Suomen bahá’ílle, 5.12.2022

Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto

5. joulukuuta 2022
bahá’í-vuosi 179

Suomen bahá’ílle

Rakkaat ystävät

Jumalallisten ilmoitusten tarkoituksena on ollut opastaa ihmiset yhteiskunnan olojen parantamiseen ja nostattaa heissä piilevät henkiset ja älylliset kyvyt kaikkien parhaaksi. Tämä henkinen, aineellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on tuottanut eri paikoissa ja eri aikoina monenlaisia rakenteita yhteisten asioiden hoitoon sekä vaihtelevia näkemyksiä vallasta. Bahá’u’lláhin ilmoitus on osoitettu aikuistuvalle ihmiskunnalle, jonka käsitykset ihmisestä ja maailmasta ovat monin verroin syvempiä kuin vanhoina aikoina ja jolla on vihdoin keinot saavuttaa kaikki kansakunnat kattava yhdentyminen. Se yksilön ja yhteiskunnan perusteellinen henkinen muodonmuutos, johon bahá’í-opetusten soveltaminen tähtää, vaatii lukemattomien sielujen vilpittömiä ponnisteluja heidän vastatessaan inhimilliseen kaipuuseen: tarttua aikamme haasteisiin ja vaikuttaa yhteiskuntaan rakentavasti. Yksilöiden aloitteellisuuden tueksi ja heidän voimansa kanavoimiseksi tarvitaan tietysti rakenteita ja laitoksia. Bahá’u’lláhin säädöksiin perustuva bahá’í-hallintojärjestys on erottamaton osa Hänen kokonaisvaltaista ilmoitustaan, ja sen jatkuvasti kehittyvien rakenteiden ja laitosten tarkoituksena on palvella bahá’í-uskon henkeä ja antaa uudenlaiselle yhteisöelämälle alustava muoto.

Yksi merkittävä ja suora kytkös yksilöiden ja laitosten välillä ovat vaalit. Vaaleihin osallistuminen on ”sitova velvoite, joka antaa jokaiselle bahá’ílle suuren etuoikeuden valita – – niiden laitosten kokoonpanon, joilla on arvovalta bahá’í-yhteisön toimintojen hoitamiseen.”¹ Vuosittaiset vaalit eivät pelkästään tee ystävien tahtoa näkyväksi. Bahá’ílle kuuluvan oikeuden ohella vaaleihin osallistuminen on pyhä ja vastuullinen tehtävä, joka voi parhaimmillaan tukea yhteisön terveyttä ja kasvua.

Bahá’í-vaalimenettely eroaa olennaisesti maailmassa nykyisin käytössä olevista vaalitavoista. Yksilöiden korostaminen, kilpailuasetelmien rakentaminen, valituksi tulevien arvuuttelu ja vaalituloksen rinnastaminen voittoon ja häviöön ovat bahá’í-vaaleissa täysin vieraita lähestymistapoja. Sen sijaan bahá’í-opetukset korostavat vaalien pyhyyttä ja puhtautta aineellisista vaikuttimista. Kyse ei ole vallan tavoittelusta, vaan yhteisenä pyrkimyksenä on varmistaa, että valituksi tulee mahdollisimman omistautuneiden ja kyvykkäiden ystävien kokoonpano. Bahá’í-vaaleissa ei ole myöskään puolueita, ehdokasasettelua tai kampanjointia. Jos vaalien tarkoituksena on heijastaa mahdollisimman uskollisesti äänestäjien todellista tahtoa, ei äänestäjille tule asettaa tällaisia keinotekoisia rajoituksia eikä heihin tule kohdistaa minkäänlaista vaikuttamista, joka ennen pitkää johtaisi jakolinjojen syntymiseen. Äänestäjät yksinkertaisesti valitsevat irrottautuneesti, riippumattomasti ja rukoushengessä ne henkilöt, ”joissa parhaiten yhdistyvät ehdottoman uskollisuuden, epäitsekkään omistautuneisuuden, hyvin harjaantuneen mielen, tunnustetun kyvykkyyden ja kypsän kokemuksen välttämättömät ominaisuudet.”² Vaaleissa noudatetaan vaalisalaisuutta. Äänestäjät eivät saa paljastaa, ketä he ovat äänestäneet, eikä kenenkään tulisi sitä heiltä kysyä.

Kun uskovia kutsutaan äänestämään bahá’í-vaalissa, heidän tulisi olla tietoisia siitä, että he ovat suorittamassa vain tälle uskontojärjestelmälle ominaista ainutlaatuista pyhää tehtävää. Heidän tulisi lähestyä tätä velvollisuutta rukoushengessä, etsien jumalallista ohjausta ja vahvistusta. Shoghi Effendin ohjetta noudattaen, ”heidän on käännyttävä täysin Jumalan puoleen, ja puhtain motiivein, henkisesti vapaina ja sydämeltään pyhitettyinä osallistuttava vaaleihin.”
        Omaksumalla kokosydämisesti bahá’í-valintamenettelyn, tulevat uskovat päivä päivältä todistamaan yhä suuremmasta vastakohtaisuudesta bahá’í-hallintojärjestelmän laitosten ja heitä ympäröivän hajoavan yhteiskuntajärjestelmän välillä. Tässä kasvavassa erottautumisessa on nähtävissä Bahá’u’lláhin maailmanjärjestyksen loiston lupaus – järjestelmän, jonka on määrä täyttää ihmiskunnan korkeimmat odotukset.³

Bahá’í-vaalijärjestelmä antaa äänestäjälle niin paljon vapautta, että sille ei ole vertaa missään muussa järjestelmässä, ja tämän vuoksi se rajoittaa niiden vapautta, jotka on kutsuttu palvelemaan. Äänestäjää kehotetaan harkitsemaan rukoillen niiden uskovien joukkoa, joita hän voi äänestää, ja sitten äänestämään mihinkään ulkonaisiin tai aineellisiin tekijöihin katsomatta vain niitä, joissa parhaiten yhdistyvät tarvittavat ominaisuudet. Jos kaikki  äänestäjät suhtautuvat jokaiseen vaaliin tällä tavoin kiihkottomasti, sen pitäisi varmistaa, että valituiksi tulevat henkilöt kuuluvat niihin, jotka ovat parhaiten sopivia – –.⁴

Yksi salaisen lippuäänestyksen ja vaalikampanjoiden puuttumisen hyvistä puolista bahá’í-vaaleissa kaikilla tasoilla on äänestäjälle suotu vapaus toimia luottamuksellisesti ja omantuntonsa mukaisesti, ja sen vuoksi äänestäjän ei ole tarpeen paljastaa tai perustella valintaansa kenellekään.⁵

Vaaleja voidaan ajatella tietoisuutta herättävänä prosessina, ei vain yksittäisinä äänestystapahtumina. Ystäviä kannustetaan valmistautumaan vaaleihin ympäri vuoden tutustumalla muihin ja osallistumalla yhteisön toimintoihin. Koska mikään taho ei saa vaikuttaa bahá’íden äänestyspäätökseen, on äänestäjän tehtävänä ottaa selvää yhteisön jäsenten ominaisuuksista ja ajatuksista. Juuri monipuolinen osallistuminen yhteisöelämään antaa äänestäjille parhaimmat edellytykset tehdä valintansa, mutta samalla se kehittää heitä itseään ja tukee koko yhteisön pyrkimyksiä.

Voidakseen tehdä vaalitilanteessa viisaan valinnan, hänen on välttämätöntä seurata paikallisia toimintoja läheisesti ja jatkuvasti, olkoonpa sitten kyseessä opetustyö, hallinto tai jokin muu, sekä osallistua täysin ja kokosydämisesti oman maansa paikallisten ja kansallisten komiteoiden ja neuvostojen työhön. Vain tällä tavalla voi uskova kehittää todellisen yhteisöllisen tietoisuuden ja omaksua aidon vastuuntunnon Bahá’u’lláhin asian etuja koskevissa asioissa. Bahá’í-yhteisöelämä asettaa näin jokaisen luotettavan ja uskollisen uskovan velvoitteeksi tulla järkeväksi, asioista tietäväksi ja vastuuntuntoiseksi valitsijaksi, ja antaa hänelle myös mahdollisuuden nostaa itsensä tällaiseen asemaan.⁶

Laitoksia ja niissä palvelevia ystäviä pyydetään omaksumaan tälle aikakaudelle sopiva, kypsempi käsitys vallasta ja yhteisön palvelemisesta:

Bahá’í-uskon laitoksissa ja toimielimissä palvelu on todellakin suunnaton etuoikeus, mutta ei yksilön tavoittelun kohde; se on tehtävä ja velvollisuus, johon hänet saatetaan kutsua milloin tahansa. On tietenkin ymmärrettävää, että kaikki bahá’í-hallintoon osallistuvat tuntevat syystäkin saaneensa osakseen ainutlaatuisen kunnian voidessaan millä tahansa tavalla olla osa rakennetta, joka on suunniteltu kanavaksi, jonka kautta asian henki virtaa. – – Bahá’í-laitokset kylläkin käyttävät päätösvaltaa ystävien ohjaamiseen ja kohdistavat moraalista, henkistä ja älyllistä vaikutusvaltaa yksilöiden ja yhteisöjen elämään. Tällaiset tehtävät on kuitenkin suoritettava sillä ymmärryksellä, että bahá’í-laitosten olemus on rakastavan palvelun hengen kyllästämä. Arvovallan ja vaikutusvallan määrittäminen tällä tavoin merkitsee uhrautumista niiltä, joiden vastuulle uskon asioiden hallinnointi on uskottu.⁷

Selvästikin on luovuttava ajatuksesta, että valta on hallitsemisen väline, johon liittyvät kilpailun, kiistelyn, jakautumisen ja ylemmyyden käsitteet. Tämä ei tarkoita vallan vaikutuksen kieltämistä, sillä loppujen lopuksi määräysvallan käyttöön liittyy valta jopa silloin, kun yhteiskunnalliset laitokset ovat kansan suostumuksella saaneet valtuudet toimia. Mutta poliittisten prosessien, kuten elämän muidenkaan kehityskulkujen, ei tulisi jäädä niiden ihmishengen voimien vaikutuksen ulkopuolelle, joita bahá’í-usko ‒ ja itse asiassa jokainen suuri kautta aikain ilmaantunut uskonnollinen perinne ‒ toivoo pystyvänsä hyödyntämään: ykseyden, rakkauden, nöyrän palvelun, puhtaitten tekojen voimaa. Näin ymmärrettyyn valtaan liittyy sellaisia sanoja kuin ”vapauttaa”, ”kannustaa”, ”suunnata”, ”opastaa” ja ”mahdollistaa”. Valta ei ole rajallinen kokonaisuus, joka voidaan ”anastaa” ja jota ”varjellaan mustasukkaisesti”. Se on rajatonta kykyä muodonmuutokseen, joka piilee ihmiskunnassa kokonaisuutena.⁸

Tällaiseen käsitykseen vallasta liittyy myös tietoisuus siitä, että henkiset neuvostot ovat paljon merkittävämpiä kuin ne yksilöt, jotka on valittu palvelemaan niissä. Henkisissä neuvostoissa palvelevat yksilöt eivät ole kenenkään yläpuolella, eivätkä he ole vapaita epätäydellisyydestä. Bahá’í-hallintojärjestyksessä uskovilla on vuosittain mahdollisuus päättää paikallisten ja kansallisten henkisten neuvostojen kokoonpanoista. Tämä ympäröivää yhteiskuntaa tiheämpi vaalirytmi on omiaan osoittamaan opposition ja muiden epäykseyttä ja pysyviä ristiriitoja aiheuttavien käytäntöjen tarpeettomuuden.

Henkisen neuvoston laitoksen ja sen muodostavien henkilöiden välillä on perustavaa laatua oleva ero, joka tulisi aina muistaa tässä yhteydessä. Heidän ei missään tapauksessa oleteta olevan täydellisiä, eikä heitä voida pitää luonnostaan muita uskonveljiään ylempinä. Juuri sen vuoksi, että heillä on samat rajoitukset kuin yhteisön muillakin jäsenillä, heidät on valittava joka vuosi. Vaalien olemassaolo on riittävä merkki siitä, että vaikka neuvoston jäsenet muodostavat pyhän ja täydellisen laitoksen, he ovat kuitenkin itse epätäydellisiä.⁹

Vaalit, varsinkin kun ne pidetään vuosittain, antavat yhteisölle erinomaisen mahdollisuuden korjata heikkoudet ja puutteet, joista neuvosto saattaa kärsiä jäsentensä toiminnan seurauksena. Niinpä on kehitetty turvallinen toimintatapa, jonka avulla bahá’í-neuvostojen jäsenistön laatua voidaan jatkuvasti kohentaa ja parantaa. Mutta, kuten jo on mainittu, henkisen neuvoston laitosta ei saisi missään olosuhteissa yhdistää neuvoston jäsenten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin eikä sen toimintaa arvioida heidän yksityisten kykyjensä perusteella.¹⁰

Alla on esitelty tulevan vuoden bahá’í-vaalit. Vaalien lähestyessä asianomaiset laitokset lähettävät kaikille äänioikeutetuille vielä erilliset ohjeet. Tunnistaen nuorten sukupolven osoittaman kypsyyden Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto päätti taannoin alentaa bahá’í-vaalien äänestysikärajaa kolmella vuodella. Niinpä kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat nykyisin äänestää, mutta vain 21 vuotta täyttäneet voivat tulla valituksi.

1. Aluevuosikokoukset eli kansallisen vuosikokouksen valtuutettujen vaalit pidetään 1.–19. helmikuuta 2023. Koko Suomesta valitaan yhteensä 38 valtuutettua, jotka osallistuvat myöhemmin keväällä kansalliseen vuosikokoukseen (ks. 3). Valinnassa käytetään suhteellista vaalitapaa, jossa Suomi on jaettu vaalipiireihin kullakin alueella asuvien aikuisten bahá’íden lukumäärän perusteella. Valittavien valtuutettujen määrä riippuu siten vaalipiiristä. Jokainen 18 vuotta täyttänyt bahá’í voi äänestää samassa vaalipiirissä asuvia 21 vuotta täyttäneitä bahá’íta.
2. Paikalliset vuosikokoukset eli paikallisen henkisen neuvoston vaalit pidetään riḍvánin ensimmäisenä päivänä eli 20.–21. huhtikuuta 2023. Paikallisen henkisen neuvoston vaalissa äänestäjät valitsevat yhdeksän hengen kokoonpanon palvelemaan neuvostossa yhdeksi vuodeksi. Jokainen 18 vuotta täyttänyt bahá’í voi äänestää samalla paikkakunnalla asuvia 21 vuotta täyttäneitä bahá’íta.
3. Kansallinen vuosikokous on Suomen bahá’í-yhteisön tärkein hallinnollinen tapahtuma. Se pidetään normaalisti riḍvánin aikaan huhtikuun lopussa. Kansalliseen vuosikokoukseen osallistuvat valtuutetuiksi valitut henkilöt eri puolilta Suomea (ks. 1). Heidän tehtävänään on neuvotella yhdessä Kansallisen Henkisen Neuvoston kanssa ja valita neuvoston yhdeksänjäseninen kokoonpano yhdeksi vuodeksi. Valtuutetut voivat äänestää Suomessa asuvia 21 vuotta täyttäneitä bahá’íta. Ensi keväänä kansallinen vuosikokous pidetään vasta 27.–28. toukokuuta 2023, koska riḍvánin aikaan on kansainvälinen yleiskokous (ks. 4).
4. Viiden vuoden välein pidettävässä kansainvälisessä yleiskokouksessa kansallisten henkisten neuvostojen jäsenet joka maasta valitsevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston uuden kokoonpanon. Kolmastoista kansainvälinen yleiskokous järjestetään Haifassa huhti–toukokuussa 2023. Jokaisella uskovalla on mahdollisuus vaikuttaa korkeimman hallintoelimen valintaan: Ystävät valitsevat ensin oman vaalipiirinsä valtuutetut, jotka sitten valitsevat Kansallisen Neuvoston, jonka jäsenet taas valitsevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston.

Valitettavasti maailmassa on edelleen maita, kuten Iran ja Kiina, joissa bahá’ít eivät voi äänestää tai rakentaa bahá’í-hallintojärjestystä. Kansallinen Neuvosto toivoo hartaasti, että Suomen bahá’ít käyttäisivät heille kuuluvaa äänestysoikeutta ja osallistuisivat alueensa vaaleihin runsain mitoin, sillä se on tärkeä tapa vaikuttaa Bahá’u’llahin asian etenemiseen. Kun kaikki äänestävät, ilmenee vaalituloksessa aidosti koko yhteisön tahto.

Rukoilemme teille voimaa ja siunauksia ponnisteluissanne levittää Bahá’u’lláhin opetusten valoa.

Rakkain terveisin

Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto
Safa Hovinen, sihteeri

1. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto maailman bahá’ílle 25.3.2007, ¶4.↩

2. Shoghi Effendi, Bahá’í Administration, s. 88.↩

3. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto maailman bahá’ílle 25.3.2007, ¶8–9.↩

4. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta yksilölle 2.1.1991, ¶11.↩

5. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta yksilölle 2.1.1991, ¶18.↩

6. Shoghi Effendin puolesta yksilölle 4.2.1935.↩

7. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto 28.12.2010, ¶30.↩

8. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto Iranin bahá’ílle 2.3.2013, ¶13.↩

9. Shoghi Effendi puolesta yksilölle 15.11.1935.↩

10. Shoghi Effendi puolesta yksilölle 15.11.1935.↩