Naw-rúz-sanoma 177

Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto

Naw-rúzina 177

Maailman bahá’ílle

Rakastetut ystävät

1Nykyisten tapahtumien vuoksi meistä on välttämätöntä kirjoittaa teille tähän aikaan odottamatta riḍvániin asti. Kuten te tiedätte liiankin hyvin, viime viikkoina ja kuukausina huolestunut maailma on joutunut myöntämään nopeasti kehittyvän terveyskriisin, joka vaikuttaa monien maiden ihmisiin ja jonka yhteiskunnallisia vaikutuksia ei voi vielä arvioida mitenkään varmasti. Me olemme vakuuttuneita siitä, että te olette meidän laillamme tunteneet suurta huolta ihmiskunnan hyvinvoinnista, etenkin kaikkein haavoittuvimmista. Harvoin on ollut ilmeisempää, että yhteiskunnan joukkovoima on riippuvainen siitä ykseydestä, jota se voi osoittaa toiminnassa kansainväliseltä tasolta ruohonjuuritasolle, ja me tiedämme, että te olette tukemassa niitä elintärkeitä ponnistuksia, joita tehdään tämän suhteen kaikkien terveyden ja hyvinvoinnin suojaamiseksi.

2Nykytilanne vaikuttaa vääjäämättä Jumalan asian hallintoon monissa paikoissa, ja kaikissa tapauksissa asianomainen kansallinen henkinen neuvosto antaa ohjausta siitä, mihin toimiin on syytä ryhtyä. Joissakin maissa tämä tarkoittaa myös kansallisen vuosikokouksen perumista ja järjestelyihin ryhtymistä kansallisen neuvoston vaaleilla valitsemiseksi muilla keinoin. Samanlaisiin järjestelyihin on ehkä tarpeen ryhtyä myös joillakin paikkakunnilla paikallisten henkisten neuvostojen vaaleilla valitsemiseksi. Jos joissakin tilanteissa kuitenkin jopa tämä osoittautuu mahdottomaksi, tänä vuonna on sallittua, että paikallisen tai kansallisen neuvoston tämänhetkinen jäsenistö jatkaa toimintaansa tulevana hallintovuonna. Luonnollisesti tällaisen toimenpiteen käyttöön ottamista harkitseva kansallinen neuvosto pyytää varhaisessa vaiheessa ohjausta neuvonantajilta.

3‘Abdu’l-Bahá antoi erään toisen kriisin aikaan nämä neuvot: ”Tällaisena aikana, kun koettelemusten ja kärsimysten myrskytuulet ovat ulottuneet koko maailmaan ja pelko ja vavistus ovat saaneet aikaan levottomuutta maapallolla, teidän on noustava lujuuden ja horjumattomuuden taivaanrannan yläpuolelle valaistunein kasvoin ja säteilevin otsin niin, että, jos Jumala suo, pelon ja tyrmistyksen alakulo voidaan pyyhkiä täysin pois ja varmuuden valo voi sarastaa näkyväisen taivaanrannan yllä ja loistaa häikäisevästi.” Maailma tarvitsee yhä enemmän toivoa ja hengen voimaa, joita usko antaa. Rakastetut ystävät, te olette tietenkin työskennelleet jo pitkään vaaliaksenne eri ihmisryhmissä juuri niitä ominaisuuksia, joita tänä aikana tarvitaan: ykseyttä ja yhteenkuuluvuutta, tietoa ja ymmärrystä, yhdessä palvomisen henkeä ja yhteistä ponnistelua. Meihin on toden totta tehnyt suuren vaikutuksen se, miten pyrkimykset näiden ominaisuuksien vahvistamiseksi ovat tehneet yhteisöistä erityisen lannistumattomia jopa silloin, kun ne ovat joutuneet oloihin, jotka ovat pakostakin rajoittaneet niiden toimintaa. Vaikka uskovien onkin täytynyt sopeutua uusiin tilanteisiin, he ovat hyödyntäneet luovia keinoja vahvistaakseen ystävyyden siteitä ja vaaliakseen omassa joukossaan ja tuntemiensa ihmisten kanssa henkistä tietoisuutta sekä levollisuuden, luottavaisuuden ja Jumalaan turvaamisen ominaisuuksia. Tämän tuloksena virinneet ylevät keskustelut, joko etänä tai kasvokkain, ovat olleet monille lohdutuksen ja innoituksen lähteenä. Tällaiset ponnistelunne ovat arvokasta palvelua tänä aikana, kun monet sielut ovat ymmällään ja huolestuneita, epävarmoja tulevasta. Olipa asiain laita tällä hetkellä miten vaikea hyvänsä ja miten lähelle kestokykynsä rajoja jotkin osa-alueet yhteiskunnissa joutuvatkin, ihmiskunta lopulta selviytyy tästä koettelemuksesta ja siitä päästyään ymmärtää paremmin ja arvostaa syvällisemmin olennaista ykseyttään ja keskinäistä riippuvuuttaan.

4Tämä ei ole oikea hetki kertoa yhtään tarkemmin bahá’í-maailman saavutuksista kuluneen vuoden aikana tai yhteisörakentamisen toimintojen moninkertaistamisessa ja kasvuohjelmien vahvistamisessa saavutetusta erinomaisesta edistyksestä, mikä työ jatkuu toden teolla siellä, missä tilanne sen sallii. Riittänee sanoa, että neljä vuotta nykyisen suunnitelman alkamisen jälkeen bahá’í-asian väsymättömät tukijat ovat saattaneet Bahá’u’lláhin uskon vahvimpaan asemaan, missä se on koskaan ollut historiansa aikana. Kaikki, mitä te olette tehneet ja parhaillaan teette, valmistaa maailmanlaajuista bahá’í-yhteisöä jumalallisen suunnitelman seuraavan vaiheen käynnistymiseen.

5Tällä hetkellä ajatuksemme ja rukouksemme kohdistuvat kaikkien Jumalan ystävien ja kaikkien niiden terveyteen ja hyvinvointiin, joiden parissa te asutte. Me rukoilemme hartaasti myös, että Kaikkivaltias soisi teille varmuutta, kestävyyttä ja lujaa mieltä. Olkoot mielessänne aina niiden yhteisöjen tarpeet, joihin kuulutte, niiden yhteiskuntien tilanne, joissa elätte, ja koko sen ihmisperheen hyvinvointi, jossa te kaikki olette veljiä ja sisaria. Ja hiljaisina hetkinänne, jolloin mikään muu tapa toimia kuin rukous ei näytä mahdolliselta, kutsumme teidät yhdistämään rukouksenne meidän rukouksiimme ja palavasti anomaan lievitystä kärsimykseen. ‘Abdu’l-Bahán koko olemassaolo oli esimerkki epäitsekkäästä omistautumisesta muiden hyvinvoinnille ‒ näiden hänen sanojensa puoleen me käännymme:

6Oi Sinä Antaja! Auta näitä jaloja ystäviä saavuttamaan mielihyväsi ja saata heidät toivomaan hyvää yhtä lailla muukalaisille kuin ystäville. Saata heidät maailmaan, joka on kestävä ikuisesti, suo heille osuus taivaallisesta armosta, tee heistä todellisia bahá’íta, jotka ovat vilpittömästi Jumalasta, suojaa heitä ulkokultaisuudelta ja tee heistä lujia totuudessa. Tee heistä Jumalan valtakunnan merkkejä ja tunnuksia, loistavia tähtiä tämän maallisen elämän taivaanrantain yllä. Tee heistä ihmiskunnan virvoittajia ja lohduttajia sekä maailmanrauhan palvelijoita.

[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]