Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
10. heinäkuuta 2014
Maailman bahá’ílle
Rakastetut ystävät
1Auringon laskeminen 20. maaliskuuta 2015 merkitsee vuoden 171 loppua, bahá’í-aikakauden ensimmäisen kull-i-shay’in yhdeksännen váḥidin päättymistä. Kutsumme idän ja lännen bahá’íta omaksumaan tuona hyväenteisenä ajankohtana ne säädökset, jotka yhdistävät heidät badí‘-kalenterin ottamisessa yhteisesti käyttöön.
2Sopusoinnussa sen periaatteen kanssa, joka ohjaa opetusten vähittäistä esiintuloa ja vaiheittaista soveltamista, badí‘-kalenterin säädökset on annettu julki ajan mittaan. Báb pani alulle kalenterin sekä sen vaiheiden ja ajanjaksojen, kuukausien ja päivien yleisen rakenteen. Bahá’u’lláh antoi olennaisia selvennyksiä ja lisäyksiä. ‘Abdu’l-Bahá valaisi sen tiettyjä puolia, ja Shoghi Effendin johdolla toteutettiin valmisteluja sen ottamiseksi käyttöön lännessä, kuten The Bahá’í Worldin osissa esitetään. Silti joihinkin islamilaisiin ja gregoriaanisiin päivämääriin liittyvät monitulkintaisuudet sekä vaikeudet määrittää historiallisten merkkipäivien vieton ja tähtitieteellisten tapahtumien vastaavuudet teksteissä olevien nimenomaisten lausuntojen kanssa jättivät tietyt asiat ratkaisemattomiksi. Vastatessaan kalenteriin liittyviin kysymyksiin sekä ‘Abdu’l-Bahá että Shoghi Effendi jättivät nämä asiat Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle. Jotta kalenteria voidaan käyttää yhdenmukaisesti, kolme sen monista ominaispiirteistä vaatii selvennystä: naw-rúzin määrittämisen menetelmä, pyhien kaksoissyntymäpäivien kuunkiertoon perustuvan luonteen sovittaminen aurinkovuoteen sekä pyhäpäivien päivämäärien vakiinnuttaminen badí‘-kalenterissa.
3”Naw-rúzin juhlapyhä osuu päiväksi, jona aurinko siirtyy Oinaan merkkiin”, Bahá’u’lláh selittää Kaikkein pyhimmässä kirjassaan, ”vaikka tämä tapahtuisi vain yhtä minuuttia ennen auringonlaskua.” Tähän asti yksityiskohdat on kuitenkin jätetty määrittelemättä. Olemme päättäneet, että Ṭihrán, Abhá-kauneuden synnyinpaikka, on oleva maan päällä se paikka, joka on peruste pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasauksen hetken määrittämiseksi luotettavista lähteistä saatuja tähtitieteellisiä laskelmia käyttäen ja siten naw-rúzin päivän määrittämiseksi bahá’í-maailmalle.
4Kaksoissyntymäpäiviä, Bábin ja Bahá’u’lláhin syntymää, on idässä perinteisesti vietetty sen mukaisesti, että ne vastaavat islamilaisen kalenterin muḥarram-kuukauden ensimmäistä ja toista päivää. ”Nämä kaksi päivää luetaan yhdeksi Jumalan silmissä”, Bahá’u’lláh vahvistaa. Silti Suojelijan puolesta kirjoitetussa kirjeessä todetaan: ”Tulevaisuudessa kaikki pyhäpäivät tulevat epäilemättä noudattamaan aurinkokalenteria ja tullaan säätämään, kuinka kaksoisjuhlapyhiä vietetään yleismaailmallisesti.” Siihen, miten näiden siunattujen päivien luontainen kuunkiertoon perustuva luonne otetaan huomioon aurinkokalenterin yhteydessä, ei tähän asti ole ollut vastausta. Olemme päättäneet, että nyt niitä vietetään kahdeksatta naw-rúzin jälkeistä uuttakuuta seuraavina ensimmäisenä ja toisena päivänä, ja ne määritetään etukäteen tähtitieteellisten taulukoiden avulla Ṭihránia kiintopisteenä käyttäen. Tästä seuraa, että kaksoissyntymäpäivien vietto liikkuu vuosittain badí‘-kalenterin mashíyyat-, ‘ilm- ja qudrat-kuukausien sisällä eli lokakuun puolestavälistä marraskuun puoleenväliin gregoriaanisen kalenterin mukaisesti. Ensi vuonna Bábin syntymä on qudratin 10. päivänä ja Bahá’u’lláhin syntymä qudratin 11. päivänä. Iloiten ja innokkaina odotamme edessä olevia Bahá’u’lláhin syntymän ja Bábin syntymän kaksisataavuotisjuhlia vuosina 174 ba. ja 176 ba., joita koko bahá’í-maailma tulee viettämään yhteisen kalenterin mukaisesti.
5Muiden pyhäpäivien päivämäärät vakiinnutetaan aurinkokalenteriin Bahá’u’lláhin, ‘Abdu’l-Bahán ja Shoghi Effendin nimenomaisten lausumien mukaisesti; olemme päättäneet jättää huomiotta tietyt historiallisten muistiinmerkintöjen ristiriitaisuudet. Päivämäärät ovat: naw-rúz 1. baháta, riḍvánin juhlapyhä jalálin 13. päivästä jamálin 5. päivään, Bábin ilmoitus 8. ‘aẓamatia, Bahá’u’lláhin taivaaseenastuminen 13. ‘aẓamatia, Bábin marttyyrikuolema 17. raḥmatia, liiton päivä 4. qawlia ja ‘Abdu’l-Bahán taivaaseenastuminen 6. qawlia.
6Aiempi kalenteria sekä yhdeksäntoista päivän juhlan ja pyhäpäivien viettoa koskevat ohjaus ja selvennykset – kuten vuorokauden alkaminen auringonlaskusta, työnteon keskeyttäminen sekä kellonajat, jolloin tiettyjä pyhäpäiviä vietetään – ovat edelleen sitovia, elleivät nämä uudet säädökset niitä nimenomaan kumoa. Tulevaisuudessa olojen muuttuminen saattaa hyvinkin vaatia lisätoimia.
7Tässä kuvatuista päätöksistä käy selvästi ilmi, että niin idän kuin lännenkin bahá’ít huomaavat joidenkin kalenterin piirteiden olevan erilaisia kuin ne, joihin he ovat tottuneet. Badí‘-kalenterin päivämäärien sijoittuminen suhteessa muihin kalentereihin muuttuu naw-rúzin ajankohdan mukaan. Ayyám-i-hán päivien lukumäärä tulee vaihtelemaan sen mukaan, miten kevätpäiväntasaus ajoittuu peräkkäisinä vuosina. Vuosi, joka alkaa naw-rúzina 172 ba., tulee sisältämään neljä tällaista päivää. Bahá’í-maailmankeskuksessa laadittu taulukko, joka luettelee naw-rúzin ja pyhien kaksoissyntymäpäivien päivämäärät puoleksi vuosisadaksi, tullaan aikanaan toimittamaan kaikille kansallisille henkisille neuvostoille.
8Uuden kalenterin ottaminen käyttöön kussakin uskontojärjestelmässä on vertauskuva jumalallisen ilmoituksen voimasta muovata uudeksi ihmisen käsitystä aineellisesta, yhteiskunnallisesta ja henkisestä todellisuudesta. Sen kautta pyhät hetket nostetaan esiin, ihmiskunnan paikka ajassa ja avaruudessa mielletään uudelleen ja elämän rytmi uudistetaan. Ensi naw-rúz on merkkinä taas yhdestä historiallisesta askeleesta Bahán kansan ykseyden ilmentymisessä ja Bahá’u’lláhin maailmanjärjestyksen esiin nousussa.
[allekirjoitus: Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto]