Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Sihteeristö
6. lokakuuta 2024
Rakas bahá’í-ystävä
Välitäthän seuraavaa [henkilölle] – –.
1Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto vastaanotti erään uskovan välityksellä 2. maaliskuuta 2024 kirjeesi, jossa esitettiin useita kysymyksiä Oikeusneuvoston valinnasta. Meitä on pyydetty vastaamaan seuraavaa.
2Oikeusneuvosto ymmärtää, että kysymyksesi ovat heränneet joidenkin bahá’í-uskoa vastaan pahantahtoisten henkilöiden hyökkäysten seurauksena – hyökkäysten, joiden olet huolestunut voivan kylvää epäilyksen siemeniä muiden mieleen. Luonnollisesti ne, jotka etsivät kaikista näkökulmista tilaisuuksia hyökätä bahá’í-uskoa vastaan, eivät ole kiinnostuneita totuudesta; mikään selitys ei koskaan tyydytä heitä, ja mitä tahansa lausuntoa käytetään pohjana lisähyökkäyksille ja vääristelyille. Tästä syystä ystäviä on aina neuvottu välttämään joutumasta kiistanalaisten keskustelujen ansaan tällaisten henkilöiden kanssa. Samaan aikaan epäluulo hallintoelimiä ja -laitoksia kohtaan on myös yleistynyt monissa yhteiskunnissa, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä tavasta, jolla vaalit suoritetaan. Sen vuoksi, että vilpittömät henkilöt saattavat kysyä tällaisista asioista, tarjotaan huomioitavaksi alla olevat kommentit.
3Eri maissa kehitetyt erilaiset vaalijärjestelmät, joilla hoidetaan vallankäyttäjien valintaa, heijastavat kunkin järjestelmän ydinarvoja. Monet kansakunnat pyrkivät tekemään reilusta valtataistelusta vaalijärjestelmänsä perustan; jopa autoritaariset järjestelmät haluavat usein antaa vaikutelman, että niiden vaaleille on ominaista vapaa ja reilu kilpailu, olipa se kuinka kaukana todellisuudesta tahansa. Poliittisen vaalijärjestelmän yhteydessä vapauden ja reiluuden tarkoituksena on säilyttää kilpailu kamppailevien poliittisten etujen välillä, mikä on järjestelmän määrittelevä ominaispiirre, ja suojella tätä ominaisuutta vallanpitäjien perusteettomalta ohjailulta. Kilpailu ja ohjailu ovat kuitenkin molemmat vastenmielisiä bahá’í-vaaliprosessille; itse asiassa pelkkä tunne siitä, että yksilö pyrkii saamaan tai säilyttämään vaaleilla valitun viran, näyttäytyisi valveutuneille bahá’í-äänestäjille täysin uskon hengen vastaisena käytöksenä, mikä tekisi henkilöstä kelvottoman palvelemaan. Bahá’í-vaaliprosessin arviointi sen luonteelle vieraiden ja vastaisten piirteiden valossa – jopa sellaisten piirteiden valossa, joita voitaisiin pitää ihailtavina poliittisissa vaaleissa – on sen keskeisten tavoitteiden ja olemuksen väärinymmärtämistä ja vääristämistä.
4Bahá’í-uskon tarkoituksena on luoda kestävä ykseys eri kansojen välille. Ykseys on sekä sen päämäärä että keino. Ei siis pitäisi yllättää, että henkisiin arvoihin perustuva bahá’í-vaaliprosessi on sovitettu yhteen sen tavan kanssa, jolla valittujen bahá’í-laitosten on määrä hoitaa asioitaan. Bahá’í-laitokset eivät koostu kilvoittelevista jäsenryhmistä, joilla on kilpailevat ohjelmat. Ne perustuvat neuvotteluprosessiin, yhteiseen totuuden etsintään, jossa jaetaan useita eri näkemyksiä, ja vaikka ne saattavat aluksi erota toisistaan, nämä näkemykset johtavat yksimielisyyteen, joka edustaa koko laitoksen päätöstä. Samoin bahá’í-vaaliprosessi on täysin ryhmäkuntaisuuden ja kilpailun yläpuolella. Siinä ei aseteta ehdokkaita, ei kampanjoida, itse vaalit suoritetaan ylevässä ja hartaudellisessa ilmapiirissä, ja äänestäjät voivat vapaasti valita ne, keitä he pitävät pätevimpänä palvelemaan. Mahdollisuus neuvotella yhteisön asioista tarjoutuu vaaliprosessin rinnalla paikallisissa vaaleissa, aluevuosikokouksissa, kansallisissa vuosikokouksissa ja jopa kansainvälisessä yleiskokouksessa, mutta neuvottelujen aikana esiin nousevat ajatukset eivät ole niiden esittäjien omaisuutta; ne jaetaan osana yhteistä ratkaisujen etsimistä sen sijaan, että ne kilpailisivat ryhmittymien välillä muiden ajatusten kanssa. Laitoksiin valitut henkilöt harkitsevat kaikkia esitettyjä ajatuksia puolueettomasti ja arvioivat niiden ansioita asiaankuuluvien periaatteiden valossa.
5‘Abdu’l-Bahán ja Shoghi Effendin kirjoituksissa on esitetty kelpoisuusvaatimukset heille, jotka valitaan ottamaan vastuu yhteistön hallinnollisista asioista. Tarkoituksena on, että neuvostoon valitut henkilöt ovat kaikkein kyvykkäimpiä suoriutumaan tästä tehtävästä. Tämä ei kuitenkaan merkitse, eikä voikaan merkitä, sitä, että kaikki ansiokkaat henkilöt tulisivat valituksi. Loppujen lopuksi useimmissa tapauksissa niiden yksilöiden määrä, jotka ovat arvollisia palvelemaan valitussa elimessä, on paljon suurempi kuin ne harvat, jotka lopulta valitaan. Äänestäjien on lähestyttävä bahá’í-vaaleihin osallistumista ”ykseydessä ja ystävyydessä, kääntää sydämensä Jumalan puoleen, irrottautua kaikesta muusta paitsi Hänestä, anoa Hänen ohjaustaan ja pyytää Hänen apuaan ja runsaita lahjojaan.” Pitkällisen ja rukoushenkisen harkinnan jälkeen jokaisella on oikeus ja velvollisuus äänestää ketä tahansa, jonka hän katsoo sopivimmaksi kaikkien vaalikelpoisten joukosta. Suojelijan puolesta kirjoitetussa kirjeessä todetaan bahá’í-vaalimenettelyistä, että: ”Ne saavat uskovan tuntemaan velvollisuudekseen tulla asuinpaikkansa bahá’í-yhteisön aktiiviseksi ja asioista tietäväksi jäseneksi painottamalla täydellisen valinnanvapauden ylläpidon välttämättömyyttä vaaleissa.”
6Oikeusneuvosto on aiemmin todennut, että: ”Bahá’í-näkemyksen mukaan neuvostoon valituksi tuleminen ei ole oikeus, josta ihmiset voivat pitää kiinni, eikä se ole kunnia, johon heidän tulisi pyrkiä. Se on velvollisuus ja vastuullinen tehtävä, johon heidät voidaan kutsua.” Vaalien kautta saatu virka ei ole osoitus henkisestä asemasta. Kuten Suojelija on selittänyt: ”neuvoston tai komitean jäsenyys on eräs palvelumuoto”, eikä sitä tulisi pitää ”ylemmyyden merkkinä tai itsensä kehumisen keinona”. Hallintoelimiin valitut henkilöt suorittavat palvelunsa ajattelematta henkilökohtaista etuaan, eikä sitä tahraa maallisen hyödyn tavoittelu; se on suunnattu bahá’í-asian edistämiseen ja maailman parantamiseen. Uskovilla, jotka palvelevat millä tahansa hallinnon tasolla, ei ole ”valtuuksia” panna täytäntöön tiettyjä linjauksia tai henkilökohtaisia mieltymyksiä kuten poliittisissa vaaleissa. Päinvastoin, kuten Shoghi Effendi selittää: ”Näiden neuvostojen jäsenten on puolestaan jätettävä täysin huomiotta omat mieltymyksensä ja vastenmielisyytensä, henkilökohtaiset etunsa ja taipumuksensa ja keskitettävä mielensä niihin toimiin, jotka edistävät bahá’í-yhteisön hyvinvointia ja onnea sekä yhteistä etua.”
7Nämä ovat bahá’í-vaalijärjestelmän vallitsevia piirteitä tänä aikana. Tulevaisuudessa olosuhteet voivat muuttua, mikä johtaa tiettyihin muutoksiin vaalimenettelyissä. Esimerkkinä tästä on äskettäin useissa suurissa paikallisyhteisöissä käyttöön otettu kaksivaiheinen vaaliprosessi, joka on samanlainen kuin aiemmin Ṭihránissa ‘Abdu’l-Bahán ohjeiden mukaisesti toteutetut järjestelyt. Vaalien henkinen luonne ja ykseyden tavoite säilyvät kuitenkin aina.
8Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston vaali on prosessi, jossa koko maailmanlaajuinen yhteisö näkyvästi sitoutuu uudelleen liittoon. ‘Abdu’l-Bahán asettaman järjestelmän mukaisesti ruohonjuuritason ystävät ympäri maailmaa valitsevat valtuutettunsa, nämä valtuutetut valitsevat kansalliset neuvostonsa, ja näistä kansallisiin neuvostoihin valituista jäsenistä tulee sitten kansainvälisen yleiskokouksen edustajia, jotka valitsevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenet. Ennen vuotta 2000 Oikeusneuvostoon valitut palvelivat valintahetkellään useilla eri aloilla, kuten Kansainvälisessä Bahá’í-neuvostossa, kansallisissa henkisissä neuvostoissa, mannermaisina neuvonantajina, Kansainvälisessä Opetuskeskuksessa ja jopa Bahá’í-maailmankeskuksen henkilökunnassa. Vuodesta 2000 lähtien valitut olivat palvelleet valintahetkellään Kansainvälisen Opetuskeskuksen jäseninä palveltuaan aiemmin muissa tehtävissä. Olipa vaalitulosten toistuvuus tulevaisuudessa millainen tahansa, tulos riippuu jatkossakin pelkästään edustajien yhteisestä valinnasta ja heidän vapaudestaan äänestää omantuntonsa mukaan.
9Tehtäviensä hoidossa jokainen Kansainvälisen Opetuskeskuksen jäsen vierailee eri maissa ja alueilla. Näihin vierailuihin sisältyy toisinaan vuorovaikutusta kansallisten neuvostojen tai niiden jäsenten kanssa. Myös muissa laitoksissa ja elimissä palvelevien henkilöiden, joiden vastuut ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, mannermaisia, alueellisia tai kansallisia, on aika ajoin matkustettava eri maihin ja oltava vuorovaikutuksessa kansallisten neuvostojen jäsenten kanssa. Mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että Oikeusneuvoston jäsenten valinta on joka tapauksessa edustajien rajoittamattoman valinnan tulos, ja jokaisella on Jumalan edessä vastuu äänestää niitä, joissa hän vilpittömästi uskoo parhaiten yhdistyvän Oikeusneuvoston jäsenyyteen vaadittavat ominaispiirteet ja ominaisuudet. Oikeusneuvosto ei ole antanut ymmärtää, että minkään tietyn laitoksen tai elimen jäsenet ilmentäisivät näitä ominaisuuksia paremmin kuin missään muussa ominaisuudessa palvelevat henkilöt.
10Edellä esitetyt huomiot on annettu vastauksena kirjeessäsi esiin tuotuihin yleisiin asioihin. Joihinkin muihin kysymyksiisi, jotka käsittelevät hyvin yksityiskohtaisia aiheita, vastataan lyhyesti. Mitä tulee ohjelmaan, kun edustajat saapuvat Pyhään maahan osallistuakseen kansainväliseen yleiskokoukseen, Maailmankeskuksessa sijaitsevien laitosten jäsenet eivät ole tekemisissä edustajien kanssa ennen vaaleja. Mitä taas tulee Oikeusneuvoston bahá’í-maailmalle osoittamiin viesteihin, niissä ei ole mitään, mikä voitaisiin tulkita yritykseksi vaikuttaa äänestäjien rajoittamattomaan valinnanvapauteen. Kuitenkin saatat olla kiinnostunut tietämään, että Oikeusneuvoston riḍván-sanoma julkaistaan vasta äänestysprosessin päättymisen jälkeen. Mitä tulee yksilöiden uudelleenvalintaan peräkkäisissä vaaleissa, kysymys siitä, äänestääkö nykyisiä Oikeusneuvoston jäseniä, jää yksittäisen edustaan päätettäväksi, kun hän on harkinnut kaikkia oleellisia tekijöitä oman omantuntonsa turvin.
11Toisessa kysymyksessäsi tiedustelet Oikeusneuvoston vaalien piirteistä, joiden sanot olevan haastavia selittää muille kuin bahá’ílle. Edellä esitetyistä seikoista odotetaan olevan tässä suhteessa jonkin verran apua. Tätä kysymystä esittäessäsi olet saattanut ajatella sitä, että Oikeusneuvoston jäsenyys on rajoitettu miehiin, sillä tämä asia nousee usein esiin tällaisissa keskusteluissa. Asiaa on käsitelty perusteellisesti aiemmissa Oikeusneuvoston puolesta kirjoitetuissa kirjeissä – erityisesti saatat haluta tarkastella 22. joulukuuta 2013 päivättyä kirjettä, joka lähetettiin vastauksena henkilölle, joka oli kysynyt tästä aiheesta. Kopio kirjeestä on liitteenä.
12Toivomme, että tässä annetut tiedot auttavat sinua vastaamaan kaikkiin vilpittömien ihmisten esittämiin kysymyksiin ja hälventämään ilkeämielisten vääristelyä. Ole varma Oikeusneuvoston rukouksista pyhissä hautapyhäköissä sen puolesta, että ponnistelusi palvelun polulla saavat runsaita vahvistuksia.
Rakkain bahá’í-terveisin
Sihteeristö