvia kieliä ja kääntämään ja levittämään pyhiä tekstejä, kouluttamaan bahá’í-uskon opettajia ja etenkin nuoria, opettamaan suuria joukkoja ja eritoten alkuperäiskansoja, olemaan luja liitossa ja varjelemaan bahá’í-uskoa sekä kylvämään siemeniä ja kasvattamaan niitä elimellisen kasvun kehityskulun kautta, missä kaikessa me voimme nähdä kokonaisen suunnitelman sarjan tuntomerkit – kukin niistä bahá’í-uskon pään muovailema erityinen vaihe jumalallisessa suunnitelmassa, joka jatkaa kehkeytymistään koko muotoutumisen aikakauden ajan.
4Ensimmäinen vastakaiku Jumalallisen suunnitelman muistioihin rajoittui yleviin sankaritekoihin, joiden takana olivat muutamat itsenäisesti toimimaan nousseet, kuten kuolematon Martha Root. Shoghi Effendi puolestaan auttoi maailman bahá’íta ymmärtämään vähitellen tämän peruskirjan merkityksen ja oppimaan toteuttamaan sen vaatimuksia järjestelmällisesti. Suunnitelma odotti toteuttamistaan lähes kaksikymmentä vuotta hallintojärjestyksen muotoutuessa, minkä jälkeen yhteisöjä ohjattiin kärsivällisesti toteuttamaan kansallisia suunnitelmia, joihin kuului Pohjois-Amerikan kaksi seitsenvuotissuunnitelmaa, jotka olivat jumalallisen suunnitelman ensimmäiset vaiheet, kunnes lopulta vuonna 1953 kaikki pystyivät yhdistämään voimansa ensimmäisessä maailmanlaajuisessa suunnitelmassa, kymmenvuotisristiretkessä. Shoghi Effendi näki kauas tuota ratkaisevaa vuosikymmentä pitemmälle ”niiden maailmanlaajuisten hankkeiden käynnistämiseen, joita on tarkoitus aloittaa tulevina ajanjaksoina” muotoutumisen aikakautena ”niiden maailmanlaajuisten hankkeiden käynnistämiseen, joita Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston on tarkoitus aloittaa tulevina ajanjaksoina” sekä ”ja jotka ovat merkkinä näiden kansallisten neuvostojen ykseydestä ja sovittavat toisiinsa ja yhtenäistävät niiden toimet.” Jumalallinen suunnitelma jatkuu nykyään intensiivisenä ponnistuksena käynnistää yhteisöelämän malli, joka voi saada piiriinsä tuhansittain ihmisiä seuduilla, jotka peittävät maapallon kamaran. Ymmärtäköön jokainen bahá’í syvällisemmin kuin koskaan aikaisemmin, että jumalallisen suunnitelman seuraavan vaiheen ohjaus, jonka me esitimme äskettäisessä sanomassamme neuvonantajien konferenssille, sisältää nykyhetken haastavat vaatimukset – vaatimukset, jotka ovat sekä pakottavia että pyhiä ja jotka, kun niihin vastataan uhrautuvasti ja sinnikkäästi, voivat jouduttaa ”sen kultaisen aikakauden tuloa, jolloin väistämättä nähdään kaikkein suurimman rauhan julistaminen ja sen maailmansivilisaation kehkeytyminen, joka on tuon rauhan hedelmä ja ensisijainen tarkoitus.”
5Kuinka on mahdollista riittävässä määrin välittää meidän tuntemamme kahlitsematon rakkaus ja rajaton ihailu, kun pohdimme yhteisöjenne jäsenten niin menneitä kuin nykyisiä urotöitä pyhää tehtäväänne suorittaessanne? Silmiemme eteen avautuu näkymä ruohonjuuritason heräämisestä, luonnonmukaisesta kukkaan puhkeamisesta, vastustamattomasta liikehdinnästä, joka on kasvanut toisinaan huomaamattomasti ja toisinaan suurina hyökyinä sulkeakseen lopulta piiriinsä kaiken maailman: Jumalasta juopuneet rakastajat toimivat omat kykynsä ylittäen, alkuasteellaan olevat laitokset oppivat käyttämään kykyjään ihmiskunnan hyvinvoinnin eteen, yhteisöjä syntyy turvapaikoiksi ja opinahjoiksi, joissa ihmisen piileviä kykyjä kehitetään. Me osoitamme kunnioitustamme bahá’í-uskon rivijäsenten vaatimattomillekin palveluksille ja keskeytymättömille ponnistuksille samoin kuin sen sankareiden, ritareiden ja marttyyrien verrattomille saavutuksille. Laajoilla mantereilla ja hajallaan sijaitsevilla saarilla, arktisilta alueilta autiomaihin, vuorten ylängöillä ja alavilla tasankomailla, tungokseen asti täysissä kaupunginosissa ja jokivarsikylissä sekä viidakkopoluilla te ja teidän henkiset esivanhempanne veivät Siunatun kauneuden sanoman kansoille ja kansakunnille. Te uhrasitte levon ja mukavuuden ja jätitte kotinne matkataksenne tuntemattomiin maihin tai kotirintaman etuvartioasemille. Te jätitte sikseen omat etunne yhteisen hyvän vuoksi. Olivatpa varanne millaiset hyvänsä, te lahjoititte uhrautuvasti oman osuutenne voimavaroista. Te opetitte bahá’í-uskoa suurille joukoille, ryhmille eri tilanteissa ja yksilöille omissa kodeissanne. Te elävöititte sieluja ja autoitte heitä eteenpäin heidän omalla palvelun polullaan, te levititte laajalle bahá’í-kirjoituksia ja osallistuitte opetusten syvälliseen opiskeluun, te pyritte erinomaisuuteen kaikilla aloilla, kutsuitte ihmisiä kaikista yhteiskunnan kerroksista keskustelemaan ratkaisujen etsimiseksi ihmiskunnan epäkohtiin ja aloitte ponnistella taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi. Vaikka joskus syntyikin väärinkäsityksiä ja ongelmia, te annoitte toisillenne anteeksi ja marssitte yhdessä tiiviinä rintamana. Te pystytitte hallintojärjestyksen rakenteen ja piditte lujasti kiinni liitosta ja varjelitte bahá’í-uskoa jokaiselta sitä vastaan kohdistetulta iskulta. Palava antaumuksenne Rakastetullenne auttoi teitä kestämään ennakkoluuloja ja syrjintää, puutetta ja yksinäisyyttä, vainoa ja vankeutta. Te näitte iloiten lasten ja nuorten syntyvät sukupolvet, joita te vaalitte ja joista riippuu bahá’í-uskon elinvoima ja ihmiskunnan tulevaisuus, ja kaiken kokeneina veteraaneina noudatitte Mestarin kehotusta palvella viimeiseen hengenvetoonne asti. Te olette kirjoittaneet kertomuksen Jumalallisen suunnitelman kehkeytymisestä sen ensimmäisen vuosisadan kirjakääröön. Teidän eteenne, rakastetut ystävät, levittäytyy auki vielä kirjoittamaton tulevaisuuden kirjakäärö, johon te ja teidän henkiset jälkeläisenne kirjaatte maailman parantamiseksi suoritetut kieltäymyksen ja sankariuden uudet ja ikuisesti kestävät teot.
[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]