Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Riḍvánina 2002
Maailman bahá’ílle
Rakastetut ystävät
1Tapahtumien vyöry uskon sisällä ja sen ulkopuolella muotoutumisen aikakauden viidennen jakson alussa on kunnioitusta herättävä näytös. Asian sisällä häikäisi aistit niiden viime toukokuun tapahtumien historiallinen merkitys, jotka olivat merkkinä Karmelin rakennusten valmistumisesta, kun niiden vaikutus hetkessä välittyi kaikkialle planeetalle satelliittilähetysten sekä laajimman tiedotusvälineiden bahá’í-tilaisuudelle koskaan antaman julkisuuden kautta. Kun viimeisimmät osoitukset Karmelin muistion silmin nähtävästä kehkeytymisestä paljastettiin henkeäsalpaavan loistokkaasti maailman silmien edessä, Bahá’u’lláhin asia siirtyi äkkiä uuteen, huomattavaan asemaan noustessaan edelleen tuntemattomuudesta. Näin jäi lähtemätön merkki tämän uskontojärjestelmän aikakirjoihin.
2Tällä ulkoisella ilmentymällä siitä elinvoimasta, joka innoittaa kukistumatonta uskoamme, on ollut vastineensa niiden sisäisten kehityskulkujen rynnistyksessä, jotka ovat olleet käynnissä viisivuotissuunnitelman alettua viime riḍvánina. Me tahdomme siksi pyytää kansallisiin vuosikokouksiin kerääntyneitä valtuutettuja ja kaikkia muita Bahá’u’lláhin seuraajia kautta maailman pohtimaan kanssamme muutamia suunnitelman kulun painokkaita kohokohtia sen ensimmäisen vuoden aikana kohokohtia, jotka eivät voi olla ilahduttamatta sydäntä ja herättämättä luottamusta suunnitelmalle annetun kurssin määrättömiin kehitysmahdollisuuksiin.
3Vastatessaan innokkaasti sen vaatimuksiin kansalliset henkiset neuvostot aloittivat sarjan suunnittelukokouksia mannermaisten neuvonantajien kanssa ennen riḍvánia ja välittömästi sen jälkeen. Tämä oli tiennäyttäjä vahvalle avaukselle, jolle olivat tunnusomaisia ne toimet, joilla ryhdyttiin toteuttamaan uutta piirrettä joukkojen liittymisen prosessissa. Kussakin kansallisessa yhteisössä bahá’í-laitokset aloittivat työn kartoittaakseen maansa järjestelmällisesti tarkoituksenaan jakaa se seuduiksi, joista jokainen olisi koostumukseltaan ja kooltaan sopivassa suhteessa sellaisen kasvuun ja kehitykseen tähtäävän toiminnan tasoon, joka on hallittavissa. Tällainen kartoitus, josta jo noin 150 maata on ilmoittanut, tekee mahdolliseksi panna täytäntöön hyvin järjestetty laajenemisen ja lujittumisen malli. Siten se avaa myös näkökulman, vision järjestelmälliseen kasvuun, joka voidaan pitää käynnissä seudulta seudulle halki kokonaisen maan. Tämän näkökulman avulla koskemattomista seuduista, aivan kuin aikaisemmissa kampanjoissa nimetyistä koskemattomista alueista, tulee tavoitteita kotirintamapioneereille, samalla kun avatut seudut keskittyvät sisäiseen kehitykseensä, jonka panee liikkeelle suunnitelman kolmen olennaisen osatekijän toisiaan tukeva työ: yksilön, laitosten ja yhteisön.
4On mitä rohkaisevinta nähdä, että tämän työn edistymiselle antaa pontta koulutusinstituuttiprosessi, jota viime vuonna olennaisesti vahvistivat monissa maissa toteutetut kampanjat lisätä koulutettujen opinto-ohjaajien määrää. Siellä, missä koulutusinstituutti on vakiintunut ja jatkuvasti toimiva, kolme ydintoimintoa, opintopiirit, hartaustilaisuudet ja lastentunnit, ovat enenneet verraten helposti. Etsijien lisääntyvä osallistuminen näihin toimintoihin heidän bahá’í-ystäviensä kutsusta on todellakin antanut uuden ulottuvuuden niiden tarkoitusperille, ja seurauksena on ollut uusia liittymisiä. Tässä varmasti on hyvin lupaava suunta opetustyölle. Näistä ydintoiminnoista, jotka alun alkaen suunniteltiin hyödyttämään etupäässä uskovia itseään, on luontevasti tulossa portteja joukkojen liittymiselle. Sovittamalla yhteen opintopiirit, hartaustilaisuudet ja lastentunnit seutujen puitteissa on pantu täytäntöön yhtenäisten menettelytapojen malli, ja se tuottaa jo tervetulleita tuloksia. Me luotamme siihen, että tämän mallin soveltaminen maailmanlaajuisesti sisältää suunnattomia mahdollisuuksia asian edistymiselle tulevina vuosina.
5Se valtava tarmo, jolla Kansainvälinen Opetuskeskus kartutti maailmanyhteisön ymmärtämystä järjestelmällisestä kasvusta, teki nämä sykähdyttävät näköalat entistäkin toteuttamiskelpoisemmiksi. Opetuskeskus tarttui suotuisaan tilaisuuteen, jonka tarjosi äskettäin alkanut apulaisneuvoston jäsenten uusi palvelukausi, ja kehotti järjestämään 16 alueellista perehdytyskonferenssia vuoden viimeisinä kuukausina. Kuhunkin näistä se lähetti kaksi jäsenistään. Kiinnittämällä paljon huomiota teemaan ”koulutusinstituutit ja järjestelmällinen kasvu” nämä konferenssit, joihin osallistuivat kaikki apulaisneuvoston jäsenet kautta maailman muutamaa lukuun ottamatta, antoivat osanottajille runsaasti tietoa, joka heidän väsymättömien ponnistustensa välityksellä kyllästää yhteisön koko rakenteen.
6Yhteisö, joka on saanut niin runsaat lahjat, joka on niin kokenut, niin keskittynyt jumalallisesti innoitettuun toimintasuunnitelmaan, katsoo ulos maailmaan, jonka asukkaat ovat Pyhän maan vuoden 2001 toukokuun tapahtumien jälkeen vaipuneet entistä syvemmälle monenlaisen epäjärjestyksen suohon. Ja silti juuri näissä ulkonaisesti ankeissa oloissa asian on määrä edetä ja se tulee menestymään. Vastikään julkaistu teos The Summons of the Lord of Hosts [Sotajoukkojen Herran kehotus], joka sisältää kokonaisuudessaan Bahá’u’lláhin muistiot maailman kuninkaille ja johtajille englanniksi käännettyinä, on ollut otollisena muistutuksena siitä, miten kauhein seurauksin jätetään huomiotta Hänen varoituksensa epäoikeudenmukaisuudesta, sortovallasta ja turmeluksesta. Ankarat järkytykset, jotka kaikkialla iskevät ihmisten tietoisuuteen, tähdentävät Hänen määräämänsä parannuskeinon kiireellisyyttä. Meille, Hänen uskollisten palvelijoittensa hajallaan oleville joukoille, on näin jälleen tullut vastustamattomien tilaisuuksien aika – tilaisuuksia opettaa Hänen uskoaan, rakentaa Hänen ihmeistä järjestelmäänsä, uhrautuvasti tarjota ne kipeästi kaivatut aineelliset keinot, joista henkisten toimintojen edistys ja suoritus väistämättä riippuvat.
7Meidän välttämätön tehtävämme on pelkäämättä ja epäröimättä hyödyntää nykyistä kuohuntaa aikomuksenamme levittää ja todistaa sen ainoan sanoman mullistavaa voimaa, joka voi turvata maailman rauhan. Eikö Siunattu kauneus olekin valtuuttanut ja vakuuttanut meitä painavin sanoin? Hänen rakastava neuvonsa on: ”Älkää antako maailman tapahtumien saada itseänne murheisiksi.” Hän jatkaa: ”Vannon Jumalan kautta! Riemun meri ikävöi päästä tykönne, sillä kaikki hyvä on luotu teitä varten ja tullaan aikojen tarpeiden mukaisesti teille ilmoittamaan.”
8Minkään epäilysten pidättämättä, minkään vastusten estämättä jatkakaa siis sinnikkäästi meneillään olevaa suunnitelmaa.
[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]