Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Sihteeristö
17. toukokuuta 2009
Kaikille kansallisille henkisille neuvostoille
Rakkaat bahá’í-ystävät
1Vuoden 2008 riḍván-sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto viittasi viisivuotissuunnitelman kolmen osapuolen vuorovaikutuksesta johtuvan dynaamisuuden laajenevaan vaikutukseen. Yhdeksäntoista päivän juhlien vietto ei ole jäänyt tämän lisääntyvän dynaamisuuden vaikutuksen ulkopuolelle. Kaikkialla juhlan hartausosaa on rikastuttanut henkilökohtaisen rukoilemisen ja säännöllisten hartaustilaisuuksien synnyttämä syvän kunnioituksen tunne. Hallinnollista osaa ovat vilkastuttaneet raportit bahá’í-asian edistymisestä samoin kuin ne näkemykset, joita esittävät erilaisista väestöryhmistä bahá’í-toimintaan mukaan tulleet innokkaat uskovat – niin äskettäin liittyneet kuin pitempään mukana olleet. Juhlan seurusteluosa kohoaa kohteliaiden muodollisuuksien yläpuolelle, ja siitä muodostuu yhteisen päämäärän yhdistämien läheisten rakastavaisten, koeteltujen kumppanien iloinen tapaaminen, jonka keskusteluja ylevöittävät henkiset aiheet.
2Suunnitelman etenemisen aikana Oikeusneuvosto on vastauksena yhdeksäntoista päivän juhlaa koskeviin kysymyksiin selostanut, miten joitakin perusperiaatteita tulisi soveltaa jatkuvasti laajenevassa yhteisössä, joka ottaa huomaansa sieluja kaikilta elämän aloilta ja kaikista taustoista. Koska sen esittämät ajatukset voivat hyvinkin olla tässä suhteessa kaikkia kansallisia henkisiä neuvostoja kiinnostavia, meitä on pyydetty kirjoittamaan teille seuraavaa.
Juhlan hajauttaminen suurkaupungeissa
3Yhdeksäntoista päivän juhlan vieton hajauttaminen suurkaupungeissa, joissa huomattava osa ihmiskunnasta tällä hetkellä asuu, on väistämätön seuraus bahá’í-uskon kasvusta, mikä on osoitus paikallisen yhteisön orgaanisen kehityksen merkittävästä vaiheesta. Samalla kun on varottava siirtymästä hätiköidysti tähän käytäntöön silloin, kun uskovien lukumäärä koko kaupungissa on suhteellisen pieni, paikallisen henkisen neuvoston ei tulisi myöskään tuntea velvollisuutta pitkittää koko yhteisön käsittävän juhlan järjestämistä, jos se ei ole enää suotuisaa. Tällainen muutos voi olla tarpeen, jos rajoitettu aika tai tilat estävät juhlan kolmen osan toteuttamisen yhdessä tilassa, eritoten sen osan, joka on tarkoitettu neuvotteluun yhteisön asioista. Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet yhdeksäntoista päivän juhlan hajauttamisen tervehdyttävän vaikutuksen osallistumisen laatuun, toveruuden siteisiin ja koko kasvuprosessiin. Vaikka jotkut uskovat saattavatkin kaivata innostusta, jonka laajat yhteisölliset kokoontumiset synnyttävät, tähän tarpeeseen voidaan vastata muissa neuvoston järjestämissä tilaisuuksissa.
4Tässä yhteydessä meitä on kehotettu ohjaamaan huomionne Oikeusneuvoston kirjeeseen 27. joulukuuta 2005, jossa mainitaan, että samalla kun kasvuprosessi vauhdittuu maailmanlaajuisesti, suurkaupunkeja voi olla tarpeen jakaa vaiheittain pienempiin alueisiin, mahdollisesti viime kädessä naapurustoiksi, mikä helpottaa niiden suunnittelua ja toteutusta. Tässä sanomassa suositeltiin, ettei tällaisista alueista tulisi ainoastaan toiminnan keskuksia vaan että niistä kussakin voitaisiin viettää myös yhdeksäntoista päivän juhlia. Joissakin kaupungeissa eri puolilla maailmaa yhdeksäntoista päivän juhlia vietetään jo viihtyisästi naapurustotasolla.
5Paikallisen yhteisön alueisiin jakamiseen yhdeksäntoista päivän juhlan viettoa varten sisältyy myös joitakin haasteita. Monissa maailman kaupungeissa ihmiset ovat esimerkiksi jakautuneet erillisille alueille monien erilaisten tekijöiden, kuten rodun, etnisen taustan ja taloudellisten olosuhteiden, perusteella. Paikallisen neuvoston on varottava, etteivät yhteiskuntaa jakavia raja-aitoja tahattomasti siirretä sellaisenaan paikalliseen bahá’í-yhteisöön. Yhtä lailla on huomattava, että äskettäin yhteisöön liittyneiden uskovien halukkuutta ottaa vastuuta bahá’í-uskon asioista on helpompi vaalia tutussa ympäristössä lähellä kotia pidettävissä kokouksissa.
6Yhdeksäntoista päivän juhlan vieton hajauttamisesta päättäessään paikallisen neuvoston on tarpeen määritellä, miten hartausosa järjestetään ja miten raportit, uutiset ja tiedonannot välitetään kaikille. Juhlan hallinnollista osaa koskeva yhteinen aineistokokonaisuus tulisi yleensä jakaa kunakin bahá’í-kuukautena jokaiselle kokousta isännöivälle alueelle, ja siihen tulisi sisältyä myös mahdolliset erityisaiheet tai kysymykset, jotka tulisi ottaa esiin. Neuvoston on myös hyvä varmistaa, että kutakin aihealuetta koskeva neuvottelu on hedelmällistä ja rakentavaa, että ystävien näkemykset tuodaan neuvoston tietoon ja että neuvosto vastaa suosituksiin rakastavalla ja rakentavalla tavalla. Tätä varten neuvosto voi valtuuttaa yhden tai useamman ystävän toimimaan sen puolesta kokouksen puheenjohtajana, kirjaamaan muistiin neuvottelujen tulokset ja ottamaan vastaan lahjoitukset rahastoon.
Kielen valinta
7Yleisenä periaatteena on, että yhdeksäntoista päivän juhlissa ja muissa virallisissa bahá’í-kokouksissa tulisi käyttää paikkakunnan asukkaiden puhumaa tavanomaista kieltä. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten olosuhteiden jatkuvasti muuttuessa kaikkialla maailmassa ei ole kuitenkaan kohtuutonta olettaa, että yhä useammat ihmiset joutuvat siirtymään suurkaupunkeihin, jolloin muodostuu vähemmistösaarekkeita, joista kullakin on oma erillinen kielensä. Tämä on jo nähtävissä esimerkiksi espanjaa puhuvissa väestökeskittymissä Pohjois-Amerikassa tai joissakin heimoväestöissä Afrikassa. Jos yhdeksäntoista päivän juhla on hajautettu, tällaisissa tapauksissa voi helposti nousta kysymys siitä, tulisiko juhlan ohjelma toteuttaa sillä kielellä, jota naapuruston kaikkein yleisin vähemmistöväestö puhuu. Tässä vaiheessa Oikeusneuvosto ei halua laatia mitään ehdottomia sääntöjä, ja kyseisen paikallisen henkisen neuvoston harkintaan on jätetty päättää kansallisen henkisen neuvoston ohjauksessa, miten asia tulisi hoitaa, ja lähestyä kysymystä sekä joustavasti että oppimisen asenteella.
8Pidetäänpä yhdeksäntoista päivän juhla keskitetysti tai useissa eri paikoissa, paikallinen neuvosto haluaa luonnollisesti kaikkien ystävien tuntevan itsensä osaksi yhtä yhdistynyttä yhteisöä kielieroista huolimatta ja ryhtyy toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tilaisuuksissa on kutsuva ilmapiiri. Tämän saavuttamiseksi juhlan hartausosaan voidaan sisällyttää otteita pyhistä kirjoituksista niillä eri kielillä, joita ystävät puhuvat. Tämän lisäksi tulisi löytää sopivia keinoja siihen, miten tärkeimpien viestien ja ilmoitusten sisältö voidaan välittää niille uskoville, jotka eivät ymmärrä riittävän hyvin juhlassa käytettävää kieltä. Neuvottelujen aikana heille tulisi tarvittaessa antaa mahdollisuus ilmaista näkemyksensä omalla kielellään. Mahdollisesti tarvittava käännös olisi hyvä hoitaa tavalla, joka ei häiritse kokouksen sujuvaa etenemistä.
Niiden osallistuminen, jotka eivät ole bahá’íta
9Yhdeksäntoista päivän juhla on bahá’í-instituutio, joka osaksi toimii bahá’í-yhteisön keinona hoitaa asioitaan täysivaltaisella ja avoimella tavalla ilman pelkoa siitä, että väärinymmärryksiä syntyy niiden keskuudessa, jotka eivät ole perillä sen päämääristä. Tästä syystä osallistuminen on rajattu bahá’í-yhteisön jäseniin.
10Yleisesti uskovia kehotetaan olemaan kutsumatta yhdeksäntoista päivän juhlan viettoon niitä, jotka eivät ole bahá’íta. bahá’í-uskon ystäviä ilmaantuu kuitenkin joskus odottamatta, eikä heitä pidä käännyttää pois. Kohteliaisuus ja toveruuden henki edellyttävät, että heidät otetaan vastaan lämpimästi. Tässä valossa odottamattomat vieraat, jotka aiemmin olivat yleensä harvinaisia, ovat olleet tervetulleita osallistumaan juhlan hartaus- ja seurusteluosiin, mutta heitä pyydettiin joko poistumaan hallinnollisen osan ajaksi tai ohjelman kyseinen osa jätettiin kokonaisuudessaan pois.
11Kun viisivuotissuunnitelman toimintakehys on nyt saanut lujan jalansijan niin monissa paikoissa, yhä useammat voivat osallistua helposti bahá’í-yhteisöelämään ydintoimintojen kautta, ja on suurempi todennäköisyys, että bahá’í-uskoa lähellä olevat kuulevat yhdeksäntoista päivän juhlasta ja ilmaantuvat mukaan sen viettoon. Oikeusneuvosto on päättänyt, että tällaisissa tapauksissa sen sijaan, että hallinnollinen osa jätettäisiin kokonaan pois tai vieraita pyydettäisiin poistumaan, ohjelmasta vastaavat voivat muuttaa juhlan tätä osaa siten, että siinä otetaan vieraat huomioon. Paikallisista ja kansallisista uutisista tiedottaminen, yhteisön tapahtumista kertominen, samoin kuin neuvottelu yleisesti mielenkiintoisista aiheista, kuten opetustyöstä, palveluprojekteista, rahastosta ja niin edelleen, voi jatkua tavanomaiseen tapaan, kun taas keskustelu arkaluonteisista tai ongelmallisista aiheista, jotka liittyvät joko näihin tai muihin aiheisiin, voidaan siirtää toiseen ajankohtaan, jolloin ystävät voivat ilmaista mielipiteensä vapaasti vieraiden läsnäolon heitä estämättä.
12Samanlaista lähestymistapaa hallinnolliseen osaan voidaan soveltaa, kun yhdeksäntoista päivän juhlaa vietetään jonkin sellaisen perheen kodissa, jonka kaikki jäsenet eivät ole bahá’íta. Osana näiden tilaisuuksien suunnittelua on yhtäältä huolellisesti harkittava vieraanvaraisuuden ja rakkauden vaatimuksia ja toisaalta niitä edellytyksiä, joita tarvitaan luottamukselliseen ja esteettömään keskusteluun tärkeistä ja arkaluonteisista aiheista. Paikallisen neuvoston tulisi pyrkiä löytämään tyydyttävä tapa ratkaista kulloinkin esiin nouseva tilanne yhdessä niiden uskovien kanssa, joilla on tällaisia sukulaisia.
Kokemusten karttuminen
13Bahá’í-yhteisön jatkuva kasvu tulevina vuosina tuo varmasti mukanaan erilaisia haasteita, jotka vaikuttavat siihen, miten yhdeksäntoista päivän juhlan hartaudellinen, hallinnollinen ja sosiaalinen puoli hoidetaan eri yhteisöissä. Vastuu näihin haasteisiin vastaamisesta kuuluu ensisijaisesti paikallisille henkisille neuvostoille. Niiden velvollisuutena on valppaasti havaita oman yhteisönsä tilanteet, neuvotella ystävien kanssa, vastata huomaavaisesti lukuisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä säilyttää joustavuus luopumatta silti perusperiaatteista. Tässä yhteydessä ne voivat luonnollisesti pyytää neuvoa avustajalautakunnan jäseniltä. Kansalliset neuvostot seuraavat yhteistyössä neuvonantajien kanssa tarkasti kehitystä, tutustuvat eri paikoissa käytettyihin lähestymistapoihin, helpottavat oppimisprosessia, jotta voidaan päättää, mitkä lähestymistavat osoittautuvat ajan myötä kaikkein tehokkaimmiksi, sekä tarjoavat ohjausta ja kannustusta.
14Meitä on pyydetty saattamaan teidät vakuuttuneeksi Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston rukouksista pyhissä hautapyhäköissä sen puolesta, että Siunattu kauneus vahvistaisi teidän nykyisiä ponnistelujanne ohjata ystäviä heidän toteuttaessaan elintärkeitä velvollisuuksiaan edistää Jumalan asiaa kaikkialla maailmassa.
Rakkain bahá’í-terveisin
Sihteeristö