^{sivu 5}

Johdanto

Bahá’u’lláhin vuosikymmenen kestänyt karkotus Irakiin alkoi mitä ankarimpien olojen vallitessa, kun Bábin uskonto oli kohtalonsa alimmassa alhossa. Karkotuksen aikana kuitenkin vähitellen kiteytyivät ne mahtavat henkiset voimat, jotka huipentuivat Hänen koko maailman kattavan lähetystehtävänsä julistukseen vuonna 1863. Shoghi Effendi kirjoitti, että näiden vuosien aikana Bagdadin kaupungista loisti ”aalto aallon jälkeen voimaa, säteilyä ja kirkkautta, jotka elävöittivät riutuvan uskon, joka oli ankarasti kärsinyt, katoamassa tuntemattomuuteen ja vaarassa jäädä unohdetuksi. Sieltä levisivät päivin ja öin alati kasvavalla voimalla ensimmäiset säteet tuosta ilmaisusta, jonka laajuus, runsaus, liikkeellepaneva voima ja kirjallisuuden määrä ja moninaisuus olivat ylittävä itsensä Bábin ilmaisun.”¹

Kirkkauden kynän varhaisten purkausten joukossa on pitkähkö kirje, joka tunnetaan nimellä Javáhiru’l-Asrár. Nimen sanatarkka käännös on ”Mysteerien jalokivet” tai ”Mysteerien perusolemus”. ^{sivu 6}Useita siinä esitettyjä teemoja on käsitelty ilmaisun eri muodoin myös persian kielellä Seitsemässä laaksossa ja Varmuuden kirjassa, noissa kuolemattomissa teoksissa, joista ensimmäistä Shoghi Effendi luonnehti Bahá’u’lláhin suurimmaksi mystiseksi teokseksi ja jälkimmäistä Hänen parhaaksi opilliseksi teoksekseen. Jumalallisten mysteerien jalokiviä kuuluu epäilemättä niihin ”arabian kielellä ilmaistuihin muistioihin”, joihin viitataan Varmuuden kirjassa.²

Bahá’u’lláh toteaa, että yksi kirjan keskeisistä aiheista on ”uudeksi muuttuminen”, millä tässä yhteydessä tarkoitetaan Luvatun paluuta eri ihmishahmossa. Alkuperäisen käsikirjoituksen ensimmäisten rivien yläpuolelle kirjoittamassaan alkuhuomautuksessa Bahá’u’lláh toteaa:

”Tämä tutkielma on kirjoitettu vastaukseksi etsijälle, joka oli tiedustellut, kuinka luvattu Mihdí on voinut muuttua ‘Alí-Muḥammadiksi (Bábiksi). Tämän kysymyksen tarjoamaan tilaisuuteen tartuttiin, jotta olisi voitu käsitellä useita aiheita, jotka kaikki koituvat niitten eduksi ja hyödyksi, jotka etsivät, ja niitten, jotka ovat jo saavuttaneet, jospa vain näkisitte jumalallisen hyveen silmin.”

Etsijä, johon yllä olevassa kappaleessa viitataan, oli Siyyid Yúsuf-i-Sihdihí Isfahání, joka siihen aikaan ^{sivu 7}asui Karbilássa. Muuan henkilö toimi välittäjänä ja toi hänen kysymyksensä Bahá’u’lláhille, ja tämä muistio ilmaistiin samana päivänä vastaukseksi näihin kysymyksiin.

Tässä teoksessa käsitellään myös useita muita tärkeitä aiheita: Miksi menneiden aikojen profeetat aikanaan hylättiin, kuinka vaarallista on lukea kirjoituksia kirjaimellisesti, Raamatun uuden Ilmaisijan tulemista koskevien merkkien ja enteiden merkitys, jumalallisen ilmaisun jatkuvuus, viittaukset Bahá’u’lláhin omasta lähestyvästä julistuksesta, sellaisten kuvaannollisten ilmausten merkitys, kuten ”tuomion päivä”, ”ylösnousemus”, ”jumalallisen läsnäolon saavuttaminen” sekä ”elämä ja kuolema” ja henkisen etsinnän vaiheet halki Etsimisen puutarhan, Jumalallisen ykseyden kaupungin, Ihmetyksen puutarhan, Täydellisen olemattomuuden kaupungin, Kuolemattomuuden kaupungin ja Kaupungin, jolla ei ole nimeä eikä kuvausta.

Jumalallisten mysteerien jalokivien julkaiseminen [englanniksi] oli yksi hankkeista, joihin ryhdyttiin, jotta voitiin täyttää huhtikuussa 2001 annettu Viisivuotissuunnitelman tavoite kartuttaa pyhien tekstien englanninkielisiä käännöksiä. Teos auttaa länsimaista lukijaa ymmärtämään entistä syvällisemmin aikakautta, joka oli täynnä mahdollisuuksia ja ^{sivu 8}jota Shoghi Effendi kuvasi ”Bahá’u’lláhin lähetystehtävän kevätajaksi”, ja se auttaa Hänen ilmoitustaan tutkivia saamaan perusteellisemman näkemyksen sen vaiheittaisesta kehkeytymisestä.

^{sivu 9}

Jumalallisten mysteerien jalokiviä

Jumalallisten mysteerien ydin ylenemisen matkoilla esitettynä niille, jotka halajavat lähestyä Jumalaa, Kaikkivaltiasta, Alati anteeksiantavaista – siunattuja olkoot oikeamieliset, jotka kylläkseen juovat näistä kristallinkirkkaista virroista!

^{sivu 11}

Hän on ylistetty, kaikkein korkein!

1Oi sinä, joka kuljet oikeudenmukaisuuden polkua ja katselet armon kasvoja! Sinun kirjeesi on otettu vastaan, kysymyksesi on pantu merkille ja sielusi suloiset soinnut on kuultu sydämesi sisimmistä kätköistä. Silloin jumalallisen tahdon pilvet nostettiin satamaan päällesi taivaallisen viisauden vuodatuksia, riisumaan sinut kaikesta, mitä olet aiemmin saavuttanut, tuomaan sinut vastakkaisuuksien maailmoista ykseyden tyyssijaan ja johtamaan sinut Hänen lakinsa pyhille virroille. Kenties sinä voisit juoda niistä, levätä siellä, sammuttaa janosi, virkistää sieluasi ja tulla luetuksi niiden joukkoon, jotka Jumalan valo tänä päivänä opastaa oikealle tielle.

2Niin maanpiirin koirain ja kaikkien maiden petojen ympäröimä kuin olenkin, niin sisäisen olemukseni salaiseen asumukseen kätketty kuin olenkin, niin kuin minua onkin kielletty paljastamasta sitä, minkä Jumala on Minulle suonut tietonsa ihmeistä, viisautensa jalokivistä ja voimansa merkeistä, ^{sivu 12}niin olen kuitenkin vastahakoinen tekemään tyhjäksi sen toiveita, joka on lähestynyt suuruuden pyhäkköä, pyrkinyt ikuisuuden tanhuville ja hartaasti halunnut kohota tämän luomakunnan äärettömyyteen jumalallisen säädöksen sarastuksessa. Kerron sinulle siksi eräitä totuuksia niiden joukosta, jotka Jumala on Minulle suonut, mutta vain sen verran, kuin sielut voivat kantaa ja mielet kestää, etteivät pahantahtoiset nostaisi meteliä tai teeskentelijät kohottaisi viiriänsä. Rukoilen Jumalaa armollisesti auttamaan Minua tässä, sillä Hän on Anteliain niille, jotka hartaasti Häneltä jotakin anovat, ja Hän on armoa osoittavista Armahtavaisin.

3Tiedä sitten, että sinun ylhäisyytesi tulee pohtia alusta alkaen näitä kysymyksiä sydämessäsi: Mikä on saanut maan eri kansat ja sukukunnat kieltämään lähettiläät, jotka Jumala on niille mahdissansa ja voimassansa lähettänyt, jotka Hän on nostanut ylistämään asiaansa ja määrännyt ikuisuuden lyhdyiksi ykseytensä suojaan? Mistä syystä ihmiset ovat kääntyneet pois heistä, kiistelleet heistä, nousseet heitä vastaan ja väitelleet heidän kanssaan? Millä perusteella he ovat kieltäytyneet tunnustamasta heidän julistustehtäväänsä ja määräysvaltaansa, ei, vaan kieltäneet heidän totuutensa ja herjanneet heitä, jopa lyöneet heidät kuoliaaksi tai ajaneet heidät maanpakoon?

4^{sivu 13}Oi sinä, joka olet astunut tiedon erämaahan ja asettunut viisauden arkkiin! Vasta, kun käsität ne salaisuudet, jotka on kätketty siihen, minkä Me sinulle kerromme, voit toivoa saavuttavasi aseman, jossa sinulla on usko ja luottamus Jumalan asiaan ja niihin, jotka ovat Hänen asiansa Ilmaisijoita, Hänen käskynsä Päivänkoittoja, Hänen ilmaisunsa Aarreaittoja ja Hänen tietonsa Säilöjä. Jos tässä epäonnistuisit, lukeutuisit niihin, jotka eivät ole tehneet kaikkeaan Jumalan asian vuoksi, hengittäneet uskon tuoksua varmuuden vaatetuksesta, kohonneet jumalallisen ykseyden korkeuksiin eivätkä vielä tunnistaneet jumalallisen ainouden asemaa ylistyksen Ruumiillistumissa ja pyhyyden Olemuksissa.

5Tee siis kaikkesi, oi veljeni, ymmärtääksesi tämän asian, jotta sydämesi paljastuisi verhojen alta ja lukeutuisit niihin, joille Jumala on suonut kaunistukseksi niin läpitunkevan näkemyksen, että he näkevät Hänen valtansa syvällisimmät todellisuudet, käsittävät Hänen valtakuntansa arvoitukset, ymmärtävät Hänen ylimaallisen olemuksensa merkit tässä katoavassa maailmassa ja saavuttavat aseman, missä ei nähdä mitään eroa Hänen luotujensa välillä eikä löydetä virheitä taivaiden ja maan luomistyössä.³

6Koska keskustelu on edennyt tähän ylistettyyn ja vaikeasti käsiteltävään aiheeseen ja sivunnut tätä ^{sivu 14}ylhäistä ja vaikeaselkoista mysteeriä, tiedä, etteivät kristityt ja juutalaiset ole käsittäneet Jumalan sanojen tarkoitusta eivätkä Hänen kirjassansa heille antamiaan lupauksia, ja he ovat siksi kiistäneet Hänen asiansa, kääntyneet pois Hänen profeetoistaan ja kieltäneet Hänen todisteensa. Jos he olisivat kiinnittäneet katseensa Jumalan itsensä todistukseen, jos he olisivat kieltäytyneet seuraamasta niitä kurjia ja mielettömiä, joita heidän johtajiensa ja uskonoppineidensa keskuudessa on, niin he olisivat epäilemättä päässeet ohjauksen varannolle ja hyveen aarreaitalle ja juoneet ikuisen elämän kristallinkirkkaista vesistä Kaikkiarmiaan kaupungissa, Kaikkikunniakkaan puutarhassa ja Hänen paratiisinsa sisäisessä todellisuudessa. Koska he kuitenkin ovat kieltäytyneet näkemästä Jumalan heille suomin silmin ja toivoneet muuta kuin mitä Hän armossansa on heille toivonut, he ovat eksyneet kauas läheisyyden tyyssijoilta, jääneet vaille jälleennäkemisen eläviä vesiä ja Hänen armonsa lähdettä ja maanneet kuin kuolleet oman itseytensä käärinliinoissa.

7Jumalan voiman ja Hänen mahtinsa kautta kerron nyt tietyistä entisaikain kirjoissa ilmaistuista katkelmista ja mainitsen muutamia Jumalan ilmaisijoiden Hänen valittujensa pyhässä hahmossa ilmaantumista edeltäviä merkkejä, jotta voisit tunnistaa tämän ^{sivu 15}ikuisen aamun Päivänkoiton ja katsella Tulta, joka palaa puussa, joka ei tule idästä eikä lännestäkään.4 Kenties silmäsi avautuvat päästessäsi Herrasi tykö ja sydämesi saa nauttia näihin salattuihin aarreaittoihin kätketyistä siunauksista. Lausu sitten kiitosta Jumalalle, joka on valinnut sinut tällaisen armon saajaksi ja lukenut sinut niiden joukkoon, jotka voivat olla varmoja siitä, että he saavat tavata Herransa.

8Tämä on teksti, joka on aiemmin ilmaistu ensimmäisessä evankeliumissa Matteuksen mukaan ja joka koskee merkkejä, joiden tulee edeltää Sen tuloa, joka tulee Hänen jälkeensä. Hän sanoo: ”Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät!”,5 kunnes ikuisuuden sisimmässä sydämessä laulava salaperäinen Kyyhky ja jumalallisessa lootuspuussa livertävä taivaallinen Lintu sanovat: ”Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä – –. ”⁶

9Toisessa evankeliumissa Markuksen mukaan Pyhyyden kyyhky puhuu näin: ”– – sillä noina ^{sivu 16}päivinä tulee olemaan ahdinko, jollaista ei ole ollut luomakunnan alusta, Jumalan luomistyöstä tähän päivään asti, eikä tule olemaan.”⁷ Ja se laulaa myöhemmin samaa sävelmää kuin ennenkin sitä vaihtamatta tai muuttamatta. Jumala totisesti todistaa sanojeni totuuden.

10Ja kolmanteen evankeliumiin Luukkaan mukaan on kirjattu: ”Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. – – Taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut.”⁸

11Ja neljänteen evankeliumiin Johanneksen mukaan on kirjattu: ”Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani – –.”⁹ Ja toisaalla Hän sanoo: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.”¹⁰ Ja: ”Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt. Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, – – sen johdosta, mitä teille sanoin.”¹¹ Ja vielä uudelleen: ”Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, ^{sivu 17}että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne – – ”¹² Ja: ”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.”¹³

12Sellainen on menneisyydessä ilmaistujen säkeiden teksti. Kautta Hänen, jonka rinnalla ei ole muuta Jumalaa, olen päättänyt puhua lyhyesti, sillä jos kertoisin kaikista sanoista, jotka on lähetetty alas Jumalan Profeetoille Hänen taivaallisen kirkkautensa maailmasta, eivät kaikki maailman kirjansivut ja kirjoitustaulut riittäisi ammentamaan tyhjiin Minun aihettani. Mainitun kaltaisia, ei, jopa ylevämpiä ja ylhäisempiä viittauksia on kaikissa entisaikain kirjoissa ja kirjoituksissa. Mikäli olisi tahtoni toistaa kaikki, mikä menneisyydessä on ilmaistu, mitä varmimmin pystyisin sen tekemään sen ansiosta, minkä Jumala on minulle tietonsa ja voimansa ihmeistä suonut. Olen kuitenkin tyytynyt siihen, mikä edellä on mainittu, ettet väsyisi matkallasi tai tuntisi halua kääntyä takaisin tai ettet joutuisi surun ja murheen valtaan ja vaipuisi epätoivoon, ahdinkoon ja uupumukseen.

13Ole vilpitön arvostelussasi ja mieti näitä yleviä lausuntoja. Tiedustele sitten niiltä, jotka väittävät, että heillä on tietoa, vaikkei heillä ole todisteita tai ^{sivu 18}osoitusta siitä Jumalalta, ja jotka eivät ole piitanneet näistä päivistä, joina tiedon ja viisauden Kehrä on sarastanut jumaluuden taivaanrannan yllä sekä antanut jokaiselle hänen ansionsa mukaan ja määrännyt jokaiselle asteen ja määrän sen suhteen, mitä he kykenevät sanomaan näistä viittauksista. Totisesti niiden merkitys on saattanut ihmisten mielen ymmälle ja sieluista pyhimmätkin ovat olleet voimattomat selvittämään sitä, mitä ne Jumalan ylimmästä viisaudesta ja piilevästä tiedosta kätkevät.

14Jos he sanoisivat: ”Nämä sanat ovat todellakin Jumalalta eikä niistä ole muuta tulkintaa kuin niiden ulkoinen merkitys”, niin minkä vastalauseen he voivat esittää koskien Kirjan kansan epäuskoisia? Sillä kun jälkimmäiset näkivät yllä mainitut katkelmat kirjoituksissaan ja kuulivat uskonoppineidensa kirjaimelliset tulkinnat, he kieltäytyivät tunnistamasta Jumalaa niissä, jotka ovat Hänen ykseytensä Ilmaisijoita, Hänen ainoutensa Puolustajia ja Hänen pyhyytensä Ruumiillistumia, eivätkä he uskoneet heihin eivätkä alistuneet heidän määräysvaltaansa. Syy oli se, etteivät he nähneet auringon pimenevän, tähtien putoavan taivaalta eivätkä enkelten näkyvästi laskeutuvan maan päälle, ja näin ollen he kiistelivät Jumalan Profeettojen ja Sanansaattajien kanssa. Ei, vaan koska nämä heidän mielestään ^{sivu 19}olivat ristiriidassa heidän oman uskonsa ja uskomustensa kanssa, he sinkosivat heidän päälleen sellaisia syytöksiä huijauksesta, hulluudesta, oikukkuudesta ja harhauskosta, että häpeän sitä edes kertoa. Tutki Qur’ánia, jotta löytäisit maininnan kaikesta tästä ja ole niitä, jotka ymmärtävät sen merkityksen. Tänäkin päivänä nämä ihmiset odottavat sen ilmaantumista, mistä he ovat kuulleet oppineiltaan ja minkä he ovat omaksuneet uskonoppineiltaan. Niinpä he sanovat: ”Milloin nämä merkit ilmaistaan, jotta voimme uskoa?” Mutta jos näin olisi, kuinka voisitte kumota heidän väitteensä, tehdä tyhjiksi heidän todisteensa ja kyseenalaistaa sen, mihin he uskovat ja mitä he ymmärtävät kirjoistansa ja johtajiensa sanomisista?

15Ja mikäli he vastaisivat: ”Kirjat, jotka ovat tämän kansan hallussa ja joita se kutsuu evankeliumiksi ja pitää Jeesuksen, Marian pojan sanana, eivät ole Jumalan ilmaisemia eivätkä ole lähtöisin Hänen itsensä Ilmaisijoista”, se merkitsisi sitä, että lakkaisi Hänen yltäkylläinen armonsa, joka on kaiken armon Lähde. Jos näin olisi, Jumalan todistus palvelijoillensa olisi jäänyt puutteelliseksi ja Hänen suosionosoituksensa olisi osoittautunut epätäydelliseksi. Hänen armonsa ei olisi loistanut säteilevästi eikä Hänen armahduksensa olisi suojannut kaikkia katveeseensa. Sillä jos Jeesuksen ylösnousemuksen ^{sivu 20}hetkellä myös Hänen kirjansa olisi noussut taivaisiin, niin kuinka Jumala voisi nuhdella ja rangaista ihmisiä ylösnousemuksen päivänä, kuten uskon imaamit ovat kirjoittaneet ja sen maineikkaat uskonoppineet vahvistaneet?

16Pohdi sitten sydämessäsi: Koska asiat ovat sillä tolalla, kuin olet todennut, mistä Mekin todistamme, minne sinä voit paeta ja kenen luota löydät turvan? Kenen puoleen käännät katseesi? Missä maassa asut ja missä tyyssijassa oleilet? Mitä polkua kuljet ja minä hetkenä löydät levon? Mikä sinusta lopulta tulee? Mihin sidot uskosi turvaköyden ja kiinnität tottelevaisuutesi siteen? Hänen kauttaan, joka ilmaisee itsensä ainoudessaan ja jonka oma olemus todistaa Hänen ykseydestään! Jos sydämessäsi syttyisi Jumalan rakkauden palava soihtu, et havittelisi lepoa etkä tyyneyttä, et naurua etkä levollisuutta, vaan kiirehtäisit kapuamaan jumalallisen läheisyyden, pyhyyden ja kauneuden maailmain korkeimmille huipuille. Vaikertaisit kuin sureva sielu ja kyynelehtisit kuin kaipuun täyttämä sydän. Etkä menisi kotiisi ja asuinpaikkaasi, ellei Jumala paljastaisi sinulle asiaansa.

17Oi sinä, joka olet kohonnut ohjauksen maailmaan ja noussut hyveen valtakuntaan! Jos toivot ymmärtäväsi nämä taivaalliset viittaukset, todistavasi jumalallisen tiedon mysteerit ja oppivasi tuntemaan Hänen ^{sivu 21}kaikenkattavan sanansa, sinun ylhäisyytesi tulee ottaa selvää näistä ja muista sinun lähtökohtaasi ja lopulliseen päämäärääsi liittyvistä kysymyksistä niiden avulla, joista Jumala on tehnyt tietonsa Alkulähteen, viisautensa Taivaan ja mysteeriensä Arkin. Sillä ilman noita säkenöiviä Valoja, jotka loistavat Hänen olemuksensa taivaanrannan yllä, ihmiset eivät erottaisi vasesta kättään oikeasta puhumattakaan, että he kykenisivät tavoittamaan sisäisten todellisuuksien korkeuksia tai luotaamaan niiden hienouksien syvällisyyksiä! Anomme Jumalaa siksi upottamaan meidät näihin hyrskyäviin meriin, sulostuttamaan meitä näillä elämää antavilla tuulahduksilla ja asuttamaan meidät näille jumalallisille ja yleville sijoille. Kenties voimme luopua kaikesta, minkä olemme toisiltamme ottaneet, ja riisua lainavaatteet, jotka olemme lähimmäisiltämme anastaneet, jotta Hän voisi niiden sijaan pukea meidät armonsa viittaan ja ohjauksensa asuun ja päästää meidät tiedon kaupunkiin.

18Jokainen, joka astuu tähän kaupunkiin, ymmärtää kaikki tieteet, ennen kuin on tutkinut niiden salaisuuksia, ja saa sen puiden lehdistä tietoa ja viisautta, joka kattaa ne jumalallisen herruuden mysteerit, jotka on kätketty luomisen aarteihin. Ylistetty olkoon Jumala, sen luoja ja muodostaja, ylitse kaiken, minkä Hän on siinä tuonut esiin ja säätänyt! Jumalan, ^{sivu 22}ylivaltiaan Suojelijan, Itseolevan, Kaikkivaltiaan kautta! Jos paljastaisin silmillesi tämän kaupungin portit, jotka on luonut mahdin ja voiman oikea käsi, näkisit sen, mitä kukaan ennen sinua ei milloinkaan ole nähnyt, ja todistaisit sen, mitä yksikään sielu ei milloinkaan ole todistanut. Ymmärtäisit vaikeaselkoisimmatkin merkit ja vaikeatajuisimmatkin viittauk­set ja näkisit selkeästi alun mysteerit loppukohdassa. Kaikista asioista tulisi sinulle helppoja, tuli muuttuisi valoksi, tiedoksi ja siunauksiksi, ja sinä olisit turvassa pyhyyden tyyssijoilla.

19Ilman Hänen viisautensa mysteerien sisintä, josta Me olemme kertonut sinulle näiden siunattujen ja sielua sykähdyttävien sanojen verhon turvin, et sinä kuitenkaan pääsisi lähelle hitustakaan jumalallisen tiedon valtameristä tai jumalallisen voiman kristallinkirkkaista virroista, ja sinut kirjattaisiin Äitikirjaan ainouden Kynällä ja Jumalan sormella tietämättömien joukkoon. Etkä kykenisikään käsittämään ainuttakaan Kirjan sanaa tai ainuttakaan Jumalan sukukunnan¹⁴ lausumaa, joka koskee alun ja lopun mysteereitä.

20Oi sinä, jota emme ulkonaisesti ole koskaan tavannut, mutta jota sisäisesti vaalimme sydämessämme! Ole rehellinen arvostelussasi ja saavu Hänen eteensä, joka näkee ja tuntee sinut, vaikket sinä Häntä näe ^{sivu 23}etkä tunne: Voiko yksikään sielu valaista näitä sanoja niin vakuuttavin perustein, selkein todistuksin ja erehtymättömin viittauksin, että etsijän sydän siitä tyyntyy ja kuulijan sielu huojentuu? Ei, Hänen kauttaan, jonka kädessä sieluni on! Kenenkään ei suoda siemaista kastepisaran vertaa siitä, ellei hän astu tähän kaupunkiin - kaupunkiin, jonka perustukset lepäävät karmiininpunaisten rubiinivuorten päällä, jonka muurit on louhittu jumalallisen ykseyden krysoliitista, jonka portit on tehty kuolemattomuuden timanteista ja jonka maaperä huokuu jumalallisen armon tuoksua.

21Kerrottuamme sinulle lukemattomien kätkevien verhojen turvin tiettyjä salattuja mysteerejä Me nyt palaamme valaisemaan entisaikain kirjoja, jotta kenties sinun jalkasi eivät hairahtuisi ja sinä voisit ottaa täysin luottavaisena vastaan osuuden, jonka Me sinulle elämän hyökyvistä meristä suomme Jumalan nimien ja ominaisuuksien valtakunnassa.

22Kaikkiin neljään evankeliumiin on kirjattu, että Hän, joka on Henki¹⁵, puhui opetuslapsilleen sanoin, jotka olivat puhdasta valoa, ja Hän sanoi: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.”¹⁶ Kuten sinun ylhäisyydellesi on selvää ja ilmeistä, nämä sanat merkitsevät ulkoisesti sitä, että kaikki evankeliumit jäävät ihmisten haltuun maailman ^{sivu 24}loppuun asti, ettei niiden lakeja kumota, ettei niiden todistusta mitätöidä ja että kaikki, mikä niissä on käsketty, säädetty tai määrätty, kestää ainaisesti.

23Oi veljeni! Pyhitä sydämesi, valaise sielusi ja teroita näkösi, jotta voisit havaita taivaan Lintujen suloiset soinnut ja pyhyyden Kyyhkyjen sävelet niiden kujertaessa ikuisuuden valtakunnassa ja kenties ymmärtää näiden ilmausten sisäisen merkityksen ja kätketyt mysteerit. Sillä muussa tapauksessa, mikäli tulkitsisit nämä sanat niiden ulkonaisen merkityksen mukaan, et milloinkaan kykenisi osoittamaan todeksi Hänen asiaansa, joka tuli Jeesuksen jälkeen, etkä voisi vaientaa vastustajia etkä voittaa kiisteleviä epäuskoisia. Sillä kristityt jumaluusoppineet käyttävät tätä säettä todisteena siitä, ettei evankeliumia tulla milloinkaan kumoamaan, ja siitä, että vaikka kaikki heidän kirjoihinsa kirjatut merkit täyttyisivät ja Luvattu ilmaantuisi, ei Hän voisi muuta tehdä kuin vallita ihmisiä evankeliumin säädösten mukaan. He väittävät, että vaikka Hän ilmaisisi kaikki kirjoissa ilmaistut merkit, mutta määräisi jotain muuta kuin sen, mitä Jeesus on määrännyt, he eivät hyväksyisi eivätkä seuraisi Häntä, niin kiistaton ja ilmiselvä tämä asia heidän silmissänsä on.

24Oppineiden ja mielettömien ihmisten keskuudessa voi todellakin kuulla esitettävän samoja ^{sivu 25}vastalauseita tänäkin päivänä, kun he sanovat: ”Aurinko ei ole noussut lännestä eikä kuuluttaja ole kuuluttanut maan ja taivaan välillä. Vesi ei ole peittänyt alleen tiettyjä maita, Dajjál¹⁷ ei ole ilmestynyt, Sufyání18 ei ole noussut eikä auringossa ole nähty temppeliä.” Kuulin omin korvin erään heidän uskon­oppineistansa julistavan: ”Jos kaikki nämä merkit kävisivät toteen ja kauan kaivattu Qá’im ilmestyisi ja jos Hän määräisi edes toissijaisten lakiemme suhteen muuta kuin sellaista, mikä Qur’ánissa on ilmaistu, me varmasti syyttäisimme Häntä petoksesta, surmaisimme Hänet ja kieltäytyisimme ainiaan tunnustamasta Häntä” ja muita tämän kaltaisia väittämiä, joita nämä kieltäjät esittävät. Näin on, vaikka ylösnousemuksen päivä on koittanut ja pasuunaan on puhallettu ja kaikki maan ja taivaan asukkaat on koottu yhteen ja vaaka on nimetty ja silta on rakennettu ja säkeet on lähetetty alas ja aurinko on loistanut ja tähdet ovat peittyneet näkyvistä ja sielut on virvoitettu eloon ja hengen tuulahdus on virrannut ja enkelit on järjestetty riveihin ja paratiisi on tullut liki ja helvetti pantu liekehtimään! Kaikki nämä asiat ovat tapahtuneet, eikä silti vielä tänäkään päivänä yksikään näistä ihmisistä ole tunnistanut niitä! He kaikki makaavat kuolleiden lailla omissa käärinliinoissaan paitsi ne, jotka ovat uskoneet ja menneet ^{sivu 26}Jumalan tykö, jotka riemuitsevat tänä päivänä Hänen taivaallisessa paratiisissansa ja jotka kulkevat Hänen mielisuosionsa polkua.

25Koska suurin osa ihmisistä on jäänyt oman itsensä verhoon, he eivät ole erottaneet pyhyyden suloisia sointuja, hengittäneet armon tuoksua eivätkä etsineet ohjausta niiltä, jotka ovat kirjoitusten varjelijoita, kuten Jumala on kehottanut. Hän julistaa, ja hänen sanansa totisesti on totuus: ”Jos ette tiedä, kysykää niiltä, joiden huostassa kirjoitukset ovat.”¹⁹ Ei, vaan sen sijaan he ovat kääntyneet pois heistä ja sen sijaan seuranneet joutavien kuvitelmiensa Sámiría.²⁰ Näin he ovat eksyneet kauas Herransa armosta eivätkä ole päässeet Hänen Kauneutensa tykö Hänen läsnäolonsa päivänä. Sillä tuskin oli Hän tullut sen luokse mukanaan merkki ja todistus Jumalalta, kun tämä sama kansa, joka innokkaasti oli odottanut Hänen ilmaisemisensa päivää, joka oli vedonnut Häneen päivin ja öin, joka oli rukoillut Häntä kokoamaan sen yhteen Hänen tykönsä ja suomaan, että se saisi uhrata elämänsä Hänen polullansa, tulla johdatetuksi oikeaan Hänen ohjauksessansa ja tulla valaistuksi Hänen valollansa – tämä samainen kansa tuomitsi Hänet ja herjasi Häntä ja oli Hänelle niin julma, etten Minä saata sitä kertoa etkä sinä kuulla. Itse kynäni huutaa tällä hetkellä ja ^{sivu 27}muste itkee katkerasti ja vaikeroi. Kautta Jumalan! Jos kuuntelisit sisäisin korvin, toden totta kuulisit taivaan asukkaiden valituksen, ja jos vetäisit verhon silmiesi edestä, näkisit taivaan neidot lamaantuneina ja pyhät sielut hämmentyneinä kasvojaan lyöden ja tomuun suistuneina.

26Mutta voi voi sitä, mikä kohtasi Häntä, joka oli Jumalan itsensä Ilmaisija, ja sitä, minkä Hän ja Hänen rakastettunsa joutuivat kärsimään! Tämä kansa teki heille sellaista, mitä yksikään sielu ei milloinkaan ole toiselle tehnyt, ja mitä yksikään uskoton ei ole aiheuttanut kenellekään uskovalle tai kärsinyt tämän käsissä. Mutta voi voi! Tuo kuolematon Olento lojui maan synkeässä tomussa, Pyhä henki vaikeroi kirkkauden tyyssijoilla, valtaistuimen tukipilarit luhistuivat ylhäisessä valtakunnassa, maailman ilo muuttui suruksi karmiininpunaisessa maassa ja Satakielen ääni vaiennettiin kultaisessa kuningaskunnassa. Kirottuja olkoot he sen vuoksi, minkä heidän kätensä ovat saaneet aikaan ja minkä he ovat tehneet!

27Kuulkaatte sitten sitä, mitä Taivaan lintu on heistä ilmaissut mitä suloisimmin ja ihanimmin soinnuin ja mitä täydellisimmin ja ylistetyimmin sävelin – ilmaisua, joka saa heidät katumuksen valtaan ”tästä hetkestä alkaen aina siihen päivään asti, kun ihmiskunta seisoo maailmain Herran edessä”. ”Vaikka he olivat ^{sivu 28}rukoilleet voittoa uskottomia vastaan, kuitenkin kun Hän, josta heillä oli tietoa, saapui heidän luokseen, he kieltäytyivät uskomasta Häneen. Jumala kirotkoon uskottomat!”²¹ Sellainen todellakin on heidän tilansa ja sellaiset ovat heidän saavutuksensa heidän turhanpäiväisessä ja tyhjässä elämässänsä. Ennen pitkää heidät syöstään koettelemusten tuleen eivätkä he löydä ketään, joka heitä auttaisi tai tukisi.

28Älä anna minkään Qur’ánissa ilmaistun hämärtää katsettasi äläkä minkään, minkä olet oppinut tahrattomuuden aurinkojen ja majesteettiuden kuiden²² teoksista siitä, miten kiihkoilijat vääristelevät tekstejä tai tärvelijät niitä muuttavat. Nämä selitykset koskevat vain tiettyjä ja selkeästi osoitettuja kohtia. Heikkoudestani ja köyhyydestäni huolimatta varmasti kykenisin, jos niin haluaisin, selittämään nämä kohdat sinun ylhäisyydellesi. Mutta tämä harhaannuttaisi meidät tarkoituksestamme tai eksyttäisi meidät viitoitetulta polulta. Se hukuttaisi meidät rajallisiin viittauksiin ja kääntäisi huomiomme pois siitä, mikä on rakastettua Ylistetyimmän tyyssijalla.

39Oi sinä, joka on mainittu tässä auki levitetyssä käärössä ja jonka nyt vallitsevan ankean pimeyden keskellä jumalallisen ilmaisun Siinain pyhän vuoren kirkkaus on valaissut. Puhdista sydämesi kaikista herjaavista kuiskutuksista ja ilkeistä vihjailuista, jotka ^{sivu 29}olet aikaisemmin kuullut, jotta voisit henkäistä ikuisuuden sulotuoksuja uskollisuuden Joosefista, päästä taivaalliseen Egyptiin ja tuntea valistuksen sulotuoksut tästä säteilevästä ja loistavasta muistiosta, johon Kynä on kirjoittanut Hänen Herransa, Ylhän, Korkeimman nimien ikiaikaiset mysteerit. Kenties sinut voidaan merkitä pyhiin muistioihin niiden joukkoon, jotka ovat varmasti vakuuttuneita.

30Oi sinä, joka seisot Minun valtaistuimeni edessä ja olet siitä kuitenkin tietämätön! Tiedä, että sen, joka pyrkii kohoamaan jumalallisten mysteerien korkeuksiin, tulee kamppailla uskonsa puolesta voimansa ja kykynsä äärimmilleen ponnistaen, jotta ohjauksen polku kävisi hänelle selväksi. Ja jos hän kohtaisi Sen, joka väittää saaneensa Jumalalta asian vastuulleen ja joka on saanut Herraltansa todistuksen, jonka vertaista ihmiset eivät pysty tuottamaan, hänen tulee seurata tätä kaikessa, minkä Hän mielii ilmoittaa, käskeä ja määrätä, vaikka Hän säätäisi meren olevan maata tai julistaisi maan olevan taivas tai edellisen olevan jälkimmäisen yläpuolella tai sen alapuolella, tai määräisi minkä tahansa muutoksen tai uudeksi muuttumisen, sillä Hän totisesti on selvillä taivaallisista mysteereistä, näkymättömistä hienouksista ja Jumalan säädöksistä.

31Jos kaikkien maiden kansat noudattaisivat sitä, ^{sivu 30}mikä on mainittu, kysymyksestä tulisi heille helppo eivätkä tällaiset sanat ja viittaukset estäisi heitä pääsemästä Jumalan nimien ja ominaisuuksien valtamerelle. Ja jos ihmiset olisivat tienneet tämän totuuden, he eivät olisi kiistäneet Jumalan suosionosoituksia eivätkä he olisi nousseet Hänen profeettojansa vastaan, kiistelleet Heidän kanssaan ja torjuneet Heitä. Samanlaisia kohtia on myös Qur’ánissa, kunhan asiaa tutkitaan tarkasti.

32Tiedä myös, että tällaisten sanojen avulla Jumala koettelee palvelijoitansa ja seuloo heidät erottaen uskovan uskottomasta, irrottautuneen maailmallisesta, hurskaan paheellisesta, hyväntekijän pahantekijästä ja niin edelleen. Näin on pyhyyden Kyyhky julistanut: ”Luulevatko ihmiset, että heidät jätetään rauhaan eikä heitä koetella, jos he vain sanovat: ‘Me uskomme’?”²³

33Jumalan polkua kulkevan ja Hän tietään vaeltavan tulee irrottautua kaikista, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Hänen tulee kääntää selkänsä kaikelle muulle paitsi Jumalalle, jotta kenties armon portit aukaistaisiin hänen edestään ja kaitselmuksen tuulahdukset leyhyisivät hänen ylleen. Ja kun hän on painanut sieluunsa sen, minkä Me olemme hänelle suonut sisäisen merkityksen ja selityksen ytimestä, hän pääsee perille kaikista näiden viittausten salaisuuksista ja ^{sivu 31}Jumala antaa hänen sydämellensä jumalaisen rauhan ja tekee hänestä yhden niistä, jotka ovat sopusoinnussa itsensä kanssa. Samalla tavalla ymmärrät kaikkien niiden moniselitteisten säkeiden tarkoituksen, jotka on alas lähetetty ja jotka koskevat kysymystä, jonka esitit tälle Palvelijalle, joka istuu nöyryytyksen istuimella, joka kulkee maan päällä maanpakolaisena vailla ketään, joka osoittaisi Hänelle ystävällisyyttä, lohduttaisi, auttaisi tai avustaisi Häntä, joka on pannut kaiken luottamuksensa Jumalaan ja joka alati julistaa: ”Me kuulumme Jumalalle, ja Hänen luokseen me palaamme.”²⁴

34Tiedä, että kohdat, joita nimitimme ”moniselitteisiksi”, vaikuttavat siltä vain niiden silmissä, jotka eivät ole kohonneet ohjauksen taivaanrannan ylle ja saavuttaneet tiedon korkeuksia armon tyyssijoilla. Sillä toisaalta niille, jotka ovat tunnistaneet jumalallisen ilmaisun Aarrekammiot ja nähneet Hänen innoituksensa kautta jumalallisen vallan mysteerit, ovat kaikki Jumalan säkeet kirkkaat ja Hänen viittauksensa selkeät. Sellaiset ihmiset havaitsevat sisäiset mysteerit, jotka on verhottu sanain kaavulla, yhtä selvästi kuin te tunnette auringon kuumuuden tai veden märkyyden, ei, vieläpä selkeämmin. Mittaamattomasti korkeammalla on Jumala kuin se, ^{sivu 32}kuinka me Hänen rakkaitansa ylistämme, ja tuolla puolen sen, miten he Häntä ylistävät!

35Kun Me nyt olemme päässyt tähän mitä erinomaisimpaan aiheeseen ja saavuttanut niin ylevät korkeudet sen ansiosta, mitä tästä Kynästä on virrannut Jumalan, Ylhän, Korkeimman verrattomien suosionosoitusten kautta, Me tahdomme paljastaa sinulle tiettyjä asemia kulkijan matkalta kohti Luojaansa. Kenties kaikki, mitä sinun ylhäisyytesi on toivonut, paljastetaan sinulle, jotta todisteesta tulee täydellinen ja siunauksesta runsas.

36Totisesti tiedä, että alkaessaan tavoitella Jumalaa etsijän tulee astua Etsimisen puutarhaan. Tällä matkalla kulkijan tulee irrottautua kaikesta muusta paitsi Jumalasta ja sulkea silmänsä kaikelta, mikä taivaissa ja maan päällä on. Hänen sydämeensä ei saa jäädä sen vertaa vihaa eikä rakkautta yhtäkään sielua kohtaan, että se voisi estää häntä pääsemästä taivaallisen Kauneuden asumukselle. Hänen tulee vapahtaa sielunsa loistokkuuden verhosta ja pidättyä kerskailemasta sellaisilla maallisilla turhuuksilla, ulkonaisella tiedolla tai muilla lahjoilla, joita Jumala on saattanut hänelle lahjoittaa. Hänen täytyy etsiä totuutta parhaansa mukaan ja kaikin voimin, jotta Jumala voisi opastaa häntä suosionsa poluilla ja armonsa teillä. Sillä Hän totisesti on palvelijoidensa auttajista paras. ^{sivu 33}Hän sanoo, ja Hän totisesti kertoo totuuden: ”Ken kilvoittelee meidän vuoksemme, hänet Me varmasti ohjaamme teillemme.”²⁵ Ja vielä: ”Pelätkää Jumalaa. Jumala opettaa teitä – –.”²⁶

37Tällä matkalla etsijä saa nähdä lukemattomia muutoksia ja uudeksi muuttumisia, yhteensulautumisia ja erkanemisia. Hän näkee Jumaluuden ihmeet luomisen mysteereissä ja löytää ohjauksen polut ja Hänen Herransa tiet. Sellainen on asema, johon Jumalaa etsivät pääsevät, ja sellaiset ovat korkeudet, joihin Hänen tykönsä kiirehtävät yltävät.

38Kun etsijä on kohonnut tähän asemaan, hän astuu rakkauden ja hurmion kaupunkiin, jolloin rakkauden tuulet puhaltavat ja hengen tuulahdukset leyhyvät. Tässä asemassa etsijä on niin kaipauksen hurmion ja kaihon tuoksahdusten vallassa, ettei hän erota vasenta oikeasta eikä näe eroa maan ja meren taikka aavikon ja vuoren välillä. Joka hetki häntä polttaa kaihon liekki ja häntä kalvaa hajaannuksen hyöky tässä maailmassa. Hän kiitää rakkauden Paaranin läpi ja ylittää hurmion Hoorebin. Hän milloin nauraa, milloin itkee katkerasti, milloin on levollinen, milloin vapisee pelosta. Mikään ei voi häntä säikähdyttää, mikään ei voi estää hänen määränsä toteutumista eikä mikään laki voi häntä pidättää. Hän on valmis taipumaan kaikkeen, minkä vain ^{sivu 34}Hänen Herransa haluaakin säätää hänen alkunsa ja loppunsa varalta. Joka henkäyksellä hän antaa elämänsä ja uhraa sielunsa. Hän paljastaa rintansa vihollisen vasamille ja nostaa päänsä kohtalon miekan eteen, ei, vaan hän suutelee surmaamistaan havittelevan kättä ja luopuu kaikesta. Hän luovuttaa henkensä, sielunsa ja ruumiinsa Herransa polulla, mutta tämän hän tekee Rakastettunsa luvalla eikä omasta mielijohteestaan ja halustaan. Huomaat, että häntä ei tuli kuumota eikä meri kastele, hän asuu joka maassa ja kulkee joka polkua. Ken koskettaa häntä tässä tilassa, tuntee hänen rakkautensa palon. Hän astelee irrottautumisen korkeuksissa ja kulkee kieltäymyksen laakson halki. Hänen silmänsä ovat aina auliit näkemään Jumalan armon ihmeet ja ne ovat valmiit näkemään Hänen kauneutensa loiston. Siunattuja ovat totisesti ne, jotka ovat yltäneet tällaiseen asemaan, sillä se on kiihkeiden rakastajien ja hurmioituneiden sielujen asema.

39Ja kun tämä osuus matkasta on lopussa ja kulkija on kohonnut tämän ylevän aseman tuolle puolelle, hän astuu Jumalallisen ykseyden kaupunkiin ja ainouden puutarhaan ja irrottautumisen esipihaan. Tällä tasolla etsijä viskaa luotaan kaikki merkit, viittaukset, verhot ja sanat ja katsoo kaikkea silmin, jotka ovat valistuneet säteilevästä valkeudesta, ^{sivu 35}jonka Jumala itse on hänen päälleen vuodattanut. Matkallansa hän näkee kaikkien eroavaisuuksien palautuvan yhteen sanaan ja kaikkien viittausten huipentuvan yhteen pisteeseen. Tästä todistaa se, joka on purjehtinut liekehtivässä arkissa ja seurannut sisimmäistä polkua kirkkauden huipulle kuolemattomuuden valtakunnassa: ”Tieto on yksi piste, jonka houkat ovat moninkertaistaneet.”²⁷ Tämä on asema, johon perimätiedossa on viitattu: ”Minä olen Hän itse, ja Hän on Minä itse, paitsi että Minä olen, mitä olen, ja Hän on, mitä on.”²⁸

40Mikäli Hän, joka on lopun ilmentymä, sanoisi tässä asemassa: ”Totisesti, Minä olen Alkupiste”, Hän todellakin puhuisi totta. Ja mikäli Hän sanoisi: ”Olen toinen kuin Hän”, tämä olisi yhtä lailla totta. Samaten mikäli Hän julistaisi: ”Totisesti, Minä olen taivaan ja maan Herra” tai ”kuningasten Kuningas” tai ”ylisen maailman Herra” tai Muḥammad tai ‘Alí tai heidän jälkeläisensä tai mitään muuta, Hän todellakin julistaisi Jumalan totuutta. Hän totisesti hallitsee kaikkia luotuja ja on ylitse kaikkien paitsi Hänen. Etkö ole kuullut, mitä entisaikoina on sanottu: ”Muḥammad on ensimmäisemme, Muḥammad on viimeisemme, Muḥammad on kaikkemme”? Ja toisaalla: ”He kaikki tulevat samasta Valosta”?

41Tässä asemassa Jumalan ykseyden ja Hänen ^{sivu 36}pyhyytensä merkkien totuuden perusta lasketaan. Sinä tulet todellakin näkemään heidän nousevan Jumalan mahdin poven ylle ja Hänen armonsa kätten sulkevan ne syliinsä, eikä Hänen povensa ja Hänen kättensä välillä voi nähdä eroa. Muutoksesta tai uudeksi muuttumisesta puhuminen tällä tasolla olisi silkkaa jumalanpilkkaa ja äärimmäistä jumalattomuutta, sillä tämä on asema, missä jumalallisen ykseyden valo loistaa ja Hänen ainoutensa totuus ilmaistaan ja ikuisen huomenen kirkkaus heijastuu ylevistä ja luotettavista kuvastimista. Kautta Jumalan! Jos paljastaisin täyden määrän siitä, minkä Hän on tälle asemalle määrännyt, ihmisten sielu erkanisi heidän ruumiistaan, kaikkien asioiden sisäinen todellisuus järkkyisi pohjiaan myöten, luomisen maailmoissa asustavat mykistyisivät ja viittausten mailla liikkuvat hiipuisivat täydelliseen olemattomuuteen.

42Etkö ole kuullut: ”Jumalan luomistyötä ei voi muuttaa.”²⁹ Etkö ole lukenut: ”Tämä on ollut Jumalan tapa jo aiemminkin, eikä Jumalan tapaa voi muuttaa.”³⁰ Etkö ole todistanut tästä totuudesta: ”Etkä voi nähdä Armollisen luomistyössä muutosta”?31 Kyllä, kautta Herrani! Ne, jotka asustavat tämän valtameren syvyyksissä, ne, jotka purjehtivat tässä arkissa, eivät totea mitään muutosta Jumalan luomakunnassa eivätkä näe mitään eroavaisuuksia Hänen ^{sivu 37}maansa päällä. Ja ellei Jumalan luomakunta ole altis muutokselle ja vaihtelulle, kuinka sitten ne, jotka ovat Hänen oman Olemuksensa Ilmaisijoita, voisivat olla sen vaikutuksen alaisia? Mittaamattoman korottunut on Jumala ylitse kaiken, mitä me voimme käsittää Hänen asiansa Ilmaisijoista, ja äärettömän ylistetty on Hän yli sen, mitä Hänestä voidaan sanoa.

43Suuri Jumala! Tämä meri on koonnut varaston loistavia helmiä, tuuli on nostanut aallon, joka heittää ne rannalle. Pane siis pois viittasi ja upottaudu siihen, ja lakkaa kerskumasta taidollasi,siitä ei ole sinulle enää hyötyä!

44Jos olisit tämän jumalallisen ykseyden valtameren kaupungin asukas, näkisit kaikki Jumalan profeetat ja sanansaattajat yhtenä sieluna ja yhtenä ruumiina, yhtenä valona ja yhtenä henkenä niin, että Heistä ensimmäinen olisi viimeinen ja viimeinen olisi ensimmäinen. Sillä he kaikki ovat nousseet julistamaan Hänen asiaansa ja säätäneet jumalallisen viisauden lait. Heistä jokainen on Hänen itsensä ilmaisija, Hänen mahtinsa aarrekammio, Hänen ilmaisunsa aarreaitta, Hänen kirkkautensa sarastuspaikka ja ^{sivu 38}Hänen valonsa päivänkoitto. Heidän kauttaan ilmenevät pyhyyden merkit kaikkien asioiden todellisuudessa ja ainouden tunnukset kaikkien olentojen ydinolemuksessa. Niiden kautta paljastuvat ylistämisen ainekset taivaallisissa todellisuuksissa ja ylistyksen puolestapuhujat ikuisissa ydinolemuksissa. Niistä on koko luomakunta lähtöisin ja niiden luo palaavat kaikki, jotka on mainittu. Ja koska he sisimmässä Olemuksessansa ovat samoja Valonkehriä ja täsmälleen samoja Mysteereitä, sinun tulisi nähdä heidän ulkonainen tilansa samassa valossa, jotta voisit tunnistaa heidät kaikki yhdeksi Olioksi, ei, vaan huomata heidän olevan yhtä sanoissansa, puheessansa ja ilmaisussansa.

45Jos tässä asemassa pitäisit heistä viimeistä ensimmäisenä tai päinvastoin, puhuisit todellakin totta, kuten on määrännyt Hän, joka on jumaluuden Alkulähde ja herruuden Lähteensilmä: ”Sano: Rukoilkaa Jumalaa tai rukoilkaa Kaikkiarmiasta. Kumpaa tahansa nimeä käytättekin, kutsukaa Häntä avuksenne, sillä kaikki erinomaisimmat nimet kuuluvat Hänelle.”³² Sillä he ovat kaikki Jumalan nimen Ilmaisijoita, Hänen ominaisuuksiensa Sarastuspaikkoja, Hänen mahtinsa Aarrekammioita ja Hänen yliherruutensa Keskipisteitä, kun taas Jumala – kiitetty olkoon Hänen mahtinsa ja ^{sivu 39}kirkkautensa – on olemuksessansa pyhittynyt yli kaikkien nimien ja korottunut ylhäisimpienkin ominaisuuksien tuolle puolelle. Ajattele samoin Jumalan kaikkivaltiuden merkkejä niin heidän sielussansa kuin ihmistemppelissänsäkin, jotta sydämesi vakuuttuisi ja voisit olla niitä, jotka kiirehtävät halki Hänen läheisyytensä maailmain.

46Totean nyt uudestaan aiheeni, jotta tämä kenties auttaisi sinua tunnistamaan Luojasi. Tiedä, että Jumala – ylistetty ja kiitetty olkoon Hän – ei millään tavoin ilmaise sisintä ydintänsä ja todellisuuttansa. Ikimuistoisista ajoista asti on Hän ollut sisimpänsä ikuisuuden peitossa ja oman olemuksensa äärettömyyden kätkössä. Ja kun Hän aikoi ilmaista kauneutensa nimien valtakunnassa ja paljastaa kirkkautensa ominaisuuksien maailmassa, hän saattoi Profeettansa tulemaan näkymättömältä tasolta näkyvälle, jotta voitaisiin tehdä ero Hänen nimiensä ”Ilmeinen” ja ”Kätketty” välillä ja Hänen nimensä ”Viimeinen” erottuisi ”Ensimmäisestä” ja jotta nämä sanat täyttyisivät: ”Hän on ensimmäinen ja viimeinen, näkyvä ja salattu. Hän on Kaikkitietävä.”³³ Näin Hän ilmaisi nämä mitä erinomaisimmat nimet ja mitä erinomaisimmat sanat oman itsensä ilmaisijoissa ja oman olemuksensa kuvastimissa.

47Sen vuoksi on todennettu, että kaikki nimet ja ^{sivu 40}ominaisuudet palautuvat näihin yleviin ja pyhitettyihin Valonkehriin. Todellakin kaikki nimet sisältyvät heidän nimiinsä ja kaikki ominaisuudet näkyvät heidän ominaisuuksissaan. Mikäli näin tehden kutsuisit heitä kaikilla Jumalan nimillä, tämä olisi totta, sillä ne kaikki ovat yksi ja sama kuin heidän oma olemuksensa. Ymmärrä sitten näiden sanojen tarkoitus ja varjele sitä sydämesi pyhätössä, jotta voisit tunnistaa tiedustelusi seuraamukset, tehdä niistä totta sen mukaan, minkä Jumala sinulle on säätänyt, ja tulla siten luetuksi niihin, jotka ovat yltäneet Hänen tarkoituksensa tasalle.

48Kaikki, mitä olet kuullut Muḥammadista, Ḥasanin pojasta³⁴ – uhrattakoon kaikkien hengen valtameriin uppoutuneiden sielu hänen puolestaan – on totta vailla epäilyksen häivääkään, ja me kaikki totisesti olemme hänelle uskolliset. Mutta uskon imaamit ovat määrittäneet hänen asuinpaikakseen Jábulqán³⁵ kaupungin, jota he ovat kuvanneet oudoin ja ihmeellisin merkein. Tämän kaupungin tulkitseminen kirjaimellisesti perimätiedon mukaan olisi todellakin mahdotonta, eikä sellaista kaupunkia milloinkaan voida löytää. Vaikka etsisit maan ääristä, ei, vaan jopa mittailisit sitä pitkin ja poikin yhtä kauan kuin Jumalan ikuisuus on jatkunut ja Hänen yliherruutensa kestää, et milloinkaan tapaisi sellaista ^{sivu 41}kaupunkia kuin he ovat kuvailleet, sillä koko maa ei voi sitä sisältää eikä sulkea piiriinsä. Jos johdattaisit Minut tähän kaupunkiin, voisin varmasti johdattaa sinut tämän pyhän Olennon luokse, josta ihmiset ovat muodostaneet käsityksen sen mukaan, mitä heillä on, eivätkä sen mukaan, mikä koskee Häntä! Koska tämä ei ole sinun vallassasi, sinulla ei ole muuta neuvoa kuin tulkita vertauskuvallisesti niitä kertomuksia ja sitä perimätietoa, joita näiden hohtavien sielujen sanomana on kerrottu. Ja koska tällaista edellä mainittua kaupunkia koskevan perimätiedon tulkintaa tarvitaan, vaaditaan sitä myös tämän pyhän Olennon osalta. Kun olet ymmärtänyt tämän tulkinnan, et ole enää ”uudeksi muuttumisen” etkä minkään muunkaan tarpeessa.

49Tiedä sitten, että koska kaikki Profeetat ovat yhtä ja samaa sielua, henkeä, nimeä ja ominaisuutta, sinun täytyy samaten käsittää heidän kaikkien kantavan nimeä Muḥammad ja olevan Ḥasanin poika, ilmestyneen Jumalan voiman Jábulqásta ja Hänen armonsa Jábulṣásta. Sillä Jábulqálla ei tarkoiteta mitään muuta kuin ikuisuuden aarreaittoja korkeimmassa taivaassa ja näkymättömän kaupunkeja ylimaallisessa valtakunnassa. Todistamme, että Muḥammad, Ḥasanin poika, oli todellakin Jábulqássa ja ilmestyi sieltä. Samaten Hän, jonka Jumala on ilmaiseva, pysyy tässä ^{sivu 42}kaupungissa, kunnes Jumala asettaa Hänet yliherruutensa istuimelle. Me totisesti tunnustamme tämän totuuden ja olemme uskollinen heistä jokaiselle. Me olemme katsonut tässä parhaaksi valaista Jábulqán merkitystä vain lyhyesti, mutta jos olet niitä, jotka todella uskovat, olet varmasti ymmärtävä näihin muistioihin kätkettyjen mysteerien kaikki todelliset merkitykset.

50 Mutta Hänelle, joka ilmestyi vuonna kuusikymmentä, ei ole tarpeen uudeksi muuttuminen eikä tulkinta, sillä Hänen nimensä oli Muḥammad ja Hän oli uskon imaamien jälkeläinen. Täten Hänestä voidaan todella sanoa, että Hän oli Ḥasanin poika, mikä epäilemättä on selvää ja ilmeistä sinun ylhäisyydellesi. Ei, Hän on se, joka muodosti tuon nimen ja loi sen itselleen, katsoisittepa te Jumalan silmin.

51Tahdomme tässä kohdin poiketa aiheestamme kertoaksemme siitä, mikä kohtasi Qur’ánin ydintä³⁶ ja ylistääksemme Hänen muisteloansa, jotta kenties pääsisit kaikesta ymmärrykseen, joka on syntyisin Hänestä, joka on Kaikkivaltias, Verraton.

52Mieti ja pohdi Hänen päiviänsä, jolloin Jumala nosti Hänet asiansa edistäjäksi ja toimimaan oman itsensä edustajana. Huomaa, kuinka kaikki kävivät Hänen kimppuunsa, kielsivät ja tuomitsivat Hänet, ja kun Hän astui kaduille ja toreille, ihmiset ^{sivu 43}pilkkasivat Häntä, juorusivat Hänestä päätänsä pyöritellen ja ivasivat Häntä, kuinka he joka hetki yrittivät surmata Hänet. Sellaiset olivat heidän tekonsa, että maanpiiri kaikessa laajuudessaan kävi Hänelle ahtaaksi, korkeuden joukot surivat Hänen ahdinkoansa, olevaisuuden perusta hupeni tyhjiin ja Hänen kuningaskuntansa kaunoisten asukasten silmät kyynelehtivät vuolaasti Hänen tähtensä. Niin ankaria totisesti olivat ne kärsimykset, joita uskottomat ja ilkeämieliset Hänen päälleen syytivät, ettei yksikään uskollinen sielu kestä kuulla niistä.

53Jos nämä niskoittelevat sielut olisivat todella jääneet miettimään käytöstään, tunnistaneet suloiset sävelet, joita tuo Mystinen kyyhky lauloi lumivalkean puun oksilla, ottaneet omakseen sen, minkä Jumala oli heille ilmaissut ja suonut ja löytäneet Jumalan Puun hedelmät sen oksilta, miksi sitten he torjuivat ja tuomitsivat Hänet? Eivätkö he olleet kohottaneet päätään kohti taivaita ja rukoilleet Hänen ilmestymistänsä? Eivätkö he olleet joka hetki anelleet Jumalaa suomaan heille kauneutensa kunnianosoituksen ja vahvistamaan heitä läsnäolollansa?

54Mutta koska he eivät tunnistaneet Jumalan sointuja eivätkä niitä jumalallisia mysteereitä ja pyhiä viittauksia, jotka oli kätketty siihen, mikä Muḥammadin kieleltä virtasi, ja koska he jättivät ^{sivu 44}omassa sydämessänsä asian tutkimatta vaan sen sijaan seurasivat niitä erheen pappeja, jotka ovat haitanneet ihmisten edistymistä menneissä uskontojärjestelmissä ja tekevät niin myös tulevina ajanjaksoina, Jumalan tarkoitus jäi heiltä näkymättömiin, he eivät päässeet siemaisemaan taivaallisten virtain vettä ja he riistivät itseltään Jumalan, Hänen olemuksensa Ilmaisijan ja ikuisuutensa Päivänkoiton läsnäolon. Niin he kuljeksivat harhakuvitelmien polkuja ja piittaamattomuuden teitä ja palasivat asumukseensa, joka on heidän omaa sieluansa syövässä tulessa. Nämä totisesti luetaan niihin uskottomiin, joiden nimi on merkitty Jumalan kynällä Hänen pyhään kirjaansa. Eivätkä he ole milloinkaan löytäneet eivätkä ole milloinkaan löytävä ystävää tai auttajaa.

55Jos nämä sielut olisivat tarttuneet vankkumattomasti Jumalan Välikappaleeseen, joka Muḥammadissa ilmaistiin, jos he olisivat kääntyneet kokonaan Jumalan puoleen ja jättäneet huomiotta kaiken, mitä he olivat uskonoppineiltansa oppineet, Hän olisi varmasti armossansa opastanut heitä ja perehdyttänyt heidät pyhiin totuuksiin, jotka on kätketty Hänen katoamattomiin sanoihinsa. Sillä kaukana on Hänen suuruudestansa ja kirkkaudestansa se, että Hän käännyttäisi oveltansa etsijän, ajaisi kynnykseltänsä sen, joka on pannut toivonsa Häneen, ^{sivu 45}torjuisi sen, joka on etsinyt Hänen varjonsa suojaa, jättäisi osattomaksi sen, joka on tarttunut lujasti Hänen armonsa helmaan tai tuomitsisi syrjäisyyteen köyhän, joka on löytänyt Hänen rikkauksiensa virran. Mutta koska nämä ihmiset eivät kääntyneet kokonaan Jumalan puoleen eivätkä tarttuneet lujasti Hänen kaikkiallisen armonsa helmaan Totuuden päiväntähden ilmestyessä, he poistuivat johdatuksen katveesta ja astuivat erheen kaupunkiin. Niin heistä tuli turmeltuneita ja he turmelivat ihmisiä. Niin he eksyivät ja eksyttivät ihmisiä. Ja niin heidät kirjattiin taivaan kirjoihin sortajain joukkoon.

56Kun nyt tämä Häivähtäväinen on päässyt tähän ylhään kohtaan sisäisten mysteerien selittämisessä, kuvaillaan näiden karkeiden sielujen kieltäytymisen syyt lyhyesti, jotta se olisi todistuksena niille, joille on suotu ymmärrystä ja näkemystä ja olisi merkkinä Minun suosiostani uskollisten joukolle.

57Tiedä siis, että kun Muḥammad, Qur’ánin ydin ja Kirkkaimman valo, toi kirkkaita säkeitä ja sädehtiviä todisteita, jotka ilmenivät sellaisissa merkeissä, joita kaikki olevainen ei kykene tuottamaan, Hän kehotti kaikkia kulkemaan tätä ylvästä ja edessään avautuvaa Polkua niiden määräysten mukaan, jotka Hän oli tuonut Jumalalta. Ken tunnusti Hänet, tunnisti Jumalan merkit Hänen sisimmässä Olemuksessansa ^{sivu 46}ja näki Hänen kauneudessansa Jumalan muuttumattoman kauneuden, sai osakseen ”ylösnousemuksen”, ”kokoamisen”, ”elämän” ja ”paratiisin”. Sillä se, joka oli uskonut Jumalaan ja Hänen kauneutensa Ilmaisijoihin, herätettiin piittaamattomuuden haudasta, koottiin sydämen pyhälle maaperälle, elvytettiin uskon ja varmuuden elämään ja otettiin jumalallisen läsnäolon paratiisiin. Mikä paratiisi voi olla tätä ylväämpi, mikä kokoaminen mahtavampi ja mikä ylösnousemus suurempi? Todellakin, jos jokin sielu tutustuisi näihin mysteereihin, hän oivaltaisi sen, mitä kukaan muu ei ole käsittänyt.

58Tiedä siis, että paratiisi, joka ilmestyy Jumalan päivänä, ylittää kaikki muut paratiisit ja taivaan todellisuudet. Sillä kun Jumala, siunattu ja ylistetty olkoon Hän, sinetöi profeettiuden aseman Hänen henkilössänsä, joka oli Hänen ystävänsä, Hänen valittunsa ja Hänen aarteensa Hänen luotujensa keskuudessa, kuten kirkkauden valtakunnasta on ilmaistu: ”Hän on Jumalan lähettiläs ja profeettojen sinetti”³⁷, Hän lupasi kaikille ihmisille, että nämä pääsisivät Hänen itsensä tykö ylösnousemuksen päivänä. Tällä Hän halusi korostaa tulevan ilmaisun suuruutta, kuten totuuden voimalla todellakin on ilmaistu. Siksi on varmaa, ettei mitään tätä suurempaa paratiisia eikä korkeampaa asemaa ole olemassa, ^{sivu 47}jos vain pohtisitte Qur’ánin säkeitä. Siunattu olkoon se, joka tietää varmasti pääsevänsä Jumalan tykö sinä päivänä, kun Hänen Kauneutensa on määrä ilmaista.

59Jos toistaisin kaikki säkeet, jotka on ilmaistu tästä ylevästä aiheesta, se uuvuttaisi lukijan ja saisi Meidät poikkeamaan päämäärästämme. Siksi seuraava säe on Meille riittävä. Olkoon se lohduksi silmillesi, ja tulkoon osaksesi se, mikä siihen on talletettu ja kätketty: ”Jumala on korottanut taivaan ilman tukipylväitä, jotka te voisitte nähdä. Sitten Hän nousi valtaistuimelleen ja pani auringon ja kuun kulkemaan käskynsä mukaan; molemmat kulkevat säädettyä määränpäätään kohti. Hän säätää kaikki asiat. Hän tekee merkkinsä selviksi, jotta teillä olisi vakaa usko pääsystä Herranne läheisyyteen.”³⁸

60Pohdi sitten, oi ystäväni, sanoja ”vakaa usko”, jotka on mainittu tässä säkeessä. Siinä sanotaan, että taivas ja maa, valtaistuin, aurinko ja kuu on kaikki luotu sitä varten, että Hänen palvelijansa voisivat uskoa horjumattomasti Hänen läheisyyteensä Hänen päivinään. Jumalan vanhurskauden kautta! Mieti, oi veljeni, tämän aseman suuruutta ja katso ihmisten tilaa näinä päivinä, kun he pakenevat Jumalan kasvoja ja Hänen kauneuttansa ”kuin säikkyvät aasit”.³⁹ Jos pohtisit sitä, minkä Me olemme sinulle ilmaissut, sinä epäilemättä oivaltaisit, mitä Me näillä sanoilla ^{sivu 48}tarkoitamme, ja löytäisit sen, minkä Me olemme halunnut sinulle välittää tässä paratiisissa. Kenties silmäsi voivat riemuita sitä katsoessaan, korvasi iloita kuullessaan, mitä siinä lausutaan, sielusi lumoutua sen tunnistamisesta, sydämesi valaistua sen ymmärtämisestä ja henkesi ilostua siitä leyhyvistä tuoksuvista tuulahduksista. Ehkä voit yltää jumalallisen armon huipulle ja asustaa ylimaallisen pyhyyden Riḍvánissa.

61Toisaalta se, joka kielsi Jumalan Hänen totuudessansa, käänsi Hänelle selkänsä ja kapinoi, oli uskomatta ja teki ilkitöitä, sai osakseen ”epäpyhyyden”, ”jumalanpilkan”, ”kuoleman” ja ”tulen”. Sillä mikä on suurempaa jumalanpilkka kuin se, että kääntyy Saatanan ilmaisijoiden puoleen ja seuraa unhotuksen uskonoppineita ja kapinan kansaa? Mikä jumalattomuus on törkeämpää kuin se, että kieltää Herran päivänä, jolloin Jumala, Kaikkivaltias, Antelias, uudistaa ja luo uudelleen itse uskon? Mikä kuolema on kurjempi kuin se, että pakenee ikuisen elämän Lähdettä? Mikä tuli on tilinteon päivänä polttavampi kuin jumalallisesta Kauneudesta ja taivaallisesta Kirkkaudesta syrjässä olemisen tuli?

62Juuri näitä sanoja ja lauseita käyttivät Muḥammadin aikaan eläneet pakanalliset arabit, kun he kiistelivät Hänen kanssaan ja tuomitsivat Hänet. He sanoivat: ”Ne, jotka uskoivat Muḥammadiin, ^{sivu 49}asuivat keskuudessamme ja seurustelivat kanssamme päivin öin. Milloin he kuolivat ja milloin heidät taas herätettiin eloon?” Kuuntele sitä, mikä vastaukseksi ilmaistiin: ”Ei ole ihme, jos kummeksut heidän puhettaan: ’Mitä! Kun kerran olemme multaa ja maatuvia luita, luotaisiinko meidät muka uudestaan?’”⁴⁰ Ja toisessa kohdassa: ”Ja jos sanoisit: ’Kuoleman jälkeen teidät varmasti herätetään jälleen henkiin’, uskottomat epäilemättä huudahtavat: ’Tämähän on silkkaa taikuutta!’”⁴¹ Näin he ivasivat ja pilkkasivat Häntä, sillä he olivat lukeneet kirjoistansa ja kuulleet uskon­oppineiltansa sanat ”elämä” ja ”kuolema” ja ymmärtäneet ne täksi aineelliseksi elämäksi ja ruumiin kuolemaksi, joten kun he eivät nähneet sitä, mitä heidän turhanaikaiset kuvitelmansa ja valheellinen ja paha mielensä olivat keksineet, he nostivat epäsovun viirit ja kapinan liput ja sytyttivät sodan liekin. Jumala kuitenkin sammutti sen mahtinsa voimalla, kuten näet jälleen tänä päivänä käyvän näille vääräuskoisille ja pahantekijöille.

63Tähän aikaan, kun kiintymyksen sulotuoksut ovat huokuneet ylitseni ikuisesta kaupungista, kun kaipuun huuma on tarttunut Minuun kirkkauden maasta maailmain Päivänkoiton sarastaessa ‘Iráqin taivaanrannan ylle ja kun Ḥijázin suloiset sävelet ovat kuljettaneet korviini eron arvoitukset, tarkoitukseni ^{sivu 50}on kertoa sinun ylhäisyydellesi osa siitä, minkä Mystinen kyyhky on kujertanut paratiisin sisimmässä sydämessä elämän ja kuoleman todellisesta merkityksestä, vaikka tehtävä onkin mahdoton. Sillä jos tulkitsisin nämä sanat sinulle niin, kuin varjeltuihin muistioihin on merkitty, eivät kaikki tämän maailman kirjat ja sivut voisi sitä kantaa eikä ihmisten sielu sen painoa kestää. Mainitsen silti sen, mikä on soveliasta tälle päivälle ja ajalle, jotta se voisi olla ohjauksena kaikille, jotka haluavat päästä kirkkauden tyyssijoille korkeuden valtakunnassa, kuunnella tämän jumalallisen ja mystisen linnun laulamia hengen sävelmiä ja lukeutua niihin, jotka ovat irrottautuneet kaikesta paitsi Jumalasta ja jotka tänä päivänä riemuitsevat Herransa tykönä.

64Tiedä sitten, että ”elämällä” on kahtalainen merkitys. Ensimmäinen liittyy ihmisen ilmaantumiseen aineellisessa hahmossa, ja se on sinun ylhäisyydellesi ja muille yhtä ilmeistä kuin keskipäivän aurinko. Tämä elämä päättyy fyysiseen kuolemaan, mikä on Jumalan säätämä ja väistämätön tosiasia. Kuitenkin se elämä, joka mainitaan Profeettojen ja Jumalan Valittujen kirjoissa, on tiedon elämä, toisin sanoen se, että palvelija tunnistaa merkin sen kirkkaudesta, jonka Hän, joka on kaiken kirkkauden Lähde, on itse hänelle antanut, että hän voi olla varma siitä, ^{sivu 51}että saavuttaa Jumalan läheisyyden Hänen asiansa Ilmaisijoiden kautta. Tämä on se siunattu ja ikuinen elämä, joka ei katoa. Kukaan, joka herää sen kautta elämään, ei milloinkaan kuole vaan kestää niin kauan, kuin Hänen Herransa ja Luojansa kestää.

65Ensimmäinen elämä, joka liittyy aineelliseen ruumiiseen, päättyy, kuten Jumala on ilmaissut: ”Jokainen sielu saa maistaa kuolemaa”.⁴² Mutta toinen elämä, joka syntyy Jumalan tuntemisesta, ei tunne kuolemaa, kuten on aiemmin ilmoitettu: ”Me herätämme hänet hyvään elämään”.⁴³ Ja toisessa kohdassa kerrotaan marttyyreista: ”Ei, vaan he ovat eläviä, he saavat elatuksensa Herransa luona.”⁴⁴ Ja perimätiedon mukaan: ”Se, joka on todellinen uskova, elää sekä tässä että tulevassa maailmassa”.⁴⁵ Samankaltaisista sanoista on lukuisia esimerkkejä Jumalan ja Hänen oikeudenmukaisuutensa ilmentymien kirjoissa. Säilyttääksemme esityksemme suppeana olemme tyytynyt edellä oleviin kohtiin.

66Oi veljeni! Hylkää omat mielihalusi, käännä kasvosi Herrasi puoleen äläkä kulje niiden jälkiä, jotka ovat luulleet omia turmeltuneita taipumuksiansa jumalaksensa, jotta kenties voisit löytää suojan olemassaolon sydämestä Hänen pelastavassa siimeksessänsä, joka koulii kaikkia nimiä ja ominaisuuksia. Sillä ne, jotka kääntyvät pois Herrastansa tänä päivänä, ^{sivu 52}luetaan totisesti kuolleihin, vaikka ulkonaisesti he näyttäisivät kulkevan maan päällä, kuuroihin, vaikka he kuulisivat, ja sokeihin, vaikka he näkisivät, kuten Hän, joka on tilinteon päivän Herra, on selvästi sanonut: ”Heillä on sydän, mutta he eivät sillä ymmärrä, ja – – silmät, mutta he eivät niillä näe – –.”⁴⁶ He olivat sortuvan jyrkänteen ja tulisen kuilun partaalla.⁴⁷ He eivät juo tämän hyrskyävän ja aarteiden täyttämän valtameren mainingeista, vaan leikittelevät omilla tyhjänpäiväisillä sanoillansa.

67Tässä yhteydessä kerromme sinulle sen, mikä muinoin oli ilmoitettu koskien ”elämää”, jotta kenties se saisi sinut kääntymään pois minuuden kuiskutuksista, vapauttaisi sinut vankilasi ahtaudesta tällä synkällä tasolla ja auttaisi sinusta tulemaan niitä, jotka tämän maailman pimeydessä on ohjattu oikeal­le tielle.

68Hän sanoo, ja Hän totisesti puhuu totta: ”Onko se, joka oli kuollut, mutta jonka me herätimme eloon ja jolle me annoimme valon, niin että hän pystyy kulkemaan ihmisten joukossa, samanarvoinen kuin se, joka vaeltaa pimeydessä eikä pääse sieltä pois?”⁴⁸ Tämä säe ilmaistiin Ḥamzihista ja Abú-Jahlista, joista edellinen oli uskova ja jälkimmäinen uskoton. Suurin osa pakanoiden johtajista rienasi ja ivasi sitä, kiihtyi ja huusi: ”Kuinka Ḥamzih kuoli? Ja kuinka hänet ^{sivu 53}herätettiin entiseen elämäänsä?” Jos tutkitte tarkkaan Jumalan säkeitä, löydätte monta tällaista lausuntoa, jotka on kirjaan merkitty.

69Kunpa voisi löytää puhtaita ja tahrattomia sydämiä, jotta voisin välittää heille pisaran tiedon valtameristä, jotka Herrani on Minulle suonut, jotta he voisivat nousta taivaihin samalla kun kävelevät maan päällä, ja kiitää yli vetten samalla kun kulkevat maata pitkin, ja jotta he voisivat omin käsin antaa sielunsa uhrina Luojansa polulla. Kuitenkaan ei tämän mahtavan salaisuuden paljastamiseen ole myönnetty lupaa. Todellakin se on ollut hamasta ikuisuudesta asti Hänen valtansa aarreaittoihin kätketty arvoitus, ja Hänen mahtinsa aarrekammioihin piilotettu salaisuus, jotta Hänen uskolliset palvelijansa eivät luopuisi elämästään toivoessaan saavuttavansa tämän korkeimman aseman ikuisuuden maailmoissa. Eivätkä ne, jotka kuljeksivat tässä ahdistavassa pimeydessä, sitä milloinkaan saavuta.

70Oi veljeni! Joka käänteessä Me olemme toistanut aiheemme, jotta kaikki, mikä näihin säkeisiin on kirjattu, voitaisiin Jumalan suostumuksella tehdä sinulle selväksi ja että sinä tulisit riippumattomaksi niistä, jotka ovat suistuneet itseyden pimeyteen ja astelevat ylimielisyyden ja ylpeyden laaksossa, ja olisit niitä, jotka kulkevat ikuisen elämän paratiisissa.

71^{sivu 54}Sano: Oi ihmiset! Ikuisen elämän puu on totisesti istutettu taivaallisen paratiisin sydämeen, ja se suo elämän joka taholle. Kuinka te voitte olla havaitsematta ja tunnistamatta sitä? Se toden totta auttaa sinua käsittämään kaiken, minkä tämä vakuuttunut Sielu on sinulle paljastanut jumalallisten mysteerien sisimmästä olemuksesta. Pyhyyden kyyhky kujertaa kuolemattomuuden taivaassa ja kehottaa sinua pukemaan yllesi uuden vaatteen, joka on teräksestä tehty, jotta se suojaisi sinua ihmisten vihjailuihin kätkeytyviltä epäilyksen nuolilta, ja se kertoo: ”– – jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa; ja mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti.”⁴⁹

72Lennähdä sitten liitoon tämän jumalallisen Puun tykö ja nauti sen hedelmistä. Kerää se, mikä siitä on pudonnut, ja varjele sitä uskollisesti. Mietiskele sitten Profeetoista yhden sanoja, kun Hän antoi verhotuin viittauksin ja kätketyin vertauksin ihmissielujen ymmärtää ilosanoman Hänestä, joka oli tuleva Hänen jälkeensä, jotta tietäisit varmasti, että heidän sanansa ovat tutkimattomat kaikille paitsi niille, joille on suotu ymmärtäväinen sydän. Hän sanoo: ”Hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekki”, ”hänen ^{sivu 55}jalkansa välkähtivät kuin vaski” ja ”hänen suustaan lähti kaksiteräinen miekka”.⁵⁰ Kuinka näitä sanoja voitaisiin tulkita kirjaimellisesti? Jos joku ilmestyisi kantaen kaikkia näitä merkkejä, hän ei varmastikaan olisi ihminen. Ja kuinka kukaan sielu voisi hakeutua hänen seuraansa? Ei, jos hän ilmestyisi johonkin kaupunkiin, jopa naapurikaupungin asukkaat pakenisivat häntä, eikä yksikään sielu tohtisi häntä lähestyä! Kuitenkin, jos pohtisit näitä väittämiä, huomaisit niiden olevan niin tavattoman kaunopuheisia ja selkeitä, että ne edustavat ilmaisun ylväintä huippua ja viisauden ilmentymää. Minusta tuntuu, että juuri niistä kaunopuheisuuden auringot ovat ilmaantuneet ja selkeyden tähdet sarastaneet ja loistaneet säteillen.

73Katso sitten menneitten aikojen järjettömiä ja niitä, jotka tänä päivänä odottavat sellaisen olennon saapumista! Eivät he milloinkaan olisi hänelle uskollisia, ellei hän ilmaantuisi edellä mainitussa hahmossa. Ja koska sellainen olento ei koskaan ilmaannu, eivät he koskaan uskokaan. Sellainen on todellakin näitten kieroutuneitten ja jumalattomien sielujen ymmärryksen määrä! Kuinka ne, joilta jää ymmärtämättä ilmeisistä ilmeisin ja selvistä selvin, voisivat milloinkaan ymmärtää jumalallisten sääntöjen vaikeaselkoisia todellisuuksia ja Hänen ikiaikaisen viisautensa arvoitusten sisintä olemusta?

74^{sivu 56}Selitän nyt lyhyesti näiden sanojen todellisen merkityksen, jotta voisit löytää niiden salatut arvoitukset ja olla niitä, jotka käsittävät. Tutki siis ja arvioi oikein sitä, minkä Me sinulle paljastamme, jotta sinä kenties tulisit Jumalan silmissä luetuksi niihin, jotka ovat oikeamielisiä näissä asioissa.

75Tiedä sitten, että Hän, joka on lausunut nämä sanat kirkkauden maailmoissa, tarkoitti kuvata Sen ominaisuuksia, joka on tuleva, niin verhotuin ja arvoituksellisin sanoin, että niiden merkitys jäisi erheen ihmisten ymmärryksen yläpuolelle. Niinpä, kun Hän sanoo: ”hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekki”, Hän viittaa vain siihen, miten tarkkanäköinen ja teräväkatseinen onkaan Luvattu, jonka silmäys polttaa pois jokaisen verhon ja peitteen, tekee tiettäväksi ikuiset mysteerit ehdonalaisessa maailmassa ja erottaa helvetin tuhkan synkistämät kasvot kasvoista, jotka loistavat paratiisin valoa.⁵¹ Jos Hänen silmänsä eivät olisi Jumalan leimuavan tulen perua, kuinka Hän voisi korventaa kaikki verhot ja polttaa poroksi kaiken, minkä ihmiset omistavat? Kuinka Hän voisi nähdä Jumalan merkit Hänen nimiensä valtakunnassa ja luomakunnan maailmassa? Kuinka Hän voisi nähdä kaikki asiat Jumalan kaiken huomaavin silmin? Näin me olemme suonut Hänelle läpitunkevan näön tänä päivänä. Kunpa te vain ^{sivu 57}uskoisitte Jumalan säkeisiin! Sillä todellakin, mikä tuli on polttavampi kuin tämä liekki, joka loistaa Hänen silmäinsä Siinaissa ja jolla Hän hävittää kaiken, mikä on peittänyt verhoonsa maailman kansat? Mittaamattoman ylistetty on Jumala oleva ylitse kaiken, mikä on ilmaistu Hänen erehtymättömissä muistioissansa alun ja lopun arvoituksista aina siihen päivään saakka, kun airut kuuluttaa kutsunsa, päivään, jolloin me kaikki palaamme Hänen luokseen.

76Sitten sanoilla ”hänen jalkansa välkähtivät kuin vaski” tarkoitetaan Hänen uskollisuuttansa, kun Hän kuuli Jumalan äänen, joka käski Häntä: ”Pysy lujana niin kuin sinua on käsketty.”⁵² Hän pysyy niin vahvana Jumalan asiassa ja osoittaa sellaista lujuutta Hänen mahtinsa polulla, että vaikka kaikki maan ja taivaan vallat kiistäisivät Hänet, Hän ei epäröisi julistaa Hänen asiaansa eikä karttaisi Hänen käskyänsä saattaa voimaan Hänen lakinsa. Ei, vaan Hän pysyy yhtä lujana kuin korkeimmat vuoret ja ylväimmät huiput. Hän on edelleen vankkumattoman uskollinen Jumalalle ja luja Hänen asiansa ilmaisemisessa ja Hänen sanansa julistamisessa. Mikään este ei Häntä pidätä, uppiniskaisten arvostelu ei Häntä lannista eikä vääräuskoisten torjuvuus saa Häntä epäröimään. Kaikki Hänen kokemansa viha, torjunta, vääryys ja epäusko vain vahvistaa Hänen rakkauttansa Jumalaa ^{sivu 58}kohtaan, syventää Hänen sydämensä kaipuuta, voimistaa Hänen sielunsa riemua ja täyttää Hänen rintansa kiihkeällä antaumuksella. Oletko milloinkaan nähnyt tässä maailmassa lujempaa vaskea, viiltävämpää terää tai järkkymättömämpää vuorta kuin tämä? Hän totisesti seisoo jaloillaan ja kohtaa kaikki maan asukkaat, eikä Hän pelkää ketään huolimatta siitä, mihin ihmiset, kuten hyvin tiedät, usein syyllistyvät. Kunnia olkoon Jumalalle, joka on valtuuttanut Hänet ja kutsunut Hänet esiin! Voimallinen on Jumala tekemään, minkä tahtoo. Hän totisesti on Apu hädässä, Itseolevainen.

77Lisäksi Hän sanoo: ”Hänen suustaan lähti kaksiteräinen miekka.” Tiedä, että koska miekka on väline, joka jakaa ja halkoo, ja koska Jumalan profeettain ja valittujen suusta lähtee se, mikä erottaa uskovan uskottomasta ja rakastajan rakastetusta, tätä sanaa on näin käytetty, eikä sille jakamisen ja erottamisen lisäksi ole tarkoitettu muuta merkitystä. Näin ollen, kun Hän, joka on Alkupiste ja ikuinen Aurinko, tahtoo Jumalan luvalla kerätä yhteen koko luomakunnan, nostaa heidät heidän oman itsensä haudasta ja erottaa heidät toisistaan, Hänen ei tarvitse kuin lausua yksi Hänen säkeistänsä, ja tämä säe erottaa totuuden erheestä aina tästä päivästä ylösnousemuksen päivään saakka. Mikä miekka on tätä taivaallista ^{sivu 59}miekkaa terävämpi, mikä terä on puromampi kuin tämä turmeltumaton teräs, joka katkaisee jokaisen siteen ja erottaa uskovan uskottomasta, isän pojasta, veljen sisaresta ja rakastajan rakastetusta?53 Sillä se, joka uskoo siihen, mikä hänelle on ilmaistu, on todellinen uskova, ja se, joka kääntyy pois, on uskoton, ja he eroavat peruuttamattomasti toisistaan niin, että he lopettavat keskinäisen seurustelun ja yhteydenpidon tässä maailmassa. Ja niin on asia isän ja pojan välillä, sillä mikäli poika uskoisi ja isä kieltäisi, heidän välinsä katkeavat ja he pysyvät ainiaan erossa toisistaan. Ei, vaan näet, kuinka poika surmaa isän ja isä pojan. Pohdi tässä valossa kaikkea, ^{sivu 60}minkä Me olemme sinulle selittänyt ja kertonut.

78Jos katsoisit kaikkea tarkasti näkevin silmin, huomaisit todellakin, että tämä jumalallinen miekka halkoo sukupolvet eroon toisistaan. Kunpa voisitte sen ymmärtää! Tämä kaikki johtuu erottamisen sanasta, joka ilmaistaan tuomion ja erottamisen päivänä, ottaisivatpa vain ihmiset vaarin Herransa päivinä. Ei, mutta jos vain voisit terävöittää näkösi ja jalostaa sydämesi, näkisit, että kaikki ne aineelliset miekat, jotka joka aikana ja aikakautena ovat surmanneet vääräuskoisia ja olleet sodassa jumalattomia vastaan, ovat lähtöisin tästä jumalallisesta ja näkymättömästä miekasta. Avaa silmäsi, jotta voisit nähdä kaiken, minkä Me olemme sinulle ilmaissut, ja yltää siihen, mihin kukaan muu ei ole yltänyt. Me totisesti huudahdamme: ”Kunnia Jumalalle, – – Tuomiopäivän Ruhtinaalle!”⁵⁴

79Niinpä, koska nämä ihmiset eivät ole hankkineet todellista tietoa, joka tulee alkuperäisestä lähteestään ja valtamerestä, jonka raikkaat ja vienojuoksuiset vedet Jumalan sallimuksesta virtaavat puhtaissa ja tahrattomissa sydämissä, heiltä on kätkössä se, mitä Jumala on näillä sanoilla ja viittauksilla tarkoittanut, ja he ovat jääneet oman itsensä vankilan sisälle.

80Kiitämme Jumalaa siitä, minkä Hän on meille armostansa antanut. Juuri Hän on saanut meidät vakuuttumaan uskonsa totuudesta, uskon, jota maan ja taivaan yhteinen mahti on voimaton vastustamaan. Juuri Hän on auttanut meitä tunnistamaan Hänet Hänen läsnäolonsa päivänä, todistamaan Hänestä, jonka Jumala on ilmaiseva jälkimmäisen ylösnousemuksen päivänä, ja olemaan niiden joukossa, jotka ovat uskoneet Häneen ennen Hänen ilmaantumistaan, jotta Hänen suosionsa meitä ja koko ihmiskuntaa kohtaan olisi täydellinen.

81Mutta kuule, oi veljeni, valitustani niistä, jotka väittävät olevansa yhteydessä Jumalaan ja Hänen tietonsa Ilmaisijoihin ja silti toimivat turmeltuneiden taipumustensa mukaan, kuluttavat naapurinsa ^{sivu 61}omaisuutta, ovat mieltyneet viiniin, murhaavat, huijaavat ja solvaavat toisiaan, syytävät herjauksia Jumalaa vastaan ja tapaavat puhua valheellisesti. Ihmiset lukevat kaikki nämä teot Meidän syyksemme, kun taas niihin syyllistyneet ovat edelleenkin häpeämättömiä Jumalan edessä. He vähät välittävät siitä, minkä Hän on heidät velvoittanut tekemään, ja tekevät sen, minkä Hän on kieltänyt. Kuitenkin kuuluu totuuden kansan loistaa kasvoillansa nöyryyden merkkejä ja säteillä niiltä pyhyyden valoa, kulkea maan päällä aivan kuin Jumalan seurassa ollen ja erottautua teoillansa kaikista maan asukkaista. Sellaisen tulee heidän tilansa olla, että heidän silmänsä näkisivät Hänen mahtinsa merkit, heidän kielensä ja sydämensä mainitsisivat Hänen nimeään, heidän askeltensa suunta olisi Hänen läheisyytensä maat ja heidän kätensä pitäisi lujasti kiinni Hänen määräyksistänsä. Ja vaikka he kulkisivat halki laakson, joka on puhdasta kultaa, ja malmikenttien, jotka ovat kallisarvoista hopeaa, he eivät pitäisi niitä lainkaan huomionsa arvoisina.

82Nämä ihmiset ovat kuitenkin kääntyneet pois tästä kaikesta ja kiintyneet sen sijaan siihen, mikä sopii heidän turmeltuneisiin taipumuksiinsa. Näin he vaeltavat ylimielisyyden ja ylpeyden erämaassa. Todistan tällä hetkellä siitä, että Jumala on ^{sivu 62}sanoutunut heistä kokonaan irti, ja niin olemme Mekin. Anomme Jumalaa, ettei Meidän tarvitsisi olla heidän kanssaan tekemisissä tässä eikä tulevassa elämässä. Hän, totisesti, on Ikuinen totuus. Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, ja Hänen mahtinsa on kaiken veroinen.

83Siemaise siis, oi veljeni, niistä elävistä vesistä, jotka Me olemme saattanut virtaamaan näiden sanojen valtamerissä. Minusta näyttää siltä, että suuruuden meret hyökyvät niiden sisällä ja jumalallisen hyveen jalokivet loistavat niistä ja niiden päälle. Hylkää siis se, mikä estää sinua pääsemästä tälle luotaamattomalle karmiininpunaiselle merelle, ja upottaudu siihen huudahtaen ”Jumalan nimeen ja Hänen armostansa!” Älä anna pelon ketään kohtaan viedä rohkeuttasi. Luota Herraan, sinun Jumalaasi, sillä Hän on riittävä kaikille, jotka luottavat Häneen. Hän, totisesti, suojelee sinua, ja Hänessä sinä olet turvassa.

84Tiedä myös, että tässä pyhitetyimmässä ja loistavimmassa kaupungissa tulet huomaamaan, että kulkija on vaatimaton kaikkien ihmisten edessä ja nöyrä kaikkien asiain edessä. Sillä mitään hän ei näe huomaamatta siinä Jumalaa. Hän näkee Jumalan häikäisevät kirkkaudet Hänen ilmoituksensa valoissa, jotka ovat sulkeneet helmaansa luomakunnan Siinain. Tässä asemassa kulkijan ei tule vaatia ^{sivu 63}itselleen kunniapaikkaa missään kokoontumisessa eikä kulkea toisten edellä tahtoen mahtailla tai itseään ylentää. Ennemminkin tulee hänen ajatella, että hän on alati Herransa edessä. Hänen ei tule toivoa kenellekään sitä, mitä hän ei itselleen toivoisi, eikä sanoa sellaista, mitä ei kestäisi kuulla toisten sanovan, eikä haluta yhdellekään sielulle sitä, mitä ei itselleen olisi halunnut. Hänelle on sen sijaan soveliasta kulkea maan päällä vakain askelin Hänen uudesti luomassaan valtakunnassa.

85Tiedä kuitenkin, että matkansa alussa etsijä saa nähdä muutoksen ja uudeksi muuttumisen, kuten on jo mainittu. Tämä on epäilemättä totuus, kuten noista päivistä on ilmaistu: ”Sinä päivänä, jona maa vaihdetaan toiseksi maaksi.”⁵⁵ Nämä todella ovat päiviä, joiden kaltaisia yksikään kuolevainen ei ole milloinkaan omin silmin nähnyt. Siunattu on se, joka on niihin yltänyt ja ymmärtää niiden täyden arvon. ”Olemmehan lähettäneet Mooseksen tuomaan merkkejämme näin sanoen: ‘Vie kansasi pimeydestä valkeuteen ja muistuta heitä Jumalan päivistä.’”⁵⁶ Ja nämä totisesti ovat Jumalan päiviä, voisittepa vain sen tietää.

86Tässä asemassa kaikki vaihtuvat ja muuttuvat todellisuudet ovat sinulle ilmeisiä. Jokainen, joka kieltää tämän totuuden, on totisesti kääntynyt pois ^{sivu 64}Jumalan asiasta, kapinoinut Hänen valtaansa vastaan ja kiistänyt Hänen yliherruutensa. Sillä todellakin Hän, joka muuttaa maan toiseksi maaksi, pystyy muuksi muuttamaan kaiken siellä olevan ja liikkuvan. Tämän vuoksi älä ihmettele sitä, kuinka Hän muuttaa pimeyden valoksi, valon pimeydeksi, tietämättö­myyden tiedoksi, erheen ohjaukseksi, kuoleman elämäksi ja elämän kuolemaksi. Juuri tässä asemassa uudeksi muuttumisen laki astuu voimaan. Mieti sitä, jos olet niitä, jotka kulkevat tätä polkua, jotta kaikki, mitä tältä Vaatimattomalta kysyit, tehtäisiin sinulle selväksi ja jotta saisit jäädä tämän ohjauk­sen pyhättöön. Sillä Hän tekee, minkä Hän tahtoo, ja määrää, minkä Hän mielii. Eikä Häntä vaadita tilille teoistansa, kun taas kaikki ihmiset vaaditaan tilille jokaisesta teostansa.⁵⁷

87Oi veljeni! Tässä vaiheessa, joka on merkki matkan alkamisesta, näet eri asemia ja erilaisia merkkejä, mikä mainittiin myös Etsimisen kaupungin yhtey­dessä. Nämä kaikki ovat totta omilla tasoillansa. Sinun ylhäisyytesi tulee tässä asemassa tarkastella jokaista luotua olentoa sen omalla paikalla alentamatta tai korottamatta sen todellista arvoastetta. Jos esimerkiksi mitätöntäisit näkymättömän maailman luomisen maailmaksi, se olisi silkkaa jumalanpilkkaa, ja päinvastainen olisi samaten jumalattomuutta ^{sivu 65}selvimmillään. Jos sitä vastoin kuvailisit näkymätöntä valtakuntaa ja luomisen maailmaa niiden oman aseman rajoissa, tämä olisi eittämätön totuus. Toisin sanoen, jos näkisit mitään uudeksi muuttumista jumalallisen ykseyden maailmassa, ei sitä suurempaa syntiä voisi kuvitella koko luomakunnassa, mutta jos pohtisit uudeksi muuttumista siinä, mihin se kuuluu, ja ymmärtäisit asian sen mukaisesti, ei sinulle voisi koitua mitään vahinkoa.

88Herrani kautta! Huolimatta kaikesta siitä, minkä Me olemme sinulle paljastanut ilmaisun mysteereistä ja selittämisen asteista, Minusta tuntuu, että en ole lausunut ainuttakaan kirjainta Jumalan kätketyn tiedon valtamerestä ja Hänen tutkimattoman viisautensa sisimmästä. Jos Jumala niin suo, Me saatamme tämän ennen pitkää päätökseen, kun sen aika on. Hän totisesti muistaa kaikki asiat ja sen, mihin ne kuuluvat, ja me toden totta kaikki lausumme Hänelle ylistystä.

89Tiedä myös, ettei lintu, joka lentää korkeuksien valtakunnan ilmoille, voi milloinkaan kohota ylimaallisen pyhyyden taivaaseen eikä maistaa hedelmiä, jotka Jumala on sinne luonut eikä juoda virroista, jotka Hän on pannut virtaamaan sen keskellä. Ja mikäli se nauttisi siitä pisarankin, se menehtyisi oikopäätä. Aivan kuten näet näinä päivinä olevan ^{sivu 66}niitä, jotka väittävät olevansa uskollisia Meille, mutta kuitenkin tekevät sellaista kuin ovat tehneet, lausuvat sellaista kuin ovat lausuneet ja väittävät sellaista kuin ovat väittäneet. Minun nähdäkseni he makaavat kuin kuolleet omien verhojensa peitossa.

90Käsitä samalla tavoin jokainen asema, merkki ja viittaus, jotta kenties hahmottaisit kaikki asiat niiden omassa yhteydessä, ja tarkastelisit kaikkia kysymyksiä niiden omalta kannalta. Sillä tässä asemassa, Jumalallisen ykseyden kaupungissa, nähdään ne, jotka ovat astuneet jumalallisen ohjauksen arkkiin ja matkanneet halki jumalallisen ykseyden korkeuksien. Näet kauneuden valot heidän kasvoillansa ja kirkkauden mysteerit heidän ruumiinsa temppelissä. Havaitset heidän sanojensa myskiä huokuvan tuoksun ja näet Hänen yliherruutensa merkit kaikissa heidän tavoissansa ja teoissansa. Eivätkä katsettasi hämärrä niiden teot, joilta on jäänyt juomatta kristallinkirkkaista virroista tai jotka eivät ole saavuttaneet pyhyyden kaupunkeja ja jotka seuraavat itsekkäitä halujansa ja levittävät sekasortoa maassa koko ajan uskoen kulkevansa oikeata tietä. Juuri heistä todellakin on sanottu: ”Nämä ovat kurjia ja houkkia, jotka seuraavat jokaista äänekästä huijaria ja jotka taipuvat jokaisen kääntyvän tuulen mukana.”⁵⁸ Tämän matkan, ^{sivu 67}aseman ja olemisen vaiheet ovat selvät ja ilmeiset sinulle eivätkä kaipaa enempää selittämistä.

91Tiedä sitten, että vain ihmisten heikkouden ja luomakunnan maailman järjestyksen vuoksi tuo Totuuden päiväntähti ja Alkupiste on katsonut itseensä liittyvän menneiden aikojen nimitysten joukosta kaiken sen, minkä olet kuullut ja nähnyt. Muutoin kaikki nimet ja ominaisuudet kiertävät Hänen olemustaan ja kulkevat kehää Hänen pyhättönsä kynnyksen ympärillä. Sillä Hän on se, joka koulii kaikkia nimiä, paljastaa kaikki ominaisuudet, suo elämän kaikille olennoille, julistaa jumalalliset säkeet ja järjestää taivaalliset merkit. Ei, jos katsoisit sisäisin silmin, näkisit, että kaikki muu kuin Hän haipuu kertakaikkiseen olemattomuuteen ja on unhoon vaipunutta Hänen pyhässä läheisyydessään. ”Jumala oli yksin, ei ollut ketään paitsi Hän. Hän on nytkin se, mikä Hän aina on ollut.” Koska on osoitettu, että Jumala – pyhitetty ja ylistetty olkoon Hän – oli ainoa eikä ollut ketään paitsi Hän, kuinka voi muutoksen ja uudeksi muuttumisen laki päteä tässä? Jos mietiskelisit sitä, mitä Me olemme sinulle paljastanut, johdatuksen päiväntähti säteilisi kirkkaana edessäsi tänä ainaisena aamuna ja sinut luettaisiin sillä hetkellä hurskasten joukkoon.

92Tiedä lisäksi, että kaikki se, minkä Me olemme ^{sivu 68}maininnut näistä matkoista, on tarkoitettu ainoastaan valituille oikeamielisten keskuudessa. Ja jos kannustaisit hengen sotaratsua ja matkaisit halki taivaan ketojen, taittaisit kaikki nämä matkat ja paljastaisit jokaisen arvoituksen silmänräpäystäkin nopeammin.

93Oi veljeni! Jos olet tämän kilpakentän sankari, kiidä varmuuden maissa, jotta sielusi pelastuisi tänä päivänä epäuskon kahleista ja saisit aistia tästä puutarhasta leyhyvät sulotuoksut. Totisesti, tämä kaupungin tuoksua kuljettavat hyvänhajuiset tuulenhenkäykset puhaltavat yli kaikkien tienoiden. Älä luovu siitä sinulle kuuluvasta osuudesta äläkä kuulu piittaamattomiin. Kuinka hyvin onkaan sanottu:

94Hänen tuoksuvat, itäisillä mailla leviävät henkäyksensä voisivatkin lännessä saada sairaat jälleen aistimaan!⁵⁹

95Tämän taivaallisen matkan ja mystisen nousun jälkeen kulkija astuu Ihmetyksen puutarhaan. Jos paljastaisin sinulle tämän aseman todellisuuden, sinä valittaisit ja surisit sitä ahdinkoa, johon tämä Palvelija on joutunut, joka yhä on uskottomien käsissä, joka on ahdingostaan kummastunut ja joutunut ihmetyksen valtaan tässä luotaamattomassa valtameressä. He juonittelevat joka päivä, jotta voisivat ^{sivu 69}saada Minut hengiltä, ja he yrittävät joka hetki ajaa Minut maanpakoon tästä maasta, kuten he ajoivat Minut toisestakin maasta. Ja kuitenkin tämä Palvelija on valmiina heidän edessään odottaen tulevaksi mitä tahansa, minkä Kaikkivaltias on Meille määrännyt ja säätänyt. Enkä Minä pelkää ainuttakaan sielua, vaikka Me olemme ilkeämielisten ja pahantahtoisten aiheuttamien koettelemusten ja kärsimysten piirittämä ja nytkin lukemattomien murheiden ja surujen saartama. ”Nooan tulva on vain vuodattamieni kyynelten mitta ja Abrahamin tuli Minun sieluni kiehuntaa. Jaakobin suru on vain Minun surujeni kuvajainen ja Jobin kärsimykset hitunen Minun onnettomuuksistani.”⁶⁰

96Jos kertoisin sinun ylhäisyydellesi Minua kohdanneista äärimmäisistä vastoinkäymisistä, sinä olisit niin murheissasi, että luopuisit mainitsemasta mitään ja unohtaisit itsesi ja kaiken, minkä Luoja maan päälle on luonut. Mutta koska emme tätä toivo, olen salannut jumalallisen säädöksen ilmaisemisen Bahán sydämeen ja verhonnut sen kaikkien luomakunnassa liikkuvien silmiltä, jotta se voisi olla kätkössä Näkymättömän pyhätössä, kunnes Jumala on sen salaisuuden paljastanut. Häneltä ei jää taivaassa tai maassa mikään huomaamatta ja Hän, totisesti, havaitsee kaiken.⁶¹

97^{sivu 70}Olemme poikennut aiheestamme, joten jättäkäämme nämä viittaukset syrjään ja palatkaamme keskusteluumme tästä kaupungista. Totisesti se, joka sinne astuu, pelastuu, ja se, joka siitä pois kääntyy, varmasti menehtyy.

98Oi sinä, joka mainitaan näissä muistioissa! Tiedä, että se, joka lähtee tälle matkalle, tulee ihmettelemään Jumalan voiman merkkejä ja Hänen kättensä työn ihmeisiä todisteita. Hämmennys valtaa hänet joka puolelta, aivan kuten Kuolemattomuuden ydin on vahvistanut korkeuden joukon keskuudesta: ”Lisää ihmetystäni ja hämmästystäni Sinua kohtaan, oi Jumala!”⁶² On sanottu osuvasti:

99Tulin tuntemaan ihmetyksen vasta tehtyäni Sinun rakkaudestasi määräni. Oi, kuinka ihmeellistä olisikaan ellet Sinä saisi minua ihmetyksen valtaan!⁶³

100Tässä laaksossa kulkijat eksyvät ja menehtyvät, ennen kuin pääsevät viimeiseen asumukseensa. Armollinen Jumala! Niin valtava on tämä laakso, niin suunnaton tämä kaupunki luomisen valtakunnassa, ettei sillä näytä olevan alkua eikä loppua. Kuinka suuri onkaan sen siunaus, joka päättää matkansa sinne ja kulkee Jumalan avulla halki tämän ^{sivu 71}taivaallisen kaupungin pyhitetyn maan, kaupungin, missä Jumalan suosimat ja sydämeltänsä puhtaat joutuvat hämmästyksen ja kunnioituksen valtaan. Ja Me sanomme: ”Ylistys olkoon Jumalalle, maailmain Herralle.”

101Ja mikäli palvelija nousisi vielä ylevämpiin korkeuk­siin, jättäisi tämän kuolevaisen maailman turhuuden ja pyrkisi nousemaan taivaalliselle asumukselle, hän kulkee tästä kaupungista Täydellisen olemattomuuden kaupunkiin, toisin sanoen itselle kuolemisen ja Jumalassa elämisen kaupunkiin. Tässä asemassa, tässä ylistetyimmässä asuinpaikassa, tällä ehdottoman vaatimattomuuden matkalla kulkija unohtaa sielunsa, henkensä, ruumiinsa ja itse olemuksensa, upottautuu olemattomuuden mereen ja elää maan päällä kuin sellainen, joka ei ole maininnan arvoinen. Eikä hänen olemassaolostaan löydy jälkeäkään, sillä hän on kadonnut näkyväisestä maailmasta ja saavuttanut itse­kieltäymyksen korkeudet.

102Jos Me kertoisimme tämän kaupungin mysteerit, tämän mahtavan aseman kaipuu kävisi niin voimalliseksi, että ihmissydänten valtakunnat tuhoutuisivat. Sillä tämä on asema, jossa Rakastetun loistavat kirkkaudet paljastetaan vilpittömälle rakastajalle ja Ystävän säteilevä valo luodaan irrottautuneeseen, Hänelle omistautuneeseen sydämeen.

103^{sivu 72}Kuinka voi todellinen rakastaja olla enää olemassa sen jälkeen, kun Rakastetun loistavat kirkkaudet on paljastettu? Kuinka voi varjo enää olla sen jälkeen, kun auringon loiste on tullut esiin? Kuinka voi omistautunut sydän edes olla olemassa palvontansa Kohteen olevaisuuden edessä? Ei, Hänen kauttaan, jonka kädessä sieluni on! Tässä asemassa etsijän ehdoton antautuminen ja täydellinen vaatimattomuus Luojansa edessä on sellaista, että vaikka hän etsisi idästä ja lännestä ja kulkisi halki maiden, merten, vuorten ja aavain, ei hän löytäisi jälkeäkään itsestänsä eikä kenestäkään toisesta sielusta.

104Armollinen Jumala! Ilman sortovallan Nimrodin vaaraa ja oikeudenmukaisuuden Abrahamin suojan tähden ilmaisisin sinulle sen, minkä ansiosta voisit luopua kaikesta muusta ja hakeutua tähän kaupunkiin, jos vain hylkäisit itsekkyyden ja pyyteen. Ole kuitenkin kärsivällinen, kunnes koittaa aika, jolloin Jumala on julistanut asiansa. Hän, totisesti, antaa yltäkylläisen palkkion niille, jotka kestävät kärsivällisesti.⁶⁴ Hengitä sitten hengen sulotuoksuja kätkettyjen merkitysten vaatteesta ja sano: ”Oi te, jotka olette upottautuneet epäitsekkyyden valtamereen! Kiirehtäkää Kuolemattomuuden kaupunkiin, jos haluatte nousta sen korkeuksiin.” Ja Me huudahdamme: ^{sivu 73}”Me totisesti kuulumme Jumalalle ja Hänen luokseen me palaamme.”⁶⁵

105Tästä ylhäisimmästä ja ylistetyimmästä asemasta ja tältä ylhimmältä ja loistokkaimmalta tasolta etsijä astuu Kuolemattomuuden kaupunkiin ja on iäti siellä asuva. Tässä asemassa hän huomaa istuvansa riippumattomuuden valtaistuimella ja ylevöitymisen paikalla. Silloin hän ymmärtää, mitä merkitsee se, mikä muinoin on ilmaistu siitä päivästä, jolloin ”Jumala vauraudessaan rikastuttaa kaikki.”⁶⁶ Hyvin on niiden, jotka ovat yltäneet tähän asemaan ja juoneet kyllikseen tästä lumivalkeasta maljasta tämän karmiininpunaisen pylvään edessä.

106Kun etsijä on upottautunut tällä matkalla kuolemattomuuden valtamereen, vapauttanut sydämensä kiintymyksestä mihinkään muuhun kuin Häneen ja noussut ikuisen elämän ylevimpiin korkeuksiin, ei hän tule näkemään itsensä eikä yhdenkään toisen sielun tuhoa. Hän juo kuolemattomuuden pikarista, astelee sen mailla, liitelee sen ilmapiirissä, seurustelee niiden kanssa, jotka ovat sen ilmentymiä, nauttii ikuisuuden puun katoamattomia ja häviämättömiä hedelmiä ja tulee kuolemattomuuden ylväissä korkeuksissa ainaisesti luetuksi ikuisen valtakunnan asukasten joukkoon.

107Kaikki, mikä tässä kaupungissa on, tulee totisesti ^{sivu 74}kestämään eikä milloinkaan katoa. Jos sinä Jumalan sallimuksesta astuisit tähän ylhään ja korotettuun puutarhaan, näkisit sen auringon keskipäivän kirkkaudessaan, eikä se milloinkaan laske eikä pimene. Sama on totta myös mitä tulee sen kuuhun, sen taivaankanteen, sen tähtiin, puihin ja valtameriin ja kaikkeen, mikä siihen liittyy ja siellä on. Hänen kauttaan, jonka rinnalla ei ole muuta Jumalaa! Vaikka kertoisin sen ihmeellisistä ominaisuuksista tästä päivästä alkaen aina siihen loppuun saakka, jolla ei loppua ole, Minun sydämessäni elävä rakkaus tätä pyhitettyä ja ikuista kaupunkia kohtaan ei tulisi milloinkaan ammennetuksi tyhjiin. Päätän kuitenkin aiheeni, koska aikaa on vähän ja kyselijä on malttamaton eikä näitä salaisuuksia tule avoimesti ilmaista muutoin kuin Jumalan, Kaikkivaltiaan, Kaikkipakottavan luvalla.

108Ennen pitkää saavat uskolliset nähdä jälkimmäisen ylösnousemuksen päivänä, että Hän, jonka Jumala on ilmaiseva, laskeutuu Näkymättömän taivaasta tämän kaupungin muassa ja Hänen ylistettyjen ja suosiossaan olevien enkeltensä joukon kera. Suuri on siksi sen siunaus, joka pääsee Hänen tykönsä ja näkee Hänen kasvonsa. Me kaikki totisesti vaalimme tätä toivoa ja huudahdamme: ”Ylistetty olkoon Hän, sillä Hän totisesti on Ikuinen totuus, ja Hänen luokseen me pivaamme!”

109^{sivu 75}Tiedä lisäksi, että mikäli joku, joka on yltänyt näihin asemiin ja lähtenyt näille matkoille, joutuisi ylpeyden ja omahyväisyyden valtaan, hän juuri sillä hetkellä menettäisi asemansa ja aloittaisi aivan alusta uudelleen sitä ymmärtämättäkään. Todellakin ne, jotka etsivät ja kaipaavat Häntä näillä matkoilla, tunnetaan tästä merkistä: he ovat nöyriä niiden seurassa, jotka ovat uskoneet Jumalaan ja Hänen säkeihinsä, he ovat vaatimattomia niiden edessä, jotka ovat päässeet Hänen ja Hänen kauneutensa Ilmaisijoiden lähelle ja he kumartavat alamaisina niitä, joilla on vankka asema Jumalan asian ylevissä korkeuksissa ja sen majesteettiuden sijoilla.

110Sillä mikäli he saavuttaisivat lopullisen tavoitteensa löytää Jumala ja päästä Hänen tykönsä, he olisivat vasta saapuneet siihen asumukseen, joka on rakennettu heidän omaan sydämeensä. Kuinka he sitten voisivat milloinkaan toivoa nousevansa sellaisiin valtakuntiin, joita ei ole heille säädetty eikä heidän asemaansa varten luotu? Ei, vaikka he matkaisivat ikuisuudesta ikuisuuteen, he eivät koskaan pääsisi Hänen tykönsä, joka on olemassaolon sisin sydän ja koko luomakunnan keskipiste, Hänen, jonka oikealla puolen soljuvat suuruuden meret, jonka vasemmalla puolen virtaavat mahdin joet ja jonka esipihalle kukaan ei koskaan voi toivoa pääsevänsä, ^{sivu 76}saatikka itse Hänen asumukseensa! Sillä Hän asustaa tulen arkissa, kiitää tulen piirissä halki tulisen meren ja liikkuu tulen ilmoilla. Kuinka voisi se, joka on muovattu vastakohtaisista aineksista, milloinkaan astua tähän tuleen tai edes lähestyä sitä? Jos hän niin tekisi, hän tuhoutuisi hetkessä.

111Tiedä lisäksi, että jos katkaistaisiin se avun side, joka liittää tämän mahtavan Tukipisteen maan ja taivaan asukkaihin, he kaikki varmasti menehtyisivät. Suuri Jumala! Kuinka voi arvoton maan tomu milloinkaan saavuttaa Häntä, joka on herrain Herra. Mittaamattoman korottunut on Jumala ylitse sen, mitä he sydämessänsä kuvittelevat, ja ylenpalttisen ylistetty on Hän ylitse sen, miten he Häntä kiittävät.

112Kyllä vain, etsijä saavuttaa aseman, missä se, mikä hänelle on säädetty, ei tunne rajoja. Rakkauden tuli roihuaa hänen sydämessään niin, että se tempaa itsehillinnän ohjat hänen otteestansa. Joka hetki hänen rakkautensa Herraansa kohtaan kasvaa ja vie häntä lähemmäksi Luojaansa niin, että vaikka hänen Herransa olisi läheisyyden idässä ja hän asuisi etäisyyden lännessä ja omistaisi kaikki maan ja taivaan sisältämät rubiinit ja kullan, hän hylkäisi sen kaiken ja ryntäisi Kaivatun maahan. Ja jos huomaisit hänen toimivan toisin, tiedä varmasti, että sellainen ihminen on valehteleva petkuttaja. Me kaikki totisesti ^{sivu 77}kuulumme Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva jälkimmäisessä ylösnousemuksessa, ja Hänen kauttaan meidät herätetään jälleen henkiin.

113Näinä päivinä, koska Me emme ole kohottanut verhoja, jotka kätkevät Jumalan asian kasvot, emmekä paljastanut ihmisille näiden asemien hedelmiä, joiden kuvaileminen on Meiltä kielletty, sinä näet heidät piittaamattomuudesta juopuneina. Muutoin, jos tämän aseman kirkkautta paljastettaisiin ihmisille neulansilmän mittaa vähemmän, näkisit heidän kokoontuvan jumalallisen armon kynnykselle ja kiiruhtavan kaikkialta jumalallisen kirkkauden valtakunnissa läheisyyden esipihaan. Me olemme kuitenkin salannut sen, kuten aiemmin on sanottu, jotta voitaisiin nähdä ero niiden välillä, jotka uskovat, ja niiden, jotka kieltävät, ja jotta ne, jotka kääntyvät Jumalan puoleen, voitaisiin erottaa niistä, jotka kääntyvät pois. Minä totisesti julistan: ”Ei ole mitään voimaa eikä väkevyyttä muualla kuin Jumalassa, joka on Apu hädässä, Itseoleva.”

114Tästä asemasta kulkija nousee Kaupunkiin, jolla ei ole nimeä eikä kuvausta, josta ei kuulla ääntä eikä mainintaa. Siellä virtaavat ikuisuuden valtameret, kun taas kaupunki itse kiertää ikuisuuden valtaistuinta. Siellä Näkymättömän aurinko paistaa kirkkaasti Näkymättömän taivaanrannan yllä, aurinko, ^{sivu 78}jolla on omat taivaansa ja omat kuunsa, jotka nauttivat sen valosta ja jotka nousevat Näkymättömän valtamerestä ja laskevat siihen. Enkä voi milloinkaan toivoa voivani välittää edes kastepisaran vertaa siitä, mitä siellä on säädetty, koska kukaan ei tunne sen mysteereitä paitsi Jumala, sen Luoja ja Muodostaja, ja Hänen Ilmaisijansa.

115Tiedä lisäksi, että kun Me ryhdyimme ilmaisemaan näitä sanoja ja merkitsimme joitakin niistä muistiin, oli aikomuksemme valaista sinun ylhäisyydellesi Jumalan siunattujen ja suosikkien suloisin soinnuin kaikkea, minkä olimme aiemmin maininnut profeettain sanoista ja sanansaattajain puheista. Aika ei kuitenkaan riittänyt, ja sinun luotasi saapunut matkamies oli kovin kiireinen ja kärkäs palaamaan. Näin lopetimme esityksemme lyhyeen ja tyydyimme vain tähän saamatta näiden asemien kuvausta soveliaalla ja sopivalla tavalla valmiiksi. Me todellakin olemme jättänyt pois merkittävien kaupunkien ja mahtavien matkojen kuvauksia. Niin suuri oli viestinviejän kiire, että Me vieläpä jätimme mainitsematta kaksi ylistettyä matkaa, alistumisen ja tyytymisen matkat.

116Jos sinun ylhäisyytesi kuitenkin pohtisi näitä suppeita selityksiä, omaksuisit varmasti kaiken tiedon ja saavuttaisit kaiken oppimisen Kohteen sekä ^{sivu 79}huudahtaisit: ”Riittävät ovat nämä sanat koko luomakunnalle, niin näkyvälle kuin näkymättömälle!”

117Kuitenkin, jos rakkauden tuli palaisi sielussasi, sinä kysyisit: ”Eikö olisi vielä lisää?”⁶⁷ Ja Me sanomme: ”Ylistys olkoon Jumalalle, kaikkien maailmoiden Herralle!”

Loppuviitteet

1. Shoghi Effendi, God Passes By (Wilmette: Bahá’í Publishing Trust, 1974), s. 110.↩

2. Bahá’u’lláh, Varmuuden kirja (Helsinki: Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto, 2010), s. 38.↩

3. Vrt. Qur’án 67:3.↩

4. Vrt. Qur’án 24:35.↩

5. Matt. 24:19.↩

6. Matt. 24:29-31↩

7. Mark. 13:19.↩

8. Vrt. Luuk. 21:25−28.↩

9. Joh. 15:26−27.↩

10. Joh. 14:26.↩

11. Joh. 16:5−6.↩

12. Joh. 16:7.↩

13. Joh. 16:13.↩

14. Šiialaisuuden imaamit↩

15. Jeesus↩

16. Vrt. Matt. 24:35, Mark. 13:31, Luuk. 21:33.↩

17. Antikristus, jonka uskottiin ilmestyvän Luvatun tullessa, kamppailevan Hänen kanssaan ja tulevan lopulta Hänen voittamakseen.↩

18. Toinen hahmo, jonka uskottiin nostavan kapinan viirin Mekan ja Damaskoksen välillä Luvatun ilmestyessä.↩

19. Qur’án 16:43.↩

20. Taikuri faraon hovissa Mooseksen aikana.↩

21. Qur’án 83:6, 2:89.↩

22. Šiialaisuuden imaamit.↩

23. Qur’án 29:2.↩

24. Qur’án 2:156.↩

25. Qur’án 29:69.↩

26. Qur’án 2:282.↩

27. Ḥadíthin mukaan.↩

28. Ks. ed.↩

29. Qur’án 30:30.↩

30. Qur’án 48:23.↩

31. Qur’án 67:3.↩

32. Qur’án 17:110.↩

33. Qur’án 57:3.↩

34. Kahdestoista imaami Muḥammad al-Mahdí, Ḥasan al-‘Askarín poika.↩

35. Šiialaisen perinteen mukaan Jábulqán ja Jábulṣán kaksoiskaupungit ovat kätketyn imaamin (Luvatun) asuinpaikka, mistä hän ilmestyy ylösnousemuksen päivänä.↩

36. Muḥammad.↩

37. Qur’án 33:40.↩

38. Qur’án 13:2.↩

39. Qur’án 74:50.↩

40. Vrt. Qur’án 13:5.↩

41. Qur’án 11:7.↩

42. Qur’án 3:185.↩

43. Qur’án 16:97.↩

44. Qur’án 3:169.↩

45. Ḥadíthin mukaan.↩

46. Qur’án 7:179.↩

47. Vrt. Qur’án 9:109; 3:103.↩

48. Qur’án 6:122.↩

49. Joh. 3:5-7↩

50. Vrt. Ilm. 1:14−16; 2:18; 19:15.↩

51. Vrt. Qur’án 80:41; 83:24.↩

52. Qur’án 11:112.↩

53. Vrt. Luuk. 12:53.↩

54. Vrt. Qur’án 1:4.↩

55. Qur’án 14:48.↩

56. Qur’án 14:5.↩

57. Vrt. Qur’án 21:23.↩

58. Imaami ’Alín sanojen mukaan.↩

59. Ibn-i-Fáriḍin Dívánin mukaan.↩

60. Ks. ed.↩

61. Vrt. Qur’án 10:61; 34:3.↩

62. Ḥadíthin mukaan.↩

63. Ibn-i- Fáriḍin Dívánin mukaan.↩

64. Vrt. Qur’án 39:10.↩

65. Qur’án 2:156.↩

66. Vrt. Qur’án 4:130.↩

67. Vrt. Qur’án 50:30.↩