^{sivu V} Me toivomme vain maailman parasta ja kansakuntain onnea, mutta meitä pidetään riidan ja kapinan lietsojana, joka ansaitsee kahleet ja karkotuksen . . . . Että kaikki kansakunnat yhdistyisivät uskossa ja kaikki ihmiset olisivat kuin veljiä keskenään, että kiintymyksen ja ykseyden siteet lujittuisivat ihmislasten välillä, että uskontojen moninaisuus lakkaisi ja poistuisivat - mitä pahaa siinä on? . . . Niin on kuitenkin oleva. Nämä hedelmättömät riidat, nämä tuhoisat sodat loppuvat ja ”Kaikkein Ylhäisin Rauha” koittaa . . . . Kuitenkin näemme kuninkaittenne ja hallitsijoittenne paljon avokätisemmin käyttävän aarteitaan ihmiskunnalle tuhoisiin laitteisiin kuin siihen, mikä johtaisi ihmiskunnan onneen . . . . Näiden riitojen ja tämän verenvuodatuksen ja eripuraisuuden täytyy päättyä ja kaikkien ihmisten olla kuin samaa sukua ja yhtä perhekuntaa Älköön ihminen pitäkö kunnianaan sitä, että rakastaa omaa maataan, vaan pitäköön hän pikemminkin kunnianaan sitä, että rakastaa koko ihmiskuntaa . . . .¹

^{sivu IX}

Johdanto

Sata vuotta sitten Bahá’u’lláh, bahá’í-uskon perustaja, julisti vääjäämättömän selvästi maailman kuninkaille ja hallitsijoille, sen hengellisille johtajille ja koko ihmiskunnalle yhteisesti, että maailmanrauhan ja veljeyden ammoin luvattu ajanjakso oli vihdoinkin koittanut ja että hän itse toi Jumalalta uuden sanoman ja voiman, joka muuttaisi ihmisten keskuudessa vallitsevan vihamielisyyden ja ristiriitojen järjestelmän ja loisi ennaltamäärätyn maailmanjärjestyksen hengen ja muodon.

Tuona aikana hallitsijoita ympäröivä loisto ja komeus kuvastivat sitä laajaa valtaa, jolla he hallitsivat - enimmäkseen täysin yksinvaltaisesti -- suurinta osaa maailmaa. Bahá’u’lláh, joka oli karkotettu kotimaastaan Persiasta uskonnollisten opetustensa vuoksi, oli ottomaanien valtakunnan kaikkivaltiaan, tyrannimaisen sulttaanin vankina. Tällaisissa olosuhteissa hän puhutteli maailman hallitsijoita. Vaikka hänen joillekin kuninkaille ja paaville osoittamansa kirjeet toimitettiin perille, jäivät ne joko vaille huomiota tai torjuttiin täysin, niiden viisaita neuvoja ja vakavia varoituksia ei kuunneltu, ja yhdessä tapauksessa kirjeen kantajaa kidutettiin julmasti, minkä jälkeen hänet surmattiin.

Tuota vanhaa maailmaa tarkastellessaan ja todetessaan sen olevan sellaisten ”hallitsijoiden armoilla,^{sivu X} jotka ovat ylpeydestä niin humaltuneita, etteivät pysty selvästi tajuamaan omaa parastaan”, Bahá’u’lláh julisti, että ”. . . eripuraisuus, joka hajaannuttaa ja ahdistaa ihmisrotua, lisääntyy päivä päivältä. Uhkaavien mullistusten ja sekasorron merkit voidaan jo havaita, sillä vallitseva järjestelmä osoittautuu valitettavan puutteelliseksi.” Vaikka Bahá’u’lláh kuvasi synkin värein sitä ”jumalallista rangaistusta”, joka kohtaisi useimpia noista hallitsijoista ja syöksisi tuhoon maailman kansat, hän ei kuitenkaan jättänyt lopputulosta vähimmässäkään määrin epäselväksi. ”Pian,” hän julisti, ”nykyinen järjestelmä kääritään kokoon ja uusi levitetään sen sijalle.” Bahá’u’lláhin vuonna 1892 Pyhässä Maassa tapahtuneen kuoleman jälkeen on ihmiskunta päivittäin saanut kokea vanhan maailmanjärjestelmän kokoonkäärimistä, eikä tämä kehitys osoita loppumisen merkkejä.

Bahá’u’lláhin maailmanjärjestyksen ydin on ihmissuvun ykseys. ”Oi te ihmislapset,” hän kirjoittaa, ”perustarkoitus, joka elähdyttää Jumalan uskoa ja hänen uskontoaan, on suojata ihmiskunnan etuja ja kehittää sen ykseyttä . . . .” Ja hän varoittaa: ”Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei saavuteta ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu.” Tämän ykseyden aikaansaaminen on Bahá’u’lláhin nimenomainen tehtävä ja kaiken bahá’í-toiminnan tavoite. Sen ääriviivat ja rakenne selviävät seuraavasta lainauksesta, joka on Shoghi Effendin, Bahá’u’lláhin pojantyttärenpojan ja bahá’í-uskon Suojelijan kirjoituksista:

^{sivu XI} ”Ihmiskunnan ykseys, sellaisena kuin Bahá’u’lláh on sen nähnyt, edellyttää maailmanvaltion perustamista, jossa kaikki kansakunnat, rodut, uskonsuunnat ja luokat ovat läheisesti ja pysyvästi yhdistyneet ja jossa ehdottomasti ja täydellisesti turvataan jäsenvaltioille itsehallinto ja nämä valtiot muodostaville yksilöille henkilökohtainen riippumattomuus ja toimintavapaus. Tällä maailmanvaltiolla, sikäli kuin pystymme sitä kuvittelemaan, tulee olla kansainvälinen lakiasäätävä elin, jonka jäsenet koko ihmiskunnan uskottuina viime kädessä valvovat kaikkien osavaltioiden kaikkia voimavaroja ja säätävät sellaisia lakeja, jotka ovat tarpeen kaikkien rotujen ja kansojen elämän ohjaamiseksi, niiden tarpeiden tyydyttämiseksi ja niiden keskinäisten suhteiden järjestämiseksi. Kansainvälinen toimeenpaneva elin, jonka tukena työskentelee kansainvälinen poliisilaitos, toteuttaa tehdyt päätökset ja soveltaa kansainvälisen lakiasäätävän elimen antamia Lakeja sekä turvaa koko maailmanvaltion elimellisen ykseyden. Kansainvälinen tuomioistuin langettaa tuomiot ja antaa sitovan ja lopullisen päätöksensä kaikissa kiistoissa, joita tämän yleismaailmallisen järjestelmän eri osien välillä mahdollisesti syntyy. Luodaan yleismaailmallinen tiedotus- ja liikenneverkosto, jonka piiriin koko maapallo kuuluu ja joka kansallisista esteistä ja rajoituksista vapaana toimii ihailtavan nopeasti ja ehdottoman täsmällisesti.^{sivu XII} Maailman pääkaupunki toimii maailman sivistyksen hermokeskuksena ja polttopisteenä, jossa elämän yhdistävät voimat kohtaavat toisensa ja josta niiden vahvistava vaikutus säteilee. Luodaan tai valitaan jo olemassaolevain kielten joukosta yleismaailmallinen kieli, jota apukielenä äidinkielen rinnalla opetetaan kaikkien yhdistyneitten kansakuntien kouluissa. Kansainvälinen kirjoitusjärjestelmä, kansainvälinen kirjallisuus, yhtenäinen ja yleismaailmallinen raha-, paino- ja mittajärjestelmä yksinkertaistavat ja helpottavat maailman kansakuntien ja rotujen kanssakäymistä ja yhteisymmärrystä. Sellaisessa maailmanyhteisössä tiede ja uskonto, ihmiselämän mahtavimmat voimat, pääsevät ristiriidoistaan, toimien yhteistyössä ja kehittyen sopusointuisesti. Sellaisessa järjestelmässä lehdistö, samalla kun se antaa ihmiskunnan erilaisille näkemyksille ja vakaumuksille täydellisen ilmaisumahdollisuuden, lakkaa olemasta vakiintuneitten etupiirien, niin yksityisten kuin julkisten, vahingollisessa valvonnassa ja vapautuu kilpailevien hallitusten ja kansakuntien vaikutusvallasta. Maailman taloudelliset voimavarat järjestetään, sen raaka-ainevarastot vapautetaan ja käytetään täysin hyödyksi, sen markkinat saatetaan tarkoituksenmukaiseen järjestykseen ja niitä kehitetään, ja sen tuotteiden jakelu suoritetaan puolueettomasti.

Kansojen keskinäinen kilpailu, viha ja juonittelu^{sivu XIII} lakkaavat, ja rotujen välillä vallitsevan vihan ja ennakkoluulojen tilalle tulee rotujen keskinäinen rakkaus, ymmärtämys ja yhteistoiminta. Uskonnollisten kiistojen syyt poistuvat pysyvästi, taloudelliset esteet ja rajoitukset lakkaavat täydellisesti, ja kohtuuttomat luokkaerot katoavat. Puutteenalaisuus toisaalla ja omaisuuden valtava kasaantuminen toisaalla häviävät. Se suunnaton energiamäärä, joka on tuhlaten kulutettu sekä taloudellisiin että poliittisiin sotiin, käytetään inhimillisten keksintöjen ja teknisen kehityksen piiriä avartaviin tavoitteisiin, ihmiskunnan tuotantokyvyn lisäämiseen, sairauksien poistamiseen, tieteellisen tutkimustyön laajentamiseen, fyysisen terveyden kohottamiseen, ihmisälyn hiomiseen ja jalostamiseen, maapallon käyttämättömien ja vielä tuntemattomien luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, ihmiselämän pidentämiseen sekä kaiken koko ihmiskunnan älyllistä, siveellistä ja henkistä elämää elvyttävän toiminnan kehittämiseen.

Maailman liittovaltiojärjestelmä, joka hallitsee koko maapalloa ja jolla on ehdoton valta valvoa maan arvaamattoman suurten voimavarojen käyttöä, jossa sulautuvat ja saavat ilmauksensa sekä idän että lännen ihanteet, joka on vapautunut sodan ja sen aiheuttamain onnettomuuksien kirouksesta ja pyrkii kaikkien maapallolla saatavissa olevien energialähteiden hyväksikäyttöön, järjestelmä, jossa voima on alistettu oikeutta palvelemaan^{sivu XIV} ja jossa elämän perustana on yhden Jumalan yleismaailmallinen tunnustaminen ja uskollisuus yhdelle yhteiselle ilmoitukselle – siinä päämäärä, jota kohti ihmiskunta elämän yhdistävien voimien kannustamana kulkee.”

Bahá’u’lláhin sanoma on toivon, rakkauden ja käytännöllisen jälleenrakentamisen sanoma. Nyt korjaamme järkyttävää satoa siitä, että esi-isämme hylkäsivät hänen jumalallisen kutsunsa. Nyt ovat kuitenkin uudet hallitsijat, uudet ihmiset, jotka mahdollisesti kuulevat ja kykenevät estämään uhkaavan onnettomuuden tai lieventämään sen ankaruutta. Tätä toivoen, ja uskoen sen pyhäksi velvollisuudekseen, Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto, bahá’í-uskon kansainvälinen hallintoelin, julistaa nyt nämä valikoidut otteet julkaistessaan uudelleen sata vuotta sitten annetun mahtavan kutsun ydinsanoman. Samoin toivoen ja uskoen tulevat bahá’ít kaikkialla maailmassa tämän satavuotismuistokauden aikana tekemään kaikkensa saattaakseen lähimmäistensä tietoon tämän pelastavan sanoman jumalallisen johdatuksen ja rakkauden uudesta vuodatuksesta. Uskomme, ettei heidän työnsä ole turhaa.

Haifa, 1967

^{sivu XV}

Kutsu maailman kuninkaille ja hallitsijoille

^{sivu 3}

Kaikille yhteisesti

^{sivu 5}Oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kaikkein korkein Herra, on tullut. Valtakunta on Jumalan, kaikkivaltiaan suojelijan, itseolevan. Älkää palvoko ketään muuta kuin Jumalaa ja kohottakaa kasvonne säteilevin sydämin Herranne, kaikkien nimien Herran, puoleen. Tämä on ilmoitus, jolle mikään, mitä omistatte, ei voi milloinkaan vetää vertaa, jospa vain sen tietäisitte. Näemme teidän riemuitsevan siitä, mitä olette toisilta koonneet, ja eristäytyvän niistä maailmoista, joista ainoastaan minun varjeltu muistioni voi kertoa. Kokoamanne aarteet ovat ohjanneet teidät kauas perimmäisestä tavoitteestanne. Tämä on teille täysin sopimatonta, voisittepa vain sen ymmärtää. Puhdistakaa sydämenne kaikista maallisista tahroista ja kiiruhtakaa valtakuntaan, joka kuuluu Herrallenne, maan ja taivaan luojalle, joka saattoi maailman vapisemaan ja sen kaikki kansat vaikeroimaan, lukuunottamatta niitä, jotka ovat luopuneet kaikesta ja pysyneet uskollisina sille, mitä kätketty muistio on säätänyt....

Oi maailman kuninkaat! Kaikkein ylhäisin laki on ilmoitettu tällä paikalla, tällä ylimaallisen kirkkauden näyttämöllä. Kaikki kätketty on tuotu päivänvaloon tuon ylimmän säätäjän tahdosta, joka myös on julistanut viimeisen hetken koittaneen ja jonka toimesta^{sivu 6} kuu on halkaistu ja jokainen kumoamaton käsky tulkittu.

Te olette vain vasalleja, oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kuningasten kuningas, on tullut, ihanimpaan kirkkauteensa verhoutuneena, ja kutsuu teitä luoksensa, sillä hän on apu hädässä, itseoleva. Varokaa, ettei ylpeys estä teitä tuntemasta ilmoituksen alkulähdettä eikä tämän maailman tavara verhon lailla erota teitä hänestä, joka on taivaan luoja. Nouskaa palvelemaan häntä, joka on kaikkien kansojen kaivattu ja joka on sanansa voimalla luonut teidät, määräten teidät iäti olemaan yliherruutensa vertauskuvina.

Jumalan vanhurskauden kautta! Me emme suinkaan tahdo anastaa teiltä valtakuntianne. Meidän tehtävämme on valloittaa ja saada omiksemme ihmisten sydämet. Niihin on Bahán katse kiintynyt. Tästä todistaa nimien valtakunta, voisittepa vain sen käsittää. Joka seuraa Herraansa, luopuu maailmasta ja kaikesta, mitä siinä on. Kuinka paljon enemmästä täytyykään siis irrottautua hänen, jolla on näin korkea asema. Jättäkää palatsinne ja rientäkää etsimään pääsyä hänen valtakuntaansa. Tämä on totisesti oleva teidän parhaaksenne niin tässä kuin tulevassa maailmassa. Tästä todistaa korkeuksien valtakunnan Herra, jospa vain sen tietäisitte.

Kuinka suuri siunaus odottaakaan kuningasta, joka nousee auttamaan minun asiaani minun valtakunnassani ja irrottautuu kaikesta paitsi minusta! Sellainen kuningas luetaan karmosiininpunaisen arkin asukkaisiin^{sivu 7} - arkin, jonka. Jumala on valmistanut Bahá’n kansalle. Kaikkien tulee ylistää tuon kuninkaan nimeä, kunnioittaa hänen asemaansa ja auttaa häntä aukaisemaan kaupungit minun, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien valtakuntien asukkaiden kaikkivaltiaan suojelijan nimen avaimilla. Sellainen kuningas on koko ihmiskunnan silmäterä, loistava koriste luomakunnan otsalla, siunausten alkulähde koko maailmalle. Uhratkaa, oi Bahá’n kansa, koko omaisuutenne, ei vaan koko elämänne, häntä auttaaksenne.

Mitään me emme ole teiltä pyytänyt. Jumalan vuoksi me totisesti annamme teille tämän kehotuksen ja pysymme kärsivällisenä, niin kuin olemme kärsivällisenä pysynyt kaikessa, mikä meitä on teidän käsissänne kohdannut, oi kuninkaiden joukko!²

Oi maailman kuninkaat! Kuulkaa Jumalan ääntä, joka kutsuu tästä ylevästä, pyhän lakeuden karmosiininpunaisesta kukkulasta puhjenneesta, hedelmiä täynnänsä olevasta puusta, Lausuen nämä sanat: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin hän, mahtava, kaikkivaltias, ikiviisas.”... Pelätkää Jumalaa, oi kuninkaiden joukko, älkääkä jättäytykö osattomiksi tästä kaikkein ylhäisimmästä armosta. Luopukaa siis siitä, mitä omistatte, ja pysykää Jumalan, ylistetyn, ylhäisen ohjauksessa. Kääntäkää sydämenne Jumalan kasvoja kohden ja hylätkää se, mitä seuraamaan pyyteenne ovat teitä yllyttäneet,^{sivu 8} älkääkä olko niitä, jotka tuhoutuvat. Kerro heille, oi palvelija, 'Alista (Babista), joka tuli heidän luokseen ilmoittamaan totuuden ja toi ihmeellisen ja tärkeän kirjansa, kantaen käsissään Jumalan vakuutusta ja todistusta ja hänen pyhiä ja siunatuita merkkejään. Te ette kuitenkaan, oi kuninkaat, kuunnelleet Jumalan muistutusta hänen päivinään ettekä seuranneet niiden valojen johdatusta, jotka syttyivät loistamaan hohtavan taivaan rannalle. Te ette tutkineet hänen asiaansa silloin, kun sen tutkiminen olisi ollut teille arvokkaampaa kuin kaikki, minkä ylle aurinko paistaa, voisittepa vain sen ymmärtää. Te olitte välinpitämättömiä, kunnes Persian jumaluusoppineet, nuo julmat ihmiset, julistivat hänelle tuomionsa ja epäoikeudenmukaisesti hänet surmasivat. Hänen henkensä kohosi Jumalan luokse, ja paratiisin asukkaiden ja häntä lähellä olevien enkelten silmät vuodattivat tämän julmuuden johdosta katkeria kyyneliä. Varokaa, ettette vastaisuudessa ole huolettomia kuten tähän asti olette olleet. Palatkaa siis Jumalan, luojanne, luokse älkääkä olko välinpitämättömiä Minun kasvoni ovat paljastuneet verhojen takaa luoden loistettaan kaikelle taivaassa ja maan päällä. Te kuitenkaan, oi kuninkaat, ette kääntyneet hänen puoleensa, vaikka olette häntä varten luodut. Noudattakaa siis sitä, mitä teille puhun, kuunnelkaa sitä sydämellänne älkääkä liittykö niihin, jotka ovat kääntyneet pois. Sillä teidän kunnianne ei perustu yksinvaltiuteenne vaan siihen, että olette lähellä Jumalaa ja noudatatte hänen käskyjään, jotka on lähetetty alas hänen pyhissä^{sivu 9} ja suojatuissa muistioissaan. Jos joku teistä hallitsisi koko maailmaa ja kaikkea, mitä se sulkee piiriinsä ja päällänsä kantaa, sen meriä, sen maita, sen vuoria ja lakeuksia, mutta Jumala ei häntä muistaisi, silloin tästä kaikesta ei olisi hänelle vähintäkään hyötyä, voisittepa sen vain käsittää. Nouskaa siis ja olkaa horjumattomia, sovittakaa se, minkä olette laiminlyöneet, ja suunnatkaa sitten kulkunne hänen pyhään kartanoonsa hänen mahtavan valtamerensä rannalle, että teille paljastuisivat ne tiedon ja viisauden helmet, jotka Jumala on säteilevän sydämensä kammioon tallettanut . . . . Varokaa, ettette estä Jumalan henkäystä puhaltamasta sydämiinne - henkäystä, joka voi virvoittaa hänen puoleensa kääntyneiden sydämet . . . .

Varokaa kohtelemasta epäoikeudenmukaisesti ketään, joka kääntyy teidän puoleenne ja hakeutuu teidän suojaanne. Vaeltakaa Jumalan pelossa ja olkaa niitä, jotka elävät vanhurskaasti. Älkää luottako valtaanne, armeijoihinne tai aarteisiinne. Pankaa koko uskonne ja luottamuksenne Jumalaan, joka on teidät luonut, ja etsikää hänen apuaan kaikissa asioissanne. Apu tulee yksin häneltä. Hän auttaa, ketä hän tahtoo, taivaitten ja maan sotajoukkojen avulla.

Tietäkää, että köyhät ovat Jumalan teidän huomaanne uskoma omaisuus. Varokaa, ettette käytä väärin hänen omaisuuttaan, ette kohtele heitä epäoikeudenmukaisesti ettekä kulje petollisten teitä. Varmasti teidät vaaditaan vastaamaan hänen omaisuudestaan sinä päivänä, jolloin oikeudenmukaisuuden vaaka on valmiina, jolloin jokaiselle annetaan ansionsa mukaan,^{sivu 10} jolloin kaikkien ihmisten, niin rikkaiden kuin köyhien, teot punnitaan.

Ellette ota varteen niitä neuvoja, jotka olemme ainutlaatuisella ja ehdottoman selvällä kielellä tässä muistiossa ilmoittanut, Jumalan rangaistus on ahdistava teitä joka taholta ja hänen oikeudenmukainen tuomionsa teidät kohtaava. Sinä päivänä teillä ei ole voimaa vastustaa häntä ja te tajuatte oman avuttomuutenne. Säälikää itseänne ja alamaisianne ja tuomitkaa heitä niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Jumala on antanut pyhimmässä ja ylhäisimmässä muistiossaan, jossa hän on asettanut kaikelle tarkan mittansa ja antanut kaikesta selkeän selityksen ja joka sellaisenaan on kehotus niille, jotka häneen uskovat.

Tutkikaa asiaamme ja tutustukaa siihen, mikä meitä on kohdannut, ratkaiskaa oikeudenmukaisesti meidän ja vihollistemme välillä ja olkaa niitä, jotka toimivat oikeamielisesti lähimmäisiään kohtaan. Jos ette pysäytä sortajan kättä, jos ette suojele poljettujen oikeuksia, niin minkä nojalla ylvästelette ihmisten keskuudessa? Mistä teillä on syytä kerskata? Ruoastanne ja juomastanneko te ylpeilette, rikkauksistako, joita keräätte aarreaittoihinne, vaiko niistä moninaisista ja kalliista koruista, joilla itseänne kaunistatte? Jos todellinen kunnia olisi moisen katoavan tavaran omistamisessa, silloin ehdottomasti maan, jota tallaatte, täytyisi kerskata teidän edessänne, sillä sehän teidän tarpeenne tyydyttää ja kaikkivaltiaan säädösten mukaisesti teille kaiken tämän tavaran lahjoittaa. Sen uumenista löytyy kaikki, mitä omistatte, aivan niin kuin Jumala^{sivu 11} on määrännyt. Siitä te hänen armonsa osoituksena saatte kaiken rikkautenne. Katsokaa siis omaa tilaanne, josta niin ylpeilette! Voisittepa vain sen tajuta! Ei, kautta hänen, joka pitää hallinnassaan koko luomakuntaa! Teidän todellinen ja pysyvä kunnianne on siinä, että olette ehdottoman kuuliaisia Jumalan käskyille, pidätte kaikesta sydämestänne hänen lakinsa, valvotte pontevasti niiden toimeenpanoa ja uskollisesti vaellatte oikealla tiellä . . . .

Kahdenkymmenen vuoden ajan olemme, oi kuninkaat, joka päivä saanut tuntea uuden kärsimyksen tuottamaa tuskaa. Ei kukaan ennen meitä ole joutunut kärsimään, mitä me olemme kärsinyt. Jospa vain voisitte sen ymmärtää! Ne, jotka nousivat meitä vastustamaan, ovat tavoitelleet henkeämme, vuodattaneet vertamme, ryöstäneet omaisuutemme ja loukanneet kunniaamme. Vaikka olette olleet tietoiset useimmista kärsimyksistämme, ette kuitenkaan ole pysäyttäneet vainoojan kättä. Eikö teidän ilmeinen velvollisuutenne ole estää sortajan julmuus ja kohdella oikeudenmukaisesti alamaisianne, jotta korkea oikeudentajunne tulisi osoitetuksi koko ihmiskunnalle?

Jumala on teidän käsiinne uskonut kansojen hallinnan ohjakset, jotta hallitsisitte niitä oikeudenmukaisesti, suojelisitte sorrettujen oikeuksia ja rankaisisitte väärintekijöitä. Jos te laiminlyötte velvollisuuden, jonka Jumala on teille kirjassaan määrännyt, kuuluvat nimenne Jumalan silmissä väärämielisten joukkoon. Hirvittävä on todellakin rikkomuksenne oleva.^{sivu 12} Takerrutteko siihen, mitä mielikuvituksenne on luonut, ja hylkäätte Jumalan, kaikkein ylevimmän, saavuttamattoman, kaikkivoittavan, kaikkivaltiaan käskyt? Luopukaa kaikesta, mitä omistatte, ja pysykää uskollisina sille, mitä Jumala on käskenyt teidän noudattaa. Etsikää hänen armoaan, sillä joka sitä etsii, kulkee hänen suoraa tietään . . . .

Päivä lähestyy, jolloin Jumala on ylentänyt asiansa ja saattanut kunniaan vakuutuksensa kaikkien niiden silmissä, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Pane kaikissa olosuhteissa koko luottamuksesi Herraasi ja kiinnitä katseesi häneen kääntyen pois kaikista, jotka kieltävät hänen totuutensa. Olkoon Jumala, Herrasi, riittävä tukesi ja auttajasi. Me olemme luvannut saattaa sinut voittoon maan päällä ja ylentää asiamme kaikkien ihmisten yläpuolelle, vaikkei löytyisi ainuttakaan kuningasta, joka kääntäisi kasvonsa sinun puoleesi.³

Oi maailman kuninkaat! Näemme teidän joka vuosi lisäävän menojanne, sälyttäen niiden kuorman alamaistenne kannettavaksi. Tämä on totisesti täydellinen ja huutava vääryys. Pelätkää tämän vääryyttäkärsineen huokauksia ja kyyneleitä älkääkä sälyttäkö kohtuuttomia kuormia kansojenne kannettavaksi. Älkää ryöstäkö heiltä voidaksenne pystyttää itsellenne palatseja; ei, vaan suokaa heille samaa kuin itsellennekin. Näin me paljastamme teidän silmäinne eteen^{sivu 13} sen, mikä on teille hyödyksi, kunpa vain sen ymmärtäisitte. Alamaisenne ovat teidän aarteenne. Varokaa, ettei teidän hallitustapanne loukkaa Jumalan käskyjä ja ettette jätä suojattejanne ryövärin käsiin. Heidän avullaan te hallitsette, heidän varoillaan te elätte, heidän avullaan te suoritatte valloituksenne. Kuinka ylenkatseellisesti te kuitenkin suhtaudutte heihin. Miten outoa, miten tavattoman outoa.

Kun te nyt olette hylänneet kaikkein ylhäisimmän rauhan, takertukaa lujasti tähän vähäisempään rauhaan, voidaksenne siten ehkä jossain määrin parantaa omaa ja alaistenne asemaa.

Oi maailman hallitsijat! Tehkää keskenänne sovinto, niin ettette enää tarvitse aseistusta kuin maittenne ja alueittenne suojelemiseen. Varokaa hylkäämästä kaikkitietävän, uskollisen neuvoa.

Olkaa yksimielisiä, oi maailman kuninkaat, sillä siten keskuudessanne riehuva eripuraisuuden myrsky tyyntyy ja kansakuntanne saavat rauhan, olisittepa vain niitä, jotka ymmärtävät. Jos joku teistä tarttuu aseisiin, nouskaa kaikki häntä vastustamaan, sillä tämä on ehdottoman oikeudenmukaista.

⁴

Ainoa oikea Jumala, ylistetty olkoon hänen kunniansa, on aina pitänyt ja tulee alati pitämään ihmissydämiä omana, vain hänelle kuuluvana omaisuutenaan. Kaiken muun, on se sitten maassa tai meressä, on se rikkautta tai mainetta, on hän antanut maailman kuninkaille^{sivu 14} ja hallitsijoille. Alusta asti, jolla ei alkua ole, on hänen ilmaisijansa edellä kaikessa loistossaan hulmunnut viiri, joka julistaa sanoja: ”Hän tekee, mitä ikinä hän tahtoo.” Ihmiskunnan on tänä päivänä välttämätöntä osoittaa kuuliaisuutta vallanpitäjille ja tarttua lujasti viisauden köyteen. Ihmiskunnan välittömään suojelemiseen sekä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tarvittavat keinot on uskottu ihmisyhteisön johtajille ja annettu heidän käsiinsä. Tämä on Jumalan tahto ja hänen säädöksensä Toivomme hartaasti, että joku maailman kuninkaista on Jumalan nimessä nouseva auttaakseen tätä vääryyttäkärsinyttä, sorrettua kansaa saavuttamaan loistavan voiton. Sellaista kuningasta tullaan ikuisesti ylistämään ja kunnioittamaan. Jumala on velvoittanut tämän kansan auttamaan jokaista, joka sitä auttaa, ja palvelemaan sellaisen henkilön etuja sekä osoittamaan hänelle pysyvää uskollisuutta. Niiden, jotka minua seuraavat, on kaikissa olosuhteissa pyrittävä toimimaan jokaisen parhaaksi, joka nousee auttamaan voittoon minun asiaani, ja aina osoitettava hänelle kiintymystään ja uskollisuuttaan. Onnellinen se ihminen, joka kuulee ja noudattaa neuvoani. Voi sitä, joka ei toteuta minun toivomustani.

⁵

^{sivu 15}

Napoleon III:lle

^{sivu 17}Oi Pariisin kuningas ! Sano papeille, etteivät enää soittaisi kellojaan. Kautta Jumalan, todellisen. Kaikkein mahtavin kello on ilmestynyt hänen hahmossaan, joka on ylhäisin nimi, ja kuolemattomuuden taivaasta Herrasi, ylevimmän, korkeimman, sormet soittavat tätä kelloa häneen nimeensä, joka on kaikkein loistavin. Täten Herrasi voimalliset säkeet on sinulle jälleen ilmoitettu, jotta voisit nousta muistamaan Jumalaa, maan ja taivaan luojaa, tänä aikana, jolloin maan kaikki sukukunnat ovat murheissaan, jolloin kaupunkien perustukset ovat järkkyneet ja jumalattomuuden tomu peittänyt allensa kaikki paitsi ne, jotka Jumala, kaikkitietävä, viisain, katsoi hyväksi säästää. Sano: Hän, joka on riippumaton, on tullut valkeuden pilvissä voidakseen kaikkein armeliaimman nimensä henkäyksellä elvyttää kaikki luodut olennot, yhdistää maailman ja koota kaikki ihmiset tämän pöydän ympärille, joka on lähetetty alas taivaasta. Varokaa torjumasta osaksenne tullutta Jumalan suosiota, sillä se on teille parempi kuin kaikki, mitä omistatte, koska se, mikä on teidän, on katoava, kun taas se, mikä on Jumalan, on säilyvä. Hän todellakin säätää, mitä hän tahtoo. Totisesti, Herranne, armon Jumalan taholta kantautuvat anteeksiannon henkäykset. Ken niihin turvaa, puhdistuu synneistään sekä kaikesta tuskasta^{sivu 18} ja sairaudesta. Autuas se ihminen, joka on hakeutunut niiden suojaan, mutta voi sitä, joka on niistä pois kääntynyt.

Jos herkistyisit sielusi korvin kuuntelemaan koko luomakuntaa, saisit kuulla sanat: ”Ikiaikojen Jumala on saapunut suuressa kirkkaudessaan.” Kaikki julistaa kiitosta Herralleen. Jotkut ovat tunteneet Jumalan ja muistavat hänet, toiset taas muistavat hänet, mutta eivät häntä tunne. Siispä olemme selkeässä muistiossa ilmoittanut säädöksemme.

Kuuntele, oi kuningas, ääntä, joka kutsuu tässä vihannassa puussa palavasta tulesta, tällä Siinailla, joka on kohonnut pyhän ja lumivalkean paikan ylle, ikuisen kaupungin toiselle puolen: ”Totisesti ei ole muuta Jumalaa kuin minä, aina-anteeksiantava, armollisin.” Me totisesti olemme lähettänyt hänet, jota autoimme Pyhällä Hengellä (Jeesus Kristus), jotta hän tiedottaisi teille tästä valosta, joka on syttynyt Herranne, kaikkein ylevimmän, kaikkein kirkkaimman, tahdon taivaanrannalle ja jonka merkit on ilmaistu lännessä. Kääntäkää kasvonne hänen puoleensa (Bahá’u’lláh) tänä päivänä, jonka Jumala on ylentänyt kaikkien muiden päivien yläpuolelle ja jona kaikkein armollisin on vuodattanut säteilevän kirkkautensa valon kaikille niin taivaissa kuin maan päällä. Nouse palvelemaan Jumalaa ja edistämään hänen asiaansa. Hän on totisesti auttava sinua näkyväisin ja näkymättömin sotajoukoin ja asettava sinut kaiken sen kuninkaaksi, minkä ylle aurinko nousee. Herrasi on. totisesti kaikkivaltias, kaikkivoipa.

^{sivu 19}Armollisimman tuulet ovat puhaltaneet kaikkien luotujen ylitse. Autuas se ihminen, joka on huomannut niiden tuoksun ja puhtain sydämin suunnannut kulkunsa niitä kohti. Kaunista ohimosi minun nimeni koristeella., kielesi minun muistelemisellani ja sydämesi rakkaudella minuun, kaikkivoipaan, korkeimpaan. Olemme tahtonut sinulle vain sitä, mikä on sinulle kaikkea omaisuuttasi ja kaikkia maailman aarteita arvokkaampaa. Sinun Herrasi on totisesti kaiken tunteva, kaikesta tietoinen. Nouse minun nimeeni palvelijoitteni keskuudessa ja Sano: ” Oi te maailman kansat! Kääntykää hänen puoleensa, joka on teidän puoleenne kääntynyt. Hän on todellakin Jumalan kasvot teidän keskuudessanne, hänen todistuksensa ja ohjauksensa teille. Hän on tullut luoksenne merkein, joita kukaan ei voi esittää.” Palavan pensaan ääni kohoaa maailman sisimmästä sydämestä ja Pyhä Henki kuuluttaa voimallisesti kansojen keskuudessa: ”Katso ! Kaivattu on tullut silminnähtävässä herraudessa.”

Oi kuningas! Pudonneet ovat tiedon taivaan tähdet -- ne, jotka yrittävät tutkia minun asiani totuutta sen avulla, mitä he omistavat, ja kutsuvat Jumalaa minun nimeeni. Mutta kun minä kirkkaudessani saavuin heidän tykönsä, he kääntyivät pois. He ovat todellakin niitä, jotka ovat pudonneet. Tämä on totisesti se, mistä Jumalan Henki (Jeesus Kristus) ilmoitti tullessaan tuomaan teille totuutta, hän, jonka kanssa juutalaiset oppineet väittelivät, tehden lopulta sen, mikä sai Pyhän^{sivu 20} Hengen vaikeroimaan ja Jumalaa lähellä olevain kyynelet vuotamaan . . . .

Oi kuningas! Me kuulimme sanat, jotka lausuit vastatessasi Venäjän tsaarille sotaa (Krimin sota) koskevassa päätöksessä. Sinun Herrasi totisesti tietää kaiken ja on kaikesta selvillä. Sinä sanoit: ” Olin unessa vuoteellani, kun minut herätti niiden sorrettujen huuto, jotka hukkuivat Mustaan Mereen.” Näin kuulimme sinun sanovan, ja totisesti Herrasi todistaa oikeaksi sen, mitä sanon. Me vakuutamme, että sinua ei herättänyt heidän huutonsa vaan omien intohimojesi kuiskailut, sillä me koettelimme sinua ja havaitsimme sinut vajavaiseksi. Ymmärrä sanojeni merkitys ja ole niitä, joilla on arvostelukykyä. Kunnioituksesta sinulle tässä katoavaisessa elämässä antamaamme arvoasemaa kohtaan me emme tahdo osoittaa sinulle tuomion sanoja. Totisesti me olemme valinnut kohteliaisuuden ja tehnyt siitä häntä lähellä olevien todellisen tunnusmerkin. Kohteliaisuus on totisesti asu, joka sopii kaikille ihmisille, niin nuorille kuin vanhoille. Hyvin on sen, jonka temppeliä tämä asu kaunistaa, mutta voi sitä, jolta tämä suuri lahja puuttuu. Jos olisit ollut sanoissasi vilpitön, et olisi heittänyt luotasi Jumalan kirjaa, kun sen sinulle lähetti hän, joka on kaikkivaltias, kaikkein viisain. Sen avulla me olemme sinua koetellut ja havainnut sinun olevan toista kuin väitit olevasi. Nouse siis sovittamaan se, mitä olet laiminlyönyt. Ennen pitkää maailma ja kaikki, mitä omistat, katoaa, ja valtakunta jää Jumalalle, Herrallesi ja isiesi Herralle. Ei ole sopivaa, että hoidat tehtäviäsi halujesi^{sivu 21} ohjaamana. Pelkää tämän vääryyttäkärsineen huokauksia ja suojele häntä niiden nuolilta, jotka toimivat epäoikeudenmukaisesti.

Tekojesi tähden on kuningaskuntasi joutuva sekasorron tilaan ja valtakuntasi luisuva käsistäsi rangaistuksena toimistasi. Silloin tiedät, miten perinpohjin olet erehtynyt. Kaikki maasi asukkaat joutuvat kapinoiden ja levottomuuksien valtaan, ellet nouse edistämään tätä asiaa ja seuraa tällä suoralla tiellä häntä, joka on Jumalan Henki (Jeesus Kristus). Onko loistosi tehnyt sinusta ylpeän? Kautta elämäni! Se ei tule säilymään. Ei, pian se katoaa, ellet tartu lujasti tähän vahvaan köyteen. Näemme alennuksen ahdistavan sinua niin kauan kuin olet välinpitämätön. Kuullessasi hänen äänensä kutsuvan kirkkauden istuimelta tulee sinun luopua kaikesta, mitä omistat, ja huudahtaa: ”Tässä minä olen, oi kaiken taivaassa ja maan päällä olevan Herra!”

Oi kuningas! Olimme Irakissa, kun lähdön hetki koitti. Islamin kuninkaan (Turkin sulttaanin) määräyksen mukaisesti matkasimme hänen luokseen. Perille tultuamme saimme noiden vihamielisten ihmisten taholta kokea sellaista, mitä maailman kirjat eivät konsanaan pysty todenmukaisesti kuvaamaan. Silloin vaikeroivat paratiisin asukkaat ja ne, jotka oleilivat pyhyyden tyyssijoilla, mutta ihmiset ovat paksuun verhoon kietoutuneita . . . .

Tilamme kävi päivä päivältä, yksinpä tunti tunnilta, tuskallisemmaksi, ja lopulta he veristä vääryyttä^{sivu 22} tehden siirsivät meidät vankilastamme kaikkein suurimpaan vankilaan . . . .

Totisesti tietäkää, että alamaisenne ovat omaisuus, jonka Jumala on huostaanne uskonut. Huolehtikaa siis heistä niin kuin huolehditte omasta itsestänne. Katsokaa, ettette salli susien tulla laumanne paimeniksi ettekä anna ylpeyden ja omahyväisyyden estää teitä kääntymästä köyhien ja hylättyjen puoleen. Nouse minun nimessäni kieltäymyksen taivaanrannalle ja suuntaa sitten Herrasi, voiman ja vallan Herran käskystä kasvosi kohti valtakuntaa.

Verhoa kuningaskuntasi ruumis minun nimeni vaatteella ja nouse sitten opettamaan minun asiaani. Tämä on sinulle parempi kuin se, mitä omistat. Jumala on tämän johdosta ylentävä nimesi kaikkien kuninkaiden joukossa. Voimallinen on hän yli kaiken. Vaella ihmisten parissa Jumalan nimessä ja hänen voimaansa turvaten, voidaksesi tehdä hänen merkkinsä tunnetuiksi maan kansojen keskuudessa . . . .

Ajatelkaa maailmaa ihmisruumiina, joka kärsii eri· laisista taudeista ja jonka paraneminen riippuu siitä, että kaikki osatekijät saatetaan keskenään sopusointuun. Kokoontukaa sen ympärille, mitä olemme teille määrännyt, älkääkä vaeltako niiden teitä, jotka synnyttävät epäsopua. Pohtikaa maailmaa ja sen asukkaiden tilaa. Hän, jonka tähden maailma luotiin olevaisuuteen, on vangittuna kaupungeista lohduttomimmassa ('Akká'ssa) sen johdosta, mitä tottelemattomain kädet ovat tehneet. Vankilakaupunkinsa taivaanrannalta hän kutsuu ihmiskuntaa Jumalan, ylistetyn, ylhäisen^{sivu 23} päivänkoittoon. Riemuitsetko aarteista, 101ta omistat, vaikka tiedät niiden katoavan? Iloitsetko siitä, että hallitset vaaksanvertaa maata, kun Bahá'n kansan mielestä koko maailma ei ole sen arvokkaampi kuin mustuainen kuolleen muurahaisen silmässä? Jätä se niille, jotka ovat siihen kiintyneet, ja käänny hänen puoleensa, joka on maailman toivo. Missä ovat ylpeämieliset ja heidän palatsinsa? Katso tarkoin heidän hautakammioitaan tästä esimerkistä viisastuaksesi, sillä olemme siinä antanut opetuksen jokaiselle katsojalle. Jos ilmoituksen tuulenhenki tarttuisi sinuun, sinä pakenisit maailmaa ja kääntyisit kohti valtakuntaa luopuen kaikesta, mitä omistat, päästäksesi lähelle tätä ylhäistä näkyä.⁶

^{sivu 25}

Tsaari Aleksanteri II:lle

^{sivu 27}Oi Venäjän tsaari! Herkistä korvasi Jumalan, kuninkaan, pyhän äänelle ja käänny kohti paratiisia, paikkaa, jossa asuu hän, joka korkeuksien väkijoukkojen keskuudessa kantaa kaikkein loistavimpia arvonimiä ja jota luomakunnan maailmassa kutsutaan Jumalan, loistavan, kirkkaimman nimellä. Varo, ettei pyyteesi estä sinua kääntymästä Herrasi, armollisen, armahtavaisimman kasvojen puoleen. Me olemme totisesti kuullut, mitä anoit Herraltasi rukoillessasi häntä yksinäisyydessäsi. Sen tähden rakkauteni tuulenhenki heräsi ja armon valtameri aaltoili ja me todellakin vastasimme sinulle. Herrasi on totisesti kaikkitietävä, viisain. Kun olin vankilassa, kahlehdittuna ja raudoissa, yksi lähettiläistäsi antoi minulle apuaan. Siksi Jumala on määrännyt sinulle aseman, jonka vain hänen tietonsa voi käsittää. Varo, ettet vaihda pois tätä ylevää asemaa Varo, ettei valtasi pidätä sinua hänen luotaan, joka on ylin valtias. Hän on totisesti tullut tuoden valtakuntansa, ja kaikki atomit julistavat ääneensä: ” Katso! Herra on tullut suuressa majesteettiudessaan.” Hän, joka on Isä, on tullut, ja Poika (Jeesus) pyhässä laaksossa huutaa: ”Tässä minä olen, tässä minä olen, oi Herra, minun Jumalani!” kun taas Siinai kiertää Jumalan huonetta ja palava pensas julistaa : ”Kaikkein armollisin on tullut pilvien päällä! ^{sivu 28}Siunattu on se, joka vetäytyy hänen läheisyyteensä, ja voi niitä, jotka ovat hänestä etäällä!”

Nouse sinä ihmisten keskuudesta tämän kaikkivoittavan asian nimessä, kutsuen sitten kansoja Jumalan, ylevän, ylhäisen luo. Älä ole niitä, jotka kutsuivat Jumalaa yhdellä hänen nimistään, mutta jotka kaikkien nimien kohteen ilmestyessä kielsivät hänet, kääntyivät pois hänestä ja lopulta ilmeistä vääryyttä tehden julistivat tuomionsa häntä vastaan. Ajattele ja muistele aikaa, jolloin Jumalan Henki (Jeesus) ilmaantui ja Herodes langetti hänelle tuomion. Mutta Jumala auttoi häntä näkymättömien joukkojensa avulla ja totuudella suojasi häntä lähettäen hänet lupauksensa mukaisesti toiseen maahan. Hän totisesti määrää, mitä hän haluaa. Herrasi varmasti varjelee, ketä tahtoo, olkoonpa tämä merten keskellä tai käärmeen kidassa tahi sortajan miekan alla . . . .

Vielä kerran sanon: Kuuntele minun ääntäni, joka kutsuu vankilastani, jotta se voisi kertoa sinulle siitä, mikä minun kauneuttani on kohdannut niiden käsissä, jotka ovat minun kirkkauteni ilmaisuja, ja jotta huomaisit, miten suuri kärsivällisyyteni on mahdistani huolimatta ollut ja miten suunnaton pitkämielisyyteni voimastani huolimatta. Kautta elämäni! Jos vain voisit tietää, mitä kynäni on ilmaissut, ja löytää asiani aarteet ja salaisuuksieni helmet nimieni merten ja sanojeni maljojen kätköistä, uhraisit elämäsi minun tielläni rakkaudestasi nimeeni ja kaipuussasi päästä loistavaan ja ylhäiseen valtakuntaani. Tiedä, että vaikka ruumistani uhkaavat vihollisteni miekat ja jäseniäni^{sivu 29} koettelevat lukemattomat kärsimykset, henkeni on kuitenkin sellaisen ilon vallassa, ettei mitään maallisia iloja voida siihen milloinkaan verrata.

Käännä sydämesi hänen puoleensa, joka on maailman palvonnan kohde, ja sano: Oi maan kansat! Oletteko kieltäneet hänet, jonka polulla kärsi marttyyrikuoleman hän, joka tuli tuomaan totuuden ja ilmoittamaan sanoman Herrastanne, ylhäisestä, suuresta? Sano: Tämä on julistus, josta profeettojen ja sanansaattajien sydämet ovat riemuinneet. Tämä on hän, jonka maailman sydän muistaa ja joka on luvattu Jumalan, mahtavan, kaikkiviisaan kirjoissa. Kaipuussaan saada kohdata minut sanansaattajat kohottivat kätensä Jumalan, mahtavan, ylistetyn puoleen Toiset vaikeroivat eroaan minusta, toiset kestivät koettelemuksia minun polullani, toiset taas antoivat henkensä minun kauneuteni tähden, kunpa vain sen tietäisitte. Sano: Minä en todellakaan ole pyrkinyt ylistämään itseäni vaan Jumalaa, jospa vain tuomitsisitte oikein. Minussa ei voida nähdä mitään muuta kuin Jumala ja hänen asiansa, kunpa vain voisitte sen huomata. Minua Jesajan kieli on ylistänyt, sekä Tooraa että Evankeliumia on minun nimeni kaunistanut . . . . Siunattu olkoon kuningas, jota hänen herruutensa ei ole pidättänyt herransa luota ja joka on koko sydämellään kääntynyt Jumalan puoleen. Hänet totisesti luetaan niihin, jotka ovat saavuttaneet sen, mitä Jumala, mahtava, kaikkiviisas on tahtonut. Ennen pitkää sellainen kuningas huomaa kuuluvansa valtakunnan maailmoiden hallitsijain joukkoon. Herrallasi on totisesti valta^{sivu 30} yli kaiken. Hän antaa, mitä tahtoo, kenelle vain tahtoo, ja pidättää, keneltä tahtoo, mitä tahansa hän hyväksi katsoo.⁷

^{sivu 31}

Kuningatar Viktorialle

^{sivu 33}Oi Lontoon kuningatar ! Herkistä korvasi Herrasi, koko ihmiskunnan Herran äänelle, joka kutsuu jumalallisesta lootuspuusta sanoen: Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin minä, kaikkivaltias, kaikkiviisas! Luovu kaikesta, mitä maan päällä on, ja kaunista kuningaskuntasi pää Herrasi, kaikkein loistavimman muistelemisen kruunulla. Hän on totisesti tullut maailmaan kaikkein loistavimmassa kirkkaudessaan ja kaikki, mitä Evankeliumissa on ilmoitettu, on täyttynyt. Syyrian maa on saanut kunnian tuntea Herransa, kaikkien ihmisten Herran askelet, ja pohjoinen ja etelä ovat huumaantuneet hänen läsnäolonsa viinistä. Siunattu on se ihminen, joka on hengittänyt kaikkein annollisimman tuoksua ja kääntynyt kohti hänen kauneutensa sarastuspaikkaa tässä häikäisevän kirkkaassa aamunkoitossa. Aqsan moskeija värisee Herransa, kaikkein loistavimman henkäyksistä ja Batha (Mekka) vavahtelee Jumalan, ylistetyn, ylhäisimmän äänen kaikuessa . . . . Ja niiden jokainen kivi kaiuttaa kiitosta Herralleen tämän ylhäisen nimen kautta.

Hylkää halusi ja käännä sitten sydämesi kohden Herraasi, ikiaikaista. Jumalan vuoksi me sinut mainitsemme ja toivomme, että Jumalasi, maan ja taivaan luojan muistaminen on ylentävä nimesi. Hän totisesti todistaa siitä, mitä sanon. Olemme saanut tietää, että^{sivu 34} olet kieltänyt orjien, niin miesten kuin naisten, kaupitsemisen. Totisesti juuri näin on Jumala säätänyt tässä verrattomassa ilmoituksessa. Tämän tekosi tähden Jumala on todellakin määrännyt sinulle palkkion. Hän totisesti palkitsee hyväntekijää tämän ansion mukaan, noudattaisitpa vain sitä; minkä sinulle on ilmoittanut kaikkitietävä, kaikkitunteva. Hänen työnsä taas on Jumala tekevä tyhjäksi, joka ylpeydestä paisuen kääntyy pois saatuaan selvät todisteet tunnusmerkkien ilmoittajalta. Hänellä on totisesti valta yli kaiken. Ihmisen teot ovat otolliset vasta kun hän on tunnustanut (ilmaisijan) . Ken kääntyy pois tosiolevaisesta, on epäilemättä hänen luoduistaan vahvimpien verhojen peitossa. Näin on säätänyt hän, joka on kaikkivaltias, kaikkein voimallisin.

Olemme myös kuullut, että olet uskonut neuvottelun ohjat kansan edustajien käsiin. Olet tehnyt todelta hyvin, sillä se lujittaa asioittesi rakennuksen perustaa ja tyynnyttää kaikkien sinun suojassasi olevien sydämet, niin ylhäisten kuin alhaistenkin. Edustajien tulee kuitenkin olla luotettavia hänen palvelijainsa parissa ja pitää itseään kaikkien maan päällä asuvien edustajina. Näin heitä neuvoo tässä muistiossa hän, joka on hallitsija, viisain Siunattu on se, joka käy kokoukseen Jumalan tähden ja tuomitsee täysin oikeudenmukaisesti ihmisten välillä. Hän todellakin kuuluu autuaitten joukkoon . . . .

Käänny Jumalan puoleen ja sano: Oi ylhäinen Herra! Minä olen vain sinun vasallisi ja sinä totisesti olet kuningasten kuningas. Olen kohottanut anovat käteni^{sivu 35} sinun armosi ja lahjojesi taivaan puoleen. Suo minulle anteliaisuutesi pilvistä sitä, mikä vapauttaa minut kaikesta muusta paitsi sinusta ja johdattaa minut sinun läheisyyteesi. Rukoilen sinua, oi Herrani, nimesi kautta, jonka olet tehnyt nimien kuninkaaksi ja oman itsesi ilmaisuksi kaikille taivaassa ja maan päällä, repimään rikki verhot, jotka ovat estäneet minua tuntemasta sinun merkkiesi sarastuspaikkaa ja sinun ilmoituksesi päivänkoittoa. Sinä olet totisesti voimallisin, mahtavin, anteliain. Älä jätä minua, oi Herrani, omana aikanasi osattomaksi armosi asun tuoksuista, vaan määrää minulle, mitä olet määrännyt niille palvelijat· tarillesi, jotka ovat uskoneet sinuun ja sinun merkkeihisi ja tuntien sinut kääntäneet sydämensä sinun asiasi taivaanrantaa kohden. Sinä olet todellakin maailmoiden Herra ja armollisin kaikista, jotka armoa osoittavat. Auta sitten minua, oi Jumalani, muistamaan sinua palvelijattariesi parissa ja edistämään sinun asiaasi sinun maissasi. Suhtaudu suopeasti siihenkin, mikä minulta on jäänyt huomaamatta sinun kasvojesi valon ilmaantuessa. Sinulla on totisesti valta yli kaiken. Ylistys olkoon sinulle, oi sinä, jonka kädessä on taivaitten ja maan valtakunta.⁸

^{sivu 37}

Keisari Vilhelm I:lle

^{sivu 39}Oi Berliinin kuningas! Kuuntele ääntä, joka kutsuu tästä näkyväisestä temppelistä : Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin minä, ikuinen, verraton, ikiaikainen. Varo, ettei ylpeys estä sinua tuntemasta jumalallisen ilmoituksen päivänkoittoa eivätkä maalliset halut sinua verhon lailla erota korkeuden valtaistuimen ja alisen maan Herrasta. Näin sinua neuvoo kaikkein korkeimman kynä. Hän on totisesti armollisin, anteliain. Muista häntä, jonka valta oli sinun valtaasi suurempi (Napoleon III) ja asema sinun asemaasi korkeampi. Missä hän on? Minne on joutunut se, mitä hän omisti? Ota varoituksesta vaarin äläkä ole niitä, jotka ovat sikeässä unessa. Hän heitti luotaan Jumalan muistion meidän ilmoittaessamme hänelle, mitä sortovallan joukot olivat saattaneet meidät kärsimään. Sen tähden häpeä ahdisti häntä joka taholta ja suuria menetyksiä kärsineenä hän vajosi maan tomuun. Ajattele syvästi, oi kuningas, hänen asemaansa ja kaikkien niiden asemaa, jotka sinun laillasi ovat valloittaneet kaupunkeja ja vallinneet ihmisiä. Kaikkein armollisin alensi heidät palatseistaan hautoihin. Kuule varoitukseni ja ole niitä, jotka ajattelevat . . . . Oi Reinin rannat! Olemme nähnyt teidät hurmeen peittäminä, sillä koston miekat oli kohotettu teitä vastaan, ja vielä toisenkin kerran te joudutte sen kokemaan. Ja me kuulemme Berliinin vaikerruksen, vaikka se tänä päivänä kukoistaa verrattomassa loistossa.⁹

^{sivu 41}

Keisari Frans Josefille

^{sivu 43}Oi Itävallan keisari! Hän, joka on Jumalan valon aamunkoitto, asusti ‘Akkán vankilassa silloin, kun sinä lähdit vierailemaan Aqsan moskeijaan (Jerusalemiin). Sinä kuljit hänen ohitseen tiedustelematta hänestä, jonka kautta jokainen talo ylenee ja jokainen mahtava portti aukenee. Me totisesti teimme siitä (Jerusalemista) paikan, jota kohti maailman tulisi kääntyä muistaaksensa minua, ja kuitenkin olet kieltänyt hänet, joka on tämän muistamisen kohde, hänen tullessaan julistamaan Jumalan, Herrasi ja koko maailman Herran, valtakuntaa. Kaikkina aikoina me olemme ollut sinun kanssasi ja todennut sinun takertuvan oksaan juuresta vähääkään välittämättä. Sinun Herrasi totisesti todistaa siitä, mitä sanon. Olimme murheissamme nähdessämme sinun kiertävän nimemme ympärillä, meistä tietämättömänä, vaikka olimme kas-vojesi edessä. Avaa silmäsi, jotta voisit nähdä tämän loistavan näyn ja tuntea hänet, jota kutsut päivin ja öin, sekä katsella tämän hohtavan taivaanrannan yllä sädehtivää valoa.¹⁰

^{sivu 47}

Sulttaani ‘Abdu’l-Azízille

^{sivu 49}Kuuntele, oi kuningas, häntä, joka puhuu totuuden, häntä, joka ei pyydä sinulta palkkiokseen mitään siitä, mitä Jumala on katsonut hyväksi sinulle lahjoittaa, ja joka erehtymättömästi kulkee suoralla tiellä. Hän kutsuu sinua Jumalan, Herrasi, luokse, osoittaen sinulle oikean suunnan, tien, joka johtaa todelliseen autuuteen, jotta sinäkin voisit kuulua niihin, joiden on hyvin oleva.

Varo, oi kuningas, kokoamasta ympärillesi sellaisia ministereitä, jotka seuraavat turmeltuneita taipumuksiaan, jotka ovat suhtautuneet välinpitämättömästi siihen, mitä heidän käsiinsä on uskottu, ja selvästi pettäneet luottamustehtävänsä. Ole toisia kohtaan antelias niin kuin Jumala on ollut antelias sinua kohtaan, äläkä jätä kansasi etuja tällaisten ministerien armoille. Älä luovu Jumalan pelosta vaan ole niitä, jotka toimivat nuhteettomasti. Kokoa ympärillesi sellaiset ministerit, joissa voit tuntea uskon ja oikeudenmukaisuuden tuoksun, neuvottele heidän kanssaan ja valitse sitten, mikä sinun silmissäsi on parasta, ollen niitä, jotka toimivat jalomielisesti.

Varmuudella tiedä, että ken ei usko Jumalaan, ei ole luotettava eikä rehellinen. Tämä on todellakin totuus, vääjäämätön totuus. Joka toimii petollisesti Jumalaa kohtaan, toimii petollisesti myös kuningastaan^{sivu 49} kohtaan. Mikään ei voi pidättää sellaista ihmistä pahuudesta, mikään ei voi estää häntä pettämästä lähimmäistään, mikään ei voi saada häntä vaeltamaan nuhteettomasti.

Varo luovuttamasta valtiosi asioitten ohjaksia toisten käsiin, osoittamasta luottamustasi ministereille, jotka eivät ole luottamuksesi arvoisia, sekä kuulumasta niihin, jotka elävät huolettomuudessa. Karta niitä, joiden sydän on kääntynyt pois sinusta, älä luota heihin äläkä usko heidän hoitoonsa omia asioitasi tahi niiden asioita, jotka tunnustavat sinun uskoasi. Varo laskemasta sutta Jumalan lauman paimeneksi ja luovuttamasta hänen rakkaidensa kohtaloa pahantahtoisten armoille. Älä luule, että ne, jotka rikkovat Jumalan käskyjä, olisivat luotettavia ja vilpittömiä uskossa, jota tunnustavat. Karta heitä ja varjele itseäsi valppaasti, etteivät heidän juonensa ja vehkeilynsä sinua vahingoita. Käänny pois heistä kiinnittäen katseesi Jumalaan, Herraasi, kaikkein loistavimpaan, anteliaimpaan. Joka kokonaan antautuu Jumalalle, hänen kanssaan on Jumala varmasti oleva, ja joka panee kaiken luottamuksensa Jumalaan, häntä Jumala on totisesti suojeleva siltä, mikä häntä voisi vahingoittaa, ja varjeleva häntä jok'ikisen ilkeän juonittelijan kataluudelta.

Jos kallistaisit korvasi minun puheelleni ja noudattaisit neuvoani, Jumala korottaisi sinut niin korkeaan asemaan, etteivät koko maailmassa ainoankaan ihmisen aikeet voisi sinua loukata tai vahingoittaa. Noudata, oi kuningas, sisimmästä sydämestäsi ja koko olemuksellasi^{sivu 49} Jumalan käskyjä äläkä kulje sortajan teitä. Tartu kansasi asioiden ohjaksiin pitäen ne lujasti valtasi otteessa ja henkilökohtaisesti tutkien kaikkea, mikä niihin liittyy. Älköön sinulta jääkö mikään huomaamatta, sillä siinä on korkein hyvä.

Kiitä Jumalaa siitä, että hän on koko maailmasta valinnut sinut tehden sinut niiden kuninkaaksi, jotka tunnustavat uskoasi. Sinun tulisi pitää arvossa sitä verratonta suosiota, jota Jumala on sinulle osoittanut, ja lakkaamatta ylistää hänen nimeään. Parhaiten voit häntä kiittää, jos rakastat hänen rakastettujaan ja suojelet ja varjelet hänen palvelijoitaan vilpillisten pahuudelta, ettei kukaan enää voi heitä sortaa. Sinun tulisi lisäksi nousta ja saattaa voimaan Jumalan laki heidän keskuudessaan, että olisit niitä, jotka seisovat lujasti hänen lakinsa perustalla.

Jos saattaisit oikeudenmukaisuuden virrat viertämään vetensä alamaistesi keskuuteen, Jumala varmasti auttaisi sinua sekä näkymättömin että näkyväisin sotajoukoin ja vahvistaisi sinua toimissasi. Ei ole muuta Jumalaa kuin hän. Koko luomakunta ja sen herruus ovat hänen. Hänen luokseen palaavat uskollisten teot.

Älä turvaa aarteisiisi. Pane koko luottamuksesi Jumalan, Herrasi, armoon. Suo hänen olla suojanasi kaikessa, mitä teet, ja ole niitä, jotka ovat alistuneet hänen tahtoonsa. Anna hänen olla auttajasi ja rikastu hänen aarteistaan, sillä hänen luonaan ovat taivaitten ja maan aarreaitat. Hän jakaa aarteitaan kenelle tahtoo ja pidättää ne keneltä tahtoo. Ei ole muuta Jumalaa^{sivu 50} kuin hän, kaiken haltija, ylistetyin. Kaikki ovat anojia hänen armonsa ovella, kaikki ovat avuttomia hänen yliherruutensa ilmaisemisen edessä ja kaikki rukoilevat hänen suosionsa osoituksia.

Pysy kohtuuden rajoissa ja ole oikeudenmukainen niille, jotka sinua palvelevat. Anna heille heidän tarpeidensa mukaan, mutta älä niin runsaasti, että he voisivat koota itselleen rikkauksia, koristella itsensä., kaunistaa kotinsa, hankkia tavaroita, joista ei ole heille mitään hyötyä, ja kuulua niihin, jotka elävät ylenpalttisen tuhlaavaisesti. Kohtele heitä ehdottoman oikeudenmukaisesti, niin ettei yksikään heidän joukossaan kärsi puutetta eikä yksikään elä yltäkylläisyydessä. Tämä on vain ilmeistä oikeudenmukaisuutta.

Älä anna alhaisten hallita ja valvoa niitä, jotka ovat jaloja ja kunnioitettavia, äläkä salli ylevämielisten jäädä halveksittavien ja arvottomien armoille, sillä näin näimme asioiden olevan saapuessamme kaupunkiin (Konstantinopoliin) , ja siitä todistamme. Näimme kaupungin asukkaiden joukossa joitakin, jotka hallitsivat suuria omaisuuksia ja elivät ylenmääräisten rikkauksien ympäröiminä, kun taas toiset olivat hirvittävässä puutteessa ja säälittävässä köyhyydessä. Tämä on täysin sopimatonta yliherruudellesi ja arvotonta asemallesi.

Ota vastaan neuvoni ja pyri hallitsemaan oikeamielisesti ihmisten keskuudessa, jotta Jumala voisi korottaa nimesi ja levittää oikeudenmukaisuutesi mainetta kaikkialle maailmaan. Varo alamaistesi kustannuksella laajentamasta ministereittesi valtaa. Pelkää köyhien^{sivu 52} ja sydämeltään vilpittömäin huokauksia, sillä jokaisen aamun sarastaessa he vaikeroivat tilaansa, ja hallitse heitä lempeästi. He totisesti ovat sinun aarteesi maan päällä. Siispä sinun täytyy varjella aarteitasi niiden hyökkäyksiltä, jotka tahtovat sinulta ryöstää. Ota selvää heidän asioistaan, tutustuen heidän tilaansa joka vuosi, jopa joka kuukausi, äläkä ole niitä, jotka eivät huolehdi velvollisuuksistaan.

Pidä Jumalan erehtymätöntä vaakaa silmäisi edessä ja ikään kuin itsensä Jumalan tykönä seisten punnitse tekosi tuolla vaa'alla elämäsi jokaisena päivänä ja jokaisena hetkenä. Tee tili itsestäsi ennen kuin sinut vaaditaan tilille sinä päivänä, jolloin ainoallakaan ihmisellä ei Jumalan pelosta ole voimaa pysyä pystyssä, päivänä, jolloin välinpitämättömäin sydämet saatetaan vavistuksen valtaan.

Jokaisen kuninkaan kuuluisi olla antelias kuin aurinko, joka vaalii kaiken kasvua suoden kullekin osansa ja jonka siunaukset eivät ole siitä itsestään, vaan ovat hänen säätämiään, joka on kaikkivaltias, kaikkivoipa. Kuninkaan tulisi olla yhtä jalomielinen ja aulis armossaan kuin ovat pilvet, joiden anteliaisuuden sadekuurot lankeavat kaikkeen maahan hänen käskystään, joka on korkein säätäjä, kaikkitietävä.

Varo kokonaan luovuttamasta valtiosi asioita toisen käsiin. Kukaan ei voi suorittaa tehtäviäsi paremmin kuin sinä itse. Siksi saatamme tietoosi viisauden sanamme ja ilmoitamme sen, mikä auttaa sinua siirtymään sorron vasemmalta kädeltä oikeudenmukaisuuden oikealle kädelle ja lähestymään hänen suosionosoitustensa^{sivu 52} välkehtivää valtamerta. Tällaista tietä ovat kulkeneet kuninkaat, jotka elivät ennen sinua, kuninkaat, jotka suhtautuivat alamaisiinsa puolueettomasti ja vaelsivat ehdottoman oikeudenmukaisuuden polkuja.

Sinä olet Jumalan varjo maan päällä. Pyri siis toimimaan tämän ylevän ja majesteettisen aseman arvoisesti. Jos et noudata sitä, mitä olemme sinulle ilmoittanut ja opettanut, olet totisesti halventava tuota suurta ja verratonta kunniaa. Palaja siis ja turvaa täydellisesti Jumalaan, puhdista sydämesi maailmasta ja sen kaikista turhuuksista äläkä anna ainoankaan vieraan rakkauden astua sinne asumaan. Vasta kun vapautat sydämesi senkaltaisen rakkauden vähäisimmästäkin jäljestä, voi Jumalan valon kirkkaus vuodattaa sinne hohdettaan, sillä kenellekään ei Jumala ole antanut kuin yhden sydämen. Totisesti näin on määrätty ja kirjoitettu hänen ikivanhassa kirjassaan. Ja koska ihmissydän, sellaisena kuin Jumala on sen luonut, on yksi ja jakamaton, on sinun pidettävä huoli siitä, että myös sen kiintymyksentunteet ovat yksi ja jakamaton. Pysy siis sydämesi koko kiintymyksellä hänen rakkaudessaan ja tyhjennä se kaikesta muusta rakkaudesta, että hän voisi auttaa sinua vajoamaan ykseytensä valtamereen ja toimimaan ykseytensä uskollisena puolustajana. Jumala on todistajani. Ainut tarkoitukseni ilmoittaessani sinulle nämä sanat on vapauttaa sinut maailman katoavaisuudesta ja auttaa sinua astumaan ikuisen kirkkauden valtakuntaan, jotta voisit, jos Jumala niin suo, kuulua niihin, jotka siellä asuvat ja hallitsevat . . . .

Kuuntele tarkkaavaisesti, oi kuningas, sanoja, jotka olemme sinulle osoittanut. Saata sortaja luopumaan sortovallastaan ja erota vääryydentekijät uskoasi tunnustavien joukosta. Jumalan vanhurskauden kautta! Niin ankarat ovat kohtaamamme koettelemukset olleet, että jokainen niistä kertova kynä joutuu ahdistuksen valtaan. Ei ainutkaan, joka todella uskoo ja puolustaa Jumalan ykseyttä, voi kestää niiden kuvailemisen kuormaa. Niin suuret ovat kärsimyksemme olleet, että yksinpä vihollistemme, saati sitten jokaisen ymmärtäväisen ihmisen silmät ovat vuodattaneet kyyneleitä vuoksemme. Ja kaikki nämä koettelemukset olemme joutunut kokemaan, vaikka olemme kääntynyt puoleesi ja kehottanut kansaa käymään sinun suojaasi, jotta voisit olla niiden linnoituksena, jotka uskovat Jumalan ykseyteen ja sitä puolustavat.

Olenko minä, oi kuningas, milloinkaan ollut sinua kohtaan tottelematon? 0lenko milloinkaan rikkonut ainoatakaan lakiasi vastaan? Voiko yksikään sinua Irakissa edustaneista lähettiläistäsi esittää ainuttakaan todistetta, jonka avulla minun voitaisiin osoittaa olleen sinulle uskoton? Ei, hänen kauttaan, joka on kaikkien maailmoiden Herra! Emme hetkenkään vertaa ole kapinoinut sinua tahi sinun lähettiläitäsi vastaan. Ja suokoon Jumala, ettemme koskaan kapinoikaan sinua vastaan, vaikka osaksemme tulisivat vieläkin kovemmat koettelemukset kuin mitkään tähän mennessä kärsimämme.

^{sivu 54}Päivin ja öin, illoin ja aamuin, me rukoilemme Jumalaa puolestasi, jotta hän armollisesti auttaisi sinua olemaan hänelle kuuliainen ja noudattamaan hänen käskyjään, ja varjelisi sinua jumalattomain joukoilta. Tee siis kuten suvaitset ja kohtele meitä arvosi mukaisesti ja valta-asemaasi vastaavasti. Älä unohda noudattaa Jumalan lakia kaikessa, mitä sitten tahtonetkin saavuttaa, nyt tahi vastaisuudessa. Sano: Ylistetty olkoon Jumala, kaikkien maailmoiden Herra!¹¹

^{sivu 55}

Shaahi Násiri’d-Dínille

^{sivu 57}Oi kuningas! Olin vain ihminen, muiden kaltainen, unessa vuoteellani, kun katso, kaikkein kirkkaimman henkäykset kävivät ylitseni tuoden minulle tiedon kaikesta, mitä ollut on. Tämä ei tule minulta, vaan häneltä, joka on kaikkivaltias, kaikkitietävä. Ja hän käski minun korottaa ääneni maan ja taivaan välillä, ja sen tähden minua kohtasi se, mikä on saanut jokaisen ymmärtäväisen ihmisen kyynelet virtaamaan. Ihmisten keskuudessa vallitsevia tieteitä minä en ole tutkinut, heidän koulujaan minä en ole käynyt. Tiedusta tätä asiaa kaupungista, jossa asuin, jotta vakuuttautuisit, etten ole niitä, jotka puhuvat vilpillisesti. Tämä on vain lehti, johon Herrasi, mahtavan, ylistetyimmän, tahdon tuulet ovat tarttuneet. Voiko se olla hiljaa myrskytuulten tuivertaessa? Ei, kautta hänen, joka on kaikkien nimien ja ominaisuuksien Herra. Ne liikuttelevat sitä niin kuin tahtovat. Ajallinen on kuin olemattomuutta hänen edessään, joka on iäti pysyvä. Hänen kaikkivoittava kutsunsa on saavuttanut minut ja saanut minut kuuluttamaan hänen kunniaansa kaikkien ihmisten keskuudessa. Olin tosiaan kuin kuollut, kun hänen käskynsä ilmoitettiin, mutta Herrasi, armollisen, armahtavaisen tahdon käsi virvoitti minut. Voiko kukaan omasta tahdostaan julistaa sellaista, mikä saa kaikki, niin ylhäiset kuin alhaisetkin,^{sivu 58} nousemaan häntä vastaan. Ei, hänen kauttaan, joka opetti kynälle ikuiset salaisuudet, ei kukaan muu kuin se, jota kaikkivaltiaan, voimallisen armo on vahvistanut. Kaikkein korkeimman kynä puhuu minulle sanoen: Älä pelkää. Ilmoita hänen majesteetilleen shaahille kaikki, mitä on tullut osaksesi. Hänen sydämensä on totisesti Herrasi, armon Jumalan kädessä, niin että oikeudenmukaisuuden ja anteliaisuuden aurinko ehkä syttyy hänen sydämensä taivaanrannalle. Täten on vääjäämättömästi vahvistanut säädöksensä hän, joka on ikiviisas.

Oi kuningas! Katso oikeudenmukaisin silmin tätä nuorukaista. Arvostele sitten totuudellisesti sitä, mikä häntä on kohdannut. Totisesti, Jumala on tehnyt sinusta varjonsa ihmisten keskuuteen ja valtansa merkin kaikille maan päällä asustaville. Tuomitse siis meidän ja niiden kesken, jotka ovat tehneet meille vääryyttä todisteita ja valaisevaa kirjaa tutkimatta. Ne, jotka ovat ympärilläsi, rakastavat sinua oman itsensä tähden, mutta tämä nuorukainen rakastaa sinua sinun itsesi tähden, ainoana toiveenaan ohjata sinut armon istuimen tykö ja kääntää sinut oikeudenmukaisuuden oikean käden puoleen. Sinun Herrasi vahvistaa todeksi sen, mitä ilmoitan.

Oi kuningas! Jos herkistäisit korvasi kirkkauden kynän riipaisevalle äänelle ja ohitsepääsemättömän lootuspuun oksilla Jumalalle, kaikkien nimien luojalle ja maan ja taivaan tekijälle kiitostansa kaiuttavan ikuisuuden kyyhkysen kujerrukselle, saavuttaisit aseman, josta käsin havaitsisit olemassaolon maailmassa^{sivu 59} vain palvotun kirkkautta ja pitäisit omaa valtaasi omaisuudestasi arvottomimpana, jättäen sen sitä halajavalle ja kääntäen kasvosi hänen kasvojensa valosta hehkuvaa taivaanrantaa kohden. Milloinkaan et liioin tahtoisi kantaa hallitsemisen taakkaa paitsi Herraasi, ylistettyä, ylhäisintä auttaaksesi. Silloin korkeuden väkijoukot siunaisivat sinua. Kuinka verraton onkaan tämä korkea-arvoinen asema, voisitpa vain kohota siihen sellaisen yliherruuden voimalla, joka käsitetään Jumalan nimestä syntyneeksi ....

Oi aikakauden kuningas! Näiden pakolaisten katseet ovat kääntyneet kohti kaikkein armollisimman armoa ja kiinnittyneet siihen. Ei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, että näitä kärsimyksiä seuraavat ylimmän armon vuodatukset ja näitä mittaamattomia onnettomuuksia ylitsekuohuvainen onni. Hartaasti kuitenkin toivomme, että hänen majesteettinsa shaahi itse tutkisi näitä asioita ja toisi toivoa sydämiin. Se, mitä olemme sinun majesteetillesi esittänyt, on todellakin omaksi parhaaksesi. Ja Jumala on totisesti riittävä todistajani ....

Kuinka soisinkaan, oi shaahi, että sallisit minun lähettää sinulle sitä, mikä ilahduttaisi silmiä ja tyynnyttäisi sieluja ja vakuuttaisi jokaisen oikeamielisen siitä, että hänen luonaan on kirjan tieto Jolleivät houkkiot olisi olleet torjuvia ja jumaluusoppineet piittaamattomia, olisin minä pitänyt puheen, joka olisi sykähdyttänyt sydämiä kiidättäen ne valtakuntaan, jonka tuulten kuiskinassa kuullaan sanat : ”Ei ole muuta Jumalaa kuin hän.”...

^{sivu 60}Oi shaahi! Olen Jumalan polulla nähnyt, mitä yksikään silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut . . . . Kuinka lukemattomat ovatkaan ne koettelemukset, joita päälleni on satanut ja pian taas sataa. Käyn eteenpäin kasvot kiintyneinä häneen, joka on kaikkivaltias, anteliain, mutta kintereilläni kiemurtaa käärme. Silmäni ovat vuodattaneet kyyneleitä, niin että vuoteeni on kauttaaltaan kastunut. En kuitenkaan murehdi itseni tähden. Kautta Jumalan! Rakkaudesta Herraansa pääni ikävöitsee peitsen iskua. Koskaan en ole ohittanut puuta, jolle sydämeni ei olisi puhunut sanoen : ”Kuinka toivonkaan, että sinut kaadettaisiin minun nimessäni ja ruumiini ristiinnaulittaisiin sinulle Herrani polulla!” . . . Kautta Jumalan! Vaikka väsymys painaisi minua ja nälkä minua riuduttaisi, vaikka paljas kallio olisi vuoteenani ja vainioiden pedot kumppaneinani, en minä valita, vaan kestän kärsivällisesti niin kuin ovat Jumalan, kansojen ikuisen kuninkaan ja luojan voiman avulla kärsivällisesti kestäneet ne, joissa on lujuutta ja uskollisuutta, ja kannan kaikissa olosuhteissa kiitosta Jumalalle. Rukoilemme, että hän hyvyydessään, ylistetty olkoon hän, tämän vankeuden tähden vapahtaisi ihmisten kaulat kahleista ja raudoista ja saisi heidät vilpittömin kasvoin kääntymään kohti hänen kasvojaan, joka on mahtava, antelias. Hän on valmis vastaamaan jokaiselle, joka häntä kutsuu, ja lähellä jokaista, joka etsii hänen yhteyttään.¹²

^{sivu 61}

Amerikan hallitsijoille

^{sivu 63}Oi Amerikan hallitsijat ja sen tasavaltojen päämiehet! Kuunnelkaa, kuinka kyyhkynen laulaa ikuisuuden oksalla: Ei ole muuta Jumalaa kuin minä, ikuisesti oleva, anteeksiantava, anteliain. Kaunistakaa herruuden ohimot oikeudenmukaisuuden ja Jumalan pelon koristeella ja sen pää Herranne, taivaiden luojan muistamisen kruunulla. Näin teitä neuvoo hän, j oka on nimien aamunkoi, hänen määräyksestään, joka on kaikkitietävä, kaikkiviisas. Luvattu on ilmaantunut tässä kirkastetussa asemassa, ja siitä riemuitsevat kaikki olennot, niin näkyväiset kuin näkymättömät. Käyttäkää otollisesti Jumalan päivä. Hänen kohtaamisensa on teille totisesti parempi kuin kaikki, minkä ylle aurinko loistaa, voisittepa sen vain tietää. 0i hallitsijain joukko! Kuulkaa, mitä ylhäisen aamunkoitosta on julistettu: Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin minä, ilmaisun Herra, kaikkitietävä. Tukekaa murtuneita oikeudenmukaisin käsin ja murskatkaa suurellinen sortaja Herranne, säätäjän, viisaimman käskyjen vitsalla.¹³

^{sivu 65}

Kansan valitsemille edustajille kaikissa maissa

^{sivu 67}Oi te kansan valitsemat edustajat kaikissa maissa! Neuvotelkaa keskenänne kiinnittäen huomionne vain siihen, mikä on eduksi ihmiskunnalle ja parantaa sen oloja, jos lienette niitä, jotka harkitsevat asioita huolellisesti. Ajatelkaa maailmaa ihmisruumiina, jota, vaikka se luomishetkellään olikin terve ja täydellinen, ovat kohdanneet moninaisista syistä aiheutuneet vakavat vaivat ja sairaudet. Päiväksikään se ei saanut lievennystä, vaan päinvastoin sen sairaus paheni pahenemistaan sen jouduttua sellaisten taitamattomien lääkäreiden hoidettavaksi, jotka antoivat vapaan vallan omille haluilleen ja erehtyivät kohtalokkaasti. Ja jos joskus yksi tämän ruumiin jäsenistä sattuikin taitavan lääkärin hoidossa paranemaan, jäivät toiset edelleen sairaiksi. Täten teitä opettaa kaikkitietävä, kaikkiviisas.

Tänä päivänä näemme maailman sellaisten hallitsijain armoilla, jotka ovat ylpeydestä niin juopuneita, etteivät pysty selvästi erottamaan omaa parastaan, saati sitten tuntemaan ilmoitusta, joka on näin hämmästyttävä ja haastava. Ja jos joku heistä onkin pyrkinyt parantamaan maailman tilaa, on hänen vaikuttimenaan ollut hänen oma etunsa, tunnustipa hän sen tai ei, ja tämän vaikuttimen arvottomuus on rajoittanut hänen kykyään lääkitä ja parantaa.

^{sivu 68}Se, minkä Herranne on määrännyt koko maailman tervehtymisen tehokkaimmaksi lääkkeeksi ja voimallisimmaksi keinoksi, on sen kaikkien kansojen yhdistyminen yhden ja saman yleismaailmallisen asian, yhden yhteisen uskon suojassa. Tämä on saavutettavissa vain taitavan, kaikkivoivan ja innoittuneen lääkärin avulla. Tämä on totisesti totuus ja kaikki muu on erhettä . . . .¹⁴

^{sivu 69}

Kutsu maailman hengellisille johtajille

^{sivu 71}

Kaikille yhteisesti

^{sivu 73}Oi te hengelliset johtajat! Älkää punnitko Jumalan kirjaa niiden mittapuiden ja tieteiden mukaan, jotka ovat vallitsevina keskuudessanne, sillä kirja itse on ihmisten keskuuteen pantu virheetön vaaka. Tällä täydellisimmällä vaa'alla on punnittava kaikki, mitä maailman kansat ja sukukunnat omistavat, ja sen punnusten mitta olisi tarkistettava sen omaa mittayksikköä käyttäen, jospa sen vain tietäisitte.

Laupeuteni silmä itkee katkerasti tähtenne, koska ette ole tunteneet häntä, jota olette kutsuneet päivin ja öin, aamuin ja illoin. Vaeltakaa, oi ihmiset, lumivalkein kasvoin ja sädehtivin sydämin kohti siunattua, karmosiininpunaista paikkaa, josta Sadratu'l-Muntaha julistaa : ”Totisesti, ei ole muuta Jumalaa kuin minä, kaikkivaltias suojelija, itseoleva.”

Oi te hengelliset johtajat! Kuka teistä voi kilpailla kanssani näkemyksen ja sisäisen tiedon määrässä? Missä on se, joka rohkenee väittää itseään minun veroisekseni ilmaisuvoimassa ja viisaudessa. Ei, Herrani, armeliaimman kautta. Kaikki on maan päältä katoava, mutta nämä ovat Herranne, kaikkivaltiaan, rakastetun kasvot.

Me olemme määrännyt, oi ihmiset, että kaiken oppineisuuden korkein ja perimmäisin päämäärä on tuntea hänet, joka on kaiken tiedon kohde. Katsokaa,^{sivu 74} kuinka te kuitenkin olette antaneet oppineisuutenne verhon lailla erottaa itsenne hänestä, joka on tämän valon aamunkoitto, jonka kautta kaikki kätketty on paljastettu. Jos vain löytäisitte lähteen, josta tämän ilmaisun kirkkaus kumpuaa, te hylkäisitte maailman kansat ja kaiken, mitä he omistavat, ja vetäytyisitte tämän kirkkauden siunatuimman istuimen tykö.

Sano: Tämä on totisesti taivas, jossa äitikirjaa säilytetään, voisittepa sen vain käsittää. Hän itse on saanut kallion huudahtamaan ja palavan pensaan ylentämään äänensä pyhällä maalla kohoavalla vuorella ja julistamaan: ”Valtakunta on Jumalan, ylhäisimmän Herran, kaikkivaltiaan, rakastavan.”

Me emme ole käynyt kouluja emmekä lukenut tutkielmianne. Kuulkaa tämän oppimattoman sanoja, j oilla hän kutsuu teitä Jumalan, ikiolevan, luo. Parempi on tämä teille kuin kaikki maailman kalleudet, voisittepa sen vain ymmärtää.¹⁵

Oi jumaluusoppineitten joukko! Kun säkeeni lähetettiin alas ja selvät merkkini ilmaistiin, tapasimme teidät verhojen takaa. Tämä on totisesti outoa . . . . Olemme reväissyt rikki nuo verhot. Varokaa, ettette eristä ihmisiä vielä toisellakin verholla. Katkaiskaa turhien kuvitelmien kahleet kaikkien ihmisten Herran nimessä älkääkä lukeutuko vilpillisten joukkoon. Jos käännytte Jumalan puoleen ja tunnustatte hänen asiansa, älkää aiheuttako sekasortoa sen piirissä älkääkä^{sivu 75} mitatko Jumalan kirjaa itsekkäiden pyyteittenne mitalla. Tämä on totisesti Jumalan neuvo tähän asti ja tästä eteenpäin . . . . Jos te olisitte uskoneet Jumalaan hänen ilmaistessaan itsensä, eivät ihmiset olisi kääntyneet hänestä pois, eikä meidän osaksemme olisi tullut kaikki se, minkä nyt näette meitä kohdanneen. Pelätkää Jumalaa, älkääkä olko välinpitämättömiä . . . . Tämä asia on saanut kaikki harhakäsityksenne ja epäjumalankuvanne järkkymään . . . . Oi jumaluusoppineitten joukko! Varokaa, ettette te ole syynä kiistoihin maassanne kuten olitte syynä uskon torjumiseen sen varhaisvaiheessa. Saattakaa ihmiset tämän sanan ääreen, joka on saanut kivetkin huutamaan: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkien merkkien sarastuspaikan !” – –Reväiskää verhot rikki niin, että valtakunnan asukkaat kuulevat niiden repeämisen. Tämä on Jumalan käsky sekä menneinä päivinä että tulevien päivien varalle. Autuas on se, joka ottaa vaarin siitä, mihin häntä on kehotettu, mutta voi niitä, jotka ovat välinpitämättömiä.

Oi jumaluusoppineitten joukko! Kuinka kauan pidätte vihan keihäät kohotettuina kohti Bahán kasvoja? Hillitkää kynänne. Sillä katso, kaikkein ylhäisin kynä puhuu maan ja taivaan välillä. Pelätkää Jumalaa älkääkä seuratko pyyteitänne, jotka ovat muuntaneet luomakunnan kasvoja. Puhdistakaa korvanne, että ne kuulevat Jumalan äänen. Kautta Jumalan ! Se on kuin^{sivu 76} tuli, joka tuhoaa verhot, ja kuin vesi, joka pesee puhtaaksi kaikkien maailmankaikkeudessa olevain sielut.

Oi jumaluusoppineitten joukko! Voiko yksikään teistä mitellä voimiaan jumalallisen nuorukaisen kanssa viisauden ja ilmaisemisen näyttämöllä tahi kohota hänen kerallaan sisäisen merkityksen ja tulkitsemisen taivaaseen? Ei, Herrani, armon Jumalan nimessä ! Kaikki ovat tänä päivänä taintuneet Herrasi sanan voimasta. He ovat kuin kuolleita ja elottomia, niitä lukuunottamatta, jotka Herrasi, kaikkivaltias, rajoittamaton, on katsonut hyväksi armahtaa. Kaikkitietävän kasvojen edessä sellainen ihminen on tosiaankin niitä, joille on suotu tietoa. Paratiisin asukkaat ja pyhien tarhojen asujaimet siunaavat häntä illankoitteessa ja aamun sarastaessa. Voiko se, jonka jalat ovat puusta, vastustaa sitä, jonka jalat Jumala on tehnyt teräksestä? Ei, hänen kauttaan, joka valaisee koko luomakunnan!

Asiaa tarkoin tutkiessamme huomasimme, että suurin osa vihollisistamme on jumaluusoppineita . . . . Ihmisten joukossa on niitä, jotka sanoivat: Hän ei tunnusta jumaluusoppineita. Sano: Kautta Herrani! Minä se olin, joka tuhosi epäjumalain kuvat . . . . Me olemme totisesti puhaltanut pasunaan, joka on meidän ylhäisin kynämme, ja katso, hengenmiehet ja oppineet, kirkonmiehet^{sivu 77} ja hallitsijat, vaipuivat tajuttomuuden tilaan, niitä lukuunottamatta, jotka Jumala säästi osoituksena armostansa, ja hän totisesti on anteliain, ikiaikainen.

Oi jumaluusoppineitten joukko! Heittäkää pois turhat uskomukset ja kuvitelmat kääntyen sitten kohti vakaumuksen taivaanrantaa. Vannon Jumalan nimeen ! Teitä ei hyödytä mikään, mitä omistatte, eivät edes kaikki maailman aarteet eikä se johtoasema, jonka olette itsellenne anastaneet. Pelätkää Jumalaa älkääkä kuuluko kadotettuihin . . . . Sano: Oi jumaluusoppineitten joukko! Heittäkää pois kaikki huntunne ja vaippanne. Kuulkaa, mihin kaikkein ylhäisin kynä teitä kutsuu tänä verrattomana päivänä . . . . Teidän joutavain kuvitelmienne johdosta on maailma peittynyt tomuun, ja ne, jotka ovat Jumalaa lähellä, tuntevat sydämissään tuskaa teidän julmuutenne tähden. Pelätkää Jumalaa ja olkaa niitä, jotka tuomitsevat oikeudenmukaisesti.¹⁶

Oi te tiedon sarastuspaikat! Varokaa, ettette päästä itseänne muuttumaan, sillä niin kuin te muututte, niin muuttuvat myös useimmat ihmiset. Tämä on totisesti väärin sekä teitä itseänne että muita kohtaan . . . . Te olette kuin lähde. Jos se turmeltuu, turmeltuvat myös virrat, jotka siitä haarautuvat. Pelätkää Jumalaa ja lukeutukaa vanhurskaisiin. Samaten, jos ihmisen sydän saastuu, saastuvat myös hänen jäsenensä.^{sivu 78} Ja samaan tapaan, jos puun juuret saastuvat, saastuvat myös sen oksat, sen versot, sen lehdet ja sen hedelmät . . . .

Oi jumaluusoppineitten joukko! Vannotan teitä Jumalan nimeen: Olkaa rehellisiä älkääkä omaisuutenne turvin tehkö tyhjäksi totuutta. Tutkikaa vilpittömästi sitä, minkä me olemme lähettänyt alas. Se on totisesti auttava teitä ja johdattava teidät Jumalan, mahtavan, ylhäisen luo. Ajatelkaa ja muistakaa, miten ihmiset Muhammedin, Jumalan apostolin, ilmaantuessa kielsivät hänet. He syyttivät häntä sellaisesta, mikä sai Hengen (Jeesuksen) ylhäisimmässä asemassaan vaikeroimaan ja Uskollisen Hengen valittamaan. Ajatelkaa lisäksi kaikkea sitä, mikä jo ennen häntä kohtasi Jumalan apostoleita ja sanansaattajia sen tähden, mitä epäoikeudenmukaisten kädet ovat tehneet. Jumalan vuoksi me teidät mainitsemme ja muistutamme teitä hänen merkeistään sekä ilmoitamme teille, mitä hänen lähellään oleville on ylhäisimmässä paratiisissa ja ylimmässä taivaassa määrätty, ja minä totisesti olen ilmaisija, kaikkitietävä. Hän on tullut teidän pelastukseksenne ja on kestänyt koettelemuksia, jotta te voisitte pitkin ilmaisun tikkaita kohota ymmärryksen korkeuksiin Tutkikaa vilpittömästi ja oikeamielisesti sitä, mikä on lähetetty alas. Totuuden voimalla se on totisesti teidät ylentävä ja saava teidät näkemään asioita, jotka ovat olleet teiltä salatut, sekä tarjoava teidän juodaksenne hänen helmeilevää viiniänsä.

^{sivu 79}Ne jumaluusoppineet . . . . joita todella kaunistaa tiedon ja vanhurskaan luonteen koru, ovat totisesti kuin maailmaruumiin pää ja kansakuntain silmät. Ihmisten ohjaus on kaikkina aikoina ollut ja yhä on näistä siunatuista sieluista riippuvainen.

Jumaluusoppinut, jonka käytös on vilpitöntä, ja viisas, joka on oikeamielinen, ovat kuin maailmaruumiin henki. Hyvin on sen oppineen, jonka päätä somistaa oikeudenmukaisuuden kruunu ja ohimoa kaunistaa kohtuullisuuden koriste.

Jumaluusoppinut, joka on ylhäisimmän säätäjän nimessä tarttunut kaikkein pyhimpään viiniin ja sitä nauttinut, on kuin maailman silmä. Hyvin on oleva niiden, jotka häntä tottelevat ja muistavat.

Suuri on sen jumaluusoppineen autuus, joka ei ole sallinut tiedon tulla verhoksi itsensä ja kaiken tiedon kohteen välille ja joka itseolevan ilmaantuessa on sädehtivin kasvoin kääntynyt hänen puoleensa. Hänet todellakin luetaan oppineisiin. Paratiisin asukkaat etsivät hänen henkäisynsä siunausta, ja hänen valonsa luo loistoaan kaikille niin taivaassa kuin maan päällä.^{sivu 80} Hänet totisesti luetaan profeettojen perillisiin. Ken hänet näkee, on totisesti nähnyt tosiolevan, ja ken hänen puoleensa kääntyy, on totisesti kääntynyt Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkiviisaan puoleen.¹⁷

Oi jumaluusoppineitten joukko! Tulette huomaamaan, ettei teillä täst'edes ole vähäisintäkään valtaa, sillä me olemme sen teiltä ottanut ja määrännyt sen niille, jotka ovat uskoneet Jumalaan, ainoaan, kaikkivoipaan, kaikkivaltiaaseen, rajattomaan.¹⁸

^{sivu 81}

Paavi Pius IX:lle

^{sivu 83}Oi paavi! Riistä rikki verhot. Hän, joka on Herrain Herra, on tullut pilvien varjoamana, ja Jumala, kaikkivaltias, rajaton, on säädöksensä täyttänyt . . . . Hän on totisesti taas laskeutunut alas taivaasta samoin kuin hän sieltä ensimmäiselläkin kerralla laskeutui. Varo kiistämästä häntä vastaan kuten fariseukset häntä (Jeesusta) vastaan kiistivät, selvää näyttöä tai todistetta esittämättä. Hänen oikealla kädellään virtaavat armon elävät vedet ja hänen vasemmallaan oikeudenmukaisuuden jalo viini, kun taas hänen edellään marssivat paratiisin enkelit hänen tunnusmerkkiensä viirejä kantaen. Varo, ettei mikään nimi erota sinua Jumalasta, maan ja taivaan luojasta. Jätä maailma taaksesi kääntyen kohden Herraasi, jonka kautta koko maailma on tullut valaistuksi . . . . Asustatko sinä palatseissa kun hän, joka on ilmoituksen kuningas, elää asuinsijoista lohduttomimmassa? Jätä palatsit niille, jotka palatseja haluavat, ja käännä iloiten ja riemuiten kasvosi kohti valtakuntaa . . . . Nouse Herrasi, armon Jumalan nimeen maailman kansojen keskuudessa ja tartu luottavaisin käsin elämän maljaan ensin itse siitä juoden ja sitten niille tarjoten, jotka eri uskontojen piiristä sitä kohden kääntyvät . . . .

Muistele häntä, joka oli Henki (Jeesus) ja jonka hänen ilmaantuessaan hänen aikansa oppineimmat hänen^{sivu 84} omassa maassaan tuomitsivat, kun taas mies, joka oli vain kalastaja, uskoi häneen.

Olkaa siis varuillanne, te j oilla on ymmärtäväinen sydän. Sinä olet todellakin yksi hänen nimiensä taivaan auringoista.

Varjele itseäsi, ettei pimeys levitä verhojaan yllesi ja kiedo sinua pois hänen valostaan Ajattele niitä, jotka vastustivat Poikaa (Jeesus) hänen tullessaan heidän tykönsä yliherruudessaan ja voimassaan. Kuinka monet olivatkaan ne fariseukset, jotka kaipasivat hänen kohtaamistaan ja vaikeroivat eroaan hänestä. Ja kuitenkin, hänen tulonsa tuoksun tulvehtiessa heidän ylitseen ja hänen kauneutensa paljastuessa he kääntyivät pois hänestä ja kiistivät häntä vastaan Lukuunottamatta aivan ani harvoja, jotka olivat vailla kaikkea valtaa ihmisten keskuudessa, ei hänen puoleensa kääntynyt kukaan. Mutta tänään jokainen, jolle on annettu valtaa ja suotu herruutta, on ylpeä hänen nimestään. Ajattele myös, kuinka lukuisat ovatkaan tänä päivänä munkit, jotka minun nimessäni ovat eristäytyneet ja jotka määräajan täyttyessä ja meidän paljastaessamme kauneutemme eivät tunteneet meitä, vaikka he kutsuvat minua illan tullen ja aamun koittaessa.

Sana, jonka Poika salasi, on paljastettu. Tänä päivänä se on lähetetty alas ihmistemppelin hahmossa. Siunattu olkoon Herra, joka on Isä. Suurimmassa majesteettiudessaan hän on totisesti tullut kansakuntien keskuuteen. Kääntäkää kasvonne hänen puoleensa, oi te vanhurskaitten joukko . . . . Tänä päivänä Kallio ^{sivu 85}(Pietari) huutaa ja puhkeaa puhumaan, ylistäen Herransa, kaikkiomistavan, kaikkein korkeimman kunniaa, näin sanoen : ”Katso! Isä on tullut ja se, mitä teille luvattiin valtakunnassa, on täyttynyt . . . .” Minun ruumiini ikävöi ristiä ja pääni odottaa peitsen pistoa kaikkein armollisimman polulla, jotta maailma voisi puhdistua rikkomuksistaan . . . .

Oi ylin pappi! Kallista korvasi sille, mitä lahoavain luiden uudistaja sinulle neuvoo hänen kauttaan, joka on hänen ylhäisin nimensä. Myy kaikki kauniit korut, joita omistat, ja uhraa ne Jumalan polulla, sillä hän se on, joka saattaa yön seuraamaan päivää ja päivän yötä. Jätä valtakuntasi kuninkaille ja astu ulos asunnostasi, kohottaen kasvosi kohti Jumalan valtakuntaa, ja maailmasta irrottautuneena kuuluta sitten Herrasi kunniaa maan ja taivaan välillä. Näin on sinua Herrasi, kaikkivaltiaan, kaikkitietävän puolesta käskenyt hän, joka on kaikkien nimien haltija. Kehota kuninkaita näin sanoen: ”Kohdelkaa ihmisiä oikeudenmukaisesti. Varokaa ylittämästä rajoja, jotka kirjassa on säädetty.” Tämä todellakin on sinulle sopivaa. Varo kokoamasta itsellesi maailman tavaraa ja sen kalleuksia. Jätä ne sellaisille, jotka niitä halajavat, ja tartu siihen, mitä sinulle on säätänyt hän, joka on luomakunnan Herra. Jos joku tarjoaisi sinulle maailman kaikki aarteet, kieltäydy niihin katsahtamastakaan. Ole kuten Herrasi on ollut. Näin on ilmoituksen kieli puhunut sen, mistä Jumala on tehnyt luomakunnan kirjan kaunistuksen . . . . Jos säkeitteni viinin huuma sinut valtaa ja päätät astua Herrasi, maan ja taivaan^{sivu 86} luojan valtaistuimen eteen, ota rakkauteni asuksesi ja muistamiseni kilveksesi ja varustukseksesi luottamus Herraan, kaiken voiman ilmaisijaan Totisesti, sadonkorjuun aika on koittanut ja kaikki on erotettu toisistaan. Oikeudenmukaisuuden astioihin hän on varastoinut sen, minkä hyväksi näki, ja heittänyt tuleen sen, mikä on tuleen omiaan. Näin on Herrasi, mahtava, rakastava määrännyt tänä luvattuna päivänä. Hän totisesti säätää, miten häntä miellyttää. Ei ole muuta Jumalaa kuin hän, kaikkivaltias, kaikkivoittava.¹⁹

^{sivu 87}

Eri uskontojen papeille ja seuraajille

Yhtenä aikakautena me puhumme Tooran kansalle kutsuen heitä hänen luokseen, joka on säkeiden ilmaisija ja on tullut hänen luotaan, joka saa ihmiset nöyrästi kumartamaan . . . . Toisena aikakautena puhumme Evankeliumin kansalle sanoen: ”Kaikkein kirkkain on saapunut tässä nimessä, jonka kautta Jumalan henkäys on puhaltanut kaikkien seutujen ylitse!” . . . Toisena aikana taas puhumme Koraanin kansalle sanoen : ”Pelätkää kaikkein armollisinta älkääkä pilkatko häntä, jonka kautta kaikki uskonnot on perustettu.” . . . Tiedä myös, että olemme osoittanut muistiomme maageille ia kaunistanut ne laillamme . . . . Niissä olemme ilmoittanut kaikkien heidän kirjainsa sisältämien viittausten ja vertausten olemuksen. Herra on totisesti kaikkivaltias, kaikkitietävä.²⁰

^{sivu 89}Kaiuta äänesi Siionille, oi Karmel, ja ilmoita iloviesti : Hän, joka oli kuolevaisten silmiltä kätkettynä, on tullut! Hänen kaikkivoittava yliherruutensa on ilmaistu, hänen kaikkikäsittävä kirkkautensa paljastettu. Varo, ettet epäröi etkä horju. Kiiruhda eteenpäin ja kierrä taivaasta laskeutunutta Jumalan kaupunkia, taivaallista Kaabaa, jota ovat palvoen kiertäneet Jumalan suosiossa olevat ja sydämeltään puhtaat sekä korkeimpien enkelien joukko. Oi kuinka kaipaankaan saattaa maailman jokaiseen kolkkaan ja viedä sen jokaiseen kaupunkiin iloviestiä tästä ilmoituksesta, johon Siinain sydän on viehtynyt ja jonka nimeen palava pensas julistaa: ”Jumalalle, Herrain Herralle, kuuluvat maan ja taivaan valtakunnat.” Tämä on totisesti päivä, jona niin maa kuin meri riemuitsevat tästä julistuksesta, päivä, jota varten on talletettu se, minkä Jumala kuolevaisen mielen ja sydämen ymmärryksen ylittävässä armossaan on määrännyt ilmoitettavaksi. Pian Jumala on ohjaava arkkinsa päällesi ja ilmaiseva Bahán kansan, joka on nimien kirjassa mainittu.²¹

Kaikkein ylhäisin laki on koittanut ja Daavidin valtaistuimella hallitsee ikuinen kauneus. Näin on kynäni^{sivu 90} puhunut sen, mistä muinaisten aikain historiat ovat kertoneet. Tällä hetkellä Daavid kuitenkin huutaa voimallisesti sanoen: ” Oi rakastava Herrani! Lue minut niiden joukkoon, jotka ovat pysyneet lujina sinun asiassasi, oi sinä, jonka kautta kasvot ovat tulleet valaistuiksi ja askelet horjahdelleet.”²²

Henkäys on käynyt ja tuulenhenki puhaltanut, ja Siionista on ilmaantunut se, mikä oli salattu, ja Jerusalemista kuullaan Jumalan, ainoan, verrattoman, kaikkitietävän ääni.²³

Kuulkaa Daavidin laulua. Hän sanoo: ”Kuka johdattaa minut vahvaan kaupunkiin?” Vahva kaupunki on 'Akka, joka on nimitetty kaikkein suurimmaksi vankilaksi ja jossa ”on linnoitus ja mahtavat vallit” . . . . Tutkikaa, mistä Jesaja on kirjassaan puhunut. Hän sanoo: ”Nouse korkealle vuorelle, oi Siion, joka tuot ilosanoman. Korota voimakkaasti äänesi, oi Jerusalem, joka tuot ilosanoman. Korota voimakkaasti äänesi, äläkä pelkää. Sano Juudan kaupungeille: 'Katso, teidän Jumalanne. Katso, Herra Jumala tulee voimallisella kädellä ja hänen käsivartensa hallitsee hänen puolestaan.'” Tänä päivänä kaikki merkit ovat ilmestyneet. Suuri kaupunki on laskeutunut taivaasta ja Siion vapisee^{sivu 91} ja riemuitsee Jumalan ilmoituksesta, sillä j oka taholta se on kuullut Jumalan äänen.²⁴

Oi kristittyjen joukko! Olemme jo aiemmin ilmoittanut teille itsemme ettekä te minua tunteneet. Tämä on uusi tilaisuus, joka teille annetaan. Tämä on Jumalan päivä, kääntykää hänen puoleensa Rakastettu ei soisi intohimojenne tulen teitä tuhoavan. Jos te joutuisitte hänestä kuin verholla erotetuiksi, johtuisi tämä vain omasta uppiniskaisuudestanne ja tietämättömyydestänne. Te puhutte minusta, mutta ette minua tunne. Te kutsutte minua, mutta ette välitä ilmoituksestani . . . . Oi Evankeliumin kansa! Ne, jotka eivät olleet valtakunnassa, ovat nyt käyneet siihen sisälle, mutta teidän me näemme tänä päivänä vitkastelevan porteilla. Reväiskää verhot rikki Herranne, kaikkivaltiaan, anteliaimman voimalla ja käykää sitten minun nimessäni sisälle valtakuntaan. Näin teitä käskee hän, joka tahtoo teille ikuista elämää . . . . Me näemme teidät pimeydessä, oi valtakunnan lapset. Tämä ei totisesti ole teidän arvoistanne Pelkäättekö te tekojanne valon kasvojen edessä? Suunnatkaa kulkunne hänen luokseen . . . . Totisesti hän (Jeesus) sanoi: ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” Tänä päivänä me kuitenkin sanomme: ”Seuratkaa minua, jotta voisin tehdä teistä ihmiskunnan elvyttäjiä.”²⁵

^{sivu 92}Totisesti me olemme tullut teidän tähtenne ja kantanut maailman ahdistukset teidän pelastukseksenne. Pakenetteko häntä, joka on uhrannut elämänsä, jotta te saisitte elämän. Pelätkää Jumalaa, oi Hengen (Jeesuksen) seuraajat, älkääkä astuko jokaisen kauaksi harhautuneen jumaluusoppineen jälkiä Avatkaa sydäntenne ovet. Totisesti niiden ulkopuolella odottaa hän, joka on Henki (Jeesus). Miksi pysyttelette kaukana hänestä, joka tahtoo johdattaa teidät loistavan paikan luo? Sano: Me olemme totisesti avannut teille valtakunnan portit. Salpaatteko te talojenne ovet minun kasvojeni edessä? Tämä on totisesti hirvittävä erehdys.²⁶

Oi patriarkkain joukko! Hän, joka teille kirjoituksissa luvattiin, on tullut. Pelätkää Jumalaa älkääkä seuratko harhauskoisten turhia kuvitelmia. Luopukaa kaikesta, mitä omistatte, ja tarttukaa lujasti Jumalan muistioon hänen ylhäisen voimansa avulla. Parempi on tämä teille kuin kaikki mitä omistatte. Tästä todistaa jokainen ymmärtävä sydän ja jokainen oivaltava ihminen. Ylpeilettekö te minun nimestäni ja kuitenkin erottaudutte kuin verholla minusta? Tämä on totisesti outoa!

Oi arkkipiispain joukko! Hän, joka on kaikkien ihmisten Herra, on ilmaantunut. Ohjauksen lakeudelta^{sivu 93} hän kutsuu ihmiskuntaa, kun taas teidät katsotaan kuuluviksi kuolleisiin. Suuri on hänen siunauksensa, joka on herännyt Jumalan henkäykseen ja noussut kuolleista tämän loistavan nimen suojassa.

Oi piispain joukko! Vavistus on vallannut maan kaikki sukukunnat ja hän, joka on iankaikkinen Isä, kutsuu voimallisesti maan ja taivaan välillä. Siunattu on korva, joka on kuullut, ja silmä, joka on nähnyt, ja sydän, joka on kääntynyt hänen puoleensa, joka on kaikkien palvonnan kohde niin taivaissa kuin maan päällä . . . .

Oi piispain joukko! Te olette minun tietoni taivaan tähdet. Armoni ei antaisi teidän pudota maahan. Mutta oikeudenmukaisuuteni julistaa: ”Näin on Poika (Jeesus) säätänyt!” Eikä milloinkaan voida muuttaa mitään siitä, mikä on hänen tahrattomasta, rehellisestä, luotettavasta suustaan lähtenyt. Totisesti, kellot kaikaavat minun nimeäni ja vaikeroivat minun vuokseni, mutta henkeni riemuitsee ilmeisellä ilolla. Rakastetun ruumis ikävöitsee ristiä, hänen päänsä halajaa keihästä kaikkein armollisimman polulla. Sortajan valta ei voi mitenkään häntä pidättää päämäärästään . . . . Pudonneet ovat tiedon taivaan tähdet, ne, jotka esittävät tuntemiaan todisteita osoittaakseen^{sivu 94} minun asiani totuuden ja ylistävät Jumalaa minun nimessäni. Mutta minun tullessani majesteettiudessani heidän luokseen he kääntyivät pois minusta. He ovat totisesti niitä, jotka ovat pudonneet. Tästä Henki (Jeesus) ennusti tullessaan tuomaan totuutta, mutta juutalaiset oppineet pilkkasivat häntä tehden lopulta sen, mikä sai Pyhän Hengen vaikeroimaan ja Jumalaa lähellä olevain silmät vuodattamaan kyyneleitä.²⁷

Oi pappien joukko! Jättäkää kellot ja käykää sitten ulos kirkoistanne. Tänä päivänä teidän tehtävänne on kansojen keskuudessa voimallisesti julistaa kaikkein ylhäisintä nimeä. Oletteko mieluummin vaiti, vaikka jokainen kivi ja jokainen puu huutaa voimakkaasti: ”Herra on saapunut suuressa kirkkaudessaan.” – –Hän, joka kutsuu ihmisiä minun nimessäni, on totisesti minusta ja on ilmaiseva sellaista, mikä ylittää kaikkien maan päällä olevain vallan Antakaa Jumalan henkäyksen herättää teidät. Se on totisesti tulvehtinut maailman ylle. Hyvin on hänen, joka on tuntenut sen tuoksun ja liittynyt varmasti vakuuttuneiden joukkoon . . . .

Oi pappien joukko! Tilinteonpäivä on koittanut, päivä, jona hän, joka oli taivaassa, on saapunut. Hän se totisesti on, joka teille on luvattu Jumalan, pyhän,^{sivu 95} kaikkivaltiaan, ylistetyimmän kirjois1sa. Kuinka kauan vaellatte välinpitämättömyyden ja harhauskon erämaassa ? Kääntykää kaikesta sydämestänne kohden Herraanne, anteeksiantavaa, laupiasta.²⁸

Oi munkkien joukko! Älkää sulkeutuko kirkkoihin ja luostareihin. Tulkaa esiin minun suostumuksellani ja tehkää sitä, mikä on hyödyksi niin teidän kuin muiden ihmisten sieluille. Näin teitä kehottaa Tilinteonpäivän kuningas. Sulkeutukaa minun rakkauteni linnoitukseen . . . . Tämä on totisesti soveliasta sulkeutumista, olisittepa vain niitä, jotka sen ymmärtävät. Joka sulkeutuu johonkin rakennukseen on todella kuin kuollut. Ihmisen tulee tehdä sitä, mikä on hyödyksi kaikille luoduille, ja ken ei kanna hedelmää, on omiaan tuleen heitettäväksi. Näin teitä neuvoo Herranne, ja hän on totisesti kaikkivaltias, anteliain. Astukaa aviosäätyyn, niin että teidän jälkeenne olisi toinen täyttämässä paikkanne. Olemme kieltänyt teiltä vilpilliset teot, emme sitä, mikä todistaa uskollisuudesta. Oletteko takertuneet itse asettamiinne säädöksiin hyläten Jumalan säädökset? Pelätkää Jumalaa älkääkä kuuluko ymmärtämättömiin. Ellei ihmistä olisi, kuka silloin muistaisi minua maassani ja kuinka olisivat nimeni ja ominaisuuteni voineet tulla ilmaistuiksi? Pohtikaa tätä älkääkä olko niitä, jotka ovat kietoutuneet verhoihin ja vaipuneet sikeään uneen. Hän, joka ei avioon käynyt (Jeesus), ei löytänyt paikkaa,^{sivu 96} missä asua tai minne päänsä kallistaa, niiden asiain tähden, mitä pettureiden kädet olivat aikaansaaneet. Hänen hurskautensa ei perustu siihen, mihin te uskotte tai kuvittelette sen perustuvan, vaan siihen, mitä me omaamme. Anokaa, että voisitte ymmärtää hänen asemansa, joka on korkeammalla kaikkien maan asujainten kuvitelmia. Siunatuita ovat ne, jotka tämän käsittävät.²⁹

Oi munkkien joukko! Jos päätätte seurata minua, teen teistä valtakuntani perillisiä. Ja jos rikotte minua vastaan, minä pitkämielisyydessäni kestän sen kärsivällisesti, sillä minä olen totisesti aina-anteeksiantava, armollinen . . . . Beetlehem on herännyt Jumalan henkäyksestä. Kuulemme sen äänen lausuvan: ” Oi armeliain Herra! Minne onkaan sinun suuri kirkkautesi asettunut? Läsnäolosi suloiset tuoksut ovat virvoittaneet minua, riuduttuani sitä ennen erossani sinusta. Ylistys olkoon sinulle siitä, että olet kohottanut verhot saapuen voimalla silminnähtävässä kirkkaudessasi.” Me huusimme hänelle majesteettiuden ja yliherruuden pyhätön takaa : ”Oi Beetlehem! Tämä valo on noussut idästä ja vaeltanut länteen saapuen luoksesi elämänsä illassa. Sano siis minulle: Tuntevatko pojat isän ja tunnustavat hänet, vai kieltävätkö he hänet kuten ihmiset aiemmin hänet (Jeesuksen) kielsivät?” Tällöin Beetlehem huudahti sanoen: ” Sinä olet totisesti kaikkitietävä, kaikesta perillä oleva.”³⁰

^{sivu 97}Ajatelkaa myös, miten monet ovatkaan tänä aikana munkit, jotka ovat minun nimessäni kirkkoihinsa sulkeutuneet, mutta jotka määräajan koittaessa ja meidän ilmaistessamme heille kauneutemme eivät minua tunteneet, vaikka kutsuivat minua aamunkoitteessa ja iltahetkenä.³¹

Luetteko te Evankeliumia ja kuitenkin kieltäydytte tunnustamasta kaikkein ylhäisintä Herraa? Tämä ei todellakaan ole teidän arvonne mukaista, oi oppineiden joukko! . . . Kaikkein armollisimman tuoksut ovat tulvehtineet yli koko luomakunnan. Autuas se, joka on jättänyt pyyteensä ja lujin ottein tarttunut ohjaukseen.³²

Ettekö ole tutkineet Koraania? Lukekaa sitä voidaksenne löytää totuuden, sillä tämä kirja on totisesti suora tie. Se on Jumalan tie kaikille niin taivaissa kuin maan päällä. Jos ette olekaan tutkineet Koraania, Bayánia ei silti voida pitää teille vieraana. Katsokaa, se on avoinna silmäinne edessä. Lukekaa sen säkeitä voidaksenne luopua sellaisista teoista, jotka saavat Jumalan sanansaattajat murehtimaan ja vaikeroimaan.

Kiiruhtakaa ulos hautakammioistanne. Kuinka kauan te aiotte nukkua? Jo toisen kerran on pasunaan^{sivu 98} puhallettu. Ketä te katsottekaan? Tämä on teidän Herranne, armon Jumala. Nähkää, kuinka kiellätte hänen merkkinsä ! Maa on järähtänyt suurella järistyksellä ja singonnut esiin kuormansa. Ettekö sitä myönnä? Sano: Ettekö huomaa, miten vuoret ovat muuttuneet kuin villahahtuvaisiksi, miten ihmiset ovat joutuneet ankaraan ahdistukseen Jumalan asian valtaisan majesteettiuden edessä? Katsokaa, kuinka heidän talonsa ovat tyhjiä raunioita ja he itse hukkunut joukko.

Tänä päivänä kaikkein armeliain on astunut alas tiedon pilvissä, silminnähtävään yliherruuteen verhoutuneena. Hyvin hän tuntee ihmisten teot. Hänen kirkkaudestaan ei kukaan voi erehtyä, voisittepa sen vain käsittää. Jokaisen uskonnon taivas on reväisty kahtia ja inhimillisen ymmärryksen maa halkaistu, ja Jumalan enkelten nähdään astuvan alas. Sano: Tämä on keskinäisen petoksen päivä; mihinkä siis pakenette? Vuoret ovat kadonneet ja taivaat kääritty kokoon ja koko maa on hänen lujassa otteessaan, voisittepa sen vain ymmärtää. Kuka siis voi teitä varjella? Ei kukaan, kautta kaikkein armeliaimman. Ei kukaan muu kuin Jumala, kaikkein voimallisin, kaikkein loistavin, suosiollisin. Jokainen vaimo, joka on kantanut kuormaa kohdussaan, on menettänyt kuormansa. Näemme ihmiset joupuneina tänä päivänä, päivänä, jolloin ihmiset ja enkelit on koottu yhteen.

Onko olemassa epäilystäkään Jumalasta? Katsokaa, kuinka hän on astunut alas armonsa taivaasta, väkevyyteen vyötettynä ja yliherruuteen verhottuna. Onko epäilystäkään hänen merkeistään? Avatkaa silmänne^{sivu 99} ia tutkikaa hänen selviä todisteitaan. Paratiisi on oikealla kädellänne, tuotuna lähellenne, kun taas helvetti on saatettu hehkumaan. Katsokaa sen ahnasta liekkiä. Kiirehtäkää käymään paratiisiin, osoituksena armostamme teitä kohtaan, ja juokaa kaikkein armeliaimman käsistä viiniä, joka totisesti on elämää.³³

Hänen nimessään, joka on ylhäinen ilmaisija! Kaikkein armollisin on tullut eittämättömään yliherruuteen verhoutuneena. Vaaka on valittu ja kaikki maan asukkaat on saatettu kokoon. Pasunaan on puhallettu,

ja katso, kaikkien silmät ovat tuijottaneet kauhusta, ja kaikkien taivaissa ja maan päällä asuvaisten sydämet ovat vavisseet, paitsi niiden, jotka Jumalan säkeiden henkäys on herättänyt ja jotka ovat kaikesta irrottautuneet.

Tänä päivänä maa julistaa julki viestinsä. Sitä raskauttavat vääryydentekijät, voisittepa sen vain tajuta. Turhien kuvitelmain kuu on halaistu ja taivas syöksenyt sankkaa savua. Näemme ihmiset maahan masennettuina, joutuneina Herrasi, kaikkivaltiaan, kaikkivoimaisen pelon valtaan. Airut on antanut kuulutuksensa ja ihmisiä on temmaistu pois, niin suuri on ollut hänen vihansa vimma. Vasemman käden puoleinen väki valittaa ja vaikeroi. Oikean puoleinen oleskelee ylhäisillä asuinsijoilla, juoden kaikkein armollisimman käsistä viiniä, joka on todella elämää, ja he totisesti ovat autuaita.

^{sivu 100}Maa on järähdellyt ja vuoret vajonneet ja enkelit, rivi rivin jälkeen, käyneet eteemme. Useimmat ihmiset ovat päihtymyksessänsä hämmentyneitä ja kasvoillaan he kantavat vihan merkkejä. Näin me olemme saattanut yhteen vääryydentekijät. Näemme heidän rientävän epäjumalansa luo. Sano: Tänä päivänä ei kukaan säästy Jumalan säädökseltä. Tämä on totisesti kohtalokas päivä. Osoitamme heille ne, jotka johtivat heidät harhaan. He näkevät heidät vaan eivät heitä tunne. Heidän silmänsä ovat humalan sumentamat; he ovat totisesti sokeata joukkoa. Heistä todistavat heidän lausumansa herjaukset; ne on tuominnut Jumala, apu hädässä, itseoleva. Paholainen on lietsonut syntiä heidän sydämiinsä ja heitä ahdistaa piina, jota kukaan ei voi poistaa. He kiirehtivät jumalattomain tykö, väärintekijäin leimalla merkittyinä. Sellaiset ovat heidän tekonsa.

Sano: Taivaat on kääritty kokoon ja maa on hänen lujassa otteessaan, ja turmeltuneita on tartuttu otsakiehkuraan, eivätkä he sittenkään käsitä. He juovat saastaista vettä eivätkä sitä tiedä. Sano: Huuto on kajahtanut ja ihmiset ovat käyneet ulos haudoistansa ja ylösnoustessaan tuijottavat typertyneinä ympärillensä. Jotkut ovat kiiruhtaneet kohti armon Jumalan kartanoa, toiset kaatuneet kasvoilleen helvetin tuleen, toiset taas joutuneet tyrmistyksen valtaan. Jumalan säkeet on ilmoitettu, mutta he ovat kääntyneet niistä pois. Hänen todistuksensa on ilmaistu, mutta he eivät sitä tiedä. Ja heidän katsellessaan kaikkein armollisimman kasvoja muuttuvat heidän omat kasvonsa murheisiksi,^{sivu 101} vaikkakin he yhä ilakoivat. He rientävät kohti helvetin tulta, erehtyen pitämään sitä valona. Kaukana Jumalasta olkoon kaikki, mitä he niin mieluusti kuvittelevat. Sano: Riemuitsettepa te siitä tahi ratkeatte raivosta, taivaat on halkaistu kahtia ja Jumala on astunut alas loistavaan yliherruuteen verhottuna. Kaikkien luotujen kuullaan julistavan: ” Valtakunta on Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkitietävän, kaikkiviisaan.”³⁴

Oi Persian jumaluusoppineitten joukko! Minun nimessäni te olette tarttuneet ihmiskunnan ohjaksiin ja suhteenne minuun on suonut teille kunniasijat. Minun ilmaistessani itseni te kuitenkin käännyitte minusta pois ja toimitte tavalla, joka on saanut jokaisen minut tunteneen vuodattamaan kyyneleitä. Pian katoaa kaikki, mitä omistatte, ja teidän kunnianne muuttuu mitä kurjimmaksi alennukseksi, ja te saatte kohdata rangaistuksen siitä, mitä olette tehneet, kuten Jumala, säätäjä, viisain on määrännyt.³⁵

Oi te Kaupungin jumaluusoppineet! Me tulimme luoksenne tuomaan totuutta, mutta te ette siitä välittäneet. Minusta te olette kuin kuolleita, oman itseytenne verhoihin kietoutuneita. Te ette etsineet meidän läheisyyttämme kun se olisi ollut teille parempi^{sivu 102} kaikkia muita tekojanne . . . . Tietäkää, että jos johtajanne, joille teidän tulee osoittaa uskollisuutta ja joista olette ylpeät, joiden nimiä mainitsette päivin ja öin ja joiden askeleista etsitte ohjausta - tietäkää, että jos he olisivat eläneet tänä päivänä, he olisivat kokoontuneet minun ympärilleni eivätkä olisi minusta eronneet, olipa sitten ilta tahi aamu. Te sen sijaan ette kääntäneet kasvojanne minun kasvojeni puoleen, ette edes hetkiseksi, vaan kävitte korskeiksi suhtautuen välinpitämättömästi tähän vääryyttäkärsineeseen, jolle ihmiset ovat tuottaneet tuskaa kohdellen häntä, miten ovat mielineet. Te ette ottaneet selvää minun tilastani ettekä tutustuneet siihen, mitä osakseni tuli. Siten te olette riistäneet itseltänne pyhyyden tuulahdukset ja armon henkäykset, jotka puhaltavat tästä loistavasta, kirkkaana erottuvasta paikasta. Minusta näyttää, että te olette takertuneet ulkonaisiin seikkoihin sisäiset seikat unhottaen ja että puhutte sellaista, mitä ette tee. Nimiä te rakastatte ja olette ilmeisesti täysin niille omistautuneet. Tästä syystä te mainitsette johtajainne nimiä. Mutta jos joku heidän vertaisensa tahi heitä korkeampi ilmaantuisi keskuuteenne, te pakenisitte häntä. Heidän nimiensä avulla te olette ylenneet ja vakiinnuttaneet asemanne, niiden ansiosta te elätte ja menestytte. Mutta jos johtajanne ilmaantuisivat uudelleen keskuuteenne, te ette luopuisikaan omasta johtajuudestanne, ette kääntyisi heidän puoleensa ettekä suuntaisi kasvojanne heitä kohden. Me tapasimme teidät niin kuin tapasimme useimmat ihmiset, palvomasta nimiä, joita mainitsevat elämänsä^{sivu 103} päivinä ja joissa heidän ajatuksensa askartelevat. Niin pian kuitenkin kun näiden nimien kantajat ilmestyvät, he kieltävät heidät ja kääntävät heille selkänsä . . . . Tietäkää, että tänä päivänä eivät ajatuksenne, ei Jumalan muistamisenne eikä häneen turvaamisenne, eivät hartaudenharjoituksenne eikä valvomisenne ole Jumalalle otolliset, ellei tämä palvelija katso teidän uudestisyntyneen, voisittepa sen vain tajuta.³⁶

Teidän tähtenne Apostoli (Muhammed) valitti ja Tahraton (Fatima) vaikeroi, ja maat autioituivat ja pimeys laskeutui kaikkien seutujen ylle. Oi jumaluusoppineitten joukko! Teidän tähtenne kansa joutui alennukseen ja Islamin lippu laskettiin ja sen mahtava valtaistuin kukistettiin. Joka kerran kun joku ymmärtäväinen on yrittänyt pysyä uskollisena sille, mikä ylentäisi Islamin, te olette tuoneet julki paheksuntanne ja siten estäneet häntä pääsemästä päämääräänsä ja niin on maa pysynyt syvään rappioon vajonneena.³⁷

Kaikista maailman kansoista on Persian kansa ollut ja yhä vielä on se, joka on enimmin menettänyt. Minä vannon ilmaisun aamutähden kautta, joka korkeimmassa kirkkaudessaan loistaa maailman ylle t Tuossa maassa kaikuvat saarnastuolien valitukset taukoamatta. Jo varhain nämä valitukset kuultiin Tá’n maassa ^{sivu 104}(Teheranissa), sillä Persiassa ovat saarnastuolit, jotka on pystytetty tosiolevan muistamiseksi – ylistetty olkoon hänen kunniansa – nyt muuttuneet paikoiksi, joissa herjataan häntä, joka on maailmoiden toivo.³⁸

Tänä päivänä maailma on tulvillaan ikuisen kuninkaan ilmoituksen viitan tuoksuja . . . ja kuitenkin he (jumaluusoppineet) ovat kokoontuneet yhteen, sijoittuneet istuimilleen ja puhuneet sellaista, mikä saattaisi häpeään eläimenkin saati sitten ihmisen. Jos he ymmärtäisivät yhdenkään tekonsa ja tajuaisivat, mitä pahaa se on aikaansaanut, he oman kätensä kautta toimittaisivat itsensä viimeiselle asuinsijalleen.³⁹

Oi jumaluusoppineitten joukko! . . . Hylätkää se, mitä omistatte, vaietkaa ja sitten kuulkaa, mitä ylevyyden ja majesteettiuden kieli kuuluttaa. Miten monet ovatkaan ne hunnutetut palvelijattaret, jotka ovat uskoen kääntyneet puoleeni, ja miten lukuisat ne turbaanin käyttäjät, jotka ovat jääneet minusta eroon menneitten sukupolvien jälkiä seuraten.⁴⁰

Oi ylipapit! Teille on annettu korvat kuulla hänen salaisuuttaan, joka on itseoleva, ja silmät häntä katsoa.^{sivu 105} Miksi siis pakenette? Verraton ystävä on ilmaistu. Hän julistaa sitä, missä on pelastus. Oi ylipapit ! Jos te havaitsisitte ymmärryksen ruusutarhasta tulvehtivan tuoksun, ette etsisi ketään muuta kuin häntä, ja tuntien ikiviisaan ja verrattoman hänen uudessa asussaan te kääntäisitte silmänne pois maailmasta ja kaikista sitä etsivistä, ja nousisitte häntä auttamaan.⁴¹

Mitä ikinä kirjoissa on ilmoitettu, on nyt paljastettu ja selvitetty. Merkit on joka taholta ilmaistu. Kaikkivaltainen kutsuu tänä päivänä julistaen ylimmän taivaan ilmestymistä.⁴²

Tänä päivänä eivät ylipapit voi käskeä eivätkä käyttää valtaansa. Kirjassanne kerrotaan, että sinä päivänä ylipapit eksyttävät ihmisiä ja estävät heitä vetäytymästä hänen tykönsä. Todellinen ylipappi on se, joka on nähnyt valon ja rientänyt rakastetun luokse johtavalle polulle.⁴³

Oi ylipapit! Pilvien takaa on ojentunut kaikkivaltiaan käsi, katsokaa sitä uusin silmin. Paljastetut ovat hänen yliherruutensa ja suuruutensa merkit, tarkastelkaa niitä puhtain silmin . . . . Sano: Oi ylipapit ! Minun^{sivu 106} nimeni tähden teitä kunnioitetaan ja kuitenkin te minua kavahdatte. Temppelin ylipappeja te olette. Sillä jos te olisitte olleet kaikkivaltiaan ylipappeja, te olisitte liittyneet häneen ja olisitte hänet tunteneet . . . . Sano: Oi ylipapit! Tänä päivänä eivät ainoankaan ihmisen teot ole otolliset, ellei hän luovu ihmiskunnasta ja kaikesta, mitä ihmiset omistavat, ja suuntaa kasvojaan kaikkivaltiaan puoleen.⁴⁴

^{sivu 107}

Suuri ilmoitus ihmiskunnalle

Maailman kansoille ja sukukunnille ennaltamäärätty aika on nyt koittanut. Täyttyneet ovat kaikki pyhissä kirjoituksissa mainitut Jumalan lupaukset. Siionista on lähtenyt Jumalan laki, ja Jerusalem ja sen kunnaat ja kukkulat ovat tulvillaan hänen ilmoituksensa kirkkautta. Onnellinen on se ihminen, joka sydämessään pohtii sitä, mitä Jumala, apu hädässä, itseoleva on ilmoittanut. Ajatelkaa tätä, oi te Jumalan rakastetut, ja herkistäkää korvanne hänen sanallensa, että te hänen armostaan ja laupeudestaan voisitte kylläksenne juoda järkähtämättömyyden kristallinkirkkaista vesistä sekä tulla lujiksi ja horjumattomiksi kuin vuori hänen asiassaan.⁴⁵

Totisesti sanon, että tämä on se päivä, jolloin ihmiskunta voi nähdä luvatun kasvot ja kuulla hänen äänensä. Jumalan kutsu on kajahtanut ja hänen kasvojensa valo koittanut ihmisten ylle. Jokaisen ihmisen tulee sydämensä taulusta puhdistaa joka ainoan turhan sanan jälki ja avoimin ja ennakkoluulottomin mielin tutkia hänen ilmoituksensa merkkejä, hänen tehtävänsä todisteita ja hänen kirkkautensa tunnuksia.

^{sivu 110}Suuri on totisesti tämä päivä! Että siihen on kaikissa pyhissä kirjoissa viitattu Jumalan päivänä, todistaa sen suuruudesta. Jokaisen Jumalan profeetan, jokaisen Jumalan sanansaattajan sielu on tätä verratonta päivää janonnut. Samoin ovat kaikki maan sukukunnat sitä ikävöineet. Mutta tuskin oli hänen ilmoituksensa aamutähti koittanut hänen tahtonsa taivaalle, kun jo tavattiin ymmällään ja piittaamattomina kaikki, paitsi ne, joita kaikkivaltias katsoi hyväksi johdattaa.

Oi sinä, joka olet minua muistanut! Mitä synkin verho on erottanut maailman kansat hänen kirkkaudestaan ja estänyt heitä kuulemasta hänen kutsuaan. Suokoon Jumala, että ykseyden valo ympäröisi kaiken maan ja että sinetti ” Valtakunta on Jumalan” voitaisiin leimata sen kaikkien kansojen otsaan.⁴⁶

Oi te ihmislapset! Perustarkoitus, joka elähdyttää Jumalan uskoa ja hänen uskontoaan, on suojata ihmiskunnan etuja, kehittää sen ykseyttä ja vaalia rakkauden ja toveruuden henkeä ihmisten kesken. Älkää siis antako sen muuttua eripuraisuuden ja riitojen, vihan ja vihamielisyyden lähteeksi. Tämä on suora tie, kiinteä ja järkähtämätön perusta. Mitä ikinä tälle perustalle pystytetään, sen kestävyyttä eivät maailman muutokset ja vaiheet voi milloinkaan vähentää eikä lukemattomain vuosisatain kiertokulku horjuttaa sen rakennetta. Me toivomme, että maailman hengelliset johtajat ja sen hallitsijat nousisivat yhteisvoimin^{sivu 111} uudistamaan tätä ajanjaksoa ja korjaamaan sen kohtaloita. Ajan tarpeita harkittuaan he neuvotelkoot keskenään ja innokkaan ja perusteellisen pohdinnan jälkeen antakoot sairaalle ja kovia kokeneelle maailmalle sen kaipaamaa hoitoa Vallanhaltijat ovat velvolliset noudattamaan kohtuutta kaikessa. Sillä se, mikä ylittää kohtuuden rajat, lakkaa vaikuttamasta suotuisasti. Ajatelkaapa vain sellaisia asioita kuin vapaus ja sivistys, tahi muut samansuuntaiset kysymykset. Miten suopeasti ymmärtäväiset ihmiset niihin suhtautunevatkin, on niillä kuitenkin äärimmäisyyteen vietyinä vahingollinen vaikutus ihmisiin . . . . Suokoon Jumala, että maailman kansat hallitsijainsa sekä viisaittensa ja oppineittensa jalojen ponnistusten avulla saataisiin tajuamaan oma parhaansa. Kuinka kauan ihmiskunta pysyy uppiniskaisuudessaan? Kuinka kauan saa vääryys jatkua? Kuinka kauan saavat sekasorto ja hämminki vallita ihmisten keskuudessa? Kuinka kauan saa eripuraisuus kuohuttaa yhteiskuntaa? Valitettavasti toivottomuuden tuulet puhaltavat joka taholta, ja riitaisuudet, jotka repivät ja ahdistavat ihmiskuntaa, lisääntyvät päivä päivältä. Lähestyväin mullistusten ja sekasorron merkit voidaan jo nyt havaita, sillä vallitseva järjestelmä vaikuttaa surkean vajavaiselta. Rukoilen Jumalaa, ylistetty olkoon hänen kirkkautensa, että hän armollisesti havahduttaisi maailman kansat, sallisi heidän toimintansa tavoitteiden koitua heidän parhaaksensa ja auttaisi heitä tekemään sitä, mikä on heidän asemansa arvoista.⁴⁷

^{sivu 112}Oi maailman kamppailevat kansat ja sukukunnat! Kääntäkää kasvonne kohden ykseyttä ja suokaa sen valon kirkkauden luoda teille loistoaan. Kokoontuka,1 yhteen ja päättäkää Jumalan itsensä tähden kitkeä pois kaikki, mikä synnyttää kiistoja keskuudessanne. Silloin maailman suuren valonlähteen kirkkaus ympäröi kaiken maan ja sen asukkaat tulevat yhden valtakunnan kansalaisiksi ja yhden ja saman valtaistuimen haltijoiksi. Elämänsä varhaisista vuosista asti tämä vääryyttäkärsinyt on vaalinut vain tätä toivetta ja on hän vastakin vain sitä vaaliva. Ei voi olla vähäisintäkään epäilystä siitä, että maailman kansat, mihin rotuun tahi uskontoon he kuulunevatkin, saavat innoituksensa samasta taivaallisesta lähteestä ja ovat saman Jumalan alamaisia. Niiden määräysten erilaisuus, joiden alaisuudessa he asuvat, tulisi nähdä niiden ilmaisemisen ajankohdan erilaisista tarpeista ja vaatimuksista aiheutuvana. Muutamaa ihmisten turmeltuneisuuden tuomaa määräystä lukuunottamatta ovat ne kaikki Jumalan säätämiä ja hänen tahtonsa ja tarkoituksensa heijastumia. Nouskaa ja uskon voimalla varustautuneina murskatkaa turhain kuvitelmainne jumalat, nuo keskuudessanne esiintyväin erimielisyyksien kylväjät. Pitäkää kiinni siitä, mikä teitä yhdistää ja lähentää. Tämä on totisesti ylhäisin sana, jonka äitikirja on teille lähettänyt ja ilmaissut. Tästä todistaa ylevyyden kieli kirkkautensa asuinsijoilta.⁴⁸

^{sivu 113}Tahtoessaan ilmaista maailman rauhan ja tasapainon sekä sen kansojen kehittymisen edellytykset on ylhäinen olento kirjoittanut: On koittava aika, jolloin yleismaailmallisesti ymmärretään ihmisten laajamittaisen, kaikkikäsittävän kokouksen järjestämisen ehdoton tarpeellisuus. Maailman hallitsijoiden ja kuninkaiden on välttämättä siihen osallistuttava ja on heidän, sen neuvotteluissa ollessaan, pohdittava niitä tapoja ja keinoja, jotka laskevat ihmisten keskuuteen maailman suuren rauhan perustukset. Sellaisen rauhan edellytyksenä on, että suurvallat maailman kansojen tasapainon takia päättävät pysyä täydellisessä sovussa keskenään. Jos joku kuningas tarttuisi aseisiin toista vastaan, tulisi kaikkien muiden nousta häntä estämään. Jos näin menetellään, eivät maailman kansakunnat enää tarvitse aseistusta, paitsi omien valtakuntiensa turvallisuuden säilyttämiseen ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen omilla alueillaan. Tämä takaa joka ainoan kansanheimon, hallituksen ja kansakunnan rauhan ja levollisuuden. Toivomme hartaasti, että maailman kuninkaat ja hallitsijat, Jumalan armollisen ja kaikkivaltiaan nimen kuvastajat, saavuttaisivat tämän aseman ja suojaisivat ihmiskuntaa hirmuvallan hyökkäyksiä vastaan . . . . Lähellä on päivä, jolloin maailman kaikki kansat ovat omaksuneet yhden yleismaailmallisen kielen ja yhteisen kirjoitustavan. Kun tähän päästään, voi ihminen, matkustipa hän mihin kaupunkiin tahansa, tuntea tu1evansa kuin kotiinsa. Nämä asiat ovat välttämättömät ja ehdottoman tarpeelliset. Jokaisen oivaltavan ja ymmärtäväisen^{sivu 114} ihmisen velvollisuutena on pyrkiä soveltamaan todellisuuteen ja toimintaan sitä, mikä kirjoitettu on . . . . Tosi ihminen on se, j oka tänä päivänä antautuu koko ihmiskuntaa palvelemaan. Ylhäinen olento sanoo: Siunattu ja onnellinen on se, joka nousee työskentelemään maailman kansain ja sukukuntien parhaaksi. Toisaalla taas hän on julistanut: Kunnia ei kuulu sille, joka rakastaa omaa maataan, vaan paremminkin sille, joka rakastaa koko maailmaa. Maapallo on vain yksi maa ja ihmiskunta sen kansalaiset.⁴⁹

Kaikkitietävän lääkärin sormi on ihmiskunnan valtimolla. Hän toteaa sairauden ja määrää erehtymättömässä viisaudessaan parannuksen. Joka aikakaudella on oma pulmansa ja jokaisella sielulla erityinen pyrkimyksensä. Maailman tämän päivän kärsimyksissään tarvitsema parannus ei mitenkään voi olla sama, jota jokin myöhäisempi aikakausi saattaa tarvita. Osoittakaa herpaantumatonta kiinnostusta oman aikanne ongelmiin keskittyen neuvottelemaan sen pakottavista tarpeista ja vaatimuksista.

Voimme helposti huomata, kuinka ihmiskunta on suurten ja arvaamattomain ahdistusten saartamana. Näemme sen riutuvan sairasvuoteellaan, tuskissaan ja toivotonna. Ne, jotka ovat omahyväisyytensä huumassa, ovat tunkeutuneet ihmiskunnan ja erehtymättömän jumalallisen lääkärin väliin. Katsokaa, miten he ovat juoniensa verkkoon kietoneet kaikki ihmiset,^{sivu 115} itsensä muiden mukana. He eivät löydä sairauden syytä eivätkä tunne sen parannuskeinoa. He ovat luulleet suoraa vääräksi ja kuvitelleet ystäväänsä viholliseksi.

Herkistäkää korvanne tämän vangin suloiselle sävelmälle. Nouskaa ja ylentäkää äänenne, jotta ne, jotka ovat sikeässä unessa, voisivat havaita. Sano: Oi te, jotka olette kuin kuolleita! Jumalallisen anteliaisuuden käsi tarjoaa teille elämänvettä. Kiirehtäkää juomaan kylläksenne. Joka tänä päivänä uudestisyntyy, ei ole milloinkaan kuoleva; joka kuolleena pysyy, ei ole milloinkaan elävä.⁵⁰

Oi maailman kansat! Jumala, ikuinen totuus, on todistajanani siitä, että Herranne, rajoittamattoman, lausumain sanojen suloisuus on saattanut kallioista puhkeamaan raikkaiden, tyyninä juoksevain vesien virrat, mutta te vain uinutte. Luopukaa siitä, mitä omistatte, ja yletkää irrottautuneisuuden siivin kaiken luodun tuolle puolen. Näin teitä käskee luomakunnan Herra, jonka kynän liike on saanut ihmiskunnan sielun kuohuamaan.

Tiedättekö te, mistä korkeuksista Herranne, kaikkein kirkkain, teitä kutsuu? Luuletteko tunteneenne kynän, jolla Herranne, kaikkien nimien Herra, teitä käskee? Ei, kautta elämäni! Jos te sen tuntisitte, te hylkäisitte maailman ja kiirehtäisitte kaikesta sydämestänne rakastetun läheisyyteen. Teidän henkenne^{sivu 116} hurmaantuisivat hänen sanastaan niin, että syöksisitte sekasortoon ylhäisenkin maailman, tästä pienestä ja vähäpätöisestä puhumattakaan. Näin ovat anteliaisuuteni sadekuurot armoni osoituksena langenneet alas laupeuteni taivaasta, jotta te voisitte olla kiitollisia . . . .

Varokaa, etteivät lihanhimot ja turmeltuneisuudesta syntyvät halut aiheuta hajaannusta keskuudessanne. Olkaa kuin yhden käden sormet, kuin yhden ruumiin jäsenet. Näin teitä neuvoo ilmoituksen kynä, jos lienette niitä, jotka uskaltavat.

Ajatelkaa Jumalan armoa ja hänen antejaan. Hän määrää teille sitä, mikä teitä hyödyttää, vaikka hän itse on täysin riippumaton kaikista luoduista. Teidän pahat tekonne eivät milloinkaan voi meitä vahingoittaa eivätkä hyvät tekonne meitä hyödyttää. Täysin Jumalan tähden me teitä kutsumme. Tästä todistaa jokainen, jolla on kykyä ymmärtää ja tajuta.⁵¹

Maailman tasapaino on järkkynyt tämän ylhäisimmän, tämän uuden maailmanjärjestyksen värähdyttävästä voimasta. Ihmiskunnan säännöllinen elämä on joutunut kuohuksiin tämän ainutlaatuisen, tämän ihmeellisen järjestelmän vaikutuksesta, jonka vertaa kuolevaiset silmät eivät konsanaan ole nähneet.

Vajotkaa minun sanojeni valtamereen, jotta voisitte paljastaa sen salaisuudet ja löytää kaikki ne viisauden helmet, jotka ovat sen syvyyksiin kätketyt. Varokaa,^{sivu 117} ettette epäröi päätöksessänne ottaa vastaan tämän asian totuus, asian, jonka kautta Jumalan herruuden piilevät voimat on paljastettu ja hänen valtasuuruutensa vahvistettu. Ilosta säihkyvin kasvoin rientäkää hänen tykönsä. Tämä on Jumalan muuttumaton usko, ikuinen menneisyydessä ja ikuinen tulevaisuudessa. Suotakoon hänen, joka etsii, saavuttaa se; ken taas on kieltäytynyt sitä etsimästä - totisesti, Jumala on itsessään riittävä, luoduistansa täysin riippumaton.

Sano: Tämä on virheetön vaaka, jota Jumalan käsi kannattaa ja jossa punnitaan kaikki, jotka ovat taivaissa ja kaikki maan päällä, ja jossa heidän kohtalonsa ratkaistaan, jos lienette niitä, jotka uskovat ja käsittävät tämän totuuden. Sano: Sen kautta ovat köyhät tulleet rikkaiksi, oppineet saaneet valaistusta ja etsijät kyenneet kohoamaan Jumalan läheisyyteen. Varokaa, ettette tee siitä eripuraisuuden aihetta keskuuteenne. Pysykää lujina kuin vankkumaton vuori Herranne, voimallisen, rakastavan, asiassa.⁵²

Oi te maailman kansat! Varmuudella tietäkää, että minun käskyni ovat hellän huolenpitoni valaisimet palvelijoitteni keskuudessa ja armoni avaimet luoduilleni. Näin on Herranne, ilmoituksen Herran, tahdon taivaasta julistettu. Jos joku ihminen saisi maistaa niiden sanojen suloisuutta, jotka kaikkein armeliaimman huulet ovat halunneet ilmaista, niin hän, siitäkin huolimatta, että koko maailman aarteet olisivat hänen^{sivu 118} omansa, hylkäisi ne kaikki, voidakseen osoittaa oikeaksi vaikkapa vain yhden hänen käskyistänsä, jotka loistavat hänen anteliaan huolenpitonsa ja rakastavan laupeutensa aamunkoiton yllä.

Minun laeistani voidaan tuntea minun asuni suloinen tuoksu ja niiden avulla voidaan voiton viirit pystyttää kaikkein korkeimmille huipuille. Kaikkivaltaisen kirkkauteni taivaasta on voimani kieli näillä sanoilla tervehtänyt luotujani: ”Noudattakaa minun käskyjäni rakkaudesta minun kauneuteeni.” Onnellinen on se rakastavainen, joka on tuntenut rakastetuimpansa jumalallisen tuoksun näissä sanoissa, joista tulvehtivan huuman suloisuutta ei ainutkaan kieli voi kuvata. Kautta elämäni! Ken on juonut oikeudenmukaisuuden jaloa viiniä anteliaan suosiollisuuteni käsistä, hän on kiintyvä käskyihini, jotka loistavat luomakunnan aamunkoiton yllä.

Aina kun lakini auringon lailla nousevat ilmaisuni taivaalle, tulee kaikkien niitä uskollisesti noudattaa, vaikka säädökseni olisikin sellainen, että se saisi joka ainoan uskonnon taivaan halkeamaan. Hän tekee, mitä hän tahtoo. Hän valitsee, eikä hänen valintaansa saa kukaan arvostella. Mitä ikänänsä hän, tuo suuresti rakastettu, säätäneekin, se on totisesti rakastettavaa. Tästä todistaa puolestani hän, joka on koko luomakunnan Herra. Ken on hengittänyt kaikkein armeliaimman suloista tuoksua ja tuntenut tämän ilmoituksen alkulähteen, on kernaasti omin silmin ottava vastaan vihollisen vasamat, voidaksensa siten vahvistaa Jumalan lakien todellisuuden ihmisten keskuudessa.^{sivu 119} Hyvin on oleva sen, joka on niiden puoleen kääntynyt ja käsittänyt hänen peruuttamattoman säädöksensä tarkoituksen.⁵³

Tämä on päivä, jolloin Jumalan loistavimmat suosionosoitukset ovat tulvineet ihmisten ylle, päivä, jolloin hänen ylevin armonsa. on virrannut kaikille luoduille. Kaikkien maailman kansojen velvollisuutena on sopia erimielisyytensä ja täydellisessä ykseydessä ja rauhassa asustaa hänen huolenpitonsa. ja laupeutensa puun siimeksessä. Niiden tulee pysyä uskollisina sille, mikä on tänä päivänä omiaan ylentämään niiden asemaa ja palvelemaan niiden parhaita etuja. Onnellisia ovat ne, joita kaikkein kirkkain kynä innoitettiin muistamaan, ja siunatuita ne, joiden nimet me olemme tutkimattoman säädöksemme nojalla nähnyt hyväksi salata.

Rukoilkaa ainoaa totista Jumalaa suomaan, että kaikkia ihmisiä armollisesti autettaisiin toteuttamaan sitä, mikä on otollista silmissämme. Pian nykyinen järjestelmä kääritään kokoon ja uusi levitetään sen sijalle. Herrasi totisesti puhuu totuuden, ja on Hän kaiken salatun tuntija.⁵⁴

^{sivu 120}

Lähteet

1. Osa orientalisti E. G. Browne'n muistiinmerkitsemistä Bahá’u’lláhin hänelle lausumista sanoista hänen vieraillessaan Bahá’u’lláhin luona Bahjissa v. 1890. (Kts. Browne, A Traveller's Narrative, Introduction, s. XL, Cambridge University Press, 1891). ↩

2. Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CV. Tämän katkelman viimeinen kappale (”Mitään emme ole teiltä pyytänyt . . . . ”) on Kitab-i-Aqdasista ja on se myös teoksessa The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 26. ↩

3. Koko tämä katkelma on Suriy-i- Mulukista. Ensimmäinen kappale myös The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) ss. 21–22, neljä seuraavaa Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXVIII ja kolme viimeistä Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXVI.('Sinä' viimeisessä kappaleessa tarkoittaa Bahá’u’lláhia.)↩

4. Muistio Kuningatar Viktorialle, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXIX.↩

5. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CII.↩

6. Muistio Napoleon III:lle, Epistle to the Son of the Wolf (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 46 eteenpäin.↩

7. Muistio Tsaari Aleksanteri II:lle, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 32.↩

8. Muistio Kuningatar Viktorialle, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 34. Vrt. ss. 12, 67.↩

9. Keisari Vilhelm I:lle; Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 36.↩

10. Keisari Frans Josefille; Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 37 .↩

11. Muistio Sulttaani ‘Abdu'l-Azizille; Suriy-i-Muluk (Muistio kuninkaille, lainattu useissa teoksissa), Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXIV.↩

12. Muistio Shaahi Nasiri'd-Dinille, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 40.↩

13. Amerikan hallitsijoille; Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Citadel of Faith s. 18. ↩

14. Muistio Kuningatar Viktorialle, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXX.↩

15. Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) XCVIII.↩

16. Sanoilla ”Oi jumaluusoppineitten joukko . . . . ”alkava kappale sekä seuraavat neljä kappaletta The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) SS. 84–86.↩

17. Sanoilla ”Ne jumaluusoppineet . . . joita todella . . . .” alkava kappale sekä seuraavat kolme kappaletta The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. u5. ↩

18. Kappale ”Oi jumaluusoppineitten joukko! Tulette huomaamaan – –” The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 84.↩

19. Muistio Paavi Pius IX:lle, The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 30.↩

20. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 78. ↩

21. Karmelin Muistio, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) XI.↩

22. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 78. ↩

23. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 79.↩

24. Epistle to the Son of the Wolf (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 1 44.↩

25. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) ss. 109–1 10. ↩

26. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. IIO.↩

27. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) ss. 1 04-105 .↩

28. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 105 .↩

29. Muistio Napoleon III:lle, Epistle to the Son of the Wolf (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 49 ja The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 106.↩

30. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. rn6.↩

31. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. w7.↩

32. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. rn7. ↩

33. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) XVIII, 4. kappale.↩

34. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) XVII.↩

35. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 92.↩

36. Suriy-i-Muluk (Muistio kuninkaille, lainattu useissa teoksissa), The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 92.↩

37. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 9I. ↩

38. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 90.↩

39. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 9I. ↩

40. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 9r. ↩

41. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 79.↩

42. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 79.↩

43. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 80.↩

44. The Promised Day Is Come, Shoghi Effendi (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1949) s. 80.↩

45. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963)

46. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) VII.↩

47. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CX.↩

48. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXT. ↩

49. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CXVII.↩

50. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CVI. ↩

51. Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) LXXII. ↩

52. Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) LXX.↩

53. Kitáb-i-Aqdas, Kaikkein Pyhin Kirja, Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) CLV.↩

54. Gleanings from the Writings of Bahá’u’lláh (Bahá’í Publishing Trust, Wilmette, 1963) IV.↩