Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Sihteeristö
26. toukokuuta 2024
Lähetetty sähköpostitse
Institute for Studies in Global Prosperity
Rakkaat bahá’í-ystävät
1Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto tiedostaa, että bahá’í-nuoret joutuvat yhä useammin kohtaamaan kysymyksen siitä, miten heidän tulisi vastata maailmassa raivoaviin vakaviin konflikteihin ja niihin liittyviin humanitaarisiin kriiseihin. Se toteaa, että kysymyksellä on erityistä merkitystä Institute for Studies in Global Prosperity -instituutille, sillä instituutti tarjoaa seminaareja nuorille ja nuorille aikuisille. Sen vuoksi Oikeusneuvosto on pyytänyt meitä jakamaan kanssanne seuraavat kommentit toivoen, että niistä on apua bahá’í-nuorille, jotka tavoittelevat selkeämpää ymmärrystä bahá’íden suhtautumisesta maailman eri tapahtumiin bahá’í-opetusten viitekehyksessä.
2Konfliktien aiheuttama kärsimys ja verenvuodatus järkyttävät syvästi. Jokainen tunnollinen sielu on varmasti ahdistunut tällaisista tapahtumista. Kuten bahá’í-nuoret tietävät, ‘Abdu’l-Bahá korosti toistuvasti ihmiskunnan tarvetta yleismaailmalliseen rauhaan, ja eräässä tilaisuudessa hän viittasi sotaan ”ihmiskunnan maailman suurimpana katastrofina”. Riḍván-sanomassaan 2022 Oikeusneuvosto kuvaili suruaan: ”[N]äemme maailmassa alituiseen jatkuvien olojen ja selkkausten kylvävän kurjuutta ja lohdutonta kärsimystä ‒ etenkin pannessamme merkille taas irralleen päässeen tuhovoiman, joka on sekoittanut kansainväliset suhteet ja samalla kurittaa kansoja kauheuksin”. Oikeusneuvosto viittasi viimeisimmässä riḍván-sanomassaan jälleen maailman tilanteen ”lohduttomuuteen” jatkaen, että ”tämä vaatii jokaista tunnollista sielua vastaamaan”. Kysymys onkin, millainen on sopiva vastaus. Tämä on syvällistä pohdintaa ansaitseva kysymys. Selvitysten mukaan vain muutaman viime vuoden aikana satoja tuhansia ihmisiä on kuollut eri puolilla maailmaa aseellisten taisteluiden suorana seurauksena – ei ainoastaan uutisoinnin valtaavissa ja sosiaalista mediaa hallitsevissa sodissa vaan myös konflikteissa, jotka tapahtuvat verraten pimennossa, mutta jotka ovat yhtä hirvittäviä ihmisyhteisölle. Minkälaista vastausta voidaan pitää riittävänä kohdattaessa tällaista ihmishenkien tuhoamista?
3Erityisesti verkossa ilmaistu yleinen mielipide on taipuvainen antamaan suurimman arvon suuttumukselle ja suorapuheisuudelle. Konflikteista ja niihin liittyvistä humanitaarisista kriiseistä puhuttaessa erityisen tärkeänä pidetään sellaisten julkilausumien antamista, joissa syytetään yhtä tai toista hallitusta tai poliittista tahoa ja tuomitaan se. Kuten hyvin tiedetään, bahá’í-laitokset eivät kommentoi tällä tavoin mitään meneillään olevaa konfliktia. Tämä suhtautumistapa voidaan ymmärtää kunnolla vain sen bahá’í-periaatteen valossa, jonka mukaan hallitusten poliittisiin asioihin ei puututa. Olisi kuitenkin perusteetonta tulkita tällainen suhtautuminen välinpitämättömyydeksi konfliktin aiheuttamaa kärsimystä kohtaan. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota maailman olosuhteisiin ja korostanut, että bahá’íden on tunnettava vastuuta työskennellä rauhanomaisen maailman syntymisen puolesta. Kuten se toteaa riḍván-sanomassaan 2024, ”vilpittömän huolen” ihmiskunnan kärsimyksistä ”tulee kannustaa ponnistelemaan jatkuvasti sellaisten yhteisöjen rakentamiseksi, jotka tarjoavat toivoa epätoivon tilalle ja ykseyttä ristiriidan tilalle”. On myös pidettävä mielessä, että sodat vaikuttavat bahá’íhin itseensäkin – bahá’í-yhteisöjä on monissa maissa, joissa konflikteja nyt esiintyy. Tällaisissa paikoissa, rajallisista voimavaroistaan ja toisinaan äärimmäisistä olosuhteista huolimatta, bahá’ít tekevät luonnollisesti kaiken voitavansa tarjotakseen humanitaarista apua ympärillään oleville ihmisille, usein kiinnittämättä huomiota omiin ponnisteluihinsa. Oikeusneuvoston perustama humanitaarinen avustusrahasto tarjoaa keinon tukea bahá’íden ja muiden tekemää avustustyötä. Tämän lisäksi bahá’í-yhteisöt näissä olosuhteissa osallistuvat myös muihin rakentaviin pyrkimyksiin lohduttaakseen ja tukeakseen konflikteihin joutuneita väestöryhmiä. Tietyissä perinteisissä yhteisöissä, joissa on vahvoja bahá’í-yhteisöjä, on ollut jopa huomattavia esimerkkejä siitä, että uskovat ovat edesauttaneet ratkaisemaan konflikteja aiemmin eripuraisten kansojen välillä. Kaikki nämä pyrkimykset ovat ihailtavia. Tulisi kuitenkin olla ilmiselvää, että sellainen maailman tilaa koskeva vastaus, jossa keskitytään vain hoitamaan epäykseyden oireita mutta ei käsitellä sen perussyitä, olisi riittämätön.
4Yhteiskunnan syvään juurtuneiden erimielisyyksien ratkaiseminen vaatii kärsivällisyyttä saada aikaan syvällinen yhteiskunnallinen muutos moraalisia ja henkisiä periaatteita soveltamalla. Se edellyttää pitkäjänteistä ja uhrautuvaa ponnistelua. Yhdeksänvuotissuunnitelma, johon bahá’í-maailma on nyt ryhtynyt, on laadittu vastaamaan tähän tarpeeseen. Tämänvuotisessa riḍván-sanomassaan Oikeusneuvosto viittaa siihen, että suunnitelman toteuttaminen on ”keino, jonka avulla ollaan jokaisessa yhteiskunnassa panemassa käyntiin pitkäaikaisia, rakentavia kehityskulkuja, jotka kehkeytyvät sukupolvien ajan”. Huolimatta tämän tavoitteen toteuttamiseen liittyvän haasteen laajuudesta bahá’ít laiminlöisivät velvollisuutensa Bahá’u’lláhia kohtaan, jos he yrittäisivät mitään vähempää. Kuten Oikeusneuvosto totesi riḍván-sanomassaan 2015, ”järjestelmällinen, päättäväinen ja epäitsekäs toiminta, johon ryhdytään suunnitelman laajassa toimintakehyksessä, on jokaisen huolestuneen uskovan kaikkein rakentavin vastaus sekasortoisen yhteiskunnan nopeasti lisääntyviin epäkohtiin.”
5Tämä on siis se, mitä konfliktien vastustaminen tarkoittaa bahá’ílle – olla Oikeusneuvoston sanoin ”todellisia rauhan rakentajia”. Iranin bahá’ílle tänä naw-rúzina osoittamassaan viestissä Oikeusneuvosto totesi, että ”[j]okaisella on mahdollisuus ja kyky tehdä oma osansa toisaalta sydämen puhdistamisessa ja ennakkoluulojen pyyhkimisessä sen kuvastimesta ja toisaalta rauhan ja ykseyden yhteiskunnallisten edellytysten luomisessa”. Rauhan puolesta työskentelemisen teemaa tarkasteltiin laajasti Oikeusneuvoston 18. tammikuuta 2019 lähettämässä viestissä maailman bahá’ílle:
6Rauhan aikaansaaminen on velvollisuus, jota koko ihmisrotu kutsutaan täyttämään. Bahá’ílla oleva vastuu tukea tätä kehityskulkua muotoutuu ajan myötä, mutta he eivät ole koskaan olleet pelkkiä sivustaseuraajia – he tukevat omalla panoksellaan niiden voimien vaikutusta, jotka johdattavat ihmiskuntaa kohti ykseyttä. Heitä haastetaan olemaan maailmaa nostattava hiiva. Pohtikaa Bahá’u’lláhin sanoja:
7Omistautukaa ihmislasten hyvinvoinnin ja levollisuuden edistämiseen. Keskittäkää ajatuksenne ja tahtonne maan kansojen ja sukukuntien kasvattamiseen, jotta maailmaa repivät ristiriidat kaikkein korkeimman nimen avulla kenties saataisiin poistetuksi sen kamaralta ja jotta koko ihmiskunnasta tulisi yhden järjestyksen kannattajia ja yhden kaupungin asukkaita.
8Nämä Bahá’u’lláhin sanat ovat erityisen merkityksellisiä kaikille bahá’í-nuorille, joilta tiedustellaan heidän omaa vastaustaan maailman konfliktien aiheuttamaan kärsimykseen. Oikeusneuvosto on usein ylistänyt bahá’í-nuorten poikkeuksellista sitoutumista eri puolilla maailmaa, sillä he tarjoavat jumalallista parannuskeinoa, joka on viime kädessä ihmiskunnan ainoa toivo. Riḍván-sanomassaan tänä vuonna Oikeusneuvosto todistaa siitä, ”miten paljon vireyttä ja voimaa minkä tahansa yhteiskunnan nuoret synnyttävät, kun he havahtuvat Bahá’u’lláhin tulevaisuudennäkemykseen ja heistä tulee suunnitelman edistäjiä”. Lisäksi se edellyttää, että ”[t]ämän työn onnistumiselle aikansa, tarmonsa ja keskittymiskykynsä omistavien lukumäärän täytyy lisääntyä jatkuvasti ja nopeasti.” Tämän päivän nuorten uskovien ponnistelut, joihin he ryhtyvät monien samanmielisten ystävien seurassa, ovat tietenkin jatkoa niille ponnisteluille, joita ovat vuosikymmenien ajan tehneet Siunatun kauneuden seuraajat, niin nuoret kuin aikuisetkin, joita ovat innoittaneet Hänen visionsa yhdistyneestä maailmasta. Nämä ponnistelut ovat vaatineet rohkeutta ja uhrauksia. Toisessa kirjeessään Haagiin ‘Abdu’l-Bahá kuvailee niitä äärimmäisiä uhrauksia, joita niin monet bahá’ít ovat tehneet yleismaailmallisen rauhan puolesta: ”Kuten epäilemättä olette kuulleet, Persiassa tuhannet sielut ovat uhranneet elämänsä tällä polulla ja tuhansia koteja on tuhottu täysin. Tästä huolimatta emme suinkaan ole hellittäneet vaan olemme jatkaneet pyrkimyksiämme tähän hetkeen saakka ja kasvatamme ponnistuksiamme päivä päivältä, koska toivomme rauhan saavuttamisesta ei ole vain älystä lähtöisin: siinä on kysymys uskonnollisesta vakaumuksesta, ja se on yksi Jumalan uskon ikiaikaisista peruskivistä.”
9On luonnollisesti tehtävä selkeä ero sen välillä, että ilmaistaan poliittisia näkemyksiä meneillään olevasta konfliktista, mistä bahá’ít pidättäytyvät, ja että annetaan rakentava panos yhteiskunnallisiin keskusteluihin, mihin bahá’íta kehotetaan ryhtymään pyrkimyksenään hyödyntää ilmoituksen opiskelusta ja yhteisön omista kokemuksista kumpuavia oivalluksia maailman kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Vaikka jotkin keskustelunaiheet ovat niin voimakkaiden kiistojen ja kiihkeiden poliittisten erimielisyyksien kohteena, että niitä on yksinkertaisesti vältettävä, on olemassa monia tärkeitä keskusteluita, mukaan lukien rauhaan liittyvät laajemmat teemat, joihin bahá’ít voivat antaa ja antavatkin merkittävän ja arvokkaan panoksensa kaikilla tasoilla ruohonjuuritasolta kansainväliselle tasolle. Bahá’ít osallistuvat myös yhteiskunnallisen toiminnan hankkeisiin, joiden kautta rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja ykseyteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä käytännössä lukemattomin tavoin. Monet bahá’í-nuoret tuntevat jo 2. maaliskuuta 2013 Iranin bahá’ílle osoitetun Oikeusneuvoston viestin, jossa tarkastellaan, mitä tarkoittaa ”edistää rakentavaa muutosta” ja miten tämä liittyy politiikkaan osallistumattomuuden periaatteeseen. Tämän viestin opiskelu auttaa kaikkia Bahá’u’lláhin seuraajia ymmärtämään, miksi bahá’íden tietyntyyppiset teot ja julkilausumat todennäköisesti edistävät ykseyttä ja miksi toiset, vaikka niiden taustalla olisikin vilpitön huoli inhimillisestä kärsimyksestä, saattaisivat pikemminkin syventää ja kärjistää maailman kahtiajakoa. Niiden erottaminen toisistaan edellyttää tarkkanäköisyyttä.
10Älköön kukaan olko lainkaan siinä harhakuvitelmassa, että kuvattu lähestymistapa olisi helppo tai yksinkertainen. Oikeusneuvosto on täysin tietoinen siitä, että monissa osissa maailmaa bahá’í-nuoret joutuvat kohtaamaan ympärillään olevilta huomattavaa painostusta jotta he tukisivat yhtä tai toista puolueellista kantaa. Tiettyjen näkemysten innokkaat kannattajat käyttävät joskus sosiaalisen eristämisen uhkaa keinona pakottaa muut omaksumaan oma poliittinen kantansa. Bahá’í-nuorilta vaaditaan rohkeutta ja uskoa, henkistä voimaa ja luottamusta Jumalaan, jotta he eivät tällaisissa olosuhteissa pelkästään pysyisi selkeinä periaatteissaan vaan myös jatkaisivat kohteliaisuuden, ystävällisyyden, rakkauden ja suvaitsevaisuuden osoittamista ikätovereitaan kohtaan. Se edellyttää myös selkeää ymmärrystä siitä, miten bahá’ít pyrkivät vaikuttamaan maailmaan. Viestissään bahá’í-maailmalle 25. marraskuuta 2020 Oikeusneuvosto neuvoi ystäviä, että ”[v]alppauttanne välttää epäsopua ja olla sotkeutumatta yhteiskunnallisiin kiistelyihin ei kuitenkaan tulisi missään tapauksessa tulkita pysyttelemiseksi syrjässä tämän ajan monista vakavista huolenaiheista. Kaukana siitä. Te olette ihmiskunnalle hyvää tahtovista toimeliaimpia ja vilpittömimpiä. Mutta tapahtuipa se tekojen tai sanojen kautta, ansio kaikesta myötävaikutuksestanne yhteiskunnalliseen hyvinvointiin piilee ennen kaikkea siinä, miten peräänantamattomasti olette sitoutuneet löytämään sen kallisarvoisen ykseyden näkökohdan, jossa toisistaan eroavilla näkemyksillä on jotakin yhteistä ja jonka ympärillä kiistelevät ihmisryhmät voivat kasvaa yhteen.”
11Vaikka edellä esitetty haaste on kaikille bahá’ílle yhteinen, nuorten poikkeukselliset voimavarat ja heidän elämänvaiheensa ainutlaatuiset mahdollisuudet antavat heille erityisen vastuun. Ajatelkaa tässä valossa Oikeusneuvoston viimeisimmässä riḍván-sanomassaan esittämää toteamusta: ”Kaikkien on rynnistettävä eteenpäin, mutta nuorten on kohottava korkeuksiin.” Tämä neuvo tuo mieleen ‘Abdu’l-Bahán puheen, jossa hän kuvaa, miten uskollisen sielun tulisi pyrkiä kohoamaan lentoon:
12Mutta ihminen lentää uskon kautta. Ihminen lentää ihmismaailman hyveiden kautta. Ihminen lentää täydellisyyksien hankkimisen kautta. Ihminen lentää jumalallisten opetusten noudattamisen kautta. Ihminen lentää palvelemalla ihmiskunnan maailman ykseyttä. Ihminen lentää olemalla tarkkaavainen Jumalan säkeitä kohtaan. Ihmisen lento on tulla opastuksen merkiksi ihmisten keskuudessa. Ihmisen lento on tulla taivaalliseksi viiriksi. Ihmisen lento on tulla valaistuksi totuuden valolla. Ihmisen lento on olla irrottautunut kaikesta muusta paitsi Jumalasta. Ihmisen lento on kääntymistä Abhá-valtakunnan puoleen. Ihmisen lento on Bahá’u’lláhin opetusten toteuttamista kokonaisuudessaan. Toivon, että te kaikki lähdette lentoon; että henkenne, sydämenne ja mielenne nousevat korkeuksiin ja että kaikki olosuhteenne lentävät ylöspäin. Tämä on toiveeni. Jos Jumala suo, teitä autetaan siinä.
13Oikeusneuvosto rukoilee pyhissä hautapyhäköissä bahá’í-nuorten puolesta kaikkialla, että Bahá’u’lláhin vahvistukset auttaisivat heitä selviytymään luottavaisesti niistä kysymyksistä, jotka askarruttavat niin monia heidän ikätovereitaan, ja osoittamaan vilpitöntä sitoutumistaan koko ihmiskunnan rauhan edistämiseen.
Rakkain bahá’í-terveisin
Sihteeristö