1

^{sivu 19}Kiitetty ja kunnioitettu olet Sinä, oi Herra, Minun Jumalani! Kuinka voin edes mainita Sinua, kun olen vakuuttunut siitä, ettei ainutkaan kieli, miten syvällistä sen viisaus lieneekin, voi osuvasti ylistää nimeäsi, eikä ihmissydämen lintu, miten suurta sen kaipaus liekin, voi koskaan toivoa kohoavansa Sinun majesteettiutesi ja tietosi taivaaseen.

Jos kuvailen Sinua, oi Jumalani, kaiken huomaavaksi, joudun tunnustamaan, että ne, jotka ovat huomiokyvyn korkeimpia ruumiillistumia, ovat luodut Sinun käskystäsi. Ja jos ylistän Sinua kaikkiviisaaksi, saan samaten tunnustaa, että itse viisauden lähteet ovat syntyneet Sinun tahdostasi. Ja jos julistan Sinut ainoaksi vailla vertaa, havaitsen pian, että ne, jotka ovat ainouden sisin olemus, ovat Sinun lähettämiäsi ja vain todisteita Sinun luomistyöstäsi. Ja jos tervehdän Sinua kaiken tietävänä, on Minun myönnettävä, että ne, jotka ovat tiedon täydellisiä ilmentymiä, ovat vain Sinun tahtosi luomuksia ja sen välikappaleita.

Korkealla, mittaamattoman korkealla olet Sinä yli kuolevaisen ihmisen pyrkimysten paljastaa Sinun salaisuutesi, kuvata Sinun kirkkauttasi tahi edes viitata Sinun olemuksesi luonteeseen. Sillä mitä ikinä näillä ^{sivu 20} pyrkimyksillä saavutettaneenkin, ne eivät voi koskaan toivoa yltävänsä Sinun luoduillesi asetettujen rajoitusten yläpuolelle, koska myös nämä ponnistukset ovat syntyneet Sinun säädöksestäsi ja virinneet Sinun aivoituksestasi. Ylevimmätkin ajatukset, joita pyhistä pyhimmät kykenevät Sinun ylistykseksesi lausumaan, ja syvin viisaus, jonka ihmisistä oppineimmat taitavat sanoiksi pukea yrittäessään ymmärtää Sinun luonnettasi, kiertävät kaikki keskusta, joka on täysin Sinun yliherruutesi alaisuudessa, palvoo Sinun kauneuttasi ja liikkuu Sinun kynäsi liikkeen voimasta.

Minua varjele, oi Jumalani, etten vain olisi lausunut sanoja, jotka itsessään sisältäisivät ajatuksen suoranaisesta yhteydestä Sinun ilmoituksesi kynän ja kaikkien luotujen olentojen sisimmän olemuksen välillä. Kaukana, kaukana tällaisten yhteyskuvitelmien yläpuolella ovat Sinun yhteydessäsi olevat. Kaikki vertaukset ja yhtäläisyydet ovat riittämättömät tekemään oikeutta Sinun ilmoituksesi puulle ja kaikki tiet ovat suljetut Sinun itsesi ilmaisijan ja Sinun kauneutesi päivänkoiton ymmärtämiseen.

Kaukana, kaukana Sinun kirkkaudestasi on kaikki, mitä kuolevainen ihminen voi Sinusta todistaa tai miten hän voi Sinua luonnehtia, samoin kuin se kiitos, millä hän voi Sinua ylistää. Minkä tahansa velvoitteen oletkin palvelijoillesi määrännyt mittaamattomasti ylistää Sinun majesteettiuttasi ja kirkkauttasi, se on vain osoitus armostasi heitä kohtaan, jotta he voisivat kohota sisimmälle olemuksellensa suotuun ^{sivu 21} asemaan – oman itsensä tuntemisen asemaan. Ei kukaan muu kuin Sinä ole milloinkaan kyennyt luotaamaan Sinun salaisuutesi syvyyksiä eikä kyllin kiittämään Sinun suuruuttasi. Tutkimattomana ja korkealla ihmisten ylistyksen yläpuolella olet Sinä ikuisesti oleva. Ei ole muuta jumalaa kuin Sinä, saavuttamaton, kaikkivaltias, kaikkitietävä, pyhistä pyhin.

2

Jumalan tuntemus on kaiken alku, ja kaiken päätös on kaiken sen tarkka noudattaminen, mikä on lähetetty alas kaikkea taivaissa ja maan päällä olevaa vallitsevan jumalallisen tahdon taivaasta.

3

Ilmoitus, jota ammoisista ajoista on tervehditty kaikkien Jumalan profeettojen tarkoituksena ja lupauksena ja Hänen sanansaattajiensa hartaimpana toiveena, on nyt Kaikkivaltiaan kaikkea vallitsevasta tahdosta ja Hänen vastustamattomasta käskystänsä ihmisille ilmoitettu. Kaikissa pyhissä kirjoituksissa on tämän ilmoituksen tuloa kuulutettu. Mutta katsokaa, kuinka ihmiskunta tästä julistuksesta huolimatta on eksynyt sen viitoittamalta tieltä ja eristäytynyt sen kirkkaudesta.

Sano: Oi te ainoan tosi Jumalan rakastajat! Pyrkikää todella tuntemaan ja käsittämään Hänet ja arvollisesti ^{sivu 22} noudattamaan Hänen käskyjänsä. Sillä jos joku tämän ilmoituksen puolesta vuodattaa pisarankin verta, on mittaamattomien merien runsaus oleva hänen palkkanansa. Varokaa, oi ystävät, ettette menetä tätä ainutlaatuista lahjaa tai väheksy sen ylimaallista asemaa. Ajatelkaa, miten lukuisia ihmishenkiä on uhrattu ja yhä uhrataan maailmassa, jonka sen kansojen turhanaikaisten kuvitelmien luoma harha on saattanut eksymään. Lausukaa kiitosta Jumalalle siitä, että olette saavuttaneet sydämenne kaivatun ja liittyneet Häneen, joka on kaikkien kansankuntien Luvattu.

Varjelkaa ainoan tosi Jumalan avulla – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – saavuttamanne aseman loukkaamattomuutta ja pysykää uskollisina sille, mikä edistää Hänen asiaansa. Hän totisesti velvoittaa teitä siihen, mikä on oikein ja omiansa ylentämään ihmisen asemaa. Ylistys olkoon kaikkein armahtavaisimmalle, tämän ihmeellisen muistion ilmaisijalle.

4

Tämä on se päivä, jona Jumalan loistavimmat suosionosoitukset ovat tulvineet ihmisten ylle, päivä, jona Hänen ylevin armonsa on virrannut kaikille luoduille. Kaikkien maailman kansojen velvollisuus on sopia erimielisyytensä ja täydellisessä ykseydessä ja rauhassa asustaa Hänen huolenpitonsa ja laupeutensa puun siimeksessä. Niiden tulee pysyä uskollisina sille, mikä ^{sivu 23} on omiaan ylentämään niiden asemaa ja palvelemaan niiden parhaita etuja. Onnellisia ovat ne, joita kaikkein kirkkain kynä innoitettiin muistamaan, ja siunattuja ovat ne ihmiset, joiden nimet Me tutkimattoman säädöksemme nojalla olemme nähnyt hyväksi salata.

Rukoilkaa ainoaa tosi Jumalaa suomaan, että kaikkia ihmisiä armollisesti autettaisiin toteuttamaan sitä, mikä on otollista Meidän silmissämme. Pian nykyinen järjestys kääritään kokoon ja uusi levitetään sen sijalle. Herrasi totisesti puhuu totuuden, ja Hän on kaiken näkymättömän tuntija.

5

Tämä on se päivä, jona Jumalan armon valtameri on ilmaistu ihmisille, päivä, jona Hänen laupeutensa päiväntähti on vuodattanut heille loistettansa, päivä, jona Hänen runsaiden suosionosoitustensa pilvet ovat sulkeneet suojaansa koko ihmiskunnan. Nyt on aika rohkaista ja virvoittaa lannistuneita rakkauden ja toveruuden voimistavilla tuulahduksilla sekä ystävällisyyden ja armeliaisuuden elävillä vesillä.

Jumalan rakastettujen on, missä he sitten kokoontunevatkin ja kenet ikinä kohdannevatkin, osoitettava suhteessansa Jumalaan sekä tavassa, jolla he ylistävät Hänen kunniaansa ja kirkkauttansa, sellaista nöyryyttä ja alistuvaisuutta, että jokikinen tomuhiukkanenkin heidän jalkojensa alla voi todistaa heidän antaumuksensa syvyydestä. Näiden Pyhien sielujen ^{sivu 24} käymien keskustelujen tulisi olla täynnään sellaista voimaa, että nuo samaiset tomuhiukkaset sen vaikutuksesta väräjävät. Heidän tulisi käyttäytyä niin, että maa, jota he tallaavat, ei koskaan voi puhutella heitä seuraavin sanoin: ”Minut on asetettava sinun edellesi. Sillä katso, miten kärsivällisesti kannan kuormaa, jonka maamies selkääni sälyttää. Olen välikappale, joka lakkaamatta jakaa kaikille olennoille niitä siunauksia, jotka Hän, joka on kaiken armon alkulähde, on haltuuni uskonut. Huolimatta minulle suodusta kunniasta ja rikkauteni lukemattomista todisteista – rikkauden, joka tyydyttää koko luomakunnan tarpeet – katso nöyryyteni määrää ja sitä täydellistä alistuvaisuutta, jolla minä antaudun ihmisjalkojen tallattavaksi. – – ”

Osoittakaa toinen toistanne kohtaan pitkämielisyyttä, hyvänsuopaisuutta ja rakkautta. Jos joku joukostanne ei kykenisi tiettyä totuutta tajuamaan, tai hän pyrkisi sen käsittämään, osoittakaa hänen kanssaan keskustellessanne äärimmäisen ystävällisyyden ja hyväntahtoisuuden henkeä. Auttakaa häntä näkemään ja tuntemaan totuus pitämättä silti itseänne vähimmässäkään määrin häntä etevämpänä tahi lahjakkaampana.

Ihmisen ainoa velvollisuus tänä päivänä on ottaa vastaan se osa armon virrasta, jonka Jumala hänelle vuodattaa. Älköön siis kukaan ajatelko astian suuruutta tahi pienuutta. Joidenkin osuus voi sopia miehen kämmenen pohjalle, toisten täyttää pikarillisen, toisten taas koko korvollisen.

^{sivu 25}Tänä päivänä jokikisen silmän tulisi etsiä sitä, mikä parhaiten edistää Jumalan asiaa. Hän, joka on ikuinen totuus, on todistajani! Mikään ei tänä päivänä voi tälle asialle tuottaa suurempaa vahinkoa kuin riitaisuus ja eripura, kiistat, vieraantuneisuus ja välinpitämättömyys Jumalan rakkaiden keskuudessa. Kavahtakaa niitä Jumalan voiman ja Hänen korkeimman apunsa turvin ja ponnistelkaa sitoaksenne yhteen ihmisten sydämet Hänen nimessänsä, joka on yhdistäjä, kaikkitietävä, kaikkiviisas.

Rukoilkaa ainoaa tosi Jumalaa suomaan, että saatte maistaa Hänen tiellänsä tehtyjen tekojen makeutta ja tuntea Hänen tähtensä osoitetun nöyryyden ja alistuvaisuuden suloisuutta. Unhottakaa itsenne ja kääntäkää katseenne lähimmäisenne puoleen. Suunnatkaa tarmonne kaikkeen ihmisten kasvatusta edistävään. Mikään ei ole eikä milloinkaan voi olla Jumalalta salassa. Jos seuraatte Hänen tietänsä, teidän päällenne vuodatetaan Hänen mittaamattomat ja katoamattomat siunauksensa. Tämä on loistava muistio, jonka säkeet ovat virranneet kaikkien maailmoiden Herran liikehtivästä kynästä. Sydämissänne sitä pohtikaa ja olkaa niitä, jotka noudattavat sen määräyksiä.

6

Katsokaa, kuinka maailman eri kansat ja sukukunnat ovat odottaneet Luvatun tuloa. Mutta tuskin Hänet, joka on Totuuden Aurinko, oli ilmaistu, kun katso, kaikki kääntyivät pois ^{sivu 26} Hänestä, paitsi ne, joita Jumala näki hyväksi johdattaa. Tänä päivänä emme rohkene kohottaa verhoa, joka kätkee jokaisen tosi uskovan saavutettavissa olevan ylevän aseman, sillä ilo, jonka sen paljastaminen vääjäämättömästi synnyttäisi, voisi hyvinkin saattaa jotkut taintumaan ja kuolemaan.

Hän, joka on Bayánin sydän ja keskus, on kirjoittanut: ”Siemen, jossa piilevät tulevan ilmoituksen mahdollisuudet, on varustettu voimalla, joka voittaa kaikkien Minun seuraajieni yhdistetyt voimat.” Ja vielä Hän sanoo: ”Suurin kaikista kunnianosoituksistani Häntä kohtaan, joka on tuleva Minun jälkeeni, on tämä kirjallinen tunnustukseni, etteivät mitkään Minun sanani riitä Häntä kuvailemaan eikä mikään Häntä koskeva maininta kirjassani Bayánissa voi tehdä oikeutta Hänen asiallensa.”

Sen, joka on tutkinut näihin yleviin sanoihin kätkeytyvien valtamerten syvyydet ja on käsittänyt niiden tärkeyden, voidaan sanoa nähneen välähdyksen siitä sanomattomasta kirkkaudesta, joka täyttää tämän mahtavan, tämän ylevän, tämän kaikkein pyhimmän ilmoituksen. Hyvin voidaan näin suuren ilmoituksen verrattomuuden perusteella kuvitella se kunnia, joka on sen uskollisten seuraajien osaksi tuleva. Ainoan tosi Jumalan vanhurskauden kautta! Pelkkä näiden sielujen henkäyskin on arvokkaampi kaikkia maan aarteita. Onnellinen on se ihminen, joka on sen saavuttanut, mutta voi niitä, jotka ovat piittaamattomia.

7

^{sivu 27}Totisesti sanon: Tämä on se päivä, jona ihmiskunta voi nähdä Luvatun kasvot ja kuulla Hänen äänensä. Jumalan kutsu on kajahtanut ja Hänen kasvojensa valo koittanut ihmisten ylle. Jokaisen ihmisen tulee sydämensä taulusta puhdistaa joka ainoan turhan sanan jälki ja avoimin ja ennakkoluulottomin mielin tutkia Hänen ilmoituksensa merkkejä, Hänen tehtävänsä todisteita ja Hänen kirkkautensa tunnuksia.

Suuri on totisesti tämä päivä! Kaikkien pyhien kirjoitusten sitä Jumalan päiväksi¹ nimittävät viittaukset todistavat sen suuruudesta. Jokaisen Jumalan profeetan, jokaisen Jumalan sanansaattajan sielu on janonnut tätä verratonta päivää. Samoin ovat kaikki maan sukukunnat sitä ikävöineet. Mutta tuskin oli Hänen ilmoituksensa päiväntähti koittanut Jumalan tahdon taivaalle, kun jo tavattiin ymmällään ja piittaamattomina kaikki, paitsi ne, joita Kaikkivaltias katsoi hyväksi johdattaa.

Oi sinä, joka olet Minua muistanut! Mitä synkin verho on erottanut maailman kansat Hänen kirkkaudestansa ja estänyt niitä Hänen kutsuansa kuulemasta. Suokoon Jumala, että ykseyden valo ympäröisi kaiken maan ja että sinetti ”valtakunta on Jumalan”² voitaisiin painaa sen kaikkien kansojen otsaan.

8

^{sivu 28}Jumalan vanhurskauden kautta! Nämä ovat ne päivät, joina Jumala on koetellut kaikkien sanansaattajiensa ja profeettojensa sydämet ja lisäksi myös ne, jotka ovat Hänen pyhän ja loukkaamattoman pyhättönsä vartijoita, taivaallisen katoksen ja kirkkauden majan asukkaita. Kuinka ankara onkaan siis koe, johon joutuvat ne, jotka ovat Hänen rinnalleen muita jumalia asettaneet.

9

Oi Husayn! Ajattele, miten kiihkeästi eräät kansat ja kansakunnat ovat odottaneet Imám Husaynin paluuta, jonka menneitten aikojen Jumalan valitut – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – ovat ennustaneet Qá'imin ilmaannuttua tapahtuvaksi. Nämä pyhät ovat lisäksi julistaneet, että Hänen ilmaantuessaan, joka on Jumalan runsaan armon päivänkoitto, kaikki profeetat ja sanansaattajat, itse Qá'imkin, kokoontuvat tuon Luvatun kohottaman lipun alle. Nyt tuo hetki on koittanut. Hänen kasvojensa säteilevä kirkkaus on valaissut maailman. Mutta katso, miten kauas sen kansat ovat eksyneet Hänen tieltänsä. Häneen ovat uskoneet vain ne, jotka ovat nimien Herran voimalla murskanneet turhanaikaisten kuvitelmiensa ja turmeltuneitten halujensa epäjumalat ja ovat astuneet varmuuden kaupunkiin. Hänen ilmoituksensa valioviinin sinetti on murrettu tänä päivänä ja Hänen, itsessään riittävän, nimessänsä. Sen armo on vuodatettu ihmisten ylle. ^{sivu 29} Täytä maljasi ja tyhjennä se Hänen, kaikkein pyhimmän, kaikkein ylistetyimmän, nimessänsä.

10

Maailman kansoille ja sukukunnille ennalta säädetty aika on nyt koittanut. Täyttyneet ovat kaikki pyhissä kirjoituksissa mainitut Jumalan lupaukset. Siionista on lähtenyt Jumalan laki, ja Jerusalem ja sen kunnaat ja kukkulat ovat Hänen ilmoituksensa kirkkautta tulvillaan. Onnellinen on se ihminen, joka sydämessänsä pohtii sitä, minkä Jumala, hädässä auttaja, itseoleva, on kirjoissansa ilmoittanut. Miettikää tätä, oi te Jumalan rakastetut, ja herkistäkää korvanne Hänen sanallensa, jotta te Hänen armostansa ja laupeudestansa voisitte kylläksenne juoda järkähtämättömyyden kristallinkirkkaista vesistä sekä tulla lujiksi ja vankkumattomiksi kuin vuori Hänen asiassansa.

Jesajan kirjassa on kirjoitettu: ”Mene kallion kätköön, piiloudu maan peittoon Herran kauhua ja Hänen valtansa kirkkautta pakoon.”³ Ainutkaan ihminen, joka tätä säettä ajattelee, ei voi olla käsittämättä tämän asian suuruutta eikä epäillä tämän päivän – itse Jumalan päivän – ylevää luonnetta. Tätä säettä seuraavat nämä sanat: ”Ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.”⁴ Tämä on se päivä, jota Korkeimman kynä on kaikissa pyhissä kirjoituksissa ylistänyt.

^{sivu 30}Niissä ei ole yhtäkään säettä, joka ei julistaisi Hänen pyhän nimensä kirkkautta eikä ainuttakaan kirjaa, joka ei todistaisi tämän kaikkein ylevimmän aiheen ylhäisyydestä. Jos mainitsisimme kaiken, mikä näissä taivaallisissa kirjoissa ja pyhissä kirjoituksissa on tästä ilmoituksesta ilmoitettu, saisi tämä muistio suunnattomat mittasuhteet. Tänä päivänä jokaisen ihmisen tulee täydellisesti turvata Jumalan runsaihin lahjoihin ja äärimmäisen viisaasti nousta levittämään Hänen asiansa totuutta. Silloin, ja vasta silloin, on Hänen ilmoituksensa aamunvalkeus sulkeva syleilyynsä kaiken maan.

11

Kaikki kunnia olkoon tälle päivälle, päivälle, jona armon tuoksut ovat tulvehtineet kaikkien luotujen ylle, päivälle niin siunatulle, etteivät menneet aikakaudet eivätkä vuosisadat voi konsanaan vetää sille vertoja, päivälle, jona Ikiaikainen on kääntänyt kasvonsa pyhää istuintansa kohden. Silloin kaikkien luotujen äänten ja heidän lisäkseen korkeuden joukon äänten kuultiin kutsuvan: ”Riennä, oi Karmel, sillä katso, Jumala, nimien valtakunnan hallitsija ja taivaitten luoja, on kohottanut kasvonsa sinun puoleesi.”

Ilon huumassa ja korottaen äänensä korkealle se huudahti näin sanoen: ”Tulkoon elämäni uhratuksi Sinulle, koska olet luonut katseesi minun puoleeni, olet suonut minulle armolahjasi ja ohjannut askelesi minun tyköni. Ero Sinusta, oi Sinä iankaikkisen elämän ^{sivu 31} lähde, on lähes menehdyttänyt minut, ja etäisyyteni luotasi on kuluttanut sieluni. Kaikki kiitos olkoon Sinulle siitä, että olet suonut minun kuulla kutsusi, olet kunnioittanut minua askelillasi ja elvyttänyt sieluni Sinun päiväsi virvoittavilla tuoksuilla ja kynäsi sykähdyttävällä äänellä, jonka olet määrännyt pasuunasi pauhuksi kansallesi. Ja kun se hetki löi, jona vastustamaton uskosi piti ilmaistaman, Sinä puhalsit kynääsi henkäyksen omaa henkeäsi, ja katso, koko luomakunta vavahti perustuksiansa myöten paljasten ihmiskunnalle niitä arvoituksia, jotka ovat kaikkien luotujen haltijan aarreaitan kätköissä.”

Tuskin oli sen ääni kantautunut tuolle ylhäisemmälle paikalle, kun Me jo vastasimme: ”Kohota kiitos Herrallesi, oi Karmel. Sinut oli tuhoamaisillaan tuli, jonka Minusta erossa olemisesi sytytti, kun läsnäoloni valtameri hyrskähti kasvojeni eteen virvoittaen sinun ja koko luomakunnan silmiä ja täyttäen ilolla kaikki näkyvät ja näkymättömät. Riemuitse, sillä Jumala on tänä päivänä asettanut valtaistuimensa sinun päällesi, on tehnyt sinusta merkkiensä sarastuspaikan ja ilmoituksensa todisteitten päivänkoin. Hyvin on oleva sen, joka sinua kiertää, joka julistaa kirkkautesi ilmestymistä ja kertoo siitä, mitä Herran, sinun Jumalasi anteliaisuus on päällesi vuodattanut. Tartu kuolemattomuuden maljaan Herrasi, kaikkein kirkkaimman nimessä ja kanna Hänelle kiitosta siitä, että Hän osoituksena armostansa sinua kohtaan on muuttanut murheesi iloksi ja surusi autuaalliseksi riemuksi. Hän totisesti rakastaa paikkaa, josta on tehty ^{sivu 32} Hänen valtaistuimensa sija, jolla Hänen jalkansa ovat astuneet, jota Hän on läsnäolollansa kunnioittanut, jolta Hän on kutsunsa kaiuttanut ja jolla Hän on kyynelensä vuodattanut.

Kaiuta äänesi Siionille, oi Karmel, ja ilmoita iloviesti: Hän, joka oli kuolevaisten silmiltä kätketty, on tullut! Hänen kaikenvoittava yliherruutensa on ilmaistu, Hänen kaikenkäsittävä kirkkautensa on paljastettu. Varo, ettet epäröi etkä horju. Kiiruhda edespäin ja kierrä taivaasta laskeutunutta Jumalan kaupunkia, taivaallista Kaabaa, jota ovat palvoen kiertäneet Jumalan suosiossa olevat ja sydämeltänsä puhtaat sekä ylhäisimpien enkelten joukko. Oi, kuinka halajankaan julistaa maailman jokaiseen kolkkaan ja viedä sen jokaiseen kaupunkiin iloviestiä tästä ilmoituksesta – ilmoituksesta, johon Siinain sydän on viehtynyt ja jonka nimeen palava pensas julistaa: 'Jumalalle, herrain Herralle, kuuluvat maan ja taivaan valtakunnat.' Tämä on totisesti päivä, jona niin maa kuin meri riemuitsevat tästä julistuksesta, päivä, jota varten on talletettu se, minkä Jumala kuolevaisen mielen ja ymmärryksen ylittävässä armossansa on määrännyt ilmoitettavaksi. Pian Jumala on ohjaava arkkinsa päällesi ja ilmaiseva Bahán kansan, joka on nimien kirjassa mainittu.”

Pyhitetty olkoon koko ihmiskunnan Herra, jonka nimeä mainittaessa maan kaikki atomit ovat käyneet väräjämään ja ylevyyden kieli heltynyt ilmaisemaan sen, mikä on ollut Hänen viisautensa verhoamana ja Hänen valtansa aarreaitan kätköissä. Nimensä, mahtavan, ^{sivu 33} kaikkivaltiaan, kaikkein korkeimman voimalla Hän totisesti vallitsee kaikkea, mikä on taivaissa ja maan päällä.

12

Valmistautukaa, oi ihmiset, jumalallisen oikeudenmukaisuuden päivien koittoon, sillä luvattu hetki on nyt lyönyt. Varokaa, ettei sen merkitys jää teiltä huomaamatta ja ettei teitä lueta eksyneihin.

13

Ajattele mennyttä aikaa. Miten monet, niin ylhäiset kuin alhaiset, ovatkaan kaikkina aikoina kaivaten odottaneet Jumalan ilmaisijan saapumista Hänen valittujensa pyhissä hahmoissa. Kuinka useasti he ovatkaan Hänen tuloansa varronneet, kuinka monasti rukoilleet, että jumalallisen armon tuulenhenki puhaltaisi ja että luvattu Kauneus astuisi esiin kätkennän verhojen takaa ja paljastettaisiin koko maailmalle. Mutta aina kun armon portit aukenivat ja jumalallisen anteliaisuuden pilvet soivat sadettansa koko ihmiskunnalle, ja näkymättömän valo loisti jumalallisen voiman taivaanrannalta, kaikki he kielsivät Hänet ja kääntyivät pois Hänen kasvoistansa – itse Jumalan kasvoista. – – Mieti, mikä olisi saattanut olla syynä tuollaisiin tekoihin. Mikä olisi voinut yllyttää moiseen käyttäytymiseen kaikkein kirkkaimman ilmaisijoita kohtaan? Mikä menneisyydessä lieneekään ollut syynä ^{sivu 34} näiden ihmisten kieltämiseen ja vastarintaan, on nyt johtanut tämän aikakauden ihmisten paatumukseen. On avointa Jumalan pilkkaa väittää, että Kaitselmuksen todisteet olisivat olleet puutteelliset ja että tämä olisi ollut syynä ihmisten kieltämiseen. Kuinka kaukana kaikkein anteliaimman armosta, Hänen hellästä kaitsennastansa ja lempeistä siunauksistansa olisikaan kaikkien ihmisten joukosta valita joku sielu Hänen luotujansa opastamaan ja toisaalta evätä tältä sielulta jumalallisten todisteittensa täysi määrä ja toisaalta ankarasti rangaista Hänen kansaansa siitä, että se on kääntynyt pois Hänen valitustansa! Ei, vaan kaikkina aikoina ovat kaikkien olentojen Herran runsaat armolahjat Hänen jumalallisen olemuksensa ilmaisijan kautta sulkeneet suojaansa koko maan ja kaikki siinä asuvat. Hetkeksikään ei ole Hänen armonsa ehtynyt eivätkä Hänen laupeutensa pilvet lakanneet langettamasta sadettansa ihmiskunnan ylle. Niinpä voi tällainen käytös johtua vain niiden sielujen viheliäisyydestä, jotka vaeltavat ylpeyden ja ylimielisyyden laaksossa, jotka ovat eksyneet etäisyyden erämaihin, jotka kulkevat joutavan kuvittelunsa teitä ja seuraavat uskontonsa johtajien sanelemia selityksiä. Heidän päätarkoituksensa on pelkkä vastustaminen, heidän ainoa halunsa totuuden hylkääminen. Jokaiselle valppaalle havainnoijalle on selvää ja ilmeistä, että jos nämä ihmiset olisivat kunkin Totuuden Auringon ilmaisijan aikana pyhittäneet silmänsä, korvansa ja sydämensä kaikesta niiden näkemästä, ja tuntemasta, Jumalan kauneus ei varmastikaan ^{sivu 35} olisi jäänyt heiltä havaitsematta eivätkä he olisi eksyneet kauas kirkkauden tyyssijoilta. Mutta koska he punnitsivat Jumalan todistusta uskontonsa johtajien opetuksista poimimansa tiedon punnuksin ja totesivat sen olevan oman rajallisen ymmärryksensä kanssa ristiriidassa, he ryhtyivät moisiin häpeällisiin tekoihin. – –

Ajattele Moosesta! Taivaallisen vallan valtikka varusteenansa, jumalallisen tiedon valkea käsi kaunistuksenansa, Jumalan rakkauden Páránilta saapuen ja voiman ja majesteettiuden käärmesauvaa käyttäen Hän loisti maailman ylle valon Siinailta. Hän kutsui maan kaikkia kansoja ja sukukuntia ikuisuuden valtakuntaan ja tarjosi heille uskollisuuden puun hedelmiä. Varmasti olette tietoisia faraon ja hänen kansansa kiivaasta vastarinnasta ja niistä joutavan kuvittelun kivistä, joilla uskottomien kädet tuota siunattua puuta kivittivät. Vastustus kasvoi kasvamistaan, kunnes farao ja hänen kansansa lopulta kokosivat kaikki voimansa ja valheen ja kieltämisen vesin ryhtyivät tukahduttamaan tuon pyhän puun tulta muistamatta totuutta, jonka mukaan mikään mainen vesi ei voi sammuttaa jumalallisen viisauden liekkejä eivätkä maalliset vihurit tuhota ikuisen vallan valaisinta. Pikemminkin lisää sellainen vesi lieskan loimua ja sellaiset vihurit vain varjelevat lampun valkeaa, jospa vain katselisitte valppain silmin ja kulkisitte Jumalan pyhän tahdon ja mielisuosion tietä. – –

Ja kun Mooseksen päivät päättyivät ja Jeesuksen valo kohosi hengen päivänkoitosta syleilemään ^{sivu 36} kaikkea maailmaa, nousi koko Israelin kansa Häntä vastustamaan. Ääneensä he huusivat, että Hänen, jonka tulemusta Raamattu oli ennustanut, piti julistaman ja noudattaman Mooseksen lakia, kun taas tämä nuori nasaretilainen, joka väitti itseään jumalalliseksi Messiaaksi, kumosi Mooseksen laeista tärkeimmät, avioeroa ja sapatinpäivää koskevat lait. Entä sitten merkit vielä tulevasta ilmaisijasta? Tänäkin päivänä nämä Israelin ihmiset odottavat Raamatun ennustamaa ilmaisijaa! Kuinka monta pyhyyden ilmaisijaa, kuinka monta ikuisen valon ilmoittajaa onkaan Mooseksen päivien jälkeen tullut, mutta saatanallisten kuvitelmien ja valheellisten mielikuvien paksuihin verhoihin kääriytyneenä Israel yhäti odottaa itse luomansa epäjumalan ilmaantumista kuvittelemiensa ennusmerkkien ympäröimänä. Näin on Jumala heidän syntiensä tähden heihin tarttunut, on tukahduttanut heissä uskon hengen ja heitä kadotuksen tulen liekeillä piinannut. Ja tämä vain siksi, että Israel on kieltäytynyt käsittämästä Raamatussa ilmaistujen, tulevan ilmoituksen merkkejä koskevien sanojen merkitystä. Koska se ei koskaan tajunnut niiden todellista sisältöä ja koska sellaisia tapahtumia ei ulkonaisesti milloinkaan tapahtunut, jäi siltä Jeesuksen kauneus käsittämättä ja Jumalan kasvot näkemättä. Ja vieläkin he Hänen tuloansa odottavat! Ammoisista ajoista aina tähän päivään asti ovat maailman kansat ja sukukunnat takertuneet tuollaisiin turhiin ja mielettömiin ajatuksiin ja siten jääneet ^{sivu 37} osattomiksi niistä kirkkaista vesistä, jotka puhtauden ja pyhyyden lähteistä pulppuavat. – –

Niille, jotka ovat saaneet ymmärryksen lahjan, on selvää ja ilmeistä, että Jeesuksen rakkauden tulen jo poltettua pois juutalaisten rajoitusten verhot ja Hänen arvovaltansa jo tultua silmin nähtäväksi ja osittain voimaan saatetuksi Hän, tuon näkymättömän kauneuden ilmaisija, puhui omasta poismenostansa keskustellessaan opetuslastensa kanssa eräänä päivänä, ja sytyttäen heidän sydämiinsä menetyksen liekin Hän sanoi heille: ”Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.”⁵ Toisaalla taas Hän sanoi: ”Minä menen ja tulee toinen, joka kertoo teille kaiken, mitä Minä en ole kertonut, ja täyttää kaiken, minkä Minä olen sanonut.”⁶ Nämä sanat merkitsevät samaa asiaa, jospa vain Jumalan ykseyden ilmaisijoita jumalallisella näkemyksellä tutkisitte.

Jokainen valpas havannoija ymmärtää, että Qur'ánin uskontojärjestelmässä niin Jeesuksen kirja kuin Hänen asiansakin vahvistettiin. Nimistä taas Muhammad itse julisti: ”Minä olen Jeesus.” Hän tunnusti Jeesuksen merkkien, ennustusten ja sanojen totuuden ja vakuutti niiden kaikkien olevan Jumalasta. Tässä suhteessa ei Jeesuksen henkilö eivätkä Hänen kirjoituksensa eroa Muhammadin henkilöstä ja Hänen pyhästä kirjastansa, sillä kumpikin he taistelivat Jumalan asian puolesta, lausuivat Hänen ylistystänsä ^{sivu 38} ja ilmoittivat Hänen käskynsä. Niinpä Jeesus itse julisti: ”Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.”⁷ Ajattele aurinkoa. Jos se nyt sanoisi: ”Olen eilispäivän aurinko”, se puhuisi totta. Jos se taas ajan kulumista ajatellen väittäisi olevansa toinen aurinko, puhuisi se yhä totta. Samaten jos sanotaan kaikkien päivien olevan yksi ja sama päivä, on sekin totta. Mutta jos kunkin erityistä nimeä ja nimitystä ajatellen sanotaan niiden eroavan toisistaan, myös se on totta. Sillä vaikka ne ovat yksi ja sama, on niillä jokaisella kuitenkin oma nimensä, oma erityinen tuntomerkkinsä ja tietty luonteensa. Luo siis itsellesi kuva pyhyyden eri ilmaisijoille luonteenomaisesta erilaisuudesta, moninaisuudesta ja ykseydestä, jotta voisit ymmärtää kaikkien nimien ja ominaisuuksien luojan viittaukset erilaisuuden ja ykseyden salaisuuksiin ja löytää vastauksen kysymykseesi siitä, miksi tuo Ikuinen Kauneus on eri aikoina itseään eri nimityksin ja arvonimin kutsunut. – –

Kun näkymätön ja ikuinen jumalolento saattoi Muhammadin päiväntähden kohoamaan tiedon taivaanrannalle, yksi juutalaisten jumaluusoppineitten Häneen kohdistamista arvosteluista oli, että Mooseksen jälkeen Jumalan ei pitänyt uutta profeettaa lähettämän. Kuitenkin kirjoituksissa puhutaan sielusta, joka tullaan ilmaisemaan ja joka on edistävä uskoa ja auttava Mooseksen kansan asiaa, niin että Mooseksen uskontojärjestelmän lait saattavat sulkea piiriinsä ^{sivu 39} kaiken maan. Näin on ikuisen kirkkauden kuningas kirjassansa puhunut etäisyyden ja erheen laaksossa vaeltavien lausumista sanoista: ” 'Jumalan käsi on kahlehdittu', sanovat juutalaiset. Kahlehditut olkoot heidän omat kätensä. Ja sen johdosta, mitä he sanoivat, lankesi heidän osakseen kirous. Ei, vaan ojennetut ovat Hänen molemmat kätensä!”⁸ ”Korkeammalla heidän käsiänsä on Jumalan käsi.”⁹ Vaikka Qur'ánin selittäjät ovatkin eri tavoin selostaneet tämän säkeen ilmaisemiseen liittyneitä olosuhteita, pitäisi sinun kuitenkin yrittää ymmärtää sen merkitys. Hän sanoo: Kuinka valheellista onkaan kaikki, mitä juutalaiset ovat kuvitelleet! Kuinka voitaisiin Hänen kätensä, joka totisesti on kuningas, joka ilmaisi Mooseksen kasvot ja antoi Hänelle profeettiuden viitan – kuinka voitaisiin Hänen kätensä sitoa ja kahlita! Kuinka voidaan kuvitella, että Hän olisi voimaton lähettämään vielä toisenkin sanansaattajan Mooseksen jälkeen. Huomaa heidän sanojensa mielettömyys; kuinka kauas tiedon ja ymmärryksen tieltä ne ovatkaan eksyneet! Katso, kuinka he tänäkin päivänä ovat paneutuneet tällaisten typerien mielettömyyksien pohdintaan. Yli tuhannen vuoden ajan he ovat tätä säettä toistaneet ja tietämättään julistaneet tuomionsa juutalaisia vastaan lainkaan tajuamatta, että he itse sekä avoimesti että salaisesti kannattavat juutalaisten mielipiteitä ja uskomuksia. Olet varmasti kuullut heidän ^{sivu 40} joutavan väitteensä, että ilmoitus on täydellisesti päättynyt, että Jumalan armon ovet ovat suljetut, ettei ikiaikaisen kirkkauden päivänkoitosta enää ainutkaan aurinko nouse, että iankaikkisen laupeuden valtameri on ainiaaksi vaiennut ja ettei ikivanhan kirkkauden pyhätöstä Jumalan sanansaattajia enää ilmesty. Sellainen on näiden ahdasmielisten, halveksittavien ihmisten ymmärryksen määrä. He ovat luulotelleet, että Jumalan kaikenkäsittävän laupeuden ja Hänen runsaitten armolahjojensa virta, jonka lakkaamista ei voida ajatellakaan, on pysäytetty. Kaikilta tahoilta he ovat nousseet, vyöttäneet sortovallan kupeet ja kaikkensa ponnistaen koettaneet joutavan kuvittelun karvailla vesillä sammuttaa Jumalan palavan pensaan liekkiä muistamatta, että voiman lampun kupu on omassa mahtavassa linnoituksessansa varjeleva Jumalan valoa. – –

Katso, miten ilmeinen ja selvä onkaan Muhammadin, Jumalan sanansaattajan yliherruus tänä päivänä ihmisten keskuudessa. Tiedät hyvin, mikä Hänen uskoansa Hänen järjestelmänsä alkuaikoina kohtasi. Kuinka tuskallisia kärsimyksiä tuo henkinen olemus, tuo puhdas ja pyhin olento saikaan osakseen epäuskoisten ja eksyneitten, tuon ajan jumaluusoppineitten ja heidän liittolaistensa kädestä! Kuinka lukuisat olivatkaan okaat ja orjantappurat, joita he Hänen polullensa kylvivät. On selvää, että häijyssä ja saatanallisessa mielessänsä tuo kurja sukupolvi piti jokaista tuohon kuolemattomaan olentoon kohdistamaansa loukkausta keinona saavuttaa iankaikkinen ^{sivu 41} autuus, koska tuon ajan kaikki tunnetut jumaluusoppineet, kuten 'Abdu'lláh-i-Ubayy, erakko Abú-'Ámir, Ka'b-ibn-i-Ashraf ja Nadr-ibn-i-Hárith, pitivät Häntä petkuttajana ja Hänet mielipuoleksi ja pilkkaajaksi julistivat. Niin tuskallisia syytöksiä he esittivät Häntä vastaan, että niistä kertoessamme Jumala kieltää mustetta virtaamasta, kynäämme kulkemasta ja sivua niitä kantamasta. Nämä vihamieliset herjaukset kiihottivat kansaa nousemaan Häntä vastaan ja kiduttamaan Häntä. Ja miten hillitöntä onkaan kidutus, jos aikansa jumaluusoppineet ovat sen ylimpiä yllyttäjiä, jos he seuraajiensa edessä Hänet tuomitsevat, karkottavat Hänet keskuudestaan ja Hänet vääräuskoiseksi julistavat. Eikö sama ole kohdannut tätä palvelijaa, eivätkö kaikki ole sen omin silmin nähneet?

Tästä syystä Muhammad huudahti: ”Ei ainutkaan Jumalan profeetta ole kärsinyt sellaista vääryyttä kuin Minä.” Qur'ánissa mainitaan kaikki Häntä vastaan esitetyt herjat ja syytökset samoin kuin kaikki Hänen kestämänsä kärsimykset. Tutkikaatte siis Qur'ánia, jotta kenties oppisitte tietämään, mikä Hänen ilmoitustansa kohtasi. Niin ankara oli Hänen ahdinkonsa, että joksikin aikaa kaikki katkaisivat yhteytensä häneen ja Hänen kumppaneihinsa. Ken ikinä Hänen kanssaan seurusteli, sai tuta Hänen vihollistensa säälimättömän julmuuden. – –

Ajattele, miten toisin kaikki on tänä päivänä. Katso, miten monet hallitsijat lankeavat polvillensa Hänen nimensä edessä. Kuinka lukuisat kansat ja kuningaskunnat ^{sivu 42} ovatkaan etsineet suojaa Hänen siimeksestänsä, ovat uskollisia Hänen asiallensa ja ovat siitä ylpeitä. Saarnastuolien korkeuksista kohoaa tänä päivänä sanoja, jotka täynnään nöyryyttä ylistävät Hänen siunattua nimeänsä, ja minareettien huipuilta kajahtava huuto kutsuu Hänen kansansa paljoutta Häntä palvelemaan. Nekin maailman kuninkaat, jotka eivät ole Hänen oppiansa omaksuneet eivätkä luopuneet epäuskon viitasta, myöntävät ja tunnustavat tuon laupeuden päiväntähden suuruuden ja voittamattoman majesteettiuden. Tällainen on Hänen maallinen yliherruutensa, josta näet todisteita kaikkialla. Vääjäämättä on tämä yliherruus paljastuva ja vakiintuva joko kunkin Jumalan ilmaisijan elinaikana tahi Hänen ylettyään todelliseen asumukseensa korkeuksien valtakuntaan. – –

On ilmeistä, että kunkin uskontojärjestelmän mukanaan tuomat muutokset ovat niitä synkkiä pilviä, jotka tulevat ihmisymmärryksen silmien ja jumalallisen olemuksen päivänkoitosta kohoavan jumalallisen valonlähteen väliin. Ajattele, miten ihmiset sukupolvesta toiseen ovat sokeasti jäljitelleet isiänsä ja kasvaneet uskonsa sanelemien säädösten ja tapojen mukaisesti. Jos nämä ihmiset sitten yhtäkkiä huomaisivat, että heidän keskuudessansa elänyt henkilö, joka kaikissa inhimillisissä rajoituksissansa on ollut heidän kaltaisensa, on noussut kumoamaan kaikki heidän uskontonsa säätämät periaatteet – periaatteet, joiden mukaisesti heitä on halki vuosisatojen kasvatettu ja joiden jokaista vastustajaa ja kieltäjää ^{sivu 43} he ovat oppineet pitämään uskottomana, syntisenä ja jumalattomana – olisivat he varmasti sokeita ja kykenemättömiä Hänen totuuttansa näkemään. Tällaiset seikat ovat kuin ”pilvi䔹⁰ niiden silmiä pimentämässä, joiden sisäinen olemus ei ole maistanut irrottautuneisuuden salsabílista eikä juonut Jumalan tuntemisen Kawtharista. Näihin oloihin tutustuessaan tällaiset ihmiset sokaistuvat niin, että he epäröimättä julistavat Jumalan ilmaisijan vääräuskoiseksi ja tuomitsevat Hänet kuolemaan. Olette varmasti kuulleet näin kautta aikain tapahtuneen, ja näette niin tänäkin päivänä tapahtuvan.

Sen tähden meidän tulee Jumalan näkymättömän avun turvin tehdä kaikkemme, jotteivät nämä synkät verhot, nämä taivaasta lähetettyjen koettelemusten pilvet, estäisi meitä Hänen säteilevien kasvojensa kauneutta näkemästä ja jotta me vain Hänen oman itsensä perusteella Hänet tuntisimme.

14

Jumalallinen kevätaika on koittanut, oi kaikkein korkein kynä, sillä kaikkein armahtavaisimman juhla lähenee nopeasti. Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan Hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Puhu, äläkä vaikene. Autuuden päiväntähti loistaa Meidän nimemme, tuon autuaisen, taivaanrannalla, ^{sivu 44} sillä Jumalan nimen valtakunta on kaunistettu Herrasi, taivaitten luojan, nimen koristein. Nouse maan kansojen edessä ja varustaudu tämän kaikkein korkeimman nimen voimalla, äläkä ole niitä, jotka vitkastelevat.

Minusta näyttää, kuin sinä olisit pysähtynyt etkä liikkuisi muistiollani. Liekö jumalallisten kasvojen kirkkaus saattanut sinut hämmennyksiin tahi nurjamielisten turha puhe täyttänyt sinut murheella ja lamauttanut liikuntosi? Varo, ettei sinua mikään pidätä tämän päivän suuruutta ylistämästä – päivän, jona mahdin ja voiman sormi on murtanut jälleenyhtymisen viinin sinetin ja kutsunut kaikkia, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Tahdotko aikailla, kun Jumalan päivää julistava tuulenhenki on jo käynyt ylitsesi, vai oletko niitä, jotka ovat Hänestä kuin verholla erotetut?

Ainoankaan verhon en ole, oi kaikkien nimien Herra ja taivaitten luoja, antanut estää minua tuntemasta Sinun päiväsi kirkkautta – päivän, joka on johdatuksen valo koko maailmalle ja Ikiaikaisen merkki kaikille sen asukkaille. Syynä sanattomuuteeni ovat verhot, jotka ovat sokaisseet luotujesi silmät näkemästä Sinua, ja vaiteliaisuuteeni esteet, jotka ovat ehkäisseet kansaasi tuntemasta Sinun totuuttasi. Sinä tiedät, mitä minussa on, mutta minä en tiedä, mitä Sinussa on. Sinä olet kaikkitietävä, kaiken tunteva. Sinun nimessäsi, joka on kaikkia muita nimiä ylhäisempi! Jos Sinun kaikkivaltainen ja kaikenvoittava käskysi milloinkaan minut saavuttaisi, se antaisi minulle ^{sivu 45} kyvyn elvyttää kaikkien ihmisten sielut Sinun ylevimmällä sanallasi, jonka olen Sinun voimallisen kielesi kuullut Sinun kirkkautesi valtakunnassa lausuvan. Se soisi minulle kyvyn julistaa Sinun säteilevien kasvojesi ilmaisemisesta, jonka kautta kaikki ihmissilmiltä salattu on Sinun, silminnähtävän, ylimmän suojelijan, itseolevan, nimessäsi ilmaistu.

Voitko, oi kynä, tänä päivänä ketään muuta kuin Minut nähdä? Kuinka on käynyt luomakunnan ja sen ilmennysten? Entä nimien ja niiden valtakunnan? Mihin ovat joutuneet kaikki luodut, niin näkyvät kuin näkymättömät? Entä maailmankaikkeuden kätketyt salaisuudet ja sen ilmaukset? Katso, kadonnut on koko luomakunta. Mitään ei ole jäljelle jäänyt paitsi Minun kasvoni, ikuiset, loistavat, ikikirkkaat.

Muuta ei voida tänä päivänä nähdä kuin Herrasi, armollisen, anteliaimman kasvoista loistavan valon kirkkaus. Vastustamattoman ja kaikenvoitavan valtamme voimalla Me olemme totisesti saattanut jokaisen sielun raukeamaan. Osoituksena armostamme ihmisiä kohtaan Me olemme sitten luonut uuden luomakunnan. Minä totisesti olen kaikkein anteliain, ikiaikainen.

Tänä päivänä näkymätön maailma huudahtaa: ”Suuri on sinun autuutesi, oi maa, sillä sinut on tehty Jumalan astinlaudaksi ja valittu Hänen mahtavan valtaistuimensa sijaksi.” Kirkkauden valtakunta julistaa: ”Kunpa voisin uhrata henkeni sinun edestäsi, sillä Hän, joka on kaikkein armahtavaisimman rakastettu, on perustanut valtakuntansa sinun kamarallesi kaikille ^{sivu 46} niin menneille kuin tuleville luvatun nimensä voimalla.” Tänä päivänä kaikki suloisesti tuoksuava on saanut tuoksunsa Minun viitastani, joka on leyhynyt tuoksuansa koko luomakunnan ylle. Tänä päivänä ovat ikuisen elämän vuolaat virrat syöksähtäneet ulos kaikkein armahtavaisimman tahdosta. Kiirehtäkää kaikesta sydämestänne ja sielustanne juomaan kylläksenne, oi korkeuksien valtakuntien joukot!

Sano: Hän totisesti on tuon tuntemattoman, tuon näkymättömistä näkymättömimmän ilmaisija, voisittepa sen vain käsittää. Juuri Hän on paljastanut teille salatun ja kallisarvoisen helmen, jospa vain sitä etsisitte. Hän on tuo kaikkien niin menneitten kuin tulevien rakastettu, kunpa vain Häneen sydämenne ja toiveenne kiinnittäisitte.

Olemme kuullut rukouksesi äänen, oi kynä, ja suomme anteeksi vaiteliaisuutesi. Mutta miksi on niin syvä hämmennys sinut vallannut?

Sinun läsnäolosi huumaus, oi kaikkien maailmoiden rakastettu, on tarttunut minuun ja saattanut minut lumoihinsa.

Nouse julistamaan koko luomakunnalle sanomaa siitä, että Hän, joka on kaikkein armahtavaisin, on suunnannut askelensa kohden Ridvánia ja on sinne astunut. Opasta sitten ihmiset ilon puutarhaan, josta Jumala on tehnyt paratiisinsa valtaistuimen. Sinut olemme valinnut voimallisimmaksi pasuunaksemme, jonka puhallus on oleva merkkinä koko ihmiskunnan ylösnousemuksesta.

Sano: Tämä on paratiisi, jonka lehvistöön ilmaisun ^{sivu 47} viini on syövyttänyt todistuksensa: ”Hänet, joka oli ihmissilmiltä salattu, on nyt yliherruuteen ja voimaan vyötettynä ilmaistu.” Tämä on paratiisi, jonka lehtien havina julistaa: ”Oi te, jotka taivaita ja maata asutatte. Nyt on ilmaantunut, mikä ei ole ilmaantunut koskaan aikaisemmin. Hän, joka ikuisista ajoista asti on salannut kasvonsa luomakunnan katseilta, on nyt tullut.” Sen oksistossa leyhyelevästä kuiskivasta tuulenhenkäyksestä kohoaa huuto: ”Hän, joka on korkein Herra, on ilmestynyt. Valtakunta on Jumalan.” Ja samaan aikaan kuuluu sen virtaavista vesistä solina: ”Kaikki silmät tulvivat iloa, sillä Hän, jota kukaan ei ole nähnyt, jonka salaisuutta kukaan ei ole löytänyt, on kohottanut kirkkauden verhoa ja paljastanut kauneuden kasvot.”

Tästä paratiisista ja sen ylhäisimpien kammioiden korkeuksista ovat taivaan neidot ääneensä julistaneet: ”Riemuitkaa, te korkeuden valtakuntien asukkaat, sillä kaikkein kirkkaimman nimessä soittavat Ikiaikaisen sormet kaikkein ylhäisintä kelloa taivaiden sisimmässä sydämessä. Kaikille ovat anteliaisuuden kädet ojentaneet iankaikkisen elämän maljaa. Käykää lähelle ja kylläksenne siitä juokaa. Nauttikaa täysin siemauksin, oi te, jotka olette ikävöinnin ilmentymiä ja kiihkeän kaipuun ruumiillistumia.”

Tänä päivänä on Hän, joka on Jumalan nimien ilmaisija, käynyt esiin kirkkauden pyhätöstä ja julistanut kaikille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä: ”Pankaa pois paratiisin maljat ja kaikki niiden elämää antavat vedet, sillä katso, Bahán kansa on astunut ^{sivu 48} jumalallisen läsnäolon autuaalliseen asumukseen ja nauttinut jälleenyhtymisen viiniä Herransa, kaiken omistavan, kaikkein korkeimman kauneuden maljasta.”

Unhota luomakunnan maailma, oi kynä, ja käänny Herrasi, kaikkien nimien herran kasvojen puoleen. Kaunista sitten maailma Herrasi, ikuisten päivien kuninkaan suosionosoitusten koristeella. Sillä Me tunnemme tuon päivän tuoksun, jona kaikkien kansakuntien kaivattu on vuodattanut verrattomien nimiensä valon loistetta niin näkymättömien kuin näkyvien valtakuntien ylle ja on kietonut ne armollisimpien lahjojensa aurinkojen kirkkauteen – lahjojen, joita ei kukaan muu voi käsittää kuin Hän, koko luomakunnan kaikkivaltainen suojelija.

Katso Jumalan luotujen puoleen vain ystävällisin ja armahtavaisin silmin, sillä Meidän hellä kaitsentamme on ulottunut kaikkiin luotuihin, ja armomme on sulkenut syleilyynsä maan ja taivaat. Tänä päivänä saavat Jumalan uskolliset palvelijat nauttia jälleenyhtymisen virvoittavista vesistä, tänä päivänä saavat Häntä lähellä olevat juoda kuolemattomuuden vienojuoksuisesta virrasta ja Hänen ykseyteensä uskovat Hänen läsnäolonsa viiniä, sillä he ovat tunteneet Hänet, joka on kaiken korkein ja perimmäisin päämäärä ja jonka kautta majesteettiuden ja kirkkauden kieli kaiuttaa kutsunsa: ”Valtakunta on Minun. Minä itse, omalla oikeudellani, olen sen hallitsija.”

Kiehtokaa ihmisten sydämet Hänen kutsullansa, joka on ainoa rakastettu. Sano: Tämä on Jumalan ^{sivu 49} ääni, kunpa te vain kuuntelisitte. Tämä on Jumalan ilmoituksen päivänkoitto, jospa sen vain tietäisitte. Tämä on Jumalan asian sarastuspaikka, kunpa sen vain tuntisitte. Tämä on Jumalan käskyn alkulähde, arvostelisittepa vain oikeudenmukaisesti. Tämä on ilmaistu ja kätketty salaisuus, voisittepa sen vain havaita. Oi maailman kansat! Luopukaa Minun kaikki muut nimet ylittävän nimeni voimalla kaikesta, minkä omistatte, ja upottautukaa tähän valtamereen, jonka syvyyksien kätköistä löytyvät viisauden ja ilmaisun helmet ja joka hyrskyää Minun, kaikkein armahtavaisimman, nimessäni. Näin neuvoo teitä Hän, jonka tykönä on äitikirja.

Kaikkein rakastetuin on tullut. Hänen oikeassa kädessänsä on Hänen nimensä sinetöity viini. Onnellinen on se ihminen, joka Hänen puoleensa kääntyy ja kylläksensä juotuaan huudahtaa: ”Ylistys olkoon Sinulle, oi Jumalan merkkien ilmaisija!” Kaikkivaltiaan vanhurskauden kautta! Totuuden voimasta on kaikki salaisuudet saatettu julki. Kaikki Jumalan armolahjat on alas lähetetty osoituksena Hänen suosiostansa. Iankaikkisen elämän vedet on kaikessa runsaudessansa ihmisille tarjottu. Joka ainoan maljan on kaikkein rakastetuimman käsi ojentanut kaikille tahoille. Käykää Hänen tykönsä älkääkä empikö, älkää edes vähäisintä hetkeä.

Siunattuja ovat ne, jotka ovat kohonneet korkeuksiin irrottautumisen siivin ja ovat saavuttaneet aseman, joka Jumalan säädöksen mukaisesti on ylempänä kaikkea luomakuntaa, ja joita eivät oppineitten ^{sivu 50} turhat kuvitelmat eivätkä maan joukkojen paljous ole saaneet Hänen asiastansa poikkeamaan. Ken teidän keskuudestanne, oi ihmiset, on valmis hylkäämään maailman ja vetäytymään Jumalan, kaikkien nimien herran, tykö? Missä on se, joka Minun kaikki luodut ylittävän nimeni voimalla on luopuva kaikesta ihmisten omistamasta ja kaikella mahdillansa pitävä kiinni siitä, mitä Jumala, näkymättömän ja näkyvän tuntija, on hänen käskenyt noudattaa. Näin ovat Hänen armonlahjansa ihmisille alas lähetetyt, Hänen lupauksensa täytetty ja Hänen todistuksensa loistanut armon taivaanrannalta. Runsas on oleva sen palkkio, joka on uskonut ja huudahtanut: ”Kiitetty olet Sinä, oi kaikkien maailmoiden rakastettu. Ylistetty olkoon Sinun nimesi, oi Sinä jokaisen ymmärtäväisen sydämen kaivattu.”

Riemuitkaa mitä riemuisimmin, oi Bahán kansa, muistellessanne tuota ylenmääräisen autuuden päivää, jona Ikiaikaisen kieli on puhunut Hänen lähtiessään talostansa ja suunnatessaan kulkunsa paikkaan, josta Hän vuodatti nimensä, kaikkein armahtavaisimman kirkkauden kaikkeen luomakuntaan. Jumala on todistajamme. Jos Me paljastaisimme tuon päivän kätketyt salaisuudet, kaikki maan päällä ja taivaassa asustavat taintuisivat ja kuolisivat, lukuunottamatta niitä, jotka Jumala, kaikkivaltias, kaikkitietävä, kaikkiviisas, on säästävä.

Niin huumaava on Jumalan sanojen vaikutus Häneen, joka on Hänen vääjäämättömien todisteittensa ilmaisija, ettei Hänen kynänsä voi enää liikahtaa. Näihin ^{sivu 51} sanoihin Hän päättää muistionsa: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, kaikkein ylevin, kaikkein voimallisin, kaikkitietävä.”

15

Ilmoituksen kynä kuuluttaa: ”Tänä päivänä valtakunta on Jumalan!” Voiman kieli julistaa: ”Tänä päivänä yliherruus totisesti on Jumalalla!” Kuolemattomuuden oksalta korkeuden valtakuntien feenikslintu huudahtaa: ”Kaiken suuruuden kunnia kuuluu Jumalalle, verrattomalle, kaiken voittavalle!” Ikuisessa paratiisissa salaperäinen kyyhkynen julistaa autuaallisesta asumuksestansa: ”Kaiken anteliaisuuden alkulähde on tänä päivänä Jumalassa, ainoassa, anteeksi antavassa!” Valtaistuimen lintu laulaa pyhässä tyyssijassansa sävelmäänsä: ”Korkein herraus kuuluu tänä päivänä ainoastaan Jumalalle, Hänelle, jolla ei ole vertaa eikä kaltaista, joka on kaikkein voimallisin, kaikkivaltainen!” Kaiken sisin olemus tuo kaikessa julki todistuksensa: ”Kaikki anteeksiantamus virtaa tänä päivänä Jumalasta, Hänestä, jolle kukaan ei vedä vertoja, jonka rinnalle ketään ei voida asettaa, joka on kaikkien ihmisten ylhäisin suojelija ja heidän syntiensä salaaja!” Pääni päällitse korottaa kirkkauden ydin äänensä julistaen korkeuksista, joita ei kynä eikä kieli taida kuinkaan kuvata: ”Jumala on todistajani! Majesteettiuteen ja voimaan vyötettynä on Hän, ikuisten päivien, Ikiaikainen, tullut. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän, kaikkein kirkkain, kaikkein korkein, kaikkivaltias, kaikkiviisas, ^{sivu 52} kaikkiallinen, kaiken näkevä, kaiken tunteva, ylhäisin suojelija, iankaikkisen valon lähde!”

Oi palvelijani, joka olet etsinyt Jumalan mielisuosiota ja tarttunut Hänen rakkauteensa päivänä, jona kaikki, muutamaa syvällisen näkemyksen omaavaa lukuunottamatta, ovat Hänestä pois kääntyneet. Armossansa Jumala sinut runsaalla, katoamattomalla ja iankaikkisella palkkiolla palkitkoon, sillä sinä olet etsinyt Häntä päivänä, jona silmät olivat sokaistut. Tiedä, että jos Me paljastaisimme sinulle pisarankaan niistä kuuroista, jotka Jumalan säädöksestä ja kateiden ja kaunaisten kädestä ovat päällemme langenneet, sinä itkisit katkerasti ja yötä päivää valittaisit tilaamme. Oi, jospa löytyisi valpas ja oikeamielinen sielu, joka käsittäisi tämän ilmoituksen ihmeet – ihmeet, jotka julistavat Jumalan yliherruudesta ja sen voiman suuruudesta. Kunpa sellainen ihminen nousisi ja täysin Jumalan tähden ihmisiä niin yksityisesti kuin julkisesti varoittaisi, jotta he kenties havahtuisivat ja rientäisivät auttamaan tätä vääryyttä kärsinyttä, jota väärintekijät ovat niin ankarasti ahdistaneet.

Minusta tuntuu, kuin kuulisin Pyhän hengen äänen takanani huutavan näin sanoen: ”Vaihda aihettasi ja muuta äänesi sävyä, jottei sen sydän, joka on kiinnittänyt katseensa Sinun kasvoihisi, tulisi murheelliseksi. Sano: Jumalan armon ja Hänen voimansa ansiosta en ole menneisyydessä etsinyt kenenkään apua enkä ole kenenkään apua vastaisuudessakaan etsivä. Totuuden voimalla Hän minua auttoi Minun ollessani karkotettuna 'Iráqissa. Hän Minua varjeli suojeluksessansa ^{sivu 53} aikana, jolloin maan sukukunnat taistelivat Minua vastaan. Hän Minua auttoi lähtemään kaupungista sellaiseen majesteettiuteen verhottuna, ettei sitä voi olla tunnustamatta kukaan muu kuin kieltäjä ja kaunainen.

Sano: Armeijani on luottamukseni Jumalaan ja voima uskossani Häneen on Minun väkeni. Rakkauteni on Minun viirini ja Jumalan, kaikkein korkeimman Herran, kaikkein voimallisimman, kaikkein kirkkaimman, rajoittamattoman muistelo Minun kumppanini.

Nouse, oi Jumalan rakkauden tien kulkija, Hänen asiaansa auttamaan. Sano: Oi ihmiset, älkää vaihtako tätä nuorukaista tämän maailman turhuuksiin tahi taivaan riemuihin. Ainoan tosi Jumalan vanhurskauden kautta! Yksi Hänen hivuksensa on arvokkaampi kaikkea, mikä on taivaissa, ja kaikkea, mikä on maan päällä. Varokaa, oi ihmiset, ettette omistamanne kullan ja hopean tähden houkutu Häntä hylkäämään. Olkoon Hänen rakkautensa sielujenne aarreaitta päivänä, jona mikään muu kuin Hän ei teitä hyödytä, päivänä, jona joka ainut pilari horjuu, jona ihmisten ihollakin kulkevat puistatukset, jona kaikki silmät tuijottavat kauhusta. Sano: Oi ihmiset! Peljätkäätte Jumalaa älkääkä kääntykö halveksuen pois Hänen ilmoituksestansa. Heittäytykää kasvoillenne Jumalan eteen ja päivin ja öin kaiuttakaa Hänen kiitostansa.

Loimutkoon tämän maailman sisimmässä sydämessä palavan kuolemattoman tulen liekki niin voimallisena sinun sielussasi, etteivät maailmankaikkeuden ^{sivu 54} vedet taida sen hehkua sammuttaa. Puhu sitten Herrastasi, jotta sanasi kenties varoittaisivat piittaamattomia palvelijoittemme keskuudessa ja ilahduttaisivat vanhurskasten sydämiä.

16

Sano: Oi ihmiset! Tämä on verraton päivä. Verrattoman tulee myös olla kielen, joka julistaa kiitosta kaikkien kansojen kaivatulle, ja verrattoman sen teon, joka Hänen silmissänsä toivoo otollinen olevansa. Koko ihmissuku on ikävöiden odottanut tätä päivää voidakseen saavuttaa sen, mikä on sen asemalle soveliasta ja sen kohtalon arvoista. Siunattu on se ihminen, jota maailman asiat eivät ole estäneet tuntemasta Häntä, joka on kaiken Herra.

Niin sokeaksi on ihmissydän käynyt, ettei kaupungin tuhoutuminen eikä vuoren muuttuminen tomuksi, ei edes maan halkeaminen voi havahduttaa sitä turtumuksestansa. Pyhissä kirjoituksissa annetut viittaukset on selvitetty ja niissä mainitut merkit paljastettu, ja profeetallinen kutsu kaikuu lakkaamatta. Ja kuitenkin kaikki paitsi ne, joita Jumala on katsonut hyväksi opastaa, ovat piittaamattomuutensa päihtymyksen hämmentämiä.

Katsokaa, miten maailmaa joka päivä kohtaa uusi onnettomuus. Sen ahdistus syvenee syvenemistään. Súriy-i-Ra'ísin ilmaisemishetkestä aina tähän päivään asti ei maailma ole saavuttanut rauhaa eivätkä sen kansojen sydämet tunteneet lepoa. Toisinaan se on ^{sivu 55} ollut riitojen ja kiistain kiusaamana, toisinaan taas sotien kourissa ja raivoavien tautien uhrina. Sen sairaus on saavuttamassa täyden toivottomuuden asteen, sillä todellista lääkäriä on estetty määräämästä hoitokeinoa, jota vastoin taitamattomille puoskareille osoitetaan suosiota ja annetaan täysi vapaus toimia. – –Kapinallisuuden tomu on hämärtänyt ihmisten sydämet ja sokaissut heidän silmänsä. Ennen pitkää he näkevät seuraukset siitä, mitä heidän kätensä ovat Jumalan päivänä aikaan saaneet. Näin teitä varoittaa Hän, joka on kaiken tunteva, Hänen käskystänsä, joka on kaikkein voimallisin, kaikkivaltias.

17

Kautta Hänen, joka on suuri julistus! Kaikkein armahtavaisin on tullut eittämättömään yliherruuteen verhoutuneena. Vaaka¹¹ on valittu, ja kaikki maan asukkaat on kokoon saatettu. Pasuunaan on puhallettu¹², ja katso, kaikki silmät ovat kauhistuneet, ja vavisseet ovat kaikkien taivaissa ja maan päällä asuvien sydämet, paitsi niiden, jotka Jumalan säkeiden henkäys on herättänyt ja jotka ovat kaikesta irrottautuneet.

Tänä päivänä maa julistaa julki viestinsä. Sitä raskauttavat väärintekijät, voisittepa sen vain tajuta. Joutavan kuvittelun kuu on halaistu, ja taivas on syössyt ^{sivu 56} sankkaa savua. Näemme ihmiset maahan masennettuina, Herrasi, kaikkivaltiaan, kaikkein voimallisimman pelon valtaan vajonneina. Airut on antanut kuulutuksensa, ja ihmisiä on tempaistu pois, niin suuri on ollut Hänen vihansa vimma. Vasemman käden puoleinen väki valittaa ja vaikeroi. Oikean puoleinen oleskelee ylhäisillä asuinsijoilla: kaikkein armahtavaisimman käsistä he juovat viiniä, joka todella on elämää, ja he totisesti ovat autuaita.

Maa on järähdellyt, ja vuoret ovat vaipuneet, ja enkelit ovat rivi rivin jälkeen käyneet eteemme. Useimmat ihmiset ovat päihtymyksensä hämmentämiä, ja kasvoillansa he kantavat vihastuksen merkkejä. Näin Me olemme yhteen saattanut väärintekijät. Me näemme heidän rientävän epäjumalansa tykö. Sano: Tänä päivänä ei kukaan säästy Jumalan säädökseltä. Kohtalokas totisesti on tämä päivä. Me osoitamme heille ne, jotka heitä harhaan johtivat. He näkevät heidät eivätkä heitä kuitenkaan tunne. Heidän silmänsä ovat juopuneet; totisesti he ovat sokeata joukkoa. Heidän todisteitansa ovat heidän lausumansa herjaukset; ne on tuominnut Jumala, hädässä auttaja, itseoleva. Paholainen on lietsonut kataluuden heidän sydämiinsä, ja heitä ahdistaa piina, jota kukaan ei voi poistaa. He kiiruhtavat jumalattomien joukkoon, väärintekijäin leimalla merkittyinä. Sellaiset ovat heidän tekonsa.

Sano: Taivaat on kääritty kokoon, ja maa on Hänen lujassa otteessansa, ja turmeltuneita on tartuttu otsakiehkurasta,^{13 sivu 57} eivätkä he sittenkään käsitä. He juovat saastunutta vettä eivätkä sitä tiedä. Sano: Kutsu on kajahtanut, ja ihmiset ovat astuneet ulos haudoistansa ja ylösnoustessaan he katselevat kummeksien ympärilleen. Jotkut ovat kiiruhtaneet kohti armon Jumalan kartanoa, toiset kaatuneet kasvoillensa helvetin tuleen, toiset taas joutuneet hämmennyksen valtaan. Jumalan säkeet on ilmoitettu, mutta he ovat niistä pois kääntyneet. Hänen todistuksensa on ilmaistu, mutta he eivät sitä tiedä. Ja heidän katsellessaan kaikkein armahtavaisimman kasvoja muuttuvat heidän omat kasvonsa murheellisiksi, vaikka he yhä ilkamoivat. He rientävät kohti helvetin tulta ja erehtyvät sitä valoksi luulemaan. Kaukana Jumalasta on kaikki, mitä he mieluusti kuvittelevat! Sano: Riemuitsettepa te siitä tahi ratkeatte raivosta, taivaat on halaistu kahtia, ja Jumala on astunut alas loistavaan yliherruuteen verhoutuneena. Kaikkien luotujen kuullaan julistavan: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkitietävän, kaikkiviisaan.”

Tiedä myös, että sen tähden, mitä uskottomien kädet ovat tehneet, Meidät on heitetty tuskaisaan vankilaan ja sortovallan joukot ympäröivät Meitä. Niin suurta riemua on tämä nuorukainen kuitenkin saanut maistaa, ettei mikään maallinen ilo voi vetää sille vertoja. Kautta Jumalan! Konsanaan ei vääryys, joka Häntä sortajain käsissä kohtaa, voi Hänen sydäntänsä murehduttaa, eikä niiden valta, jotka ovat kieltäneet ^{sivu 58} Hänen totuutensa, voi Häntä surulliseksi tehdä.

Sano: Kärsimys on Minun ilmoitukseni taivaanranta. Sen yllä loistaa armon päiväntähti hohtaen valoa, jota eivät ihmisten turhien luulojen pilvet eivätkä hyökkääjän hyödyttömät kuvitelmat voi himmentää.

Seuraa Herrasi askelia muistaen Hänen palvelijoitansa, niin kuin Hän sinua muistaa, piittaamattomien paheksuntaa tahi vihollisen miekkaa pelkäämättä. Levitä laajalti Herrasi sulotuoksuja äläkä epäröi, älä edes vähäistä hetkeä, Hänen asiaansa palvellessasi. Se päivä lähenee, jona Herrasi, aina anteeksi antavan, kaikkein anteliaimman voitto julki julistetaan.

18

Sano: Me olemme saattanut jumalallisen ilmaisun vuot valtaistuimeltamme virtaamaan, jotta viisauden ja ymmärryksen yrtit saisivat teidän sydäntenne mullasta puhjeta. Ettekö tunne kiitollisuutta? Ne, jotka ylimielisesti kieltäytyvät palvomasta Herraansa, ovat niitä, jotka viskataan pois. Ja yhtä usein kuin säkeemme heille toistetaan, he pysyvät ylpeän ylimielisinä ja karkeasti loukkaavat Hänen lakiansa, eivätkä sitä tiedä. Ne taas, jotka eivät ole Häneen uskoneet, ovat mustan savun varjossa. ^{sivu 59} ”Hetki”¹⁴ on heille lyönyt heidän yhä ilkamoidessaan. Heitä on tartuttu heidän otsakiehkurastansa,¹⁵ eivätkä he sitä tiedä.

Yhtäkkisesti on tullut se, minkä tuleman piti. Katsokaa, miten he sitä pakenevat. Väistämätön on tapahtunut; nähkää, miten he ovat heittäneet sen selkänsä taa. Tänä päivänä on joka ainut ihminen pakeneva itseään, saati sitten sukulaistansa, voisittepa sen vain tajuta. Sano: Kautta Jumalan! Pasuunaan on puhallettu¹⁶, ja katso, ihmiskunta on taintunut edessämme. Airut on antanut julki julistuksensa ja kuuluttaja korottanut äänensä sanoen: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkein voimallisimman, hädässä auttajan, itseolevan.”

Tämä on se päivä, jona kaikki silmät tuijottavat kauhusta, päivä, jona maan päällä asuvien sydämet valtaa vavistus, niitä lukuun ottamatta, jotka Herrasi, kaikkitietävä, kaikkiviisas, katsoo hyväksi vapahtaa. Mustiksi ovat muuttuneet kaikki kasvot,¹⁷ paitsi ne, joille armon Jumala on antanut säteilevän sydämen. Juopuneet ovat niiden silmät, jotka ovat avoimesti kieltäytyneet katsomasta Jumalan, kaikkein kirkkaimman, kaikkein ylistetyimmän kasvoja.

Sano: Ettekö ole tutkineet Qur'ánia? Sitä lukekaa, ^{sivu 60} jotta voisitte löytää totuuden, sillä tämä kirja on totisesti suora tie. Tämä on Jumalan tie kaikille niin taivaissa kuin maan päällä. Jos ette olekaan Qur'ániin tutustuneet, Bayánia ei silti voida pitää teille vieraana. Katsokaa, se on avoinna silmienne edessä. Lukekaatte sen säkeitä, jotta kenties voisitte luopua teoista, jotka saavat Jumalan sanansaattajat murehtimaan ja vaikeroimaan.

Kiiruhtakaa ulos hautakammioistanne. Kuinka kauan aiotte nukkua? Toinen toitahdus on pasuunalla puhallettu. Ketä te oikein katselette? Tämä on teidän Herranne, armon Jumala. Huomatkaa, miten te kiellätte Hänen merkkinsä! Maa on järähtänyt suurella järistyksellä ja singonnut esiin kuormansa. Ettekö sitä myönnä? Sano: Ettekö huomaa, miten vuoret ovat muuttuneet kuin villahahtuvaisiksi¹⁸, miten ihmiset ovat joutuneet ankaraan ahdistukseen Jumalan asian valtaisan majesteettiuden edessä? Katsokaa, kuinka heidän talonsa ovat tyhjiä raunioita ja he itse hukkunut joukko.

Tänä päivänä kaikkein armahtavaisin on astunut alas tiedon pilvissä ilmiselvään yliherruuteen verhoutuneena. Hyvin Hän tuntee ihmisten teot. Hänen kirkkaudestansa ei kukaan voi erehtyä, voisittepa sen vain käsittää. Jokaisen uskonnon taivas on reväisty kahtia ja inhimillisen ymmärryksen maa halaistu, ja Jumalan enkelten nähdään astuvan alas. Sano: Tämä keskinäisen petoksen päivä; mihinkä siis pakenette? ^{sivu 61} Vuoret ovat kadonneet, ja taivas on kääritty kokoon¹⁹, ja koko maa on Hänen lujassa otteessansa, voisittepa sen vain ymmärtää. Kuka siis voi teitä varjella? Ei kukaan, kautta kaikkein armahtavaisimman! Ei kukaan muu kuin Jumala, kaikkivaltias, kaikkein kirkkain, hyvänsuopainen. Jokainen vaimo, joka on kantanut kuormaa kohdussansa, on vapautunut kuormastansa. Näemme ihmiset juopuneina tänä päivänä, jona ihmiset ja enkelit on koottu yhteen.

Sano: Onko olemassa epäilystäkään Jumalasta? Katsokaa, kuinka Hän on astunut alas armonsa taivaasta väkevyyteen vyötettynä ja yliherruuteen verhottuna. Onko epäilystäkään Hänen merkeistänsä? Avatkaa silmänne ja tutkikaa Hänen selviä todisteitansa. Paratiisi on oikealla kädellänne, lähellenne tuotuna, kun taas helvetti on saatettu hehkumaan. Katsokaa sen ahnasta liekkiä. Kiirehtäkää käymään paratiisiin, tämä osoituksena armostamme teitä kohtaan, ja juokaa kaikkein armahtavaisimman käsistä viiniä, joka todella on elämää.

Juokaa täysin siemauksin, oi Bahán kansa. Te olette totisesti niitä, joiden on hyvin oleva. Tämän ovat ne saavuttaneet, jotka ovat lähellä Jumalaa. Tämä on se virtaava vesi, joka teille Qur'ánissa ja sittemmin Bayánissa luvattiin palkkana Herraltanne, armon Jumalalta. Siunattuja ovat ne, jotka sitä juovat.

Oi palvelijani, joka olet kääntänyt kasvosi Minun puoleeni! Kiitä Jumalaa siitä, että Hän on tämän muistion ^{sivu 62} tässä vankilassa sinulle alas lähettänyt, jotta sinä voisit muistuttaa ihmisiä Herran, kaikkein kirkkaimman, kaikkitietävän päivistä. Näin Me olemme viisautemme ja ilmaisumme vesin uskosi perustukset sinulle vahvistanut. Tämä on totisesti se vesi, jonka päälle Herrasi valtaistuin on pystytetty. ”Hänen valtaistuimensa on seissyt vetten päällä.”²⁰ Pohdi tätä sydämessäsi, jotta voisit sen merkityksen käsittää. Sano: Ylistetty olkoon Jumala, kaikkien maailmoiden herra.

19

Jokaiselle ymmärtäväiselle ja valaistuneelle sydämelle on selvää, että Jumala, tuntematon olemus, jumalallinen olento, on äärettömän korkealla kaikkien inhimillisten ominaisuuksien yläpuolella, sellaisten kuin ruumiillinen olemassaolo, yleneminen ja aleneminen, kehittyminen ja taantuminen. Kaukana on Hänen kirkkaudestansa, että ihmiskieli kykenisi riittävästi Hänen ylistystänsä lausumaan tahi ihmissydän tajuamaan Hänen luotaamatonta salaisuuttansa. Hän on ja aina Hän on ollut olemuksensa ikiaikaiseen iäisyyteen verhoutuneena, ja ikuisesti Hän on todellisuudessansa pysyvä ihmissilmiltä kätkettynä. ”Katseet eivät Häntä saavuta, mutta Hän tavoittaa kaikki katseet; Hän on kaikista tarkkanäköisin, kaiken huomaava.”²¹ – –

^{sivu 63}Koska Ikiaikaisen tuntemuksen ovi näin on kaikkien olentojen edessä suljettu, tuo mittaamattoman armon alkulähde on sanansa mukaisesti – ”Hänen armonsa on ylittänyt kaiken, Minun armoni on kaiken ympäröinyt”²² – saattanut nuo loistavat pyhyyden helmet ihmistemppelin jalossa hahmossa hengen valtakunnasta ilmaantumaan ja näkyvästi ilmestymään kaikille ihmisille, jotta he voisivat maailmalle julistaa muuttumattoman olennon salaisuuksia ja kertoa Hänen katoamattoman olemuksensa arvoituksia.

Nämä pyhitetyt kuvastimet, nämä ikiaikaisen kirkkauden päivänkoitot, ovat itse kukin maan päällä ilmennyksiä Hänestä, joka on maailmankaikkeuden keskus, sen sisin olemus ja perimmäisin päämäärä. Hänestä on heidän tietonsa ja valtansa lähtöisin, Hänestä peräisin heidän yliherruutensa. Heidän kasvojensa kauneus on kuvastusta Hänen kasvoistansa ja heidän ilmoituksensa merkki Hänen kuolemattomasta kirkkaudestansa. He ovat jumalallisen tiedon aarreaittoja ja taivaallisen viisauden varastoja. Heidän välityksellään annetaan rajaton armo, ja heidän kauttaan ilmaistaan katoamaton valo. – – Nämä pyhyyden temppelit, nämä ensisijaiset kuvastimet, jotka heijastavat himmentymättömän kirkkauden valoa, ovat vain ilmauksia Hänestä, joka on näkymättömistä näkymättömin. Näiden jumalallisen hyveen helmien ilmaisemisen kautta ovat kaikki Jumalan nimet ja ^{sivu 64} ominaisuudet tulleet ilmaistuiksi, kuten tieto ja voima, yliherruus ja valta, armo ja viisaus, kirkkaus, anteliaisuus ja armahtavaisuus.

Näitä Jumalan ominaisuuksia ei ole nyt eikä ennenkään erityisesti joillekin Jumalan profeetoille suotu ja toisilta pidätetty. Ei, vaan kaikki Jumalan profeetat, Hänen kauniit, Hänen pyhät ja valitut sanansaattajansa ovat erotuksetta olleet Hänen nimiensä kantajia ja Hänen ominaisuuksiensa ruumiillistumia. Vain ilmoituksensa voimassa ja valonsa voimakkuudessa ovat he erilaisia. Niin kuin Hän on ilmoittanut: ”Jotkut apostoleista Me olemme tehnyt muita oivallisemmiksi.”²³

Tämän perusteella onkin ilmeistä ja selvää, että näiden profeettojen ja Jumalan valittujen pyhätöissä heijastuu Hänen rajattomien nimiensä ja ylevien ominaisuuksiensa valo, joskin joidenkin näiden ominaisuuksien valo saattaa näistä säteilevistä temppeleistä ulkonaisesti ihmissilmille joko ilmaantua tahi ilmaantumatta jäädä. Se, että nämä irrottautuneisuuden olemukset eivät ole jotakin Jumalan ominaisuutta ulkonaisesti ilmaisseet, ei suinkaan merkitse, etteivät nämä Jumalan ominaisuuksien päivänkoitot ja Hänen pyhien nimiensä aarreaitat niitä itse asiassa omaisi. Niinpä näillä valaistuilla sieluilla, näillä kauniilla katsannoilla on, joka ainoalla heistä, kaikki Jumalan ominaisuudet, kuten yliherruus ja ^{sivu 65} valta ja muut tämän kaltaiset, vaikka he näennäisesti olisivatkin vailla kaikkea majesteettiutta. – –

20

Tiedä varmasti, näkymätön ei mitenkään voi ruumiillistaa sisintä olemustansa eikä sitä ihmisille ilmaista. Hän on ja aina Hän on ollut mittaamattoman korkealla kaiken sen yläpuolella, mikä voidaan kertoa tai käsittää. Lakkaamatta Hänen äänensä julistaa Hänen kirkkautensa tyyssijoilta: ”Totisesti Minä olen Jumala; ei ole muuta jumalaa kuin Minä, kaikkitietävä, kaikkiviisas. Olen ilmaissut itseni ihmisille ja lähettänyt alas Hänet, joka on Minun ilmoitukseni merkkien päivänkoitto. Hänen kauttaan Minä olen pannut koko luomakunnan todistamaan, ettei ole muuta jumalaa kuin Hän, verraton, kaiken tunteva, kaikkiviisas.” Häntä, joka on ikuisesti ihmissilmältä salattu, ei voida milloinkaan tuntea muutoin kuin ilmaisijansa kautta, eikä Hänen ilmaisijansa voi esittää suurempaa todistusta lähetystehtävänsä todenperäisyydestä kuin on Hänen oman henkilönsä todistus.

21

Oi Salmán! Ikiaikaisen olennon tuntemisenovi on aina ollut ja on ikuisesti oleva ihmissilmiltä suljettu. Ainoastaan ihmisen ymmärrys ei ole koskaan Hänen pyhään kartanoonsa pääsevä. Osoituksena armostansa ja todistuksena laupeudestansa Hän on kuitenkin ilmaissut ihmiselle ^{sivu 66} jumalallisen johdatuksen päiväntähdet, nuo jumalallisen ykseytensä vertauskuvat, ja säätänyt näiden pyhitettyjen olentojen tuntemisen täysin samaksi kuin Hänen itsensä tunteminen. Ken heidät tunnistaa, on tunnistanut Jumalan. Ken heidän kutsunsa kuulee, on kuullut Jumalan äänen, ja ken heidän ilmoituksensa totuudesta todistaa, on todistanut Jumalan itsensä totuudesta. Ken heistä pois kääntyy, on kääntynyt pois Jumalasta, ja ken heidät kieltää, on kieltänyt Jumalan. Joka ainut heistä on Jumalan tie, joka liittää tämän maailman korkeuden maailmoihin, ja Hänen totuutensa viiri kaikille maan ja taivaan valtakunnissa. He ovat Jumalan ilmaisijoita ihmisten keskuudessa, Hänen totuutensa todistuksia ja Hänen kirkkautensa merkkejä.

22

Jumalan uskotut sanansaattajat ilmaistaan maan kansoille uuden asian tulkitsijoina ja uuden sanoman ilmoittajina. Koska kaikki nämä taivaallisen valtaistuimen linnut lähetetään alas jumalallisen tahdon taivaasta ja koska he kaikki nousevat julistamaan Hänen vastustamatonta uskoansa, pidetään heitä kuin yhtenä sieluna ja samana henkilönä. Sillä kaikki he juovat samasta Jumalan rakkauden maljasta ja nauttivat saman ykseyden puun hedelmiä.

Näillä Jumalan ilmaisijoilla on jokaisella kaksinainen asema. Toinen on puhtaan käsitteellisyyden ja perimmäisen ykseyden asema. Jos siis tässä mielessä ^{sivu 67} kutsut heitä kaikkia yhdellä nimellä ja sanot heidän omaavan samat ominaisuudet, et ole eksynyt totuudesta. ”Minkäänlaista eroa Me emme tee Hänen sanansaattajiensa välillä.”²⁴ Sillä he kukin kutsuvat maan asukkaita Jumalan ykseyttä tunnustamaan ja julistavat heille rajattoman armon ja anteliaisuuden Kawtharista. Kaikkia heitä verhoaa profeettiuden viitta ja kaunistaa kirkkauden vaippa. Niinpä Muhammad, Qur'ánin ydin, on ilmoittanut: ”Minä olen kaikki profeetat.” Samoin Hän on sanonut: ”Minä olen ensimmäinen Aadam, Nooa, Mooses ja Jeesus.” Samaan tapaan on sanonut Imán 'Alí. Tällaisia noiden ykseyden ilmaisijoiden perimmäistä ykseyttä osoittavia lausumia on virrannut myös Jumalan kuolemattoman ilmaisun kanavista ja jumalallisen tiedon helmien aarreaitoista. Nämä kasvot ovat jumalallisen käskyn vastaanottajia ja Hänen ilmoituksensa päivänkoittoja. Tämä ilmoitus on ylennetty moneuden verhojen ja lukumäärän ongelmien yläpuolelle. Niinpä Hän sanoo: ”Meidän asiamme on yksi.”²⁵ Koska asia on yksi ja sama, täytyy sen tulkitsijoidenkin ehdottomasti olla yksi ja sama. Samoin ovat Muhammadin uskon imámit, nuo vakaumuksen valot, sanoneet: ”Muhammad on ensimmäisemme, Muhammad on viimeisemme, Muhammad on kaikkemme.”

Sinulle on selvää ja ilmeistä, että kaikki profeetat ovat Jumalan asian temppeleitä, jotka ovat ilmestyneet ^{sivu 68} erilaisiin asuihin verhoutuneina. Jos tutkit tarkkaavaisin silmin, näet heidän kaikkien asustavan samassa pyhätössä, liitelevän samassa taivaassa, istuvan samalla valtaistuimella, lausuvan samoja sanoja ja julistavan samaa totuutta. Näin suuri on noiden olevaisuuden ydinten, noiden rajattoman ja mittaamattoman kirkkauden valonlähteiden ykseys! Niinpä jos joku näistä pyhyyden ilmaisijoista julistaisi sanoen: 'Minä olen kaikkien profeettojen paluu' Hän totisesti puhuisi totuuden. Samaten on aiemman ilmoituksen paluu kussakin myöhemmässä ilmoituksessa tosiasia, jonka totuus on täysin kumoamaton. – –

Toinen asema on erilaisuuden asema, joka on yhteydessä luomakunnan maailmaan ja sen rajoituksiin. Tässä suhteessa jokaisella Jumalan ilmaisijalla on oma selvästi erottuva yksilöllisyytensä, tarkoin määritelty tehtävänsä, ennalta määrätty ilmoituksensa ja erityisesti asetetut rajoituksensa. Kukin heistä tunnetaan eri nimellä, kullakin on ominaispiirteensä, kukin täyttää tietyn tehtävän ja omaa erityisen ilmoituksen. Kuten Hän sanoo: ”Jotkut apostoleista olemme tehnyt muita oivallisemmiksi. Joillekin heistä Jumala on puhunut, toiset Hän taas on ylentänyt ja korottanut. Ja Jeesukselle, Marian pojalle, Me annoimme selvät tunnusmerkit ja Pyhällä hengellä Häntä vahvistimme.”²⁶

Tästä aseman ja tehtävän erilaisuudesta johtuu, että näistä jumalallisen tiedon lähteistä virtaavat sanat ^{sivu 69} ja ilmaukset näyttävät poikkeavan ja eroavan toisistaan. Jumalallisen viisauden salaisuuksiin vihittyjen silmissä kaikki heidän lausuntonsa ovat muutoin todellisuudessa vain yhden ja saman totuuden ilmennyksiä. Koska useimmat ihmiset eivät ole kyenneet ymmärtämään mainitsemaamme kaksinaista asemaa, he ovat hämmentyneitä ja tyrmistyneitä niistä ilmaisijoiden esittämistä erilaisista lausunnoista, jotka perimmältään ovat yhtä ja samaa.

Aina on ollut ilmeistä, että kaikki nämä lausuntojen eriävyydet johtuvat aseman erilaisuudesta. Niinpä noiden olevaisuuden ydinolemusten ykseyttä ja ylevää irrottautuneisuutta ajatellen ovat sellaiset ominaisuudet kuin jumaluus, jumalallisuus, ylin ykseys, sisin olemus tarkoittaneet ja yhä tarkoittavat heitä, sillä kaikki he hallitsevat samalta jumalallisen ilmaisemisen valtaistuimelta ja istuvat jumalallisen kätkennän istuimella. Heidän tulemisessansa on Jumalan ilmoitus annettu ja Jumalan kauneus paljastettu heidän kasvoissansa. Niinpä onkin itse Jumalan ääni kuultu näiden jumalallisen olennon ilmaisijoiden lausumana.

Toisen asemansa – erilaisuuden, yksilöllisyyden, ajallisten rajoitusten, luonteenomaisuuksien ja mittapuiden aseman – valossa tarkasteltuina he ilmentävät ehdotonta alamaisuutta, äärimmäistä puutteenalaisuutta ja täydellistä itseydettömyyttä. Aivan ^{sivu 70} niin kuin Hän sanoo: ”Minä olen vain Jumalan palvelija. Olen vain ihminen, teidän kaltaisenne.”²⁷ – –

Jos joku noista Jumalan kaikenkattavista ilmaisijoista julistaisi ”minä olen Jumala”, Hän totisesti puhuisi totuuden, eikä siitä ole vähintäkään epäilystä. Sillä toistuvasti on osoitettu, että heidän ilmoituksensa, nimiensä ja ominaisuuksiensa kautta Jumalan ilmoitus, Hänen nimensä ja ominaisuutensa ovat maailmalle paljastuneet. Niinpä Hän on ilmoittanut: ”Jumalan olivat nuo vasamat eivätkä Sinun”.²⁸ Samaten Hän sanoo: ”Totisesti ne, jotka vannoivat kuuliaisuutta sinulle, vannoivat tuota kuuliaisuutta Jumalalle.”²⁹ Ja jos joku heistä lausuisi julki julistuksen ”Minä olen Jumalan sanansaattaja”, niin Hänkin sanoisi totuuden, epäämättömän totuuden. Kuten Hän sanoo: ”Muhammad ei ole ainoankaan keskuudessanne olevan isä, vaan Hän on Jumalan sanansaattaja.”³⁰ Tässä valossa tarkasteltuna he ovat kaikki vain tuon täydellisen kuninkaan, tuon muuttumattoman olemuksen, sanansaattajia. Ja jos he kaikki julistaisivat ”Minä olen profeettain sinetti”³¹, he totisesti lausuisivat vain totuuden, josta ei ole vähäisintäkään epäilystä. Sillä he ovat kaikki yksi ja sama henkilö, yksi sielu, yksi henki, yksi olemus, yksi ilmoitus. He kaikki ilmaisevat ”alun” ja ”lopun”, ”ensimmäisen” ja ”viimeisen”, ^{sivu 71} ”nähdyn” ja ”salatun”³² – jotka kaikki tarkoittavat Häntä, joka on henkien sisin henki ja olemusten ikuinen olemus. Ja jos he sanoivat ”Me olemme Jumalan palvelijoita”, olisi tämäkin ilmeinen ja vääjäämätön totuus. Sillä heidät on ilmaistu äärimmäisen alamaisuuden asemassa, jonka alamaisuuden vertaista ainoankaan ihmisen ei ole mahdollista saavuttaa. Niinpä sellaisina hetkinä, jolloin nämä olevaisuuden olemukset olivat syvällä ikiaikaisen ja ikuisen pyhyyden valtameriin upottautuneina tahi liitelivät jumalallisten salaisuuksien ylimpiin korkeuksiin, he väittivät ilmaisujansa jumaluuden ääneksi, Jumalan itsensä kutsuksi.

Jos ymmärryksen silmä aukeaisi, se huomaisi, että juuri tässä tilassa he ovat katsoneet olevansa täydellisesti vailla minuutta ja olevaisuutta Hänen kasvojensa edessä, joka on kaikkiallinen, katoamaton. Minusta näyttää, että he ovat pitäneet itseään täydellisenä olemattomuutena ja itsensä mainitsemista tuossa kartanossa herjaavana tekona. Sillä tuossa kartanossa hiljaisinkin kuiskina omasta itseydestä todistaa itsensä korottamisesta ja riippumattomasta olemassaolosta. Niiden silmissä, jotka ovat tuohon kartanoon käyneet, jo sellainen ajatuskin on vakava rikkomus. Kuinka paljon vakavampi rikkomus olisikaan, jos tuossa läheisyydessä mainittaisiin jotakin muuta, jos ihmisen sydämen, hänen kielensä, mielensä ja sielunsa täyttäisi joku muu kuin tuo rakastettu, jos hänen ^{sivu 72} silmänsä katselisivat muuta kuin Hänen kasvojensa kauneutta, jos hänen korvansa kallistuisi kuulemaan muuta kuin Hänen äänensä sointia tai hänen jalkansa astuisivat muuta kuin Hänen tietänsä.– –

Tämän asemansa perusteella he ovat muun muassa väittäneet puhuvansa Jumalan äänellä, kun he taas sanansaattaja-asemansa perusteella ovat julistautuneet Jumalan sanansaattajiksi. Kunakin hetkenä he ovat lausuneet julki ajatuksen, joka on vastannut tilanteen vaatimuksia, ja ovat kuvanneet itseään kaikilla näillä lausumilla, jotka ovat ulottuneet jumalallisen ilmoituksen maailmasta luomakunnan maailmaan ja jumaluuden valtapiiristä maisen olemassaolon piiriin. Olkoonpa heidän ilmaisunsa siis mikä tahansa, koskekoon se sitten jumaluuden, herrauden, profeettiuden, sanansaattajuuden, apostoliuden tahi alamaisuuden maailmoita, kaikki on totta ja kaiken epäilyn ulkopuolella. Senpä tähden näitä lausuntoja, joita olemme väitteemme tueksi lainannut, tulee tarkoin punnita, jotta näkymättömän ilmaisijoiden ja pyhyyden päivänkoittojen toisistaan poikkeavat lausunnot eivät enää saattaisi sieluja kuohuksiin eivätkä mieliä hämmennyksiin.

23

Ajattele aiempia sukupolvia. Huomaa, kuinka aina kun jumalallisen anteliaisuuden päiväntähti on vuodattanut valoansa maailmaan, Hänen aikansa ihmiset ovat nousseet Häntä vastustamaan ja kieltäneet Hänen totuutensa. Ne, joita ^{sivu 73} pidettiin ihmisten johtajina, ovat poikkeuksetta pyrkineet estämään seuraajiansa kääntymästä Hänen puoleensa, joka on Jumalan rajattoman anteliaisuuden valtameri.

Katso, kuinka ihmiset ovat heittäneet tuleen Aabrahamin, Jumalan ystävän, Hänen aikansa jumaluusoppineitten langettaman tuomion takia; kuinka Mooses, joka keskusteli Kaikkivaltiaan kanssa, leimattiin valehtelijaksi ja rienaajaksi. Mieti, miten Jeesusta, Jumalan henkeä, kohtelivat Hänen vihollisensa, Hänen äärimmäisestä nöyryydestänsä ja täydellisestä lempeydestänsä huolimatta. Niin raivoisaa oli vastustus, jota Hän, olevaisuuden olemus ja näkyväisen ja näkymättömän Herra, joutui kokemaan, ettei ollut Hänellä sijaa, mihin päänsä kallistaa. Alati Hän vaelsi paikasta paikkaan, vailla pysyväistä tyyssijaa. Tutkiskele, mikä kohtasi Muhammadia, profeettain sinettiä, olkoon kaikki muu elämä uhrina Hänelle. Kuinka ankaria olivatkaan koettelemukset, jotka juutalaisten ja epäjumalain palvojien johtajat sälyttivät Hänen päällensä, joka on kaikkein korkein Herra, koska Hän julisti Jumalan ykseyttä ja Hänen sanomansa totuutta. Asiani vanhurskauden kautta! Kynäni vaikeroi ja kaikki luodut itkevät katkerasti niiden murheiden tähden, joita Hän joutui kestämään niiden käsissä, jotka ovat rikkoneet Jumalan liiton, loukanneet Hänen testamenttiansa, hyljänneet Hänen todisteensa ja kieltäneet Hänen merkkinsä. Näin Me kerromme sinulle siitä, mitä menneinä aikoina tapahtui, jotta sinä kenties käsittäisit.

^{sivu 74}Olet tiennyt, kuinka ankarasti Jumalan profeetat, Hänen sanansaattajansa ja valittunsa ovat joutuneet kärsimään. Mieti hetkinen niitä vaikuttimia ja syitä, jotka ovat johtaneet tällaiseen vainoon. Minään aikakautena, missään uskontojärjestelmässä eivät Jumalan profeetat ole säästyneet vihollistensa pilkalta, vastustajainsa julmuudelta, aikansa oppineitten tuomiolta, jotka kaikki esiintyivät oikeamielisyyden ja hurskauden valepuvun verhossa. Päivin ja öin he kokivat tuskia, joiden määrää kukaan ei voi milloinkaan mitata paitsi ainoan tosi Jumalan tietous, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa.

Ajattele tätä vääryyttä kärsinyttä. Vaikka mitä selvimmät merkit todistavat Hänen asiansa totuudesta, vaikka Hänen mitä selkeimmällä kielellä esittämänsä ennustukset ovat täyttyneet, vaikka Hän oppineitten joukkoon kuulumattomana, kouluja käymättömänä ja jumaluusoppineiden keskuudessa vallitseviin väittelyihin harjaantumattomana on vuodattanut ihmisille moninaisen ja jumalallisesti innoitetun tietonsa runsautta, niin huomaa, kuinka tämä sukupolvi kuitenkin on Hänen arvovaltansa kieltänyt ja Häntä vastaan kapinoinut. Suurimman osan elämästänsä Hän on joutunut kestämään ankaria koettelemuksia vihollistensa kynsissä. Nyt Hänen kärsimyksensä ovat saavuttaneet lakipisteensä tässä tuskaisassa vankilassa, johon Hänen vastustajansa ovat Hänet täysin epäoikeudenmukaisesti heittäneet. Suokoon Jumala, että sinä voisit läpitunkevan näkemyksen ja säteilevän sydämen turvin huomata, mitä on tapahtunut ja tapahtumassa, ^{sivu 75} ja että sitä sydämessäsi pohtiessasi voisit tajuta sen, mikä useimmilta on tänä päivänä jäänyt käsittämättä. Jumalan vallassa on auttaa sinua hengittämään tämän päivän suloista tuoksua, nauttimaan Hänen armonsa rajattomista vuodatuksista ja Hänen armollisen suosionsa avulla kylläksesi juomaan siitä suurimmasta valtamerestä, joka tänä päivänä ikiaikaisen kuninkaan nimessä hyrskyää, sekä pysymään lujana ja vankkumattomana kuin vuori Hänen asiassansa.

Sano: Kunnia olkoon Sinulle, joka olet saattanut kaikki pyhät tunnustamaan voimattomuutensa Sinun mahtisi moninaisten ilmaisujen edessä ja jokaisen profeetan myöntämään mitättömyytensä Sinun ikuisen kirkkautesi loisteessa. Rukoilen Sinua nimessäsi, joka on aukaissut taivaan portit ja hurmiolla täyttänyt korkeuden joukot, että auttaisit minua tänä päivänä palvelemaan Sinua ja vahvistaisit minua pysymään kuuliaisena sille, minkä olet kirjassasi määrännyt. Sinä tiedät, oi Herrani, mitä minussa on, mutta minä en tiedä, mitä Sinussa on. Sinä olet kaikkitietävä, kaiken tunteva.

24

Varokaa, oi te Jumalan ykseyteen uskovat, ettette houkuttuisi tekemään minkäänlaista eroa keidenkään Hänen asiansa ilmaisijoiden välillä tahi väheksymään niitä merkkejä, jotka ovat seuranneet heidän jumalallista ilmoitustansa sekä siitä julistaneet. Tämä totisesti on jumalallisen ^{sivu 76} ykseyden todellinen merkitys, jos vain olette niitä, jotka käsittävät tämän totuuden ja siihen uskovat. Olkaa sitä paitsi varmat siitä, että kaikkien näiden Jumalan ilmaisijoiden teot ja toiminnat, ei, vaan kaikki heihin liittyvä ja kaikki, mitä he saattavat vastaisuudessa ilmaista, ovat kaikki Jumalan säätämää ja Hänen tahtonsa ja tarkoituksensa heijastusta. Ken tekee vähäisimmänkin ajateltavissa olevan eron heidän henkilöidensä, heidän sanojensa ja sanomiensa, heidän tekojensa ja tapojensa välillä, on totisesti luopunut Jumalasta, kieltänyt Hänen merkkinsä ja pettänyt Hänen sanansaattajainsa asian.

25

On selvää, että jokainen aikakausi, jona Jumalan ilmaisija on elänyt, on jumalallisesti säädetty ja että sitä voidaan tavallaan kuvata Jumalan määräämäksi päiväksi. Tämä päivä on kuitenkin ainutlaatuinen ja pitää sitä edeltäneistä erotettaman. Nimitys ”profeettain sinetti”³³ paljastaa täydellisesti sen korkean aseman. Profeetallinen ajanjakso on totisesti päättynyt. Ikuinen totuus on nyt tullut. Hän on kohottanut korkealle voiman viirin ja vuodattaa nyt kaikkeen maailmaan ilmoituksensa himmentymätöntä kirkkautta.

26

^{sivu 77}Ylistys olkoon Jumalalle, kaiken omistavalle, verrattoman kirkkauden kuninkaalle, ylistys, joka on määrättömästi kaikkien luotujen ymmärryksen yläpuolella ja korkealla ihmismielen tavoittamattomissa. Kukaan muu kuin Hän ei ole koskaan tainnut osuvasti laulaa Hänen kiitostansa, eikä yksikään ihminen ole ikänään kykenevä täysimääräisesti kuvailemaan Hänen kirkkauttansa. Ken voi väittää yltäneensä Hänen ylevän olemuksensa korkeuksiin, ja mikä kieli voi mitata Hänen luotaamattoman salaisuutensa syvyydet? Joka ainoasta Hänen kirkkautensa lähteestä virranneesta ilmoituksesta on paljastunut pyhiä ja ehtymättömiä todisteita ennalta aavistamattomasta loisteesta, ja jokaisesta Hänen voittamattoman valtansa ilmaisusta on virrannut ikuisen valon valtameriä. Miten mittaamattoman ylevät ovatkaan ihmeelliset todistukset Hänen kaikkivaltiaasta yliherruudestansa, jonka kosketuksen häiväkin täydellisesti tuhoaisi kaikki, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Kuinka kuvaamattoman ylhäiset ovatkaan todisteet Hänen ehdottomasta vallastansa, jonka yksikin merkki, miten mitätön tahansa, vääjäämättä ylittää kaikkien niiden ymmärryksen, jotka on luotu olevaisuuteen alusta, jolla ei alkua ole, tahi tullaan vastaisuudessa luomaan aina loppuun asti, jolla ei ole loppua. Kaikki Hänen nimiensä henkilöitymät vaeltavat etsiskelyn erämaassa janoissansa ja toivoen palavasti löytävänsä Hänen olemuksensa, ja kaikki Hänen ominaisuuksiensa ilmaisijat rukoilevat Häntä pyhyyden Siinailta paljastamaan salaisuutensa.

^{sivu 78}Pisara Hänen ehtymättömän armonsa aaltoilevasta valtamerestä on kaunistanut koko luomakunnan olemassaolon koristein, ja Hänen verrattomasta paratiisistansa leyhynyt tuulenhenkäys on verhonnut kaikki olennot Hänen pyhyytensä ja kirkkautensa viittaan. Vihme Hänen riippumattoman ja kaikkiallisen tahtonsa pohjattomasta syvyydestä on täydellisestä olemattomuudesta kutsunut olevaisuuteen luomakunnan, joka on ulottuvuudeltansa ääretön ja kestoltansa kuolematon. Milloinkaan eivät Hänen anteliaisuutensa ihmeet voi loppua, eikä Hänen armahtavaisen armonsa virtaa voida koskaan padota. Hänen luomistoiminnallansa ei ole ollut alkua, eikä sillä ole loppua oleva.

Kaikkina aikakausina ja jokaisena ajanjaksona Hän on ihmeellisen olemuksensa ilmaisijoiden loistavalla valolla virvoittanut kaiken, niin ettei mikään taivaissa ja maan päällä Hänen kirkkautensa merkkejä kuvastava voi jäädä osattomaksi Hänen armonsa vuodatuksista tahi lakata odottamasta Hänen suosionosoitustensa sadekuuroja. Kuinka kaikenkäsittävät ovatkaan Hänen rajattoman armonsa ihmeet! Katso, miten ne ovat täyttäneet koko luomakunnan. Niin suuri on niiden voima, ettei koko maailmankaikkeudesta löydy ainuttakaan atomia, joka ei tuo julki Hänen mahtinsa todisteita ja ylistä Hänen pyhän nimensä kirkkautta tahi ilmennä Hänen ykseytensä säteilevää valoa. Niin täydellinen ja mittava on Hänen luomistyönsä, ettei yksikään mieli eikä sydän, miten herkkä tahi puhdas se lieneekin, voi koskaan ymmärtää ^{sivu 79} Hänen luoduistansa vähäpätöisimmänkään luonnetta, saati luodata Hänen salaisuuttansa, joka on totuuden päiväntähti ja näkymätön ja tuntematon ydinolemus. Hartaimpienkin mystikkojen käsitykset, ihmisistä oppineimpienkin saavutukset, korkein kiitos, minkä ihmiskieli tahi -kynä kykenee ilmaisemaan, ovat kaikki vain ihmisten vajavaisen ymmärryksen tuotetta ja sen rajoitusten kahleissa. Kymmenettuhannet profeetat, joista jokainen Mooseksen vertainen, ovat mykistyneinä etsintänsä Siinailla Hänen pelottavan äänensä julistaessa: ”Minua et ole milloinkaan näkevä!”, ja lukemattomat sanansaattajat, jokainen yhtä ylhäinen kuin Jeesus, seisovat tyrmistyneinä taivaallisissa valtakatoksissansa kuullessaan kiellon: ”Minun ydinolemustani et ole milloinkaan ymmärtävä!” Ammoisista ajoista asti Hän on ollut ylevän itseytensä sanoinkuvaamattomaan pyhyyteen verhoutuneena ja on ikuisesti oleva tuntemattoman olemuksensa tutkimattomaan salaperäisyyteen kietoutuneena. Jokainen yritys yltää Hänen saavuttamattoman todellisuutensa ymmärtämiseen on päätynyt täydelliseen hämmennykseen, ja jokainen pyrkimys päästä Hänen ylevän itseytensä läheisyyteen ja kohdata Hänen olemuksensa on johtanut toivottomuuteen ja kykenemättömyyteen.

Miten hämmennyttävää onkaan minulle kaikessa mitättömyydessäni pyrkiä luotaamaan Sinun tuntemuksesi pyhiä syvyyksiä! Kuinka turhia ovatkaan yritykseni nähdä sitä alkuvoiman määrää, joka sisältyy luomistyöhösi – Sinun luomisvoimasi ilmentymään. ^{sivu 80} Miten voi minun silmäni, joka ei kykene itseäänkään näkemään, väittää nähneensä Sinun ydinolemuksesi, ja miten voi sydämeni, joka on kykenemätön omien mahdollisuuksiensa merkitystä ymmärtämään, olla käsittävinään Sinun olemuksesi? Kuinka voin väittää tunteneeni Sinut, kun koko luomakunta on salaisuutesi mykistämä, ja kuinka voin tunnustaa, etten ole Sinua tuntenut, kun katso, koko maailmankaikkeus julistaa läsnäoloasi ja todistaa totuudestasi? Hamasta iankaikkisuudesta ovat armosi ovet olleet avoinna ja pääsy luoksesi on ollut mahdollista kaikille luoduille, ja verrattoman kauneutesi merkit ovat kaikkina aikoina olleet leimattuina kaikkien olentojen, niin näkyvien kuin näkymättömien, todellisuuteen. Mutta tästä armollisimmasta suosiosta, tästä täydellisestä ja verrattomasta lahjasta huolimatta minun täytyy todistaa, että Sinun pyhyytesi ja kirkkautesi kartano on mittaamattoman korkealla kaikkien muiden kuin Sinun tietosi yläpuolella ja että läsnäolosi arvoitus on kaikkien muiden kuin Sinun itsesi ymmärryksen saavuttamattomissa. Ei kukaan muu kuin Sinä voi paljastaa sisimmän luonteesi salaisuutta, eikä mikään muu kuin ylimaallinen ydinolemuksesi voi käsittää tutkimattoman olevaisuutesi todellisuutta. Kuinka valtaisa onkaan noiden taivaallisten ja ikikirkkaiden olentojen joukko, jotka Sinusta erossa olemisen erämaassa ovat kaiken elämänsä etsien vaeltaneet eivätkä sittenkään ole Sinua löytäneet! Kuinka suunnaton niiden pyhittäytyneiden ja kuolemattomien sielujen luku, jotka joutuivat harhaan ^{sivu 81} ja hämmennykseen pyrkiessään etsinnän autiomaassa näkemään Sinun kasvosi! Lukemattomat ovat Sinun kiihkeät rakastajasi, jotka Sinusta etäällä olemisen polttava liekki on saanut vajoamaan ja menehtymään, ja lukuisat ne uskolliset sielut, jotka ovat auliisti uhranneet elämänsä toivossansa päästä katselemaan Sinun kasvojesi valoa. Näiden Sinua kiihkeästi ikävöivien sydänten huokaukset ja valitukset eivät voi milloinkaan kantautua Sinun pyhään kartanoosi eivätkä Sinun kasvojesi eteen kaipaavien matkalaisten vaikerrukset yltää Sinun kirkkautesi istuimelle.

27

Kaikki ylistys Jumalan ykseydelle ja kaikki kunnia Hänelle, korkeimmalle herralle ja maailmankaikkeuden verrattomalle ja kaikkein kirkkaimmalle hallitsijalle, joka täydellisestä tyhjyydestä on luonut kaikkien olentojen todellisuuden ja olemattomuudesta tuonut olevaisuuteen luomakunnan hienoimmat ja herkimmät alkuaineet ja joka pelastaessaan luotunsa etäisyyden alennuksesta ja täydellisen tuhoutumisen vaaroista on vastaanottanut heidät katoamattoman kirkkautensa valtakunnassa. Vain Hänen kaikenkäsittävä armonsa, Hänen kaikkiallinen armahtavaisuutensa olisi voinut kyetä saamaan sen aikaan. Kuinka muuten olisi täydellisen tyhjyyden ollut mahdollista omin avuin tulla arvolliseksi ja kykeneväksi siirtymään olemattomuuden tilasta olemassaolon maailmaan?

Luotuaan maailman ja kaiken siinä elävän ja liikkuvan ^{sivu 82} Hän rajoittamattoman ja riippumattoman tahtonsa välittömästä vaikutuksesta näki hyväksi suoda ihmiselle ainutlaatuisen kunnian ja kyvyn Hänet tuntea ja Häntä rakastaa – kyvyn, jota ehdottomasti on pidettävä koko luomistapahtumaan johtaneena vaikuttimena ja sen ensisijaisena tarkoituksena . – – Jokaisen luodun sisimpään todellisuuteen Hän on vuodattanut yhden nimensä valon ja tehnyt siitä yhden ominaisuutensa kirkkauden vastaanottajan. Ihmisen todellisuuteen Hän on kuitenkin keskittänyt kaikkien nimiensä ja ominaisuuksiensa sädeloiston ja tehnyt siitä oman itsensä kuvastimen. Kaikista luoduista vain ihminen on valittu näin suuren suosion ja katoamattoman armolahjan saajaksi. Nämä voimavarat, joilla jumalallisen anteliaisuuden päiväntähti ja taivaallisen johdatuksen alkulähde on ihmisen todellisuuden varustanut, ovat kuitenkin ihmisessä uinuvia, niin kuin liekki on kätkettynä kynttilään ja valon säteet ovat piilevästi valaisimessa olemassa. Näiden voimavarojen sädehohtoa voivat maalliset halut himmentää, niin kuin peilin pintaa peittävä pöly ja lika voivat kätkeä auringon valon. Sen paremmin kynttilä kuin lyhtykään eivät voi omien ponnistustensa avulla syttyä eikä peili mitenkään itseään liasta vapauttaa. On selvää ja ilmeistä, että vasta kun tuli sytytetään, lyhty voi käydä loistamaan, ja vasta jos lika pyyhitään peilin pinnasta, peili voi kuvastaa aurinkoa ja heijastaa sen valoa ja kirkkautta.

Ja koska ei voi olla mitään suoraa yhdyssidettä joka liittäisi ainoan tosi Jumalan luomakuntaansa, ^{sivu 83} eikä voi olla olemassa minkäänlaista yhtäläisyyttä katoavaisen ja ikuisen, rajallisen ja rajattoman välillä, Hän on säätänyt, että jokaisena aikakautena ja joka uskontojärjestelmässä ilmaistaan puhdas ja tahraton sielu niin maan kuin taivaan valtakunnissa. Tälle salaperäiselle, arvoitukselliselle ja ylimaalliselle olennolle Hän on määrännyt kaksinaisen luonteen: ruumiillisen, joka on yhteydessä aineen maailmaan, sekä henkisen, joka on syntynyt Jumalan omasta olemuksesta. Lisäksi Hän on tälle olennolle antanut kaksi asemaa. Ensimmäinen asema, joka liittyy Hänen sisimpään todellisuuteensa, osoittaa Hänet siksi, jonka ääni on itse Jumalan ääni. Tästä todistaa perimätieto: ”Moninainen ja arvoituksellinen on yhteyteni Jumalaan. Minä olen Hän itse, ja Hän on Minä itse, paitsi että Minä olen, mikä olen, ja Hän on, mikä Hän on.” Samaten sanat: ”Nouse, oi Muhammad, sillä katso, rakastaja ja rakastettu ovat yhtyneet ja Sinussa yhdeksi tulleet.” Samoin Hän sanoo: ”Ei ole mitään eroa Sinun ja heidän välillänne, paitsi että he ovat Sinun palvelijoitasi.”³⁴ Toinen on inhimillinen asema, jota kuvaavat seuraavat säkeet: ”Minä olen vain ihminen, teidän kaltaisenne.”³⁵ ”Sano: Ylistys olkoon Herralleni! Olenko minä muuta kuin ihminen, apostoli?”³⁶ Nämä irrottautuneisuuden olemukset, nämä ^{sivu 84} loistavat todellisuudet ovat Jumalan kaikkiallisen armon kanavia. Pettämättömän ohjauksen valon opastamina ja korkeimpaan yliherruuteen verhoutuneina he ovat saaneet tehtäväksensä käyttää sanojensa innoitusta, erehtymättömän armonsa vuodatuksia ja ilmoituksensa pyhittäviä henkäyksiä jokaisen ikävöivän sydämen ja vastaanottavaisen hengen puhdistamiseksi maallisten huolten ja rajoitusten tomuista ja tahroista. Sitten ja vasta sitten tulevat ihmisen todellisuudessa piilevät Jumalan uskomat lahjat ilmaantumaan kätkennän verhon takaa loistavina kuin jumalallisen ilmoituksen nouseva auringonkehrä ja pystyttämään paljastetun kirkkautensa viirin ihmissydänten korkeimmille huipuille.

Edellä esitetyistä katkelmista ja viittauksista on käynyt eittämättömän selväksi, että maan ja taivaan valtakunnissa pitää ilmaistaman olento, ydinolemus, joka toimii itse jumaluuden, kaikkien korkeimman Herran armon ilmaisijana ja välittäjänä. Tämän totuuden päiväntähden opetusten kautta jokainen ihminen edistyy ja kehittyy, kunnes saavuttaa aseman, jossa voi ilmentää kaikkia oman olemuksensa sisimmälle todellisuudelle suotuja, vielä uinuvia voimia. Juuri tässä tarkoituksessa ovat Jumalan profeetat ja Hänen valittunsa jokaisena aikakautena ja joka uskontojärjestelmässä ilmaantuneet ihmisten keskuuteen osoittaen sellaista voimaa, joka on syntyisin Jumalasta, ja sellaista mahtia, jota vain Iäinen voi ilmaista.

Voiko kukaan tervejärkinen vakavissaan ajatella, ^{sivu 85} että joidenkin hänelle käsittämättömien sanojen vuoksi Jumalan iankaikkisen ohjauksen ovi voisi milloinkaan ihmisiltä sulkeutua? Voiko hän koskaan kuvitella alkua tahi loppua näille jumalallisille valonlähteille, näille loistaville valoille? Minkä virran vuolautta voitaisiin verrata Hänen kaikenkattavan armonsa vuodatukseen, ja mitkä siunaukset voisivat voittaa niin suuren ja kaikkiallisen armahtavaisuuden osoitukset? Ei voi olla epäilystäkään siitä, että jos Hänen armonsa ja armahtavaisuutensa vuo maailmalta hetkeksikään padottaisiin, tuhoutuisi maailma täydellisesti. Tästä syystä alusta asti, jolla ei ole alkua, ovat jumalallisen armon portit olleet avoinna kaikille luoduille, ja alati tulevat totuuden pilvet aina loppuun asti, jolla ei ole loppua, suosionsa ja armolahjojensa sateella kastelemaan inhimillisen kyvykkyyden, todellisuuden ja yksilöllisyyden maaperää. Näin on Jumala ikuisuudesta ikuisuuteen alati menetellyt.

28

Onnellinen on se ihminen, joka nousee palvelemaan Minun asiaani ja ylistämään Minun kaunoista nimeäni. Tartu kirjaani valtani voimalla ja pitäydy lujasti niihin käskyihin, jotka herrasi, säätäjä, kaikkiviisas, on siinä määrännyt. Katso, oi Muhammad, kuinka shí'ih-islámin seuraajat ovat sanoillansa ja teoillansa tukahduttaneet uskonsa ensi aikojen ilon ja innostuksen ja himmentäneet sen valon alkuperäisen kirkkauden. Sen alkuaikoina heidän vielä noudattaessaan profeettansa, ihmiskunnan ^{sivu 86} Herran antamia käskyjä heidän elämänsä tunnusomaisena piirteenä oli katkeamaton voittojen ja menestysten sarja. Kun he sitten vähitellen etääntyivät täydellisen johtajansa ja mestarinsa tieltä, kun he kääntyivät pois Jumalan valosta ja turmelivat Hänen jumalallisen ykseytensä perusajatuksen ja kun he entistä enemmän kiinnittivät huomionsa niihin, jotka olivat vain Hänen sanansa voiman osoittajia, muuttui heidän voimansa heikkoudeksi, heidän kunniansa häpeäksi ja heidän rohkeutensa peloksi. Sinä näet, millaiseen tilaan he ovat joutuneet. Katso, kuinka he ovat asettaneet muita jumalia Hänen rinnalleen, joka on jumalallisen ykseyden polttopiste. Katso, kuinka heidän pahat tekonsa ovat tänä ylösnousemuksen päivänä estäneet heitä tunnistamasta totuuden sanaa, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa. Toivomme hartaasti, että tämä kansa vastedes varjelisi itseänsä turhanaikaisilta toiveilta ja joutavilta kuvitelmilta ja oppisi oikein ymmärtämään jumalallisen ykseyden merkityksen.

Jumalallinen ilmaisija on aina ollut Jumalan edustaja ja äänitorvi. Hän on totisesti Jumalan loistavimpien arvonimien päivänkoitto ja Hänen ylevien ominaisuuksiensa sarastuspaikka. Jos Hänen rinnalleen asetetaan vertaisia, jos heidät katsotaan Hänen olemuksensa kaltaisiksi, kuinka voidaan silloin väittää, että jumalolento on yksi ja vailla vertaa ja että Hänen ydinolemuksensa on ainutlaatuinen ja jakamaton. Mietiskele sitä, minkä Me totuuden voiman kautta ^{sivu 87} olemme sinulle ilmaissut ja ole niitä, jotka ymmärtävät sen merkityksen.

29

Jumalan tarkoitus Hänen luodessaan ihmisen on ollut ja on aina oleva auttaa ihmistä tuntemaan Luojansa ja saavuttamaan Hänen läsnäolonsa. Tästä ylevimmästä päämäärästä, tästä loistavimmasta tavoitteesta kaikki taivaalliset kirjat ja jumalallisesti ilmoitetut ja arvovaltaiset kirjoitukset kiistattomasti todistavat. Ken on tuntenut jumalallisen johdatuksen päivänkoiton ja astunut Hänen pyhään kartanoonsa, on vetäytynyt Jumalan tykö ja saavuttanut Hänen läsnäolonsa, läsnäolon, joka on todellinen paratiisi ja josta taivaan ylhäisimmät asuinsijat ovat vain vertauskuva. Sellainen ihminen on tullut tuntemaan Hänen asemansa, Hänen, joka on ”kahden nuolenkantaman pääss䔳⁷, Sadratu'l-Muntahán tuolla puolen. Ken ei Häntä ole tuntenut, on tuominnut itsensä etäisyyden kurjuuteen, etäisyyden, joka on täydellistä olemattomuutta ja kadotuksen tulen todellisuutta. Tällainen on hänen kohtalonsa oleva, vaikka hän näennäisesti saattaakin istua maan korkeimmilla valtaistuimilla ja hallita sen ylhäisimmästä valtakatoksesta.

Hän, joka on totuuden päivänkoitto, olisi epäilemättä voinut pelastaa tottelemattomat sielut tästä etäisyydestä ja johdattaa heidät Hänen kartanoonsa ^{sivu 88} sekä saada heidät saavuttamaan Hänen läsnäolonsa. ”Jos Jumala olisi tahtonut, Hän olisi yhdistänyt kaikki ihmiset yhdeksi kansaksi.”³⁸ Hänen tarkoituksensa on kuitenkin suoda hengeltänsä puhtaiden ja sydämeltänsä irrottautuneiden omien sisäisten kykyjensä avulla kohota kaikkein suurimman valtameren rannoille, jolloinka ne, jotka etsivät kaikkein kirkkaimman kauneutta, voidaan tuntea ja tottelemattomista ja turmeltuneista erottaa. Näin on kaikkein kirkkain ja loistavin kynä säätänyt. – –

Sen, että jumalallisen oikeudenmukaisuuden ilmaisijat, taivaallisen armon päivänkoitot, ovat aina ihmisten keskuuteen ilmaantuessaan jääneet paitsi kaikkea maallista valtaa ja vaille aineellisia vaikutusmahdollisuuksia, pitäisi nähdä johtuvan tästä samasta jumalallista tarkoitusta elähdyttävästä tuntemisen ja erottamisen periaatteesta. Jos ikuinen ydinolemus ilmaisisi kaiken, mitä Hänessä piilee, jos Hän loistaisi täydessä kirkkaudessansa, ei löytyisi ainuttakaan, joka epäilisi Hänen valtaansa tai kieltäisi Hänen totuutensa. Ei, vaan kaikki luodut olisivat Hänen valonsa merkeistä niin häikäistyneitä ja mykistyneitä, että he vajoaisivat täydelliseen olemattomuuteen. Kuinka sitten sellaisissa oloissa vanhurskaat voitaisiin erottaa uppiniskaisista?

Tämä periaate on ollut voimassa kaikissa aiemmissa uskontojärjestelmissä ja on niissä riittävästi osoitettu.– – Niinpä kaikkina aikakausina uuden ^{sivu 89} ilmaisijan tultua ja Jumalan ylimaallisen voiman jälleen ihmisille paljastuttua eivät ne, jotka eivät verrattoman ja ikuisen kauneuden kuolevaisen asun harhaannuttamina Häneen uskoneet, ole Häntä nimenomaan tästä syystä tunteneet. He ovat eksyneet Hänen polultansa ja karttaneet Hänen seuraansa – Hänen seuraansa, joka on Jumalan läsnäolon vertauskuva. Vieläpä he ovat nousseet karsimaan uskollisten rivejä ja surmaamaan niitä, jotka Häneen uskoivat.

Katsokaa, kuinka tämän uskontojärjestelmän aikana arvottomat ja houkat ovat mielettömästi kuvitelleet, että he sellaisin toimin kuin verilöylyt, ryöstöt ja karkotukset voivat sammuttaa lampun, jonka jumalallisen voiman käsi on sytyttänyt, tahi saattaa pimentoon ikuisen kirkkauden päiväntähden. Kuinka täysin tietämättömiä he näyttävätkään olevan siitä totuudesta, että moiset vastoinkäymiset ovat öljy, joka ruokkii tämän lampun liekkiä! Niin suuri on Jumalan uudistava voima. Hän muuttaa, mitä ikinä Hän tahtoo. Hänen totisesti on valta yli kaiken. – –

Tutkikaa lakkaamatta täydellisen kuninkaan käyttämää yliherruutta ja tarkastelkaa Hänen voimansa ja ylimmän vaikutusvaltansa merkkejä. Pyhittäkää korvanne niiden joutavalta puheelta, jotka ovat kieltämisen vertauskuvia sekä väkivallan ja vihan ilmentymiä. Se hetki lähenee, jona te saatte nähdä ainoan tosi Jumalan voiman saavuttavan loistavan voiton kaikista luoduista ja Hänen yliherruutensa merkkien ympäröivän koko luomakunnan. Sinä päivänä te ^{sivu 90} huomaatte, miten kaikki muu paitsi Hän on unhottunut ja täydelliseen olemattomuuteen vajonnut.

On kuitenkin syytä muistaa, ettei Jumalaa ja Hänen ilmaisijoitansa missään oloissa voida irrottaa heille luontaisesta ylevyydestä ja jaloudesta. Ei, vaan ylevyys ja jalous ovat nekin Hänen sanansa luomuksia, jos vain suostuisitte näkemään Minun silmilläni ettekä omillanne.

30

Jumala todistaa, ettei ole muuta jumalaa kuin Hän, armollinen, kaikkein rakastetuin. Hänen on kaikki armo ja anteliaisuus. Kenelle vain Hän tahtoo, Hän antaa, mitä ikinä Hän haluaa. Hän totisesti on kaikkivoipa, kaikkivaltias, hädässä auttaja, itseoleva. Me totisesti uskomme Häneen, joka Bábin henkilössä on alas lähetetty ainoan tosi Jumalan, kuningasten kuninkaan, kaikkein ylistetyimmän, tahdosta. Lisäksi Me vannomme uskollisuutta Hänelle, joka Mustagháthin ajassa on määrä ilmaista, samoin kuin niille, jotka Hänen jälkeensä tulevat aina loppuun asti, jolla ei ole loppua. Heidän kunkin ilmaisemisessaan Me niin ulkonaisesti kuin sisäisesti tunnistamme itse Jumalan ilmaisemisen, jos lienette niitä, jotka käsittävät. Jokainen heistä on Jumalan kuvastin, joka heijastaa vain Hänen olemustansa, Hänen kauneuttansa, Hänen valtaansa ja kirkkauttansa, jos sen vain ymmärrätte. Kaikkia muita on pidettävä kuvastamina, jotka kykenevät heijastamaan näiden ilmaisijoiden kirkkautta, jotka taas ovat jumalolennon ^{sivu 91} ensisijaiset kuvastimet, jos ette vain olisi vailla ymmärrystä. Kukaan ei ole koskaan voinut heitä väistää, eikä heitä voida estää saavuttamasta tarkoitustansa. Ikuisesti tulevat nämä kuvastimet toisiaan seuraamaan, ja ne tulevat lakkaamatta heijastamaan Ikiaikaisen valoa. Ne, jotka heijastavat heidän loistettansa, tulevat puolestaan elämään iankaikkisesti, sillä milloinkaan ei Jumalan armo voi lakata virtaamasta. Tämä on totuus, jota kukaan ei voi kumota.

31

Tutki sisäisen näkemyksesi silmin sitä perättäisten ilmoitusten ketjua, joka on liittänyt Aadamin ja Bábin ilmaisemisen. Todistan Jumalan edessä, että kukin näistä ilmaisijoista on alas lähetetty jumalallisen tahdon ja tarkoituksen voimasta, että kukin on ollut erityisen sanoman tuoja, että kullekin on uskottu jumalallisesti ilmoitettu kirja ja että kukin on valtuutettu paljastamaan mahtavan muistion salaisuudet. Sen ilmoituksen määrä, johon kukin heistä on yhdistetty, on ollut tarkoin ennalta säädetty. Tämä on totisesti osoitus suosiostamme heitä kohtaan, jos lienette niitä, jotka tämän totuuden tajuavat. – – Ja kun tämä alati edistyvä ilmoitustapahtuma huipentui vaiheeseen, jossa Hänen verrattomat, pyhimmät ja ylevimmät kasvonsa oli määrä ihmissilmille ilmaista, katsoi Hän parhaaksi kätkeä oman olemuksensa tuhannen verhon taa, niin etteivät maalliset ja kuolevaiset silmät pääsisi Hänen kirkkauttansa näkemään. Tämän Hän teki hetkellä, jona ^{sivu 92} Hänen päälleen jo vuodatettiin jumalallisesti säädetyn ilmoituksen merkit ja todisteet – merkit ja todisteet, joita ei voi lukea kukaan muu kuin Herra, teidän Jumalanne, kaikkien maailmoiden herra. Ja kun kätkennän säädetty aika täyttyi, Me vieläkin lukemattomiin verhoihin kietoutuneena ilmaisimme äärimmäisen vähäisen hohteen tuon nuorukaisen kasvoja kehystävästä säteilevästä kirkkaudesta, ja katso, kaikki korkeuden valtakuntien asukkaat joutuivat rajun kiihtymyksen valtaan, ja Jumalan suosiossa olevat lankesivat palvoen Hänen eteensä. Hän on totisesti paljastanut kirkkauden, jonka vertaa ei kukaan koko luomakunnassa ole nähnyt, sillä Hän on itse noussut julistamaan asiaansa kaikille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä.

32

Se, mitä olet kuullut kerrottavan Aabrahamista, armahtavaisimman ystävästä, on totuus, eikä siitä ole vähäisintäkään epäilystä. Jumalan ääni käski Häntä uhraamaan Ismaelin, jotta Hänen horjumattomuutensa Jumalan uskossa ja irrottautuneisuutensa kaikesta muusta paitsi Jumalasta tulisi ihmisille osoitetuksi. Lisäksi oli Jumalan tarkoitus uhrata Hänet maailman kaikkien kansojen syntien ja rikkomusten sovittamiseksi. Tätä samaa Jeesus, Marian poika, rukoili ainoaa tosi Jumalaa, ylistetty olkoon Hänen nimensä ja kunniansa, itsellensä suomaan. Ja samasta syystä Muhammad, Jumalan apostoli, antoi uhriksi Husaynin.

^{sivu 93}Ainutkaan ihminen ei voi milloinkaan väittää käsittäneensä Jumalan salatun ja moninaisen armon luonnetta, eikä kukaan voi luodata Hänen kaikenkattavan armahtavaisuutensa syvyyttä. Niin suuret ovat olleet ihmisten turmeltuneisuus ja rikkomukset, niin raskaat heidän Jumalan profeettojen ja Hänen valittujensa harteille sälyttämänsä koettelemukset, että koko ihmiskunta ansaitsisi joutua ahdistukseen ja tuhoon. Jumalan salattu ja hellä kaitsenta on kuitenkin sekä näkyvin että näkymättömin toimin sitä varjellut ja yhä varjelee sen jumalattomuuden ansaitsemalta rangaistukselta. Pohdi tätä sydämessäsi, jotta totuus sinulle paljastuisi, ja ole horjumaton Hänen polullansa.

33

Me olemme määrännyt, että Jumalan sana ja siihen kätkeytyvät mahdollisuudet ilmaistaan ihmisille täysin niiden ehtojen mukaisesti, jotka Hän, kaikkitietävä, kaikkiviisas, on ennalta säätänyt. Olemme myös määrännyt, ettei mikään muu kuin sen oma olemus voi olla sen kätkennän verhona. Niin suuri on totisesti valtamme toteuttaa tarkoituksemme. Jos sana yhtäkkiä saisi vapauttaa kaikki itsessään piilevät voimat, ei yksikään ihminen voisi kestää sen mahtavan ilmoituksen määrää. Ei, vaan kaikki taivaassa ja maan päällä pakenisivat tyrmistyneinä sen tieltä.

Ajattele, mikä Muhammadille, Jumalan apostolille, lähetettiin alas taivaasta. Hänen tuomansa ilmoituksen ^{sivu 94} määrän on selvästi ennalta säätänyt Hän, joka on kaikkivaltias, kaikkivoipa. Kuitenkin ne, jotka Häntä kuulivat, kykenivät vain oman asemansa ja henkisten edellytystensä mukaisesti Hänen tarkoituksensa käsittämään. Hän puolestaan paljasti viisauden kasvoja vain siinä määrin kuin heillä oli kykyä ottaa vastaan Hänen sanomansa painoa. Tuskin oli ihmiskunta saavuttanut kypsyyden, kun sana ilmaisi ihmisten silmien eteen ne salassa olleet voimavarat, joilla se oli varustettu – voimavarat, jotka paljastuivat täydessä kirkkaudessansa ikiaikaisen kauneuden ilmaantuessa vuonna kuusikymmentä 'Alí-Muhammadin, Bábin, henkilössä.

34

Kiitos ja ylistys olkoon Hänelle, joka on valtansa voimalla vapauttanut luomakuntansa olemattomuuden alastomuudesta ja verhonnut sen elämän viittaan. Kaikkien luotujensa keskuudesta Hän on erityisen suosionsa kohteeksi valinnut ihmisen puhtaan, jalokiven kaltaisen todellisuuden ja suonut sille ainutlaatuisen kyvyn tuntea Hänet ja heijastaa Hänen suurta kirkkauttansa. Tämä ihmiselle suotu kaksinkertainen kunnia on puhdistanut hänen sydämestänsä kaikkien turhien pyyteitten kuonan ja tehnyt hänet sen asun arvoiseksi, johon hänen Luojansa on nähnyt hyväksi hänet verhota. Se on auttanut pelastamaan hänen sielunsa tietämättömyyden surkeudesta.

Tämä kaapu, jolla ihmisen ruumis ja sielu on ^{sivu 95} kaunistettu, on hänen hyvinvointinsa ja kehittymisensä todellinen perusta. Miten siunattu onkaan oleva se päivä, jona ihminen on ainoan tosi Jumalan armon ja voiman avulla vapautunut maailman ja kaiken siinä olevan orjuudesta ja turmeluksesta ja saavuttanut todellisen ja pysyväisen levon tiedon puun siimeksessä!

Laulut, jotka sydämesi lintu suuresta rakkaudestansa ystäviänsä kohtaan on ilmoille heläyttänyt, ovat kantautuneet heidän korviinsa ja saaneet meidät vastaamaan kysymyksiisi ja paljastamaan sinulle sellaiset salaisuudet, jotka Minun sallitaan ilmaista. Kunnioitetussa kirjeessäsi olet tiedustellut, ketä Jumalan profeetoista tulisi pitää toisia oivallisempana. Tiedä varmasti, että kaikkien Jumalan profeettojen sisin olemus on yksi ja sama. Ehdoton on heidän ykseytensä. Jumala, kaiken luoja, sanoo: Ei ole minkäänlaista erotusta Minun sanomani tuojien välillä. Heillä on kaikilla sama tarkoitus, sama on myös heidän salaisuutensa. Ei suinkaan ole sallittua kunnioittaa yhtä enemmän kuin toista, korottaa yhtä muiden yläpuolelle. Jokainen todellinen profeetta on pitänyt sanomaansa pohjimmiltaan samana kuin jokaisen Häntä edeltäneen profeetan ilmoitus. Niinpä jos joku ei käsittäisi tätä totuutta ja sen tähden käyttäisi arvotonta ja sopimatonta kieltä, yksikään teräväkatseinen ja kirkasjärkinen ei antaisi hänen joutavan puheensa horjuttaa uskoansa.

Tässä maailmassa Jumalan profeettojen ilmoituksen määrän on kuitenkin oltava erilainen. Kukin ^{sivu 96} heistä on ollut tietyn sanoman tuoja, ja kukin on tiettyjen tekojen voimalla valtuutettu ilmaisemaan itsensä. Tästä syystä heidän suuruutensa näyttää olevan erilainen. Heidän ilmoitustansa voidaan verrata kuuhun, joka luo maan päälle hohdettansa. Vaikka se joka kerta ilmaantuessaan paljastaakin uuden määrän sädeloistoansa, ei sen luontainen kirkkaus voi kuitenkaan koskaan vähetä eikä sen valo sammua.

Niinpä onkin selvää ja ilmeistä, ettei heidän valonsa näennäisesti erilainen voimakkuus ole itse valossa, vaan sen on paremminkin katsottava alati muuttuvan maailman vastaanottokyvyn vaihtelusta johtuvaksi. Jokaiselle profeetalle, jonka kaikkivaltias ja verraton luoja on maailman kansoille lähettänyt, on uskottu sanoma ja annettu valtuudet toimia ilmaantumisensa ajankohdan tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla. Lähettäessään profeettansa maailmaan on Jumalalla kahtalainen tarkoitus. Ensiksikin pelastaa ihmislapset tietämättömyyden pimeydestä ja opastaa heidät todellisen ymmärryksen valkeuteen. Ja toiseksi taata ihmiskunnan rauha ja levollisuus sekä määrätä kaikki ne keinot, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

Jumalan profeettoja tulisi pitää lääkäreinä, joiden tehtävänä on vaalia maailman ja sen kansojen hyvinvointia, jotta nämä ykseyden hengen voimalla voisivat parantaa hajanaisen ihmiskunnan sairauden. Kenellekään ei ole annettu oikeutta epäillä heidän sanojansa tai väheksyä heidän hoitomenetelmiänsä, sillä vain he voivat väittää osanneensa tulkita potilaan ^{sivu 97} oireet ja määrittäneensä oikein hänen vaivansa. Ei yksikään ihminen, olipa hänen havaintokykynsä miten tarkka tahansa, voi milloinkaan toivoa saavuttavansa samoja korkeuksia, joihin jumalallisen lääkärin viisaus ja ymmärrys ovat yltäneet. Ei siis ihme, vaikka lääkärin tänä päivänä määräämä hoito ei osoittaudukaan samaksi kuin hänen aiemmin määräämänsä. Kuinka voisikaan olla toisin, kun sairasta vaivaavat taudit edellyttävät sairauden kussakin vaiheessa aivan tietynlaista parannuskeinoa. Samoin ovat Jumalan profeetat aina valaistuaan maailmaa jumalallisen tiedon päiväntähden loistavin sätein poikkeuksetta kutsuneet sen kansoja ottamaan vastaan Jumalan valkeutta tavalla, joka on parhaiten vastannut heidän ilmaantumisensa ajankohdan tarpeita. Näin he ovat kyenneet karkottamaan tietämättömyyden pimeyden ja vuodattamaan maailmaan oman tietonsa kirkkauden. Siksi jokaisen ymmärtäväisen ihmisen on suunnattava katseensa näiden profeettojen sisimmän olemuksen puoleen, sillä alati on heidän ainut tarkoituksensa ollut opastaa hairahtuneita ja antaa rauha ahdistetuille. Nämä eivät ole hyvinvoinnin ja menestyksen päiviä. Koko ihmiskunta on sairauksien kourissa. Siispä ponnistelkaa sen elämän pelastamiseksi tämän tervehdyttävän lääkkeen avulla, jonka erehtymättömän lääkärin kaikkivaltias käsi on valmistanut.

Ja nyt kysymykseesi uskonnon luonteesta. Tiedä, että ne, jotka ovat todella viisaita, ovat verranneet maailmaa ihmistemppeliin. Niin kuin ihmisruumis ^{sivu 98} tarvitsee vaatetta verhoksensa, niin on ihmiskunnan ruumis puettava oikeudenmukaisuuden ja viisauden kaapuun. Sen viitta on Jumalan sille suoma ilmoitus. Kun tämä viitta on täyttänyt tarkoituksensa, Kaikkivaltias totisesti on vaihtava sen uuteen, sillä jokainen aikakausi tarvitsee uutta Jumalan valon vuodatusta. Jokainen Jumalan ilmoitus on lähetetty alas maailmaan tavalla, joka on soveltunut sen ilmaantumisen ajankohdan oloihin.

Sitten kysymykseesi, joka koskee menneitten uskontojen johtajien esittämiä lausuntoja. Jokainen viisas ja arvollinen ihminen epäilemättä karttaa moista turhaa ja hyödytöntä puhetta. Verraton luoja on luonut kaikki ihmiset samasta perusaineksesta ja on korottanut heidän todellisuutensa kaikkia muita luotujansa korkeammalle. Onnistuminen tai epäonnistuminen, menestys tai tappio ovat siis ihmisen omista ponnistuksista riippuvaiset. Mitä enemmän hän kilvoittelee, sitä suurempi on hänen kehityksensä oleva. Hartaasti toivomme, että Jumalan anteliaisuuden keväiset sadekuurot saisivat todellisen ymmärryksen kukkaset versomaan ihmissydänten mullasta ja puhdistaisivat ne kaikesta maallisesta liasta.

35

Harkitse hetkinen. Mikä on se tekijä, joka jokaisessa uskontojärjestelmässä on saattanut maailman kansat kaihtamaan armahtavaisimman ilmaisijaa? Mikä on voinut saada heidät kääntymään pois Hänestä ja kiistämään Hänen arvovaltansa? ^{sivu 99}Jos ihmiset mietiskelisivät näitä jumalallisen säätäjän kynästä virranneita sanoja, joka ainoa heistä rientäisi ottamaan vastaan tämän Jumalan suoman ja iäti pysyvän ilmoituksen totuuden sekä todistaisi siitä, minkä Hän on itse pyhästi vahvistanut. Turhanaikaiset kuvitelmat ovat se verho, joka Jumalan ykseyden ilmaisijoiden ja Hänen ikuisen kirkkautensa päivänkoittojen aikana on tullut ja on vastakin heidän ja muiden ihmisten väliin tuleva. Sillä noina aikoina Hän, joka on ikuinen totuus, ilmaisee itsensä omaa tarkoitustansa vastaavalla tavalla eikä ihmisten pyyteiden ja odotusten mukaisesti. Kuten Hän on ilmoittanut: ”Joka kerta kun apostoli tulee luoksenne tuoden sitä, mitä sielunne ei halaja, te paisutte pöyhkeydestä ja kohtelette toisia heistä petkuttajina ja toiset surmaatte.”³⁹

Ei voi olla vähäisintäkään epäilystä siitä, että jos nämä apostolit olisivat menneinä aikakausina ja ajanjaksoina ilmaantuneet ihmissydänten synnyttämien turhanaikaisten kuvitelmien mukaisesti, kukaan ei olisi näiden pyhien olentojen totuutta kieltänyt. Vaikka nämä ihmiset ovat öin ja päivin muistaneet ainoaa tosi Jumalaa ja ovat palavasti antautuneet hartaudenharjoitukseensa, he eivät loppujen lopuksi kuitenkaan ole tunteneet Jumalan päivänkoittoja ja Hänen eittämättömien todisteittensa ilmaisijoita eivätkä ole päässeet heidän armostansa osallisiksi. Tästä pyhät kirjoitukset todistavat. Epäilemättä olet sinäkin siitä kuullut.

^{sivu 100}Ajattele Jeesuksen Kristuksen uskontojärjestelmää. Huomaa, kuinka kaikki tuon sukupolven oppineet, vaikka olivatkin hartaasti odottaneet Luvatun tuloa, kuitenkin Hänet kielsivät. Sekä Hannas, oppinein hänen aikansa jumaluusoppineista, että Kaifas, ylimmäinen pappi, kielsivät Hänet ja tuomitsivat Hänet kuolemaan.

Samaten Muhammadin, Jumalan profeetan, ilmaantuessa – tulkoot kaikki ihmiset uhratuiksi Hänelle – Mekan ja Medinan oppineet nousivat Hänen ilmoituksensa varhaisvaiheessa Häntä vastustamaan ja hylkäsivät Hänen sanomansa, kun taas sellaiset, jotka olivat jääneet kaikesta oppineisuudesta osattomiksi, tunsivat ja ottivat vastaan Hänen uskonsa. Mieti hetkinen. Ajattele, miten Balál etiopialainen, niin oppimaton kuin olikin, kohosi uskon ja varmuuden taivaaseen, kun taas johtava oppinut 'Abdu'llád-i-Ubayy katalasti koki Häntä vastustaa. Huomaa, kuinka vähäpätöinen paimen joutui niin Jumalan sanojen lumovoiman valtaan, että sai astua rakastetuimpansa asumukseen ja käydä Hänen yhteyteensä, joka on ihmiskunnan herra, kun taas ne, jotka tiedoillansa ja viisaudellansa kerskasivat, eksyivät kauas Hänen polultansa ja jäivät osattomaksi Hänen armostansa. Tästä syystä Hän on kirjoittanut: ”Ken on ylennetty keskuudessanne, hänet alennetaan; ken taas on alennettu, hänet ylennetään.”⁴⁰

^{sivu 101}Tähän aiheeseen viitataan useimmissa taivaallisissa kirjoissa, samoin kuin Jumalan profeettojen ja sanansaattajien lausunnoissa.

Totisesti sanon: Niin suuri on tämä asia, että isä hylkää poikansa ja poika isänsä. Muistelkaa kertomusta Nooasta ja Kanaanista. Suokoon Jumala, ettette näinä taivaallisen autuuden päivinä epäisi itseltänne Jumalan sulotuoksuja ja että tänä henkisenä kevätaikana saisitte osanne Hänen armonsa vuodatuksista. Nouskaa Hänen nimessänsä, joka on kaiken tiedon kohde, ja ihmisten oppineisuudesta täysin irrottautuneina korottakaa äänenne ja julistakaa Hänen asiaansa. Vannon jumalallisen ilmoituksen päiväntähden kautta! Sinä hetkenä, kun te nousette, te saatte tuntea jumalallisen tiedon vuon tulvehtivan sydämistänne ja nähdä Hänen taivaallisen viisautensa ihmeet kaikessa kirkkaudessansa edessänne. Jos te saisitte maistaa armahtavaisimman sanojen makeutta, te epäröimättä luopuisitte omasta itsestänne ja uhraisitte elämänne rakastetulle.

Kuka voi koskaan uskoa, että tämä Jumalan palvelija olisi sydämessänsä milloinkaan elätellyt toivetta minkäänlaisesta maallisesta kunniasta tahi hyödystä? Hänen nimeensä liittyvä asia on korkealla tämän maailman katoavaisten asiain yläpuolella. Katsokaa Häntä, maanpakolaista, sortovallan uhria, tässä suurimmassa vankilassa. Joka taholta ovat viholliset Hänen kimppuunsa hyökänneet ja tulevat läpi Hänen elämänsä niin tekemään. Siksi onkin kaikki, mitä Hän teille sanoo, sanottu yksistään Jumalan tähden, jotta ^{sivu 102} maailman kansat kenties puhdistaisivat sydämensä paheellisen pyyteen liasta, riistäisivät rikki sen verhon ja pääsisivät ainoan tosi Jumalan tuntemukseen, korkeimpaan asemaan, mihin yksikään ihminen voi kohota. – – Se, uskovatko he Minun asiaani vai eivät, ei voi Minua sen paremmin hyödyttää kuin vahingoittaakaan. Yksistään Jumalan vuoksi Me heitä kutsumme. Hän totisesti on täysin riippumaton kaikista luoduistansa.

36

Tiedä, että Ihmisen Pojan antaessa henkensä Jumalan käsiin koko luomakunta itki katkerasti. Hänen uhrauksensa vaikutuksesta luomakuntaan virtasi kuitenkin uutta voimaa. Sen merkit, jotka ovat kaikissa maailman kansoissa havaittavissa, ovat nyt selvinä silmiesi edessä. Syvinkin viisaus, jonka filosofit ovat sanoiksi pukeneet, syvällisin oppineisuus, johon yksikään ymmärrys on yltänyt, taiteet, joita käsistä taitavimmat ovat luoneet, ja mahtavimpienkin hallitsijain vaikutusvalta ovat kaikki vain Hänen ylimaallisen, kaikkiallisen ja säteilevän henkensä elähdyttävän voiman ilmauksia.

Me todistamme, että tullessaan maailmaan Hän vuodatti kirkkautensa loisteen kaikille luoduille. Hänen kauttaan spitaalinen toipui turmeltuneisuutensa ja tietämättömyytensä spitaalista. Hänen kauttaan siveettömät ja tottelemattomat parantuivat. Hänen kaikkivaltiaasta Jumalasta syntyneen voimansa ^{sivu 103} kautta sokean silmät avautuivat ja syntisen sielu puhdistui.

Spitaali voidaan tulkita verhoksi, joka on estänyt ihmistä tuntemasta Herraansa ja Jumalaansa. Ken antaa itsensä Hänestä erottaa, on todellakin spitaalinen, jota ei tulla muistamaan Jumalan, mahtavan, kaikkein ylistetyimmän valtakunnassa. Me todistamme, että Jumalan sanan voimasta jokainen spitaalinen puhdistui, jokainen sairaus parantui, jokainen inhimillinen vajavaisuus katosi. Hän totisesti puhdisti maailman. Siunattu on se ihminen, joka valoa sädehtivin kasvoin on kääntynyt Hänen puoleensa.

37

Siunattu on se ihminen, joka on tunnustanut uskonsa Jumalaan ja Hänen merkkeihinsä ja on ymmärtänyt, että ”Häntä ei vaadita teoistansa vastaamaan”⁴¹. Tämän ymmärtämisestä Jumala on tehnyt joka vakaumuksen koristeen ja todellisen perustan. Siitä riippuu joka ainoan kaunoisen teon hyväksyminen. Kiinnittäkää siihen katseenne, jotteivät kapinallisten kuiskailut saattaisi teitä lankeamaan.

Jos Hän säätäisi lailliseksi sen, mikä ammoisista ajoista asti on ollut kiellettyä, ja kieltäisi sen, mitä kautta aikain on pidetty laillisena, kenellekään ei olisi oikeutta epäillä Hänen arvovaltaansa. Sitä, joka ^{sivu 104} epäröi, vaikka vain hetkenkin verran, olisi pidettävä lainrikkojana.

Sitä, joka ei ole käsittänyt tätä ylevää perustotuutta eikä saavuttanut tätä kaikkein ylhäisintä asemaa, tulevat epäilyksen tuulet ravistelemaan ja hänen sieluansa uskottomien puheet hämmentämään. Ken taas on tunnustanut tämän periaatteen, on saava osakseen mitä täydellisimmän järkähtämättömyyden. Kaikki kunnia tälle kaikkein loistavimmalle asemalle, jonka muistelo kaunistaa jokaista ylevää muistiota. Tämän opetuksen Jumala teille antaa. Se on vapahtava teidät kaikesta epäilyksestä ja hämmennyksestä ja auttava teitä saavuttamaan pelastuksen sekä tässä että tulevassa maailmassa. Hän totisesti on aina anteeksi antava, kaikkein anteliain.

38

Tiedä varmasti, että jokaisessa uskontojärjestelmässä on jumalallisen ilmoituksen valoa suotu ihmisille suorassa suhteessa heidän henkisiin kykyihinsä. Ajattele aurinkoa. Kuinka heikot sen säteet ovatkaan sen ilmaantuessa taivaanrantaan, kuinka vähin erin sen lämpö ja voima lisääntyvät sen lähestyessä lakipistettänsä kaikkien luotujen tänä aikana voidessa sopeutua sen valon kasvavaan voimaan. Kuinka tasaisesti se laskeekaan, kunnes se vajoaa taivaanrannan taa. Jos se yhtäkkiä paljastaisi kaikki piilevät voimavaransa, se varmasti vahingoittaisi kaikkia luotuja. – – Samaten jos Totuuden Aurinko ilmestymisensä varhaisimmassa vaiheessa ^{sivu 105} yhtäkkiä täydessä määrin ilmaisisi ne voimat, jotka Kaikkivaltiaan kaitsenta on sille suonut, ihmisymmärryksen maaperä kuivuisi ja autioituisi, sillä ihmissydämet eivät kestäisi sen ilmaisemisen voimaa eivätkä kykenisi kuvastamaan sen valon kirkkautta. Tyrmistyksissään ja hervottomina ne lakkaisivat olemasta.

39

Ylistys olkoon Sinulle, oi Herra, Minun Jumalani, tutkimattoman säädöksesi ihmeellisistä ilmauksista ja niistä moninaisista murheista ja koettelemuksista, joita olet Minulle määrännyt. Milloin annoit Minut Nimrodin käsiin, milloin taas sallit faraon ruoskan Minua vainota. Sinä yksin voit kaikenkäsittävän tietosi voimasta ja tahtosi toiminnan kautta laskea ne lukemattomat kärsimykset, joita Minä heidän käsissään olen kestänyt. Kerran syöksit Minut jumalattomien vankityrmään vain sen tähden, että hellyin valtakuntasi kaunoisten asukasten korvaan kuiskaamaan siitä näystä, jolla tietosi voimasta olit Minua innoittanut ja jonka merkityksen olit mahdissasi Minulle paljastanut. Kerran taas säädit, että Minut tulee uskottoman miekalla mestattaman. Toisten taas Minut ristiinnaulittiin, koska olin ihmissilmien eteen paljastanut Sinun loistavan ykseytesi kätketyt jalokivet ja ilmaissut ihmisille Sinun ylimmän ja ikuisen valtasi ihmeelliset merkit. Kuinka katkeria olivatkaan nöyryytykset, joita sittemmin päälleni singottiin Karbilán tasangolla! Kuinka yksinäiseksi ^{sivu 106} tunsinkaan itseni Sinun kansasi keskellä! Mihin avuttomuudentilaan Minut saatettiinkaan tuossa maassa! Tyytymättä näihinkään häväistyksiin vainoojani surmasivat Minut ja kantaen seivästettyä päätäni maasta maahan he esittelivät sitä epäuskoisten suurille joukoille ja laskivat sen turmeltuneitten ja uskottomien valtaistuimille. Myöhempänä aikana Minut sidottiin köysistä riippumaan, ja rintani pantiin vihamiesteni kavalan julmuuden nuolien maalitauluksi. Luodit lävistivät jäseneni, ja ruumiini revittiin kappaleiksi. Lopuksi katso, kuinka tänä päivänä salakavalat viholliseni ovat liittoutuneet Minua vastaan ja vehkeilevät lakkaamatta kylvääkseen vihan ja kaunan myrkkyä palvelijoittesi sieluihin. Kaikin voimin he punovat juonia päästääkseen päämääräänsä. – – Niin tuskallinen kuin tilani onkin, oi Jumalani, rakastettuni, lausun Minä Sinulle kiitosta, ja henkeni on kiitollinen kaikesta, mikä Minua on Sinun mielisuosiosi polulla kohdannut. Olen täysin tyytyväinen siihen, mitä Sinä olet Minulle määrännyt, ja otan auliisti vastaan ne tuskat ja surut, jotka joudun kärsimään, olivatpa ne miten tuhoisat tahansa.

40

Oi rakastettuni! Olet puhaltanut Minuun henkesi ja erottanut Minut omasta itsestäni. Sittemmin olet säätänyt, että vain vähäinen heijastus, pelkkä vertauskuva Sinun todellisuudestasi Minussa on jäävä turmeltuneitten ja kateiden keskuuteen. Katso, kuinka he tämän vertauskuvan ^{sivu 107} harhaannuttamina ovat nousseet Minua vastaan ja syytäneet epäyksensä Minun päälleni. Ilmaise siis itsesi, oi rakastetuimpani, ja vapauta Minut ahdingostani.

Tähän ääni vastasi: ”Minä rakastan, Minä hellästi vaalin tätä vertauskuvaa. Kuinka voisin suostua siihen, että vain Minun silmäni sitä katselisivat eikä yksikään sydän paitsi Minun sydämeni sitä tuntisi? Kautta kauneuteni, joka on sama kuin Sinun kauneutesi! Minä tahtoisin kätkeä Sinut omilta silmiltäni: kuinka paljon enemmän siis ihmisten silmiltä.”

Olin juuri vastaamaisillani, kun katso, muistio äkkiä päättyi, ja niin aiheeni jäi kesken ja ilmaisuni helmi irrottamatta.

41

Jumala on todistajani, oi ihmiset! Olin unessa vuoteellani, kun katso, Jumalan tuulenhenki kävi ylitseni herättäen Minut unestani. Hänen elähdyttävä henkensä virvoitti Minut, ja kieleni kirvoitettiin julistamaan Hänen kutsuansa. Älkää syyttäkö Minua siitä, että olisin rikkonut Jumalaa vastaan. Älkää katsoko Minua omilla silmillänne, vaan Minun silmilläni. Näin kehottaa teitä Hän, joka on armollinen, kaikkitietävä. Ajatteletteko, oi ihmiset, että Jumalan lopullisen tahdon ja tarkoituksen hallinta on Minun käsissäni. Kaukana Minusta olkoon, että esittäisin sellaisen väitteen. Tästä todistan Jumalani, kaikkivaltiaan, kaikkein ylevimmän, kaikkitietävän, kaikkiviisaan edessä. Jos Jumalan uskon ^{sivu 108} lopullinen kohtalo olisi Minun käsissäni ollut, en Minä milloinkaan olisi suostunut, en edes hetkiseksi, ilmaisemaan teille itseäni, enkä olisi ainoankaan sanan antanut huuliltani kirvota. Tästä Jumala itse totisesti on todistajana.

42

Oi oikeudenmukaisuuden poika! Yön aikana palasi kuolemattoman olennon kauneus uskollisuuden smaragdinvihreältä vuorelta Sadratu'l-Muntaháhan itkien niin katkerasti, että korkeuden joukot ja ylhäisen valtakunnan asukkaat yhtyivät Hänen valitukseensa. Kun kysyttiin syytä itkuun ja vaikerrukseen, Hän vastasi: Saamani käskyn mukaisesti viivyin odottaen uskollisuuden vuorella, mutta henkäystäkään en tuntenut maan päällä asuvien uskollisuudesta. Vaan katso! Saatuani kutsun palata Minä näin, kuinka pyhyyden kyyhkyset kärsivät tuskissansa maailman koirien kynsissä. Silloin riensi taivaan neito hunnutta ja säteilevänä salaperäisestä kartanostansa ja kysyi heidän nimiänsä. Yhtä lukuun ottamatta ne ilmoitettiinkin. Kiihkeästi pyydettäessä myös sen ensimmäinen kirjain ilmaistiin, jolloin taivaan kammioiden asukkaat kiiruhtivat ulos autuutensa asunnoista. Kun toinen kirjain ilmaistiin, joka ainoa heistä lankesi maan tomuun. Silloin kuului sisimmästä pyhäköstä ääni: ”Tähän asti, vaan ei edemmäs.” Totisesti, Me todistamme siitä, mitä he ovat tehneet ja yhä tekevät.

43

^{sivu 109}Oi Afnán, oi sinä, joka olet Minun ikivanhasta rungostani haarautunut! Levätkööt kirkkauteni ja armeliaisuuteni sinun päälläsi. Miten avara onkaan Jumalan asian pyhättö! Se on suojannut katokseensa kaikki maailman kansat ja sukukunnat ja on pian kokoava siimekseensä koko ihmiskunnan. Palvelemisesi päivä on nyt koittanut. Lukemattomat muistiot todistavat niistä armolahjoista, joita sinulle on suotu. Nouse viemään voittoon Minun asiaani ja valloita puheesi voimalla ihmissydämet. Sinun on julistettava sitä, mikä turvaa kurjien ja sorrettujen rauhan ja hyvinvoinnin. Vyötä kilvoituksesi kupeet, jotta voisit kenties vapauttaa vangin kahleistansa ja auttaa häntä pääsemään todelliseen vapauteen.

Tänä päivänä oikeudenmukaisuus valittaa tilaansa ja kohtuus huokaa sorron ikeen alla. Sortovallan raskaat pilvet ovat pimentäneet maan kamaran ja peittäneet sen kansat. Kirkkauden kynämme liikkeellä Me olemme kaikkivaltaisen säätäjän käskystä henkäissyt uuden elämän jokaiseen ihmisruumiiseen ja täyttänyt jokaisen sanan uudella voimalla. Kaikki luodut todistavat tästä maailmanlaajuisesta uudistumisesta. Tämä on tärkein ja riemullisin uutinen, minkä tämän vääryyttä kärsineen kynä on ihmiskunnalle ilmoittanut. Miksi siis pelkäätte, oi rakastettuni? Kuka voisi teidät peljästyttää? Vähäisinkin kosteus on kylliksi liuentamaan sen kovettuneen saven, josta tämä turmeltunut sukupolvi on muovautunut Pelkkä yhteen kokoontumisenne on riittävä ^{sivu 110} hajottamaan näiden joutavien ja arvottomien ihmisten joukot. – –

Tänä päivänä jokainen syvällistä näkemystä omaava ihminen myöntää auliisti, että ohjeet, jotka tämän vääryyttä kärsineen kynä on ilmoittanut, ovat suurin liikkeelle paneva voima maailman kehittämiseksi ja sen kansojen jalostamiseksi. Nouskaa, oi ihmiset, ja päättäkää Jumalan mahdin avulla voittaa oman itsenne, jotta koko maailma voisi pelastua ja vapautua orjuudestansa turhien kuvitelmiensa jumalille, jotka ovat aiheuttaneet niin suurta vahinkoa viheliäisille palvojillensa ja ovat heidän kurjuudestansa vastuussa. Nämä epäjumalat ovat olleet esteenä ihmisen ponnistellessa edetäkseen täydellisyyden tiellä. Toivomme hartaasti, että jumalallisenvoiman käsi antaisi apuansa ihmiskunnalle ja pelastaisi sen tuskallisesta alennuksesta.

Eräässä muistiossa on ilmaistu nämä sanat: Oi Jumalan kansa! Älkää kuluttako aikaanne omissa askareissanne, vaan keskittäkää ajatuksenne siihen, mikä on parantava ihmiskunnan kohtaloita ja puhdistava ihmisten sydämet ja sielut. Tämä on parhaiten saavutettavissa puhtaitten ja pyhien tekojen, hyveellisen elämän ja nuhteettoman käytöksen kautta. Rohkeat teot takaavat tämän asian voiton, ja hurskas luonne vahvistaa sen voimaa. Takertukaa vanhurskauteen, oi Bahán kansa! Tämä totisesti on käsky, jonka tämä vääryyttä kärsinyt on teille antanut ja jonka Hän on säädöksistänsä ensimmäiseksi teistä jokaiselle asettanut.

^{sivu 111}Oi ystävät! Teidän tulee virvoittaa ja elävöittää sielujanne niillä armollisilla suosionosoituksilla, jotka tänä jumalallisena, tänä sieluja sykähdyttävänä kevätaikana päällenne vuodatetaan. Hänen suuren kirkkautensa päiväntähti on valaissut teitä loistollansa ja Hänen rajattoman armonsa pilvet ovat suojanneet teidät siimekseensä. Kuinka ylevä palkkio odottaakaan sitä, joka ei ole itseltään tätä suurta armolahjaa evännyt eikä ole ollut sokea rakastetuimpansa kauneudelle Hänen tässä uudessa asussansa ilmestyttyään. Olkaa valppaat, sillä paholainen vaanii teitä, valmiina teidät viettelemään. Vyöttäytykää hänen jumalattomia juoniansa vastaan ja kaikkinäkevän Jumalan nimen valon johdattamina pelastautukaa teitä ympäröivästä pimeydestä. Kattakoon näkemyksenne koko maailman älköönkä olko vain omaan itseenne rajoittuva. Paholainen on se, joka estää ihmislasten kehittymistä ja jarruttaa heidän henkistä kasvuansa.

Tänä päivänä jokaisen ihmisen velvollisuus on pitää lujasti kiinni siitä, mikä edistää kaikkien kansojen ja oikeudenmukaisten hallitusten etuja ja ylentää niiden asemaa. Joka ainoalla säkeellä, jonka korkeimman kynä on ilmoittanut, on rakkauden ja ykseyden ovet aukaistu ja leväytetty selkoselleen ihmisten kasvojen eteen. Me olemme aiemmin julistanut – ja meidän sanamme on totuus: ”Seurustelkaa kaikkien uskontojen seuraajien kanssa ystävyyden ja toveruuden hengessä.” Kaikki, mikä on saanut ihmislapset kaihtamaan toisiaan ja aiheuttanut eripuraa ^{sivu 112} ja hajaannusta heidän keskuudessaan, on näiden sanojen ilmoittamisen kautta mitätöity ja kumottu. Olevaisuuden maailman jalostamiseksi ja ihmisten mielen ja sielun ylevöittämiseksi on Jumalan tahdon taivaasta alas lähetetty se, mikä on kaikkein tehokkain keino koko ihmissuvun kasvattamiseksi. Kaiken muinaisten kansojen puhuman ja kirjoittaman olennaisin ydin ja täydellisin ilmaus on tässä voimallisessa ilmoituksessa kaiken omistavan, ikiolevan tahdon taivaasta alas lähetetty. Aiemmin on ilmoitettu: ”Rakkaus omaan maahan on Jumalan uskon perusaineksia.” Ylevyyden kieli on kuitenkin ilmaisemisensa päivänä julistanut: ”Kunnia ei kuulu sille, joka rakastaa omaa maatansa, vaan paremminkin sille, joka rakastaa koko maailmaa.” Näiden ylevien sanojen vapauttavan voiman kautta Hän on antanut uuden sysäyksen ihmissydänten linnuille ja säätänyt niille uuden suunnan sekä pyyhkinyt pois Jumalan pyhästä kirjasta vähäisimmätkin jäljet ahdasalaisuudesta ja rajoittuneisuudesta.

Oi oikeudenmukaisuuden kansa! Olkaa kirkkaat kuin valo ja loistavat kuin tuli, joka loimusi palavassa pensaassa. Rakkautenne tulen hehku on epäilemättä liittävä ja yhdistävä toisiinsa maailman keskenään kamppailevat kansat ja sukukunnat, kun taas vihan ja vihamielisyyden liekin raivo voi johtaa vain taisteluun ja tuhoon. Rukoilemme Jumalaa, että Hän varjelisi luotujansa vihollistensa kavalilta juonilta. Hänellä totisesti on valta yli kaiken.

Kiitos olkoon ainoalle tosi Jumalalle – ylistetty ^{sivu 113} olkoon Hänen kirkkautensa – siitä, että Hän on korkeimman kynän voimalla avannut ihmissydänten ovet. Jokainen tämän kynän ilmaisema säe on kirkas ja loistava portti, joka aukaisee tien pyhän ja hurskaan elämän sekä puhtaitten ja tahrattomien tekojen autuuteen. Milloinkaan ei tarkoituksemme ole ollut, että julistamamme kutsu ja sanoma tavoittaisivat vain yhden maan tai yhden kansan ja vain sitä hyödyttäisivät. Ihmiskunnan kokonaisuudessaan on uskollisesti noudatettava kaikkea, mikä sille on ilmaistu ja suotu. Silloin ja vain silloin se voi saavuttaa todellisen vapauden. Jumalan ilmoituksen loistava kirkkaus on valaissut kaiken maan. Vuonna kuusikymmentä Hän, joka ilmaantui jumalallisen johdatuksen valon airuena – tulkoon koko luomakunta uhratuksi Hänelle, nousi julistamaan Jumalan hengen uudesta ilmoituksesta, ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin seurasi Hän, jonka tulemuksessa maailma sai ottaa vastaan tämän luvatun kirkkauden, tämän ihmeellisen suosionosoituksen. Katsokaa, kuinka useimmat ihmiset ovat saaneet kyvyn kuulla Jumalan ylevintä sanaa, josta koko ihmiskunnan yhdentyminen ja henkinen ylösnousemus ovat riippuvaiset – –

Oi Jumalan kansa! Herkistäkää sydämenne todellisen, verrattoman ystävänne neuvoille. Jumalan sanaa voidaan verrata puunvesaan, jonka juuret on istutettu ihmisten sydämiin. Teidän velvollisuutenne on vaalia sen kasvua viisauden sekä puhtaitten ja pyhien sanojen elävillä vesillä, jotta sen juuret kasvaisivat ^{sivu 114} lujiksi ja sen oksat tavoittaisivat taivaittenkin taa.

Oi te, jotka maan päällä asutte! Tämän ylhäisimmän ilmoituksen ainutlaatuisuudelle antaa leimansa se erityispiirre, että Me toisaalta olemme poistanut Jumalan pyhän kirjan lehdiltä kaiken, mikä on ollut kiistojen, kaunan ja kataluuden aiheena ihmislasten keskuudessa, ja toisaalta taas olemme esittänyt sopusoinnun, ymmärtämyksen sekä täydellisen ja pysyvän ykseyden ehdottomat edellytykset. Hyvin on niiden, jotka Minun säädökseni pitävät.

Kerta kerran jälkeen Me olemme kehottanut rakkaitamme kaihtamaan, ei vaan pakenemaan kaikkea, mistä kataluuden tuoksahduskin on tunnettavissa. Maailma on suurten mullistusten keskellä ja ihmisten mielet ovat äärimmäisen hämmennyksen tilassa. Me anomme Kaikkivaltiasta, että Hän armollisesti heitä valaisisi oikeudenmukaisuutensa kirkkaudella ja auttaisi heitä huomaamaan sen, mikä on heille hyödyksi oleva kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa. Hän totisesti on kaiken omistava, kaikkein korkein.

44

Älkää luopuko Jumalan pelosta, oi te maailman oppineet, vaan arvostelkaa vilpittömästi tämän oppimattoman asiaa, sillä Hänestä ovat kaikki Jumalan, suojelijan, itseolevan kirjat todistaneet. – – Ettekö kauhistu Jumalan suuttumusta, ettekö pelkää Häntä, jolla ei ole vertaa eikä kaltaista? Hän, jolle maailma on vääryyttä tehnyt, ei ^{sivu 115} ole milloinkaan kanssanne seurustellut, ei tutkinut kirjojanne eikä ottanut osaa mihinkään kiistoihinne. Kaapu, jota Hän kantaa, Hänen hulmuavat suortuvansa, Hänen päähineensä, kaikki todistavat Hänen sanojensa totuudesta. Miten kauan te aiotte jatkaa vääryyksiänne? Katsokaa, millaisessa asumuksessa Hänet, joka on oikeudenmukaisuuden olennoituma, on pakotettu asumaan! Avatkaa silmänne ja nähdessänne Hänen ahdinkonsa ajatelkaa tarkasti, mitä teidän kätenne ovat tehneet, jottette jäisi vaille Hänen jumalallisen ilmaisunsa valoa ettekä osattomiksi Hänen tietonsa valtamerestä.

Jotkut niin tavallisen kansan kuin ylhäisönkin keskuudessa ovat huomauttaneet siitä, ettei tämä vääryyttä kärsinyt ole hengellisen säädyn jäsen eikä myöskään profeetan jälkeläinen. Sano: Oi te, jotka väitätte olevanne oikeudenmukaisia! Ajatelkaa hetkisen verran, ja te tajuatte, miten mittaamattomasti ylhäisempi Hänen nykyinen asemansa on siihen asemaan verrattuna, joka Hänellä mielestänne tulisi olla. Kaikkivaltiaan tahto on säätänyt, että Hänen asiansa on lähdettävä ja ilmaistava huonekunnasta, joka on täydellisesti vailla kaikkea, mitä hengenmiehet, jumaluusoppineet, viisaat ja filosofit tavallisesti omaavat.

Jumalallisen hengen henkäykset herättivät Hänet ja käskivät Häntä nousemaan ja julistamaan ilmoituksensa. Tuskin oli Hän unestansa havannut, kun Hän jo korotti äänensä ja kutsui koko ihmiskuntaa Jumalan, kaikkien maailmoiden herran tykö. Ihmisten heikkouden ^{sivu 116} ja häilyväisyyden tähden Me olemme heltynyt nämä sanat ilmaisemaan; muutoin on julistamamme asia sellainen, ettei ainutkaan kynä voi sitä koskaan kuvata eikä mikään mieli sen suuruutta tajuta. Tästä todistaa Hän, jonka tykönä on äitikirja.

45

Ikiaikainen kauneus on suostunut kahlehdittavaksi, jotta ihmiskunta voisi päästä kahleistansa, ja on alistunut vangiksi tähän kaikkein mahtavimpaan linnoitukseen, jotta koko maailma voisi saavuttaa todellisen vapauden. Pohjia myöten Hän on tyhjentänyt murheen maljan, jotta maan kaikki kansat saavuttaisivat ikuisen ilon ja täyttyisivät riemusta. Tämä on osoitus Herranne, armeliaan, armahtavaisimman armosta. Me olemme antautunut alennettavaksi, oi te Jumalan ykseyteen uskovat, jotta teidät ylennettäisiin, ja olemme kärsinyt moninaisia onnettomuuksia, jotta teitä onni ja menestys seuraisivat. Hän on tullut rakentamaan uudeksi koko maailman, mutta nähkää, miten ne, jotka ovat asettaneet Jumalalle vertaisia, ovat pakottaneet Hänet asumaan kaupungeista lohduttomimmassa.

46

Vankeuteni taakkaa Minä en murehdi. Myöskään en sure alennustilaani enkä niitä koettelemuksia, joita olen vihollisteni käsissä saanut kestää. Kautta elämäni! Ne ovat Minun ^{sivu 117} kunniani – kunnia, jolla Jumala on oman olemuksensa kaunistanut. Jospa vain tekin sen tietäisitte!

Häpeä, jota jouduin kantamaan, paljasti koko luomakuntaa verhonneen kunnian, ja kestämäni julmuudet ovat saaneet oikeudenmukaisuuden päiväntähden itsensä ilmaisemaan ja vuodattamaan loistettansa ihmisten ylle.

Niiden vuoksi Minä murehdin, jotka ovat paheellisten himojensa pauloissa, vaikka väittävät olevansa Jumalan, armollisen, kaikkein ylistetyimmän uskon liittolaisia.

Bahán kansan on kuoltava maailmalle ja kaikelle siinä olevalle ja niin täydellisesti irrottauduttava kaikesta maallisesta, että paratiisin asukkaat voivat heidän viitastansa hengätä pyhyyden suloista tuoksua, maan kaikki kansat heidän kasvoistansa tuntea kaikkein armahtavaisimman kirkkauden ja Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkiviisaan merkit ja todisteet heidän kauttaan laajalle levitä. Ne, jotka aineellisuutta seuratessaan ovat tahranneet Jumalan asian puhtaan nimen – ne ovat silmäänpistävästi erhettyneet.

47

Oi juutalaiset! Jos tarkoituksenne on taas kerran ristiinnaulita Jeesus, Jumalan henki, niin Minut surmatkaa, sillä Minun henkilössäni Hänet on nyt uudemman kerran teille ilmaistu. Kohdelkaa Minua, miten haluatte, sillä pyhästi olen Minä luvannut uhrata henkeni Jumalan polulla. Ketään Minä en pelkää, vaikka maan ja taivaan voimat ^{sivu 118} Minua vastaan liittoutuisivat. Evankeliumin seuraajat! Jos te yhä tahdotte lyödä Muhammadin, Jumalan apostolin, vangitkaa Minut ja riistäkää Minun henkeni, sillä Minä olen Hän ja Minun olemukseni on Hänen olemuksensa. Tehkää Minulle, mitä mielitte, sillä sydämeni syvin kaipuu on päästä rakastetuimpani läheisyyteen Hänen kirkkautensa valtakuntaan. Tällainen on jumalallinen säädös, jos sen vain tunnette. Muhammadin seuraajat! Jos teidän tahtonne on nuolillanne lävistää Hänen rintansa, joka on aiheuttanut kirjansa Bayánin teille lähettämisen, käykää Minuun käsiksi ja Minua vainotkaa, sillä Minä olen Hänen rakkaimpansa, Hänen oman olemuksensa ilmaisu, vaikkei Minun nimeni olekaan Hänen nimensä. Minä olen tullut kirkkauden pilvien varjossa, ja voittamattomalla yliherruudella on Jumala Minut varustanut. Hän on totisesti totuus ja kaiken näkymättömän tuntija. Minä totisesti odotan saavani teiltä saman kohtelun kuin sai Hän, joka tuli Minun edelläni. Tästä totisesti todistaa kaikki, jos vain olette niitä, jotka kuulevat. Oi Bayánin kansa! Jos te olette päättäneet vuodattaa Hänen verensä, jonka tulemista Báb julisti, jonka saapumista Muhammad ennusti ja jonka ilmaisemisesta Jeesus Kristus itse ilmoitti, katsokaa, Minä seison valmiina ja aseetonna edessänne. Tehkää Minulle, mitä vain mielitte.

48

^{sivu 119}Jumala on todistajani! Jollei se olisi ollut vastoin Jumalan muistioiden määräyksiä, minä olisin iloiten suudellut jokaisen kättä, joka yritti vuodattaa vertani rakastetuimman polulla. Lisäksi olisin lahjoittanut hänelle osan siitä maallisesta hyvästä, minkä Jumala on minulle suonut, vaikka tällaisen teon tekijä olisikin herättänyt Kaikkivaltiaan vihan, joutunut Hänen kiroukseensa ja ansainnut osakseen kidutuksen Jumalan, kaiken omistavan, puolueettoman, kaikkiviisaan iankaikkisuuden halki.

49

Totisesti tietäkää, että aina kääntäessään katseensa omaan olemukseensa tämä nuorukainen pitää sitä luoduista mitättömimpänä. Mutta Hänen miettiessään sitä häikäisevää kirkkautta, jota Hänet on valtuutettu ilmaisemaan, katso, tuo olemus muuttuukin Hänen edessään ylhäisimmäksi väkevyydeksi, joka kyllästää kaikkien, niin näkyvien kuin näkymättömien, sisimmän olemuksen. Ylistys olkoon Hänelle, joka totuuden voimasta on lähettänyt alas oman olemuksensa ilmaisijan ja uskonut Hänelle koko ihmiskunnalle osoitetun sanoman.

50

Ravistautukaatte, oi piittaamattomat, välinpitämättömyyden unesta, jotta voisitte nähdä Hänen kirkkautensa maailmaan ^{sivu 120} vuodattaman sädeloiston. Miten mielettömiä ovatkaan ne, jotka napisevat Hänen valonsa ennenaikaista syntymää vastaan. Oi te sisäisesti sokeat! Oli se sitten liian varhaista tai liian myöhäistä, Hänen säteilevän kirkkautensa merkit ovat nyt joka tapauksessa silmin nähtävissä. Teidän velvollisuutenne on ottaa selvää siitä, onko sellainen valo tosiaankin ilmaantunut. Ei ole teidän eikä minunkaan vallassani asettaa aikaa, jona se tulisi ilmaista. Jumalan tutkimaton viisaus on sen hetken edeltäkäsin säätänyt. Tyytykää, oi ihmiset, siihen, minkä Jumala on teille tahtonut ja ennalta määrännyt. – – Oi te, jotka minua vainoatte! Ikuisen opastuksen päiväntähti on todistajani: Jos vain olisi ollut vallassani, minä en missään tapauksessa olisi suostunut tekemään itseäni tunnetuksi ihmisten keskuudessa, sillä nimi, jota kannan, pitää arvollensa täysin sopimattomana olla yhteydessä tähän sukupolveen, jonka kieli on saastunut ja sydän valheellinen. Mutta milloin ikinä minä koin pysyä hiljaa ja vaieta, katso, oikealla puolellani seisovan Pyhän hengen ääni havahdutti minut, ja Ylhäisin henki ilmaantui kasvojeni eteen, ja Gabriel varjosi minut, ja Kirkkauden henki liikahti minussa kehottaen minua nousemaan ja rikkomaan hiljaisuuteni. Jos kuulonne on puhdas ja korvanne tarkkaavaiset, te varmasti huomaatte, että ruumiini kaikki jäsenet, ei vaan olemukseni kaikki atomit, julistavat ja todistavat tästä sanomasta: ”Jumala, jonka rinnalla ei ole muuta jumalaa, ja Hän, jonka kauneus nyt on ilmiselvä, ^{sivu 121} on Hänen kirkkautensa kuvajainen kaikille taivaassa ja maan päällä oleville.”

51

Oi ihmiset! Vannon ainoan tosi Jumalan kautta! Tämä on valtameri, josta kaikki meret ovat saaneet alkunsa ja johon jokainen niistä on lopulta yhtyvä. Hänestä ovat kaikki auringot syntyneet ja Häneen ne kaikki taas palaavat. Hänen voimastansa ovat jumalallisen ilmoituksen puut kantaneet hedelmänsä, joista jokainen on lähetetty alas profeetan hahmossa tuomaan sanomaa Jumalan luoduille kaikkiin maailmoihin, joiden määrän vain Jumala kaikenkäsittävässä tietämyksessänsä voi lukea. Tämän Hän on saanut aikaan yhdellä ainoalla kirjaimella sanastansa, jonka Hänen kynänsä on Hänen ohjaavan sormensa opastamana ilmaissut – ja tämä sormi taas on saanut voimansa Jumalan totuuden voimasta.

52

Sano: Oi ihmiset! Älkää evätkö itseltänne Jumalan armoa ja armahtavaisuutta. Ken niistä kieltäytyy, on totisesti paljosta kieltäytynyt. Kuinka, oi ihmiset? Palvotteko tomua, käännyttekö pois Herrastanne, armollisesta, kaikkein anteliaimmasta? Peljätkää Jumalaa, älkääkä olko niitä, jotka tuhoutuvat. Sano: Jumalan kirja on tämän nuorukaisen hahmossa alas lähetetty. Pyhitetty olkoon siis Jumala, luojista oivallisin. Pitäkäätte tarkka vaari, oi ^{sivu 122} maailman kansat, ettette kaihda Hänen kasvojansa. Ei, vaan rientäkää etsimään pääsyä Hänen läheisyyteensä ja olkaa niitä, jotka ovat palanneet Hänen tykönsä. Rukoilkaa anteeksiantoa, oi ihmiset, koska olette lyöneet laimin velvollisuutenne Jumalaa kohtaan sekä rikkoneet Hänen asiaansa vastaan, älkääkä lukeutuko mielettömiin. Sillä Hän on teidät luonut, Hän on asiallansa sielujanne ravinnut ja on auttanut teitä tuntemaan Hänet, joka on kaikkivaltias, kaikkein ylevin, kaikkitietävä. Hän on paljastanut silmillenne tietonsa aarteet ja antanut teidän kohota varmuuden taivaaseen – varmuuteen Hänen vastustamattomasta, kiistämättömästä ja kaikkein ylevimmästä uskostansa. Varokaa, ettette epää itseltänne Jumalan armoa, ette tee tyhjiksi tekojanne ettekä kiellä tämän selvimmän, tämän ylhäisimmän, tämän loistavan, tämän häikäisevän ilmoituksen totuutta. Arvostelkaa vilpittömästi Jumalan, teidän luojanne asiaa ja katsokaa, mitä korkeuden valtaistuimelta on alas lähetetty, ja sitten sitä puhtain ja viattomin sydämin miettikää. Silloin on tämän asian totuus teille paljastuva yhtä selvänä kuin aurinko keskipäivän kirkkaudessansa. Silloin olette niitä, jotka ovat Häneen uskoneet.

Sano: Ensimmäinen ja tärkein todistus Hänen totuudestansa on Hänen oma olemuksensa. Toinen todistus on Hänen ilmoituksensa. Sille, joka ei näistä kumpaakaan käsitä, Hän on antanut ilmoittamansa sanat todistukseksi omasta todellisuudestansa ja totuudestansa. Tämä totisesti osoittaa Hänen hellää armoansa ihmisiä kohtaan. Jokaiselle sielulle Hän on ^{sivu 123} antanut kyvyn tuntea Jumalan merkit. Kuinka Hän olisi muutoin voinut lunastaa vakuutuksensa ihmisille, jos olette niitä, jotka sydämissänsä Hänen asiaansa pohtivat. Ketään Hän ei koskaan kohtele epäoikeudenmukaisesti, eikä Hän koettele yhtäkään sielua yli sen voimien. Hän on totisesti armelias, kaikkein armahtavaisin.

Sano: Niin suuri on Jumalan asian kirkkaus, että sokeatkin voivat sen havaita, saati sitten ne, joiden katse on tarkka ja näkö puhdas. Vaikka sokeat eivät näekään auringon valoa, he voivat kuitenkin aistia sen alituisen hehkun. Sydämeltänsä sokeat, joita on Bayánin kansan keskuudessa – ja tästä on Jumala todistajani, eivät kuitenkaan, paistoipa aurinko heille miten pitkään tahansa, kykene huomaamaan sen kirkkauden loistetta eivätkä arvostamaan sen säteiden lämpöä.

Sano: Oi Bayánin kansa! Teidät Me olemme maailmasta valinnut tuntemaan ja tunnustamaan oman olemuksemme. Teidät Me olemme saattanut vetäytymään paratiisin oikealle puolelle, paikkaan, josta kuolematon tuli moninaisin äänenpainoin julistaa: ”Ei ole muuta jumalaa kuin Minä, kaikkivoipa, kaikkein korkein.” Varokaa, ettette salli itseänne ikään kuin verholla erotettavan tästä päiväntähdestä, joka loistaa Herranne, kaikkein armahtavaisimman tahdon päivänkoitossa ja jonka valo on niin pienet kuin suuretkin sisäänsä sulkenut. Puhdistakaa katseenne, jotta voisitte omin silmin nähdä sen kirkkauden, älkääkä luottako kenenkään muun kuin itsenne näköön, ^{sivu 124} sillä Jumala ei ole milloinkaan koetellut ainuttakaan sielua yli sen voimien. Näin on menneiden aikojen profeetoille ja sanansaattajille ilmaistu ja kaikissa pyhissä kirjoituksissa ilmoitettu.

Kilvoitelkaa, oi ihmiset, päästäksenne tähän suunnattomaan mittaamattomuuteen, jolle Jumala ei ole säätänyt alkua eikä loppua, jossa Hänen äänensä on kaikunut ja jonka ylitse Hänen pyhyytensä ja kirkkautensa sulotuoksut ovat tulvehtineet. Älkää luopuko ylevyyden viitasta älkääkä salliko sydäntenne lakata muistelemasta Herraanne tahi korvienne kuulemasta Hänen ihmeellisen, Hänen ylevän, Hänen kaiken voittavan, selkeän ja verrattoman armonsa suloisia sointeja.

53

Oi Nasír, Minun palvelijani! Jumala, ikuinen totuus, on todistajani! Tänä päivänä taivaallinen nuorukainen on kohottanut kuolemattomuuden loistavan kalkin ihmisten päiden ylle ja seisoo nyt valtaistuimellansa varroten, kenen silmä on Hänen kirkkautensa näkevä ja kenen käsi empimättä maljan Hänen lumivalkeasta kädestänsä ottava ja tyhjentävä. Toistaiseksi vain ani harvat ovat nauttineet tätä ikiaikaisen kuninkaan verratonta, vienosti virtailevaa armoa. Nämä asuvat paratiisin ylhäisimmissä kartanoissa ja istuvat vakaasti arvovallan istuimilla. Jumalan vanhurskauden kautta! Eivät Hänen kirkkautensa kuvastimet eivätkä Hänen nimiensä ilmaisijat, ei myöskään ainutkaan luotu, joka on ollut ^{sivu 125} tai on vasta oleva, taida milloinkaan heitä verrattomampi olla, jos lienette niitä, jotka tämän totuuden tajuavat.

Oi Nasír! Tämän päivän verrattomuus on mittaamattoman korkealla ihmisten ymmärryksen yläpuolella, miten laajaa heidän tietämyksensä, miten syvällistä heidän ymmärryksensä lieneekään. Kuinka suuresti sen siis täytyykään ylittää niiden kuvitelmat, jotka ovat kauas sen valosta eksyneet ja sen kirkkaudesta eristäytyneet. Jos riistäisit rikki sen synkän verhon, joka sokaisee silmäsi, sinä saisit nähdä yltäkylläisyyttä, jolle ei alusta, jolla ei ole alkua, loppuun, jolla ei ole loppua, löydy vertaa eikä kaltaista. Millaista kieltä pitäisikään käyttää Hänen, joka on Jumalan äänitorvi, jotta ne, jotka ovat Hänestä kuin verholla erotetut, voisivat tuntea Hänen kirkkautensa? Vanhurskaat, korkeuden valtakunnan asukkaat, tulevat runsaasti juomaan pyhyyden viiniä Minun ikikirkkaassa nimessäni. Ei kukaan paitsi he ole pääsevä osalliseksi näistä antimista.

54

Jumalan, rakastettuni vanhurskauden kautta! Milloinkaan en ole tavoitellut maallista johtoasemaa. Ainoa tarkoitukseni on ollut välittää ihmisille sitä, minkä Jumala, armollinen, verraton, käski minua heille tuomaan, jotta se vapahtaisi heidät kaikesta tähän maailmaan kuuluvasta ja auttaisi heitä kohoamaan sellaisiin korkeuksiin, joita ^{sivu 126} jumalattomat eivät voi käsittää eivätkä uppiniskaiset mielessänsä kuvitella.

55

Muistele, oi Tán maa⁴², muinaisia päiviä, joina Herrasi oli tehnyt sinusta valtaistuimensa sijan ja kietonut sinut kirkkautensa loisteeseen. Kuinka lukuisat ovatkaan ne pyhitetyt olennot, ne varmuuden vertauskuvat, jotka suuresta rakkaudestansa sinua kohtaan ovat antaneet henkensä ja uhranneet kaikkensa sinun edestäsi. Riemu tulkoon sinun osaksesi ja auvo niille, jotka sinua asuttavat. Todistan, että sinusta, kuten jokainen ymmärtäväinen sydän tietää, on lähtöisin Hänen elävä henkensä, joka on maailman kaivattu. Sinussa on näkymätön paljastettu, ja sinusta on ilmaantunut se, mikä oli ihmissilmiltä salassa. Ketä muistaisimme niistä monista vilpittömistä rakastajistasi, joiden veri on vuotanut porttiesi sisällä ja joiden tomu on nyt sinun multaasi kätkettynä? Jumalan sulotuoksut ovat lakkaamatta tulvehtineet ja ikuisesti ne tulevat yllesi tulvehtimaan. Kynämme on heltynyt muistelemaan sinua ja ylistämään sortovallan uhreja, niitä miehiä ja naisia, jotka mullassasi uinuvat.

Heidän joukossaan on oma sisaremme, jota nyt muistelemme osoituksena uskollisuudestamme ja todistuksena rakkaudestamme häntä kohtaan. Kuinka säälittävä olikaan hänen ahdinkonsa! Miten täydellisen ^{sivu 127} alistuneena hän palasikaan Jumalansa tykö! Me yksin kaikenkäsittävässä tietämyksessämme olemme sen tietänyt.

Oi Tán maa! Jumalan armosta olet yhäti keskus, jonka ympärille Hänen rakastettunsa ovat kerääntyneet. Onnellisia ovat he; onnellinen joka ainut pakolainen, joka hakeutuu sinun suojaasi kohdatessaan kärsimyksiä Jumalan, tämän ihmeellisen päivän Herran polulla. Siunattuja ovat ne, jotka muistavat ainoaa tosi Jumalaa, ylistävät Hänen nimeänsä ja pyrkivät uutterasti Hänen asiaansa palvelemaan. Heistä ovat menneiden aikojen pyhät kirjat puhuneet. Heitä on uskollisten johtaja⁴³ ylenpalttisesti ylistänyt näin sanoen: ”Heidän osakseen tuleva onnellisuus on korkeampaa kuin onni, josta me nyt nautimme.” Hän on totisesti lausunut totuuden, ja siitä Me nyt todistamme. Heidän asemansa loistavuus on kuitenkin yhä paljastamatta. Mutta varmasti jumalallisen voiman käsi on kohottava verhoa ja ilmaiseva ihmissilmille sen, mikä on maailman katseen virvoittava ja valaiseva.

Osoittakaa kiitosta Jumalalle, ikuiselle totuudelle – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – siitä, että olette saaneet osanne näin suurenmoisesta suosiosta ja olette kaunistetut Hänen ylistyksensä koristein. Nähkää näiden päivien merkitys ja tarttukaa kaikkeen, mikä on tämän ilmoituksen arvoista. Hän totisesti on neuvonantaja, armelias, kaikkitietävä.

56

^{sivu 128}Älä salli minkään sinua murehduttaa, oi Tán maa⁴⁴, sillä Jumala on valinnut sinut ilon lähteeksi koko ihmiskunnalle. Hän on, jos Hänen tahtonsa on, siunaava valtaistuintasi sellaisella henkilöllä, joka hallitsee oikeudenmukaisesti ja kokoaa yhteen Jumalan lauman, jonka sudet ovat hajottaneet. Iloiten ja riemuiten kääntää sellainen hallitsija kasvonsa Bahán kansan puoleen ja osoittaa heille suosiotansa. Jumalan silmissä hänet todellakin luetaan jalokiveksi ihmisten joukossa. Ikuisesti levätkööt hänen päällään Jumalan kirkkaus sekä kaikkien niiden kirkkaus, jotka Jumalan ilmaisemisen valtakunnassa asustavat.

Riemuitse mitä riemuisimmin, sillä Jumala on tehnyt sinusta ”valonsa päivänkoiton”, koska Hänen kirkkautensa ilmaisija on sinussa syntynyt. Iloitse tästä nimestä, joka sinulle on annettu – nimestä, jonka kautta armon päiväntähti on vuodattanut loistettansa ja niin maa kuin taivaskin tulleet valaistuiksi.

Ennen pitkää tulee asiain tila maassasi muuttumaan, ja vallan ohjakset tulevat siirtymään kansan käsiin. Herrasi totisesti on kaikkitietävä. Hänen arvovaltansa käsittää kaiken. Luota lujasti Herrasi armolliseen suosioon. Hänen laupeutensa katse on ikuisesti oleva sinun puoleesi kääntyneenä. Se päivä lähenee, jona kuohuntasi vaihtuu rauhaksi ja hiljaiseksi tyveneksi. Näin on ihmeellisessä kirjassa säädetty.

57

^{sivu 129}Kun olet poistunut läsnäoloni kartanosta, oi Muhammad, suuntaa askelesi kohden huonettani⁴⁵ ja vieraile siellä Herrasi puolesta. Sen ovelle saapuessasi seisahda ja sano: Minne on ikiaikainen kauneus mennyt, oi Jumalan ylhäisin huone, hän, jonka tähden Jumala on tehnyt sinusta kunnioittavan maailman palvonnan kohteen ja julistanut sinut muistelonsa merkiksi kaikille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä? Oi noita menneitä päiviä, joina sinut, Jumalan huone, tehtiin Hänen astinlaudaksensa, päiviä, joina kaikkein armahtavaisimman sävelten lakkaamaton vuo sinusta pulppusi! Kuinka on käynyt jalokivesi, jonka kirkkaus on valaissut koko luomakunnan? Mihin ovat kadonneet päivät, joina Hän, ikiaikainen kuningas, teki sinusta kirkkautensa valtaistuimen, päivät, joina Hän valitsi yksin sinut olemaan pelastuksen valona maan ja taivaan välissä ja antoi sinun aamunsarasteessa ja illan suussa levittää kaikkein kirkkaimman sulotuoksuja?

Missä, oi Jumalan huone, on majesteettiutesi ja valtasi aurinko, joka kietoi sinut läsnäolonsa kirkkauteen? Missä on Hän, joka on Herrasi, rajoittamattoman, laupeitten armolahjojen päivänkoi, Hän, joka perusti valtaistuimensa sinun muuriesi sisäpuolelle? Mikä, oi Jumalan valtakatos, on muuttanut muotosi ja pannut tukipylvääsi järkkymään? Mikä olisi saattanut sulkea ovesi niiden kasvojen edessä, jotka kiihkeästi sinua etsivät? Mikä on sinut näin autioittanut? Olisiko ^{sivu 130} sinulle kenties kerrottu, että maailman rakastettu on vihollistensa miekkojen ahdistamana? Siunatkoon Herra sinut sekä uskollisuutesi Häntä kohtaan, sillä sinä olet ollut Hänen kumppaninsa kaikissa Hänen murheissansa ja kärsimyksissänsä.

Todistan, että sinä olet Hänen ylimaallisen kirkkautensa näyttämö, Hänen kaikkein pyhin tyyssijansa. Sinusta on kohonnut kaikkein kirkkaimman henkäys, joka on puhaltunut kaikkien luotujen ylle ja täyttänyt riemulla paratiisin kartanoissa asuvien vanhurskasten poven. Korkeuden joukot ja Jumalan nimien kaupunkien asukkaat itkevät sinun tähtesi ja vaikeroivat sitä, mikä sinua on kohdannut.

Vieläkin sinä olet Kaikkivaltiaan nimien ja ominaisuuksien vertauskuva, paikka, jota kohden maan ja taivaan Herran silmät ovat kääntyneet. Siellä sinulle on tapahtunut se, mitä tapahtui arkille, johon Jumalan turvanvakuutus oli sijoitettu. Hyvin on sen, joka ymmärtää näiden sanojen merkityksen ja tajuaa Hänen tarkoituksensa, joka on koko luomakunnan Herra.

Onnellisia ovat ne, jotka sinussa tuntevat armahtavaisen suloiset tuoksut, jotka tunnustavat ylevyytesi ja varjelevat pyhyyttäsi sekä kaikkina aikoina kunnioittavat asemaasi. Me rukoilemme Kaikkivaltiasta suomaan, että niiden silmät avautuisivat, jotka ovat sinusta pois kääntyneet eivätkä ole sinun arvoasi käsittäneet, jotta he todella tuntisivat sinut sekä Hänet, joka on sinut totuuden voimalla korkealle korottanut. Sokeita ovat he totisesti sinun suhteesi ja täysin ^{sivu 131} sinusta tietämättömiä tänä päivänä. Herrasi on totisesti armollinen, anteeksi antava.

Todistan, että Jumala on sinun kauttasi koetellut palvelijoittensa sydämet. Siunattu olkoon se ihminen, joka suuntaa askelensa sinua kohden ja sinussa vierailee. Mutta voi sitä, joka kieltää sinun oikeutesi, kääntyy pois sinusta, halventaa nimeäsi ja loukkaa pyhyyttäsi.

Älä murehdi, oi Jumalan huone, vaikka uskottomat repisivätkin rikki pyhyytesi verhon. Luomakunnan maailmassa Jumala on sinut muistelonsa jalokivellä kaunistanut. Sellaista korua ei kukaan voi milloinkaan häväistä. Sinun puoleesi ovat Herrasi silmät kaikissa oloissa kääntyneet. Hän on totisesti kuuleva kaikkien niiden rukoukset, jotka sinussa vierailevat, jotka sinua kiertävät ja sinun nimessäsi Häntä kutsuvat. Hän totisesti on anteeksi antava, kaikkein armahtavaisin.

Minä rukoilen Sinua, oi Jumalani, tämän huoneen kautta, joka ollessaan erossa Sinusta on kokenut ankaran muutoksen, joka vaikeroi etäisyyttänsä Sinusta ja murehtii Sinun koettelemuksiasi, antamaan anteeksi minulle ja minun vanhemmilleni niin kuin myös sukulaisilleni ja niille veljilleni, jotka ovat Sinuun uskoneet. Suo, että kaikki tarpeeni tulevat tyydytetyiksi Sinun anteliaisuutesi kautta, oi Sinä, joka olet nimien kuningas. Sinä olet anteliaista kaikkein anteliain, kaikkien maailmoiden herra.

58

^{sivu 132}Muistele, mitä palvelijallemme Mihdílle ilmoitettiin salaperäisyyden maahan⁴⁶ karkoittamisemme ensimmäisenä vuonna. Hänelle Me olemme ennustanut, mikä on tulevina päivinä kohtaava huonettamme⁴⁷, jottei hän murehtisi siihen jo kohdistettujen ryöstön ja väkivallan tekojen tähden. Totisesti Herra, sinun Jumalasi, on tietoinen kaikesta, mikä on taivaissa, ja kaikesta, mikä on maan päällä.

Hänelle Me olemme kirjoittanut: Tämä ei ole ensimmäinen huonettamme kohdannut nöyryytys. Menneinä päivinä on sortajan käsi syytänyt solvauksia sen päälle. Tulevina päivinä se on totisesti joutuva niin syvään alennukseen, että jokainen ymmärtäväinen silmä on vuodattava kyyneleitä sen tähden. Näin Me olemme sinulle paljastanut verhon taakse kätkettyjä asioita, jotka ovat tutkimattomat kaikille paitsi Jumalalle, kaikkivaltiaalle, kaikkein ylistetyimmälle. Ajan täyttyessä Herra on totuuden voimalla sen kaikkien ihmisten silmissä korottava. Hän on tekevä siitä valtakuntansa viirin, pyhäkön, jota uskollisten joukot kiertävät. Näin on Herra, sinun Jumalasi, puhunut ennen valituksen päivän koittoa. Tämän ilmoituksen Me olemme pyhässä muistiossamme sinulle antanut, jottet murehtisi sitä, mikä huonettamme on vihollisen hyökkäysten tähden kohdannut. Kaikki ^{sivu 133} kunnia olkoon Jumalalle, kaikkitietävälle, kaikkiviisaalle.

59

Jokainen ennakkoluuloton havainnoija myöntää auliisti, että tämä vääryyttä kärsinyt on aina ilmoituksensa sarastuksesta asti kehottanut koko ihmiskuntaa kääntämään kasvonsa kirkkauden päivänkoittoon ja on kieltänyt turmeluksen, vihan, sorron ja jumalattomuuden. Ja kuitenkin, katsokaa, mitä sortajan käsi on saanut aikaan! Yksikään kynä ei rohkene kuvata hänen hirmuvaltiuttansa. Vaikka Hän, joka on ikuinen totuus, on tarkoittanut suoda iankaikkisen elämän kaikille ihmisille sekä taata heidän turvallisuutensa ja rauhansa, niin huomatkaa, kuinka he ovat nousseet Hänen rakkaittensa verta vuodattamaan ja ovat hänelle julistaneet kuolemantuomion.

Tämän sorron lietsojina ovat olleet juuri ne henkilöt, jotka ovat viisaista viisaimpien maineessa, niin mielettömiä kuin ovatkin. Niin suuri on heidän sokeutensa, että he ovat peittelemättömän kovakouraisesti heittäneet tähän lujasti linnoitettuun ja tuskaisaan vankilaan⁴⁸ Hänet, jonka kynnyksellä palveleville koko maailma on luotu. Kaikkivaltias on kuitenkin huolimatta niin heistä kuin niistä, jotka ovat tämän ”suuren julistuksen”⁴⁹ totuuden kieltäneet, muuttanut ^{sivu 134} tämän vankilarakennuksen kaikkein ylhäisimmäksi paratiisiksi ja taivaitten taivaaksi.

Me emme ole kieltäytynyt niistä aineellisista antimista, jotka ovat lieventäneet kärsimyksiämme. Joka ainut seuralaisistamme on kuitenkin todistava puolestamme, että pyhä kartanomme on täysin vapaa noiden aineellisten antimien kahleista ja korkealla niiden yläpuolella. Ollessamme tähän vankilaan suljettuna me olemme kuitenkin suostunut ottamaan vastaan sellaisia tavaroita, joita uskottomat ovat pyrkineet meiltä epäämään. Jos löytyisi ihminen, joka Meidän nimessämme tahtoisi pystyttää rakennuksen puhtaasta kullasta tai hopeasta tahi verrattoman kallisarvoisin jalokivin koristellun talon, hänen toivomukseensa epäilemättä myönnyttäisiin. Hän totisesti tekee, mitä Hän tahtoo, ja säätää, minkä Hän hyväksi katsoo. Sitä paitsi on annettu lupa jokaiselle, joka vain tahtoo, tämän maan äärestä ääreen pystyttää ylväitä ja kunnioitusta herättäviä rakennuksia ja pyhittää Jordanvirtaan ja sen ympäristöön ulottuvat vauraat ja pyhät maa-alueet ainoan tosi Jumalan – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – palvontaan ja palvelukseen, jotta korkeimman kynän pyhissä kirjoituksissa antamat ennustukset täyttyisivät ja jotta kävisi silmin nähtäväksi se, minkä Jumala, kaikkien maailmoiden Herra, on tässä ylhäisimmissä, tässä pyhässä, tässä mahtavassa ja ihmeellisessä ilmoituksessa aikonut.

Me olemme muinoin lausunut nämä sanat: Levitä helmasi, oi Jerusalem! Pohtikaa tätä sydämissänne, oi ^{sivu 135} Bahán kansa, ja lausukaa kiitosta Herrallenne, tulkitsijalle, kaikkein ilmeisimmälle.

Jos ne salaisuudet paljastettaisiin, joita ei tunne kukaan muu kuin Jumala, koko ihmiskunta saisi nähdä täydellisen ja ehdottoman oikeudenmukaisuuden todisteet. Täynnä varmuutta, jota kukaan ei voi epäillä, kaikki ihmiset tarttuisivat Hänen käskyihinsä ja tunnollisesti niitä noudattaisivat. Kirjassamme Me totisesti olemme säätänyt ihanan ja runsaan palkan jokaiselle, joka kääntyy pois jumalattomuudesta ja elää puhdasta ja pyhää elämää. Hän totisesti on suuri antaja, kaikkein anteliain.

60

Vankeuteni ei voi aiheuttaa Minulle minkäänlaista häpeää. Ei, kautta elämäni, se tuottaa Minulle kunniaa. Se, mikä voi saattaa Minut häpeämään, on sellaisten seuraajieni käytös, jotka julistavat rakastavansa Minua, vaikka todellisuudessa seuraavat paholaista. He totisesti kuuluvat kadotettujen joukkoon.

Kun tälle ilmoitukselle asetettu aika täyttyi ja Hän, joka on maailman päiväntähti, ilmaantui 'Iráqissa, kehotti Hän seuraajiansa noudattamaan sitä, mikä puhdistaa heidät kaikesta maallisesta liasta. Jotkut tahtoivat seurata turmeltuneista taipumuksistansa syntyneitä haluja, toiset taas vaelsivat vanhurskauden ja totuuden tietä ja tulivat oikeaan ohjatuiksi.

Sano: Sitä ei tule lukea Bahán kansaan kuuluvaksi, joka seuraa maallisia halujansa ja kiinnittää sydämensä ^{sivu 136} maisiin asioihin. Minun todellinen seuraajani on se, joka saapuessaan puhdasta kultaa olevaan laaksoon kulkisi vapaana kuin pilvi sen halki, taakseen katsomatta tahi seisahtamatta. Sellainen ihminen totisesti on Minusta. Hänen vaatteestaan voivat korkeuden joukot tuntea pyhyyden sulotuoksun. – – Ja jos hän kohtaisi naisista viehättävimmän ja kauneimman, hän ei tuntisi sydämessänsä vähintäkään viettelystä tämän kauneutta kohtaan. Sellainen ihminen on todella tahrattoman siveyden olennoituma. Näin neuvoo teitä Ikiaikaisen kynä Herranne, kaikkivaltiaan, kaikkein anteliaimman käskyn mukaan.

61

Maailma on ahdistuksen vallassa, ja sen tuskaisuus lisääntyy päivä päivältä. Sen kasvot ovat kääntyneet tottelemattomuuteen ja jumalattomuuteen. Niin suuri on sen ahdinko oleva, ettei olisi soveliasta eikä suotavaa sitä nyt paljastaa. Pitkään tulee sen turmeltuneisuus jatkumaan. Ja määrähetken koittaessa on yhtäkkisesti ilmaantuva se, mikä on saattava ihmiskunnan jäsenet vavistuksen valtaan. Silloin ja vasta silloin on jumalallinen viiri hulmahtava ja Paratiisin Satakieli sävelmänsä laulava.

62

^{sivu 137}Muistele Minun murheitani, Minun huoliani ja surujani, Minun kärsimyksiäni ja koettelemuksiani, pakkosiirtolaisuuttani, kyyneleitä, joita olen vuodattanut, tuskani katkeruutta ja nykyistä vankeuttani tässä kaukaisessa maassa. Jumala on todistajani, oi Mustafá. Jos sinulle vain voitaisiin kertoa, mikä on kohdannut ikiaikaista kauneutta, sinä pakenisit erämaahan ja itkisit katkerasti. Surussasi takoisit päätäsi ja huutaisit kuin käärmeen pistämänä. Ole kiitollinen Jumalalle siitä, että olemme kieltäytynyt sinulle paljastamasta niiden tutkimattomien säädösten salaisuuksia, jotka Meille on alas lähetetty Herran, kaikkein voimallisimman, kaikkivaltiaan tahdon taivaasta.

Jumalan vanhurskauden kautta! Joka aamu vuoteelta noustessani Minä tapasin lukemattomien kärsimysten joukot oveltani, ja katso, joka ilta vuoteeseen käydessäni raateli sydäntäni tuska siitä, mitä se vihamiestensä viekkaan julmuuden johdosta oli joutunut kestämään. Joka ainoaan leipäpalaseen, jonka ikiaikainen kauneus murtaa, sisältyy uuden kärsimyksen uhkaa, ja joka ainoaan pisaraan, jonka Hän juo, sekoittuu mitä tuskaisimpien koettelemusten karvautta. Hänen jokaisen askelensa edellä kulkee ennalta arvaamattomien onnettomuuksien armeija, kun taas Hänen takanaan seuraavat kiduttavien murheitten legioonat.

Tällainen on Minun ahdinkoni, jospa vain sitä sydämessäsi pohtisit. Älköön sielusi kuitenkaan olko murheinen siitä, mitä Jumala on päällemme vuodattanut. ^{sivu 138}. Sulauta tahtosi Hänen mielisuosioonsa, sillä milloinkaan Me emme ole tavoitellut muuta kuin Hänen tahtoansa ja olemme kiitollisena ottanut vastaan Hänen jokaisen väistämättömän säädöksensä. Olkoon sydämesi malttavainen, äläkä ole peljästyksissäsi. Älä seuraa niiden teitä, jotka ovat syvän kiihtymyksen vallassa.

63

Oi sinä, jonka kasvot ovat kääntyneet Minun puoleeni! Niin pian kuin silmäsi kohtaavat synnyinkaupunkini⁵⁰, seisahda ja sano: ”Olen saapunut luoksesi vankilasta, oi Tán maa, tuoden sanomaa Jumalalta, hädässä auttajalta, itseolevalta. Julistan sinulle, oi maailman äiti ja sen kaikkien kansakuntien valonlähde, Herrasi armolahjoja ja tervehdän sinua Hänen nimessänsä, joka on ikuinen totuus, kaiken salatun tuntija. Todistan, että Hänet, joka on kätketty nimi, on sinussa ilmaistu ja että näkymätön aarre on paljastettu. Sinun kauttasi on kaikkien asioiden, niin menneitten kuin tulevien, salaisuus julki saatettu.

Oi Tán maa! Hän, joka on nimien herra, muistaa sinua loistavassa asemassansa. Sinä olit Jumalan asian päivänkoitto, Hänen ilmoituksensa alkulähde, Hänen kaikkein korkeimman nimensä ilmennys – nimen, joka on saattanut ihmisten sydämet ja sielut väräjämään. Kuinka suuri onkaan noiden miesten ja ^{sivu 139} naisten, noiden sortovallan uhrien joukko, jotka sinun muuriesi sisällä ovat Jumalan tiellä henkensä antaneet ja jotka on sinun multaasi haudattu niin julmalla tavalla, että se saa jokaisen arvollisen Jumalan palvelijan valittamaan heidän tilaansa.

64

Tahdomme muistella korkeimman autuuden asuntoa⁵¹, tuota pyhää ja loistavaa kaupunkia, jossa rakastetuimman sulotuoksu on tulvehtinut, jossa Hänen merkkinsä on levitetty, Hänen kirkkautensa todisteet paljastettu, Hänen viirinsä kohotettu, Hänen pyhättönsä pystytetty ja Hänen jokainen viisas säädöksensä ilmoitettu.

Se on kaupunki, jossa jälleenyhtymisen suloiset tuoksut ovat leyhyneet ja saaneet Jumalan vilpittömät rakastajat vetäytymään Hänen tykönsä ja etsimään pääsyä pyhyyden ja kauneuden tyyssijoille. Onnellinen on se matkalainen, joka suuntaa askelensa kohden tätä kaupunkia, joka sen sisälle pääsee ja Herransa, armollisen, kaikkein ylistetyimmän armonvirrasta juo jälleenyhtymisen viiniä.

Olen saapunut luoksesi, oi sydämen kaipuun maa, tuoden sanomaa Jumalalta, ja julistan sinulle Hänen armollista suosiotansa ja laupeuttansa, ja tervehdän ja ylistän sinua Hänen nimessänsä. Mittaamaton on totisesti Hänen anteliaisuutensa ja hyvyytensä. Siunattu olkoon se ihminen, joka kääntää kasvonsa ^{sivu 140} sinun puoleesi ja tuntee sinussa Jumalan, kaikkien maailmoiden Herran läsnäolon suloisen tuoksun. Hänen kirkkautensa levätköön sinun päälläsi ja Hänen valonsa loisto sinut ympäröiköön, sillä Jumala on tehnyt sinusta paratiisin palvelijoillensa ja julistanut sinut siksi pyhäksi ja siunatuksi maaksi, jonka Hän itse profeettainsa ja sanansaattajainsa ilmaisemissa kirjoissa on maininnut.

Sinun kauttasi, oi sädehtivän kirkkauden maa, on avautunut hulmuamaan viiri ”Ei ole muuta jumalaa kuin Hän”⁵² ja kohotettu liehumaan lippu ”Minä totisesti olen totuus, kaiken näkymättömän tuntija”⁵³. Jokaisen sinussa vierailevan tulee riemuita sinusta ja niistä, jotka sinussa asustavat, jotka ovat Minun puustani haarautuneet ja ovat sen lehtiä, jotka ovat Minun kirkkauteni merkkejä, jotka seuraavat ja rakastavat Minua ja ovat mitä suurimman päättäväisyyden vallassa kääntäneet kasvonsa Minun loistavan asemani puoleen.

65

Muistele saapumistasi kaupunkiin⁵⁴: miten sulttaanin ministerit arvelivat lakejansa ja säädöksiänsä sinulle vieraiksi ja kuvittelivat sinun kuuluvan tietämättömiin. Sano: Herrani kautta! Täysin tietämätön Minä olenkin kaikesta paitsi ^{sivu 141} siitä, minkä Jumala armollisessa suosiossansa on Minulle nähnyt hyväksi opettaa. Tästä Me totisesti todistamme ja empimättä sen tunnustamme.

Sano: Jos lait ja säädökset, joihin takerrutte, ovat teidän itse tekemänne, Me emme suinkaan tule niitä seuraamaan. Näin Minua on neuvonut Hän, joka on kaikkiviisas, kaiken tunteva. Näin on ollut tapani menneisyydessä, ja näin se on Jumalan voiman ja väkevyyden turvin vastaisuudessakin oleva. Tämä on totisesti suora ja oikea tie. Jos taas lakinne ja säädöksenne ovat Jumalan säätämät, niin esittäkää siitä todisteenne, jos olette niitä, jotka totta puhuvat. Sano: Olemme merkinnyt kirjaan, johon eivät jää kirjaamatta ainoankaan ihmisen, vähäpätöisimmänkään, teot, kaiken sen, mistä he ovat sinua syyttäneet, ja kaiken, mitä he ovat sinulle tehneet.

Sano: Teidän, oi valtion ministerit, tulee pitää Jumalan käskyt ja hyljätä omat lakinne ja säädöksenne sekä kuulua niihin, jotka ovat oikeaan ohjatut. Parempi on tämä teille kuin kaikki, minkä omistatte, jospa sen vain tietäisitte. Jos te rikotte Jumalan käskyjä vastaan, ei rahtunenkaan teidän kaikista teoistanne ole Hänen silmissänsä otollinen. Ennen pitkää te tulette näkemään kaiken tässä turhanpäiväisessä elämässä tekemänne seuraukset ja saamaan niistä palkkanne. Tämä totisesti on totuus, eittämätön totuus.

Kuinka suuri onkaan niiden joukko, jotka menneinä aikoina ovat tehneet samoin kuin te olette tehneet, ja jotka, vaikka olivatkin teitä korkeammassa ^{sivu 142} asemassa, ovat lopulta jälleen tomuksi tulleet ja kohdanneet väistämättömän tuomionsa. Kunpa te vain sydämissänne pohtisitte Jumalan asiaa! Te tulette kulkemaan heidän jäljissään ja astumaan asumukseen, jossa teitä ei ole kukaan tunteva eikä auttava. Teidät totisesti vaaditaan vastaamaan teoistanne, teidät vedetään tilille siitä, että olette lyöneet laimin velvollisuutenne Jumalan asiaa kohtaan ja halveksuen torjuneet Hänen rakkaansa, jotka silminnähden vilpittöminä ovat teidän tykönne tulleet.

Te olette pitäneet heistä keskenänne neuvoa, olette mieluummin seuranneet omien pyyteittenne kuiskauksia ja hyljänneet käskyt, jotka Jumala, kaikkivaltias, hädässä auttaja, on antanut.

Sano: Mitä? Takerrutteko te omiin aivoituksiinne ja heitätte Jumalan säädökset selkäinne taakse? Te totisesti olette tehneet väärin niin itseänne kuin muitakin kohtaan, jospa sen vain ymmärtäisitte. Jos teidän sääntönne ja periaatteenne perustuvat oikeudenmukaisuuteen, miksi te sitten noudatatte vain niitä, jotka vastaavat turmeltuneita taipumuksianne, mutta ne hylkäätte, jotka ovat ristiriidassa omien pyyteittenne kanssa? Minkä nojalla te sitten väitätte ihmisten kesken oikeudenmukaisesti tuomitsevanne? Sallivatko sääntönne ja periaatteenne teidän vainota Häntä, joka teidän kutsustanne on astunut eteenne, ja torjua Hänet luotanne ja Häntä joka päivä katkerasti loukata? Onko Hän milloinkaan, hetkenkään vertaa, ollut teitä tottelematta? Jokainen 'Iráqin asukas ja ^{sivu 143} heidän lisäkseen joka ainoa valpas havainnoija todistaa sanojeni totuuden.

Olkaa vilpittömät arvostelussanne, oi te valtion ministerit! Mitä sellaista Me olemme tehnyt, mikä oikeuttaisi maastakarkotuksemme? Mikä on se rikkomuksemme, joka antaisi aihetta pakkosiirtolaisuuteemme? Me olemme tullut teitä tapaamaan, mutta huomatkaa, kuinka te olette kieltäytynyt ottamasta Meitä vastaan. Kautta Jumalan! Suureen vääryyteen te olette syyllistyneet – vääryyteen, jolle mikään maallinen vääryys ei voi vetää vertoja. Itse Kaikkivaltias on tästä todistajana. – –

Tietäkää, että niin maailma kuin sen turhuus ja sen koreus tulevat katoamaan. Mikään ei ole kestävä, paitsi Jumalan valtakunta, joka kuuluu vain Hänelle, kaikkien korkeimmalle herralle, hädässä auttajalle, kaikkein kirkkaimmalle, kaikkivaltiaalle. Pois kiitävät elonne päivät, ja katoava on kaikki, mikä teitä askarruttaa ja millä te kerskaatte, ja varmasti on Hänen enkeltensä joukko kutsuva teidät kuultavaksi siihen paikkaan, missä koko luomakunnan jäsenet joutuvat vavistuksen valtaan ja missä jokaisen sortajan liha kihelmöi kauhusta. Teidät vaaditaan vastaamaan siitä, mitä kätenne tässä turhanpäiväisessä elämässänne ovat tehneet, ja te saatte palkan teoistanne. Vääjäämättömästi on tuo päivä teille koittava, tuo hetki, jota kenkään ei voi viivyttää. Tästä on kielellänsä todistanut Hän, joka puhuu totuuden ja on kaikkien asiain tuntija.

66

^{sivu 144}Peljätkäätte Jumalaa, te kaupungin⁵⁵ asukkaat, älkääkä kylväkö eripuran siementä ihmisten keskuuteen. Älkää kulkeko paholaisen polkuja, vaan vaeltakaa elonne vähäisiksi käyneet päivät ainoan tosi Jumalan teitä. Teidän päivänne tulevat päättymään, niin kuin ovat päättyneet niiden päivät, jotka ennen teitä elivät. Tomuksi te tulette jälleen, kuten tulivat esi-isänne.

Tietäkää, etten Minä ketään pelkää paitsi Jumalaa. Kehenkään muuhun en ole pannut luottamustani kuin Häneen, kehenkään en takerru paitsi Häneen enkä toivo muuta, kuin mitä Hän on Minulle toivonut. Tämä on todellakin sydämeni halu, jospa sen vain tietäisitte. Olen antanut sieluni ja ruumiini uhriksi Jumalalle, kaikkien maailmoiden Herralle. Ken on tuntenut Jumalan, ei tunne ketään muuta kuin Hänet, ja ken Jumalaa pelkää, ei pelkää ketään paitsi Häntä, vaikka kaikki maan vallat nousisivat ja järjestäytyisivät Häntä vastaan. En puhu muutoin kuin Hänen käskystänsä, enkä Jumalan voiman ja mahdin turvin seuraa muuta kuin Hänen totuuttansa. Hän totisesti on palkitseva totuudelliset.

Kerro, oi palvelija, mitä näit saapuessasi kaupunkiin, jotta todistuksesi säilyisi ihmisten keskuudessa ja olisi varoituksena niille, jotka uskovat. Kaupunkiin saapuessamme Me näimme sen käskynhaltijat ja vanhimmat lasten lailla yhteen kerääntyneinä ja savella leikkimässä. Ketään Me emme tavannut, joka ^{sivu 145} olisi ollut kyllin kehittynyt omaksumaan niitä totuuksia, jotka Jumala on Meille opettanut, tahi kypsä ymmärtämään ihmeellisiä viisauden sanojamme. Sisäinen silmämme itki katkerasti heitä, heidän rikkomuksiansa sekä heidän täydellistä välinpitämättömyyttänsä siitä, mitä varten heidät on luotu. Tämän Me tuossa kaupungissa näimme ja olemme katsonut hyväksi kirjaamme merkitä, jotta se olisi heille ja koko ihmiskunnalle varoitukseksi.

Sano: Jos te tavoittelette tätä elämää ja sen turhuuksia, teidän olisi pitänyt niitä tavoitella, kun vielä olitte äitinne kohdussa, sillä silloin te niitä alati lähestyitte, jospa sen vain käsittäisitte. Syntymästänne ja täysi-ikäiseksi tulostanne asti te taas olette herkeämättä tästä maailmasta etääntyneet ja lähestyneet tomun maailmaa. Miksi siis niin ahnaasti kokoaisitte maisia aarteita, koska päivänne kuitenkin ovat luetut ja mahdollisuutenne miltei menetetyt? Ettekö siis, oi piittaamattomat, tahdo ravistautua unestanne?

Kuunnelkaa neuvoja, joita tämä palvelija teille Jumalan tähden antaa. Hän ei totisesti pyydä teiltä minkäänlaista palkkaa, vaan tyytyy siihen, minkä Jumala on Hänelle määrännyt, ja alistuu täysin Hänen tahtoonsa.

Elonne päivät ovat ehtimässä iltaan, oi ihmiset, ja loppunne lähenee nopeasti. Luopukaa siis siitä, minkä itse olette keksineet ja mihin niin tiukasti takerrutte, ja tarttukaa lujasti Jumalan määräyksiin, jotta kenties voisitte saavuttaa sen, minkä Hän on teille tarkoittanut, sekä kuulua niihin, jotka kulkevat ^{sivu 146} oikeaa tietä. Älkää iloitko maailmasta ja sen turhasta rihkamasta älkääkä niihin toivoanne panko. Olkoon turvanne Jumalan, ylimmän, ylhäisimmän muistelossa. Ennen pitkää Hän on tekevä tyhjäksi kaiken, minkä omistatte. Häntä peljätkää älkääkä unohtako liittoa, jonka Hän on kanssanne tehnyt; älkää myöskään olko niitä, jotka ovat Hänestä kuin verholla erotetut.

Varokaa, ettette ylpisty Jumalan edessä ettekä halveksuen torju Hänen rakkaitansa. Osoittakaa nöyrästi kunnioitustanne uskollisille, jotka ovat Jumalaan ja Hänen merkkeihinsä uskoneet, sillä heidän sydämensä todistavat Hänen ykseydestänsä, heidän kielensä julistavat Hänen ainouttansa, eivätkä he puhu muutoin kuin Hänen luvallansa. Täten Me teitä oikeellisuudessa kehotamme ja totuudessa varoitamme, jotta te kenties havahtuisitte.

Älkää sälyttäkö ainoankaan sielun kannettavaksi taakkaa, jota ette tahtoisi päällenne sälytettävän, älkääkä toivoko kenellekään, mitä ette itsellenne toivo. Tämä on paras neuvoni teille, kunpa sitä vain noudattaisitte.

Kunnioittakaa niitä keskuudessanne olevia hengenmiehiä ja oppineita, joiden käytös vastaa heidän puheitansa, jotka eivät ylitä Jumalan asettamia rajoja ja joiden tuomiot ovat sopusoinnussa Hänen kirjassansa ilmoittamiensa käskyjen kanssa. Tietäkäätte, että he ovat opastuksen valoina niille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Ne, jotka suhtautuvat halveksien ja välinpitämättömästi keskuudessansa eläviin ^{sivu 147} hengenmiehiin ja oppineihin, ovat totisesti muuttaneet sitä suosiota, jolla Jumala on heitä suosinut.

Sano: Odottakaatte, kunnes Jumala muuttaa suosionsa teitä kohtaan. Häneltä ei mikään jää huomaamatta. Hän tuntee niin taivaiden kuin maankin salaisuudet. Hänen tietonsa käsittää kaiken. Älkää riemuitko siitä, mitä olette tehneet tahi vastaisuudessa teette, älkääkä iloitko niistä kärsimyksistä, joilla olette Meitä koetelleet, sillä sellaisin keinoin te ette voi asemaanne ylentää, jospa vain terävästi ymmärtäen tutkisitte tekojanne. Ette myöskään voi vähentää Meidän asemamme ylevyyttä. Ei, vaan Jumala on lisäävä palkkaa, jolla Hän on Meitä palkitseva, koska olemme pysynyt hellittämättömän kärsivällisenä Meitä kohdanneissa koettelemuksissa. Hän on totisesti suova suuremman palkkion niille, jotka kärsivällisesti kestävät.

Tietäkäätte, että ammoisista ajoista asti ovat koettelemukset ja kärsimykset olleet Jumalan valittujen ja Hänen rakkaittensa sekä niiden Hänen palvelijainsa osana, jotka ovat kaikesta paitsi Hänestä irrottautuneet ja joita maailman hankinnat ja myynnit eivät eksytä muistamasta Kaikkivaltiasta, jotka eivät puhu ennen kuin Hän on puhunut, ja jotka toimivat Hänen käskynsä mukaan. Näin on Jumala aina menetellyt ja näin hän on vastakin menettelevä. Siunattuja ovat ne, jotka kestävät horjumattomina, ovat kärsivällisiä koettelemuksissa ja vaikeuksissa, eivät vaikeroi mitään, mikä heitä kohtaa, ja kulkevat alistumisen polkua. – –

^{sivu 148}Se päivä lähenee, jona Jumala on luonut kansan, joka on muistava Meidän päiviämme, on kertova Meidän koettelemuksistamme sekä vaativa takaisin oikeuksiamme niiltä, jotka vähintäkään todistetta esittämättä ovat tehneet Meille huutavaa vääryyttä. Jumala totisesti vallitsee niiden elämää, jotka ovat Meitä vastaan rikkoneet, ja tarkoin Hän tuntee heidän tekonsa. Hän on epäilemättä tarttuva heihin heidän syntiensä tähden. Rankaisijoista on Hän totisesti ankarin.

Näin Me olemme teille kertonut ainoasta tosi Jumalasta ja alas lähettänyt sen, minkä Hän oli ennalta säätänyt, jotta te kenties anoisitte Hänen anteeksiantoansa, palaisitte Hänen tykönsä, vilpittömästi katuisitte, tajuaisitte pahat tekonne, ravistautuisitte unestanne, heräisitte piittaamattomuudestanne, sovittaisitte laiminlyöntinne ja olisitte niitä, jotka hyvää tekevät. Tunnustakoon, ken tahtoo, Minun sanojeni totuuden; ken taas ei tahdo, hän niistä pois kääntyköön. Minun ainoa velvollisuuteni on muistuttaa teitä laiminlyödystä velvollisuudestanne Jumalan asiaa kohtaan, jotta te kenties kuuluisitte niihin, jotka ottavat varteen varoitukseni. Kuulkaa siis puheeni ja palatkaa katuen Jumalan tykö, jotta Hän laupeudessansa teitä armahtaisi, pesisi pois syntinne ja antaisi anteeksi rikkomuksenne. Hänen armonsa suuruus voittaa Hänen vihansa vimman, ja Hänen laupeutensa sulkee sisäänsä kaikki, jotka ovat olevaisuuteen kutsutut ja elämän viittaan verhotut, kuuluivatpa he menneeseen tahi tulevaan.

67

^{sivu 149}Tässä ilmoituksessa on ilmaantunut, mikä ei ole ilmaantunut koskaan aikaisemmin. Mitä tulee uskottomiin, jotka ovat nähneet, mitä on ilmaistu, he kuiskivat ja sanovat: ”Tämä on totisesti noita, joka on sepittänyt valheen Jumalaa vastaan.” He ovat todellakin hyljätty kansa.

Kerro kansakunnille, oi Ikiaikaisen kynä, mitä tapahtui 'Iráqissa. Kerro heille lähettiläästä, jonka tuon maan jumaluusoppineitten joukkokunta valitsi edustajanansa Meidät tapaamaan ja joka eteemme käytyään esitti Meille eri tieteitä koskevia kysymyksiä ja jolle Me luontaisen tietomme pohjalta vastasimme. Herrasi on totisesti kaiken näkymättömän tuntija. ”Me todistamme”, hän sanoi, ”ettei omaamasi tiedon kanssa kenkään voi kilpailla. Sellainen tieto ei kuitenkaan riitä todistukseksi siitä ylevästä asemasta, jonka kansa katsoo sinulla olevan. Jos siis puhut totta, esitä jotain sellaista, jota maailman kansat eivät yhdistetyinkään voimin kykene esittämään.” Näin oli vääjäämättömästi säädetty Herrasi, kaikkein kirkkaimman, rakastavan läsnäolon kartanossa.

”Siispä katso! Mitä näet?” Hän mykistyi täysin. Ja kun hän jälleen tointui, hän sanoi: ”Minä totisesti uskon Jumalaan, kaikkein kirkkaimpaan, ylistetyimpään.” ”Mene noiden ihmisten luokse ja sano heille: 'Pyytäkää, mitä ikänänne mielitte. Voimallinen on Hän tekemään, mitä Hän tahtoo. Ei kerrassa mikään, olipa se mennyttä tahi tulevaa, voi tehdä tyhjäksi Hänen tahtoansa.' Sano: 'Oi te jumaluusoppineitten joukkokunta! Valitkaa, mitä tahansa haluatte, ja pyytäkää ^{sivu 150} Herraanne, armon Jumalaa, se teille ilmaisemaan. Jos Hän yliherruudessansa täyttää teidän toiveenne, niin uskokaa Häneen älkääkä olko niitä, jotka Hänen totuutensa kieltävät.'” ”Ymmärryksen aamunkoi on nyt valjennut”, hän sanoi, ” ja kaikkein armahtavaisimman todistus on täyttynyt.” Hän nousi ja Jumalan, kaikkein kirkkaimman, rakastetuimman käskystä palasi niiden tykö, jotka olivat hänet lähettäneet.

Päivät kuluivat, eikä häntä kuulunut takaisin luoksemme. Vihdoin saapui toinen lähettiläs, joka ilmoitti Meille, että nuo ihmiset olivat jättäneet sikseen alkuperäisen aikomuksensa. He totisesti ovat halveksittavaa joukkoa. Tämä siis tapahtui 'Iráqissa, ja siitä, mitä ilmoitan, olen itse todistajana. Tieto tästä tapahtumasta levisi laajalti, mutta kukaan ei näyttänyt käsittävän sen merkitystä. Siten Me sen säädimme. Kunpa vain te tämän tietäisitte!

Kautta oman itseni! Jokainen, joka menneinä aikoina on pyytänyt meitä esittämään Jumalan merkit, on, niin pian kuin ne hänelle ilmaistiin, kieltänyt Jumalan totuuden. Kansa on kuitenkin suurelta osalta ollut piittaamatonta. Ne, joiden silmiä ymmärryksen valo on valaissut, tuntevat kaikkein armahtavaisimman sulotuoksun ja ottavat riemuisasti vastaan Hänen totuutensa. Nämä ovat niitä, jotka ovat todella vilpittömiä.

68

^{sivu 151}Oi sinä, joka olet puuni hedelmä ja lehti! Armoni ja kirkkauteni levätkööt sinun päälläsi. Älköön sydämesi olko murheinen siitä, mikä sinua on kohdannut. Jos tutkisit elämän kirjan sivuja, löytäisit sieltä varmasti sen, mikä karkottaisi murheesi ja haihduttaisi tuskasi.

Tiedä, oi puuni hedelmä, että kohtaloon ja ennalta määräämiseen liittyvät korkeimman säätäjän säädökset ovat kahta eri lajia. Molempia on toteltava, molemmat on hyväksyttävä. Toinen on väistämätön, toinen taas, ihmiskäsittein ilmaistuna, todennäköinen. Edelliseen on kaikkien varauksettomasti alistuttava, sillä se on ehdoton ja peruuttamaton. Jumala kuitenkin kykenee sen muuttamaan ja kumoamaan. Koska sellaisesta muutoksesta vääjäämättä aiheutuisi suurempaa vahinkoa kuin säädöksen säilyttämisestä ennallaan, tulisi kaikkien auliisti alistua siihen, mitä Jumala on tahtonut, ja luottavaisin mielin sitä noudattaa.

Säädös, joka on todennäköinen, on kuitenkin sellainen, että harras rukous ja anominen voivat sen torjua.

Suokoon Jumala, että sinä, joka olet puuni hedelmä, ja ne, jotka ovat sinuun yhteydessä, varjeltuisitte sen pahoilta seurauksilta.

Sano: Oi Jumala, minun Jumalani! Olet uskonut haltuuni talletuksen itseltäsi ja olet nyt laupiaan tahtosi mukaisesti ottanut sen takaisin luoksesi. Ei sovi minun, joka olen vain Sinun palvelijattaresi, kysyä, mistä syystä tämä on minua kohdannut tai miksi se ^{sivu 151} on tapahtunut, sillä kaikissa teoissasi Sinä olet ylistettävä ja säädöksessäsi Sinua on toteltava. Palvelijattaresi on, oi Herrani, pannut toivonsa Sinun armoosi ja anteliaisuuteesi. Salli hänen saavuttaa se, mikä on johdattava hänet Sinun läheisyyteesi ja hyödyttävä häntä kaikissa Sinun maailmoissasi. Sinä olet anteeksi antava, kaikkein anteliain. Ei ole muuta Jumalaa kuin Sinä, säätäjä, ikiaikainen.

Suo siunauksesi, oi Herra, minun Jumalani, niille, jotka ihmisten edessä ovat juoneet Sinun rakkautesi viiniä ja vihollisistasi huolimatta ovat tunnustaneet Sinun ykseytesi, todistaneet ainoudestasi ja vakuuttaneet uskoansa siihen, mikä on saattanut luotujesi joukossa olevien sortajain jäsenet vavistuksen valtaan ja korskeitten lihan vavahtelemaan. Todistan, ettei Sinun yliherruutesi voi milloinkaan kadota ja ettei Sinun tahtoasi voida muuksi muuttaa. Määrää niille, jotka ovat kääntäneet kasvonsa Sinun puoleesi, sekä palvelijattarillesi, jotka ovat lujasti takertuneet Sinun köyteesi, sitä, mikä on Sinun anteliaisuutesi valtameren ja taivaallisen armosi mukaista.

Sinä olet, oi Jumala, Hän, joka on julistanut itsensä rikkauden Herraksi ja on luonnehtinut kaikkia itseään palvelevia köyhiksi ja puutteenalaisiksi. Kuten olet kirjoittanut: ”Oi te, jotka uskotte! Te olette vain köyhiä, Jumalaa tarvitsevia; Jumala taas on kaiken omistava, kaikkein ylistetyin.” Kun nyt olen myöntänyt oman köyhyyteni ja tunnustanut Sinun rikkautesi, älä salli minun jäädä osattomaksi Sinun rikkauksiesi ^{sivu 153} loistosta. Sinä totisesti olet korkein suojelija, kaikkitietävä, kaikkiviisas.

69

Muistele, miten Ashrafin äiti käyttäytyi, kun hänen poikansa antoi henkensä Zán⁵⁶ maassa. Epäilemättä tämä on nyt totuuden valtaistuimella Hänen läheisyydessänsä, joka on kaikkein voimallisin, kaikkivaltias.

Kun uskottomat täysin väärämielisesti päättivät hänet surmata, he haetuttivat hänen äitinsä, jotta tämä nuhtelisi häntä ja taivuttaisi hänet kieltämään uskonsa ja seuraamaan niiden jälkiä, jotka ovat hyljänneet Jumalan, kaikkien maailmoiden herran totuuden.

Tuskin hän oli nähnyt poikansa kasvot, kun hän jo lausui tälle sanoja, jotka saivat Jumalaa rakastavien ja yksinpä korkeuden joukonkin sydämet surusta vaikeroimaan ja kipeästi ahdistumaan. Totisesti, Herrasi tietää, mitä Minun kieleni kertoo. Itse Hän todistaa oikeiksi Minun sanani.

Ja hän puhui pojallensa näin sanoen: ”Poikani, oma poikani! Älä epäröi uhrautumasta Herrasi polulla. Varo pettämästä uskoasi Häneen, jonka kasvojen edessä ovat palvoen kumartaneet kaikki, jotka ovat taivaissa, ja kaikki, jotka ovat maan päällä. Käy suoraan edespäin, oi poikani, ja pysy lujana Herran, sinun Jumalasi polulla. Riennä astumaan Hänen läheisyyteensä, ^{sivu 154} joka on kaikkien maailmoiden rakastettu.”

Levätkööt hänen päällään Minun siunaukseni ja armoni, Minun ylistykseni ja kirkkauteni. Minä olen itse hyvittävä hänen poikansa menetyksen – pojan, joka nyt asustaa Minun majesteettiuteni ja kirkkauteni pyhätössä ja jonka kasvoista säteilevä valo kietoo loisteeseensa taivaan neidot pyhissä kammioissansa ja heidän lisäkseen paratiisin asukkaat sekä pyhyyden kaupunkien asujat. Jos ken näitä kasvoja katselisi, hän huudahtaisi: ”Katso, tämä totisesti on jalo enkeli.”

70

Maailman tasapaino on järkkynyt tämän ylhäisimmän, tämän uuden maailmanjärjestyksen värähdyttävästä voimasta. Ihmiskunnan säännöllinen elämä on mullistunut tämän ainutlaatuisen, tämän ihmeellisen järjestelmän vaikutuksesta, jonka vertaa kuolevaiset silmät eivät konsanaan ole nähneet.

Upottautukaa Minun sanojeni valtamereen, jotta voisitte paljastaa sen salaisuudet ja löytää kaikki ne viisauden helmet, jotka ovat sen syvyyksiin kätketyt. Varokaa, ettette horju päätöksessänne ottaa vastaan tämän asian totuus, asian, jonka kautta Jumalan valtasuuruuden piilevät voimat on paljastettu ja Hänen yliherruutensa vahvistettu. Ilosta säihkyvin kasvoin rientäkäätte Hänen tykönsä. Tämä on Jumalan muuttumaton usko, ikuinen menneisyydessä, ikuinen tulevaisuudessa. ^{sivu 155} Suotakoon sen, joka etsii, se saavuttaa; ken taas on kieltäytynyt etsimästä – totisesti, Jumala on itsessään riittävä, luoduistansa täysin riippumaton.

Sano: Tämä on virheetön vaaka, jota Jumalan käsi kannattaa ja jossa punnitaan kaikki, jotka ovat taivaissa, ja kaikki, jotka ovat maan päällä, ja jossa heidän kohtalonsa ratkaistaan, jos lienette niitä, jotka uskovat ja käsittävät tämän totuuden. Sano: Sen kautta ovat köyhät tulleet rikkaiksi, oppineet saaneet valaistusta ja etsijät kyenneet kohoamaan Jumalan läsnäoloon. Varokaa, ettette tee siitä eripuran aihetta keskuuteenne. Pysykäätte lujina kuin vankkumaton vuori Herranne, voimallisen, rakastavan asiassa.

71

Älkää masentuko, oi maailman kansat, kun Minun kauneuteni päiväntähti laskee ja Minun pyhättöni taivas kätkeytyy silmiltänne. Nouskaa edistämään Minun asiaani ja ylistämään Minun sanaani ihmisten keskuudessa. Kaikkina aikoina Me olemme teidän kanssanne ja totuuden voimalla teitä vahvistamme. Me olemme totisesti Kaikkivaltias. Ken on tuntenut Minut, nousee niin järkähtämättömästi Minua palvelemaan, etteivät maan eivätkä taivaan vallat voi häntä hänen aikeissansa horjuttaa.

Maailman kansat ovat syvässä unessa. Jos ne heräisivät horteestansa, ne rientäisivät innokkaasti Jumalan, kaikkitietävän, kaikkiviisaan tykö. Ne hylkäisivät ^{sivu 156} kaiken, mitä omistavat, vaikka niillä olisi maan kaikki aarteet, jotta niiden Herra niitä muistaisi ja edes yhden ainoan sanan niille lausuisi. Näin neuvoo teitä Hän, joka tuntee salatut asiat, muistiossa, jota luotujen silmät eivät ole nähneet ja joka on ilmoitettu yksin Hänelle, kaikkien maailmoiden kaikkivaltiaalle suojelijalle. Niin hämmentyneitä ne ovat paheellisten pyyteittensä humalassa, etteivät pysty tuntemaan kaiken olemassaolon herraa, jonka ääni kaikilta tahoilta kuuluvasti julistaa: ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Minä, mahtava, kaikkiviisas.”

Sano: Älkää iloitko siitä, mitä omistatte. Tänä iltana se on teidän, huomenna se on toisten omistuksessa. Näin varoittaa teitä Hän, joka on kaikkitietävä, kaiken tunteva. Sano: Voitteko te väittää, että se, minkä omistatte, on kestävää taikka varmaa. Ei! Kautta oman itseni, kaikkein armahtavaisimman! Elonne päivät kiitävät pois kuin tuulen henkäys, ja kunnianne ja loistonne katoavat, niin kuin on kadonnut niiden kunnia ja loisto, jotka ovat teidän edellänne menneet. Ajatelkaa, oi ihmiset! Kuinka onkaan käynyt muinaisten päivienne, kadonneitten vuosisatojenne? Onnellisia ovat ne päivät, jotka pyhitetään Jumalan muistelolle, ja siunattuja ne tunnit, jotka vietetään ylistäen Häntä, joka on kaikkiviisas. Kautta elämäni! Ei mahtavain loisto eikä rikkaitten vauraus, ei edes jumalattomien valta-asema ole säilyvä. Vain sana Häneltä, ja kaikki tulee katoamaan. Hän totisesti on kaikkivoipa, kaiken voittava, kaikkivaltias. Mitä hyötyä on siitä maisesta tavarasta, minkä ihmiset ^{sivu 157} omistavat? Sen, mikä heitä hyödyttää, he ovat täysin hyljänneet. Ennen pitkää heidän pitää unestansa heräämän ja toteaman, etteivät enää kykenekään saavuttamaan sitä, mikä heiltä on jäänyt huomaamatta heidän Herransa, kaikkivaltiaan, kaikkein ylistetyimmän päivinä. Jos he tämän vain tietäisivät, he luopuisivat kaikesta, mikä heillä on, jotta heidän nimensä voitaisiin Hänen valtaistuimensa edessä mainita. Heidät totisesti luetaan kuolleihin.

72

Älkää antako sydäntenne ahdistua, oi ihmiset, kun läsnäoloni kirkkaus sammuu ja ilmaisuni valtameri vaikenee. Siihen, että Minä olen teidän keskuudessanne, sisältyy viisaus, ja siihen, että keskuudestanne poistun, toinen viisaus, käsittämätön kaikille paitsi Jumalalle, verrattomalle, kaikkitietävälle. Kirkkautemme valtakunnasta Me totisesti näemme teidät ja lähetämme korkeuden joukkojen armeijat ja suosiossamme olevien enkelten komppaniat auttamaan jokaista, joka nousee asiamme voittoa edistämään.

Oi maailman kansat! Jumala, ikuinen totuus, on todistajani siitä, että Herranne, rajoittamattoman, lausumien sanojen suloisuus on kallioista saattanut puhkeamaan raikkaiden, vienojuoksuisten vetten vuot, mutta te vain uinutte. Luopukaa siitä, minkä omistatte, ja irrottautuneisuuden siivin kohotkaa kaiken luodun tuolle puolen. Näin käskee teitä luomakunnan ^{sivu 158} Herra, jonka kynän liike on mullistanut ihmiskunnan sielun.

Tiedättekö te, mistä korkeuksista Herranne, kaikkein kirkkain, teitä kutsuu? Kuvitteletteko tunteneenne kynän, jolla Herranne, kaikkien nimien herra, teitä käskee? Ei, kautta elämäni! Jos te sen tuntisitte, te hylkäisitte maailman ja kaikesta sydämestänne kiirehtäisitte rakastetun läheisyyteen. Teidän henkenne hurmaantuisivat Hänen sanastansa niin, että syöksisitte sekasortoon ylhäisenkin maailman, tästä pienestä ja vähäpätöisestä puhumattakaan. Näin ovat anteliaisuuteni sadekuurot armoni osoituksena langenneet alas laupeuteni taivaasta, jotta te voisitte olla kiitollisia. – –

Varokaa, etteivät lihan himot ja turmeltuneet taipumukset aiheuta hajaannusta keskuudessanne. Olkaa kuin yhden käden sormet, kuin yhden ruumiin jäsenet. Näin neuvoo teitä ilmoituksen kynä, jos lienette niitä, jotka uskovat.

Ajatelkaa Jumalan armoa ja Hänen antejansa. Hän määrää teille sitä, mikä teitä hyödyttää, vaikka Hän itse on täysin riippumaton kaikista luoduista. Teidän pahat tekonne eivät voi Meitä milloinkaan vahingoittaa eivätkä hyvät tekonne Meitä hyödyttää. Yksin Jumalan tähden Me teitä kutsumme. Tästä jokainen ymmärrystä ja syvällistä näkemystä omaava ihminen todistaa.

73

^{sivu 159}On selvää ja ilmeistä, että kun on reväisty rikki verhot, jotka kätkevät Jumalan nimien ja ominaisuuksien ilmentymien, ei vaan kaikkien luotujen, näkyvien ja näkymättömien, todellisuudet, ei ole jäljellä muuta kuin Jumalan merkki, jonka Hän itse on näihin todellisuuksiin asettanut. Tämä merkki on säilyvä niin kauan, kuin Herra, sinun Jumalasi, taivaitten ja maan herra, tahtoo. Jos kaikille luoduille on suotu näin suuret siunaukset, kuinka paljon korkeampi kohtalo siis odottaakaan tosi uskovaa, jonka olemassaoloa ja elämää on pidettävä koko luomakunnan alkutarkoituksena. Niin kuin uskon käsite on ollut alusta, jolla ei ole alkua, ja on säilyvä loppuun asti, jolla ei ole loppua, samoin on tosi uskova ikuisesti elävä ja säilyvä. Hänen henkensä on iankaikkisesti kiertävä Jumalan tahdon ympärillä. Hän on pysyvä niin kauan, kuin Jumala itse on pysyvä. Hänet ilmaistaan Jumalan ilmoituksen kautta ja kätketään Hänen käskystänsä. On aivan selvää, että kuolemattomuuden valtakunnan ylhäisimmät kartanot on säädetty niiden tyyssijaksi, jotka ovat Jumalaan ja Hänen merkkeihinsä vilpittömästi uskoneet. Tuolle pyhälle istuimelle ei kuolema voi milloinkaan tunkeutua. Näin Me olemme Herrasi merkit sinulle uskonut, jotta voisit pysyä lujana rakkaudessasi Häneen ja olla niitä, jotka käsittävät tämän totuuden.

74

^{sivu 160}Joka ainut Jumalan suusta lähtevä sana on täynnä voimaa, joka voi valaa uuden elämän jokaiseen ihmisruumiiseen, jos lienette niitä, jotka käsittävät tämän totuuden. Kaikki tässä maailmassa näkemänne suurenmoiset saavutukset ovat Hänen korkeimman ja ylevimmän tahtonsa, Hänen ihmeellisen ja taipumattoman tarkoituksensa vaikutuksesta ilmaistut. Pelkästään sanan ”muodostaja” ilmaiseminen sen Hänen huuliltansa lähtiessä ja julistaessa ihmiskunnalle Hänen ominaisuuksiansa vapauttaa sellaisen voiman, joka voi halki aikakausien synnyttää kaikki ne moninaiset taidot, joita ihmiskäsi kykenee tuomaan ilmi. Tämä on totisesti varma totuus. Tuskin on tämä loistava sana lausuttu, kun sen kaikkien luotujen sisimmässä värähtelevät elävöittävät voimat jo luovat keinot ja välineet, joilla nuo taidot voidaan tuoda ilmi ja täydellistää. Kaikki nyt nähtävissänne olevat suurenmoiset saavutukset ovat tämän nimen ilmaisemisen välitöntä seurausta. Tulevina päivinä te totisesti olette näkevä sellaista, mistä ette milloinkaan aiemmin ole edes kuulleet. Näin on Jumalan muistioissa säädetty, eikä sitä voi käsittää kenkään, paitsi ne, joilla on terävä näkö. Samaten sinä hetkenä, jolloin ominaisuuttani ”kaikkitietävä” ilmaiseva sana lähtee suustani, on jokainen luotu olento lahjojensa ja rajoitustensa mukaisesti saava kyvyn päästä ihmeellisimpienkin tieteiden tuntemukseen sekä voiman niitä ajan oloon ilmi saattaa Hänen käskystänsä, joka on kaikkivaltias, kaikkitietävä. Tiedä varmasti, että joka ainoan muunkin ^{sivu 161} nimen ilmoittamiseen liittyy vastaavanlainen jumalallisen voiman ilmentyminen. Joka ainut Jumalan suusta lähtevä kirjain on todellakin äitikirjain, joka ainut jumalallisen ilmoituksen alkulähteen lausuma sana on äitisana, ja Hänen muistionsa äitimuistio. Hyvin on niiden, jotka tämän totuuden ymmärtävät.

75

Minun nimessäni reväiskää rikki ne verhot, jotka ovat kohtalokkaasti sokaisseet näkönne, ja uskostanne Jumalan ykseyteen syntyneen voiman avulla hajottakaa joutavan jäljittelyn epäjumalat. Käykää sitten kaikkein armahtavaisimman mielisuosion pyhään paratiisiin. Puhdistakaa sielunne kaikesta, mikä ei ole Jumalasta, ja maistakaa levon makeutta Hänen valtaisan ja mahtavan ilmoituksensa suojassa ja Hänen ylevän ja erehtymättömän arvovaltansa siimeksessä. Älkää kietoutuko itsekkäiden pyyteittenne tiheihin verhoihin, sillä teistä joka ainoassa Minä olen täydellistänyt luomistyöni, jotta kätteni tekojen oivallisuus kokonaan ihmisille paljastuisi. Tämä merkitsee siis, että jokainen ihminen on itsenäisesti kyennyt ja on vastakin kykenevä käsittämään Jumalan, ylistetyn, kauneuden. Ellei hänelle tällaista kykyä olisi suotu, kuinka hänet voitaisiinkaan vaatia tilille laiminlyönnistänsä. Jos sinä päivänä, jona kaikki maan kansat kootaan yhteen, ihmiseltä hänen Jumalan edessä seisoessaan kysyttäisiin: ”Miksi olet kieltänyt Minun kauneuteni ^{sivu 162} ja kääntynyt pois Minun olemuksestani?” ja jos hän tähän vastaisi sanoen: ”Koska kaikki ihmiset ovat erhettyneet, eikä ole ollut ketään, joka olisi totuuden puoleen tahtonut kääntää kasvonsa, on minultakin heidän esimerkkiänsä seuratessani täydellisesti jäänyt näkemättä Iäisen kauneus”, niin tällainen puolustelu aivan varmasti hyljättäisiin. Sillä ainoankaan ihmisen uskosta ei määrää kukaan muu kuin hän itse.

Tämä on yksi niistä totuuksista, jotka sisältyvät ilmoitukseeni – totuus, jonka olen ilmoittanut kaikissa taivaallisissa kirjoissa ja saattanut ylevyyden kielen lausumaan ja voiman kynän muistiin merkitsemään. Tutkiskelkaa tätä hetkinen, jotta te niin sisäisin kuin ulkoisinkin silminenne voisitte havaita jumalallisen viisauden syvällisyydet ja löytää ne taivaallisen tiedon jalokivet, jotka Minä selkeällä ja painokkaalla kielellä olen tässä ylevässä ja turmeltumattomassa muistiossa ilmoittanut, jottette eksyisi kauas kaikkein korkeimmasta valtaistuimesta, puusta, jonka tuolle puolen ei ole pääsyä, ikuisen voiman ja kirkkauden tyyssijasta.

Jumalan merkit säteilevät selvinä ja kirkkaina kuin aurinko Hänen luotujensa tekojen joukosta. Mikä Hänestä syntyy, on erillään ja aina ihmisten keksinnöistä erottuva. Hänen tietonsa lähteestä ovat nousseet lukemattomat oppineisuuden ja viisauden auringot ja Hänen kynänsä paratiisista on kaikkein armahtavaisimman henkäys alati puhaltunut ihmisten ^{sivu 163} sieluihin ja sydämiin. Onnelliset ovat ne, jotka ovat tämän totuuden havainneet.

76

Ota korviisi, oi palvelijani, mitä sinulle alas lähetetään Herrasi, saavuttamattoman, ylhäisimmän valtaistuimelta. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hän on kutsunut olevaisuuteen kaikki luotunsa, jotta nämä tuntisivat Hänet, joka on armelias, kaikkein armahtavaisin. Kaikkien kansakuntien kaupunkeihin Hän on lähettänyt sanansaattajansa, jotka Hän on valtuuttanut ilmoittamaan ihmisille mielisuosionsa paratiisin sanomaa ja johdattamaan heidät pysyväisen turvan satamaan, ikuisen pyhyyden ja ylimaallisen kirkkauden tyyssijalle.

Joitakin opasti Jumalan valo, ja he pääsivät Hänen läsnäolonsa kartanoon ja tyytymyksen kädestä kylläksensä joivat iankaikkisen elämän vesiä sekä lukeutuivat niihin, jotka ovat Hänet todella tunteneet ja Häneen uskoneet. Toiset taas kapinoitsivat Häntä vastaan ja torjuivat merkit, jotka Jumala, kaikkein voimallisin, kaikkivaltias, kaikkiviisas, oli antanut.

Niin kuluivat aikakaudet, kunnes ne vihdoin saavuttivat täyttymyksensä tässä päivien herrassa, päivässä, jona Bayánin päiväntähti kohosi armon taivaanrantaan, päivässä, jona kaikkein kirkkaimman kauneus loisti 'Ali-Muhammadin, Bábin, ylevässä henkilössä. Tuskin Hän oli itsensä ilmaissut, kun kaikki jo nousivat Häntä vastustamaan. Jotkut julistivat Hänen lausuneen herjauksia Jumalaa, kaikkivaltiasta, ^{sivu 164} ikiaikaista vastaan. Toiset taas pitivät häntä hulluuden lyömänä, minkä syytöksen olen itse erään jumaluusoppineen huulilta kuullut. Toiset taas kiistivät Hänen väitteensä, että hän on Jumalan äänitorvi, ja leimasivat Hänet varkaaksi, joka on anastanut ja ominaan esittänyt Kaikkivaltiaan sanoja, on vääristänyt niiden merkityksen ja sekoittanut niihin omiansa. Ylevyyden silmä itkee katkerasti sen tähden, mitä uskottomien suut ovat lausuneet, näiden yhä riemuitessa istuimillansa.

”Jumala on Minun todistajani, oi ihmiset”, Hän sanoi. ”Olen saapunut luoksenne tuomaan ilmoitusta Herralta, teidän Jumalaltanne, esi-isienne Herralta. Oi ihmiset! Älkää katsoko siihen, minkä omistatte. Mieluumminkin katsokaa, mitä Jumala on teille alas lähettänyt. Tämä on varmasti teille parempi kuin koko luomakunta, jospa sen vain käsittäisitte. Katsokaa uudemman kerran, oi ihmiset, ja punnitkaa Jumalan todistusta ja Hänen todisteitansa, jotka ovat teidän hallussanne, ja verratkaa niitä ilmoitukseen, joka tänä päivänä on teille alas lähetetty, jotta totuus, eittämätön totuus, kiistattomasti teille paljastuisi. Oi ihmiset, älkää seuratko paholaisen jälkiä; seuratkaa kaikkein armahtavaisimman uskoa ja olkaa niitä, jotka todella uskovat. Mitä se ihmistä hyödyttäisi, että hän ei tuntisi Jumalan ilmoitusta? Ei mitään, ei kerrassaan mitään. Tästä on Minun oma minuuteni, kaikkivaltainen, kaikkitietoinen, kaikkiviisas todistava.”

Mitä vakavammin Hän heitä neuvoi, sitä kiihkeämmäksi ^{sivu 165} kävi heidän vihansa, kunnes he lopulta häpeällisen julmasti Hänet surmasivat. Langetkoon Jumalan kirous sortajille!

Jotkut uskoivat Häneen; kiitollisia ovat vain muutamat palvelijoistamme. Näitä Hän varoitti kaikissa muistioissansa – ei, vaan ihmeellisten kirjoitustensa joka ainoassa jaksossa – luvatun ilmoituksen päivänä kerrassaan millekään omistautumasta, olipa se taivaassa tahi maan päällä. ”Oi ihmiset”, Hän sanoi. ”Olen ilmaissut itseni Hänen ilmaisemistansa varten ja saattanut kirjani Bayánin teille laskeutumaan vain Hänen asiansa totuuden vahvistaakseni. Peljätkäätte Jumalaa älkääkä kiistelkö Hänen kanssaan, niin kuin Qur'ánin kansa on Minun kanssani kiistellyt. Milloin Hänestä vain kuulettekin, rientäkää Häntä vastaan ja takertukaa kaikkeen, minkä Hän teille ilmoittaa. Mikään muu kuin Hän ei voi teitä milloinkaan hyödyttää; ei, vaikka esittäisitte ensimmäisestä viimeiseen kaikkien niiden todisteet, jotka ennen teitä olivat.”

Mutta kun muutaman vuoden vierähdettyä jumalallisen säädöksen taivas halaistiin ja Bábin kauneus ilmaantui Jumalan nimien pilvissä uuteen asuun verhottuna, nämä samat ihmiset nousivat kavalasti vastustamaan häntä, jonka valo sulkee kaikki luodut syleilyynsä. He rikkoivat Hänen liittonsa, torjuivat Hänen totuutensa, kiistelivät Hänen kanssaan, moittivat Hänen merkkejänsä, pitivät valheena Hänen todisteitansa ja liittyivät uskottomien joukkoon. Lopulta he päättivät riistää Hänen henkensä. Näin on laita niiden, jotka ovat syvälle erheeseen eksyneet.

^{sivu 166}Ja kun he käsittivät olevansa voimattomat tarkoitustansa saavuttamaan, he ryhtyivät vehkeilemään Häntä vastaan. Huomatkaa, kuinka he joka hetki punoivat uusia juonia Hänen vahingoksensa voidakseen siten loukata ja häväistä Jumalan asiaa. Sano: Voi teitä! Kautta Jumalan! Vehkeilynne saattavat teidät häpeään. Herranne, armon Jumala, on täysin riippumaton kaikista luoduistansa. Kerrassaan mikään ei voi lisätä eikä vähentää sitä, minkä Hän omistaa. Jos te uskotte, niin omaksi parhaaksenne uskotte; jos taas ette usko, niin itse siitä kärsitte. Milloinkaan ei uskottoman käsi voi Hänen viittansa helmaa tahrata.

Oi palvelijani, joka uskot Jumalaan! Kaikkivaltiaan vanhurskauden kautta! Jos kävisin sinulle kertomaan kaiken, mikä Minua on kohdannut, eivät ihmisten sielut eivätkä mielet kestäisi tuon kerronnan kuormaa. Jumala itse on todistajani! Pidä vaarin itsestäsi äläkä seuraa noiden ihmisten jälkiä. Ajattele ahkerasti Herrasi asiaa. Pyri tuntemaan Hänet Hänen oman itsensä äläkä muiden välityksellä. Sillä koskaan ei kukaan muu kuin Hän voi sinua hyödyttää. Tästä todistavat kaikki luodut, voisitpa sen vain käsittää.

Herrasi, kaikkein kirkkaimman, kaikkein voimallisimman luvalla käy esiin verhon takaa ja tartu niiden silmäin edessä, jotka ovat taivaissa ja maan päällä, Herrasi, saavuttamattoman, korkeimman nimessä kuolemattomuuden kaikkiin ja juo siitä kylläksesi, äläkä ole niitä, jotka empivät. Vannon Jumalan kautta! Sillä hetkellä, kun sinä huulillasi tuota maljaa ^{sivu 167} kosketat, on korkeuden joukko sinua ylistävä näin sanoen: ”Juo täysin siemauksin, oi sinä, joka olet vilpittömästi uskonut Jumalaan!”, ja kuolemattomuuden kaupunkien asukkaat julistavat: ”Ilo olkoon osanasi, oi sinä, joka olet tyhjentänyt Hänen rakkautensa maljan!”, ja ylevyyden kieli on sinua tervehtivä: ”Suuri, oi palvelijani, on sinua odottava siunaus, sillä sinä olet saavuttanut sen, mitä kukaan ei ole saavuttanut, paitsi ne, jotka ovat irrottautuneet kaikesta, mikä on taivaissa, ja kaikesta, mikä on maan päällä, ja jotka ovat todellisen irrottautumisen vertauskuvia.”

77

Ja nyt kysymykseesi ihmisen luomisesta. Tiedä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan, varjelevan, itseolevan olemuksen mukaisesti. Jokaiselle on annettu ennalta säädetty osansa siten, kuin Jumalan mahtavissa ja varjelluissa muistioissa on määrätty. Kuitenkin kaikki, mikä teissä on piilevänä olemassa, voi käydä ilmi vain oman tahdonvoimanne tuloksena. Teidän omat tekonne todistavat tästä totuudesta. Ajatelkaapa esimerkiksi, mitä ihmisiltä on Bayánissa kielletty. Jumala on tuossa kirjassa ja omasta käskystänsä säätänyt lailliseksi, mitä ikinä Hän on nähnyt hyväksi säätää, ja on korkeimman valtansa voimalla kieltänyt, mitä tahansa Hän on tahtonut kieltää. Tästä tuon kirjan sanat todistavat. Ettekö te tahdo tätä tunnustaa? Ihmiset ovat kuitenkin tahallisesti rikkoneet Hänen lakinsa. Luetaanko tällainen käyttäytyminen Jumalasta vai heistä ^{sivu 168} itsestään johtuvaksi? Olkaa vilpittömät arvostelussanne. Kaikki hyvä on lähtöisin Jumalasta, kaikki paha taas teistä itsestänne. Ettekö tahdo tätä käsittää? Kaikissa pyhissä kirjoituksissa on tämä sama totuus ilmoitettu, jos vain olette niitä, jotka ymmärtävät. Jokainen teko, jota ajattelette, on Hänelle yhtä selvä kuin jo toteutettu teko. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hänen on koko luomakunta ja sen valtius. Kaikki on paljastettuna Hänen edessään, kaikki on merkittynä Hänen pyhiin ja kätkettyihin muistioihinsa. Jumalan ennaltatietämystä ei kuitenkaan tule pitää ihmisten tekojen aiheuttajana, kuten ei omakaan ennakkotietonne siitä, että jotakin on tapahtuva, tahi toiveenne jonkin tapahtumisesta ole eikä milloinkaan voi olla syynä sen tapahtumiseen.

78

Sitten kysymykseesi luomakunnan alkuperästä. Tiedä varmasti, että Jumalan luomakunta on ollut olemassa hamasta ikuisuudesta ja että se on ikuisesti oleva. Sen alulla ei ole alkua ollut, eikä sen loppu tunne loppua. Hänen nimensä, Luoja, edellyttää luomusta, niin kuin Hänen arvonimensä, ihmisten Herra, ehdottomasti edellyttää palvelijan olemassaoloa.

Mitä tulee niihin sanontoihin, joita pidetään entisaikain profeettojen esittäminä, kuten esimerkiksi: ”Alussa oli Jumala; ei ollut ainuttakaan luotua Häntä tuntemassa”, ja ”Herra oli yksin, eikä ollut ketään Häntä palvomassa”, niin on näiden ja vastaavanlaisten ^{sivu 169} sanontojen merkitys aivan selvä ja ilmeinen, eikä sitä tule missään vaiheessa väärin ymmärtää. Tästä samasta totuudesta todistavat nämä Hänen ilmoittamansa sanat: ”Jumala oli yksin; ei ollut ketään Hänen rinnallaan. Ikuisesti on Hän pysyvä samana, kuin hän on aina ollut.” Jokainen valpas silmä on helposti huomaava, että Herra on nyt ilmaistu, ja kuitenkaan ei kukaan Hänen kirkkauttansa tunne. Tällä tarkoitetaan, että asumus, jossa jumalolento asustaa, on kaikkien paitsi Hänen itsensä yläpuolella ja yltämättömissä. Tässä satunnaisessa maailmassa ei mikään, mikä voidaan ilmaista tai tajuta, milloinkaan kykene murtamaan niitä rajoja, jotka sitä myötäsyntyisesti kahlitsevat. Jumala yksin on sellaisten rajoitusten yläpuolella. Hamasta ikuisuudesta hän on totisesti ollut olemassa. Hänen rinnallaan ei ole ollut eikä milloinkaan voi olla vertaa eikä kaltaista. Hänen nimeensä ei mitään nimeä voida verrata. Hänen olemustansa ei mikään kynä voi kuvata eikä Hänen kirkkauttansa mikään kieli kertoa. Ikuisesti Hän on oleva mittaamattoman korkealla muiden kuin itsensä yläpuolella.

Ajattele hetkeä, jona Jumalan ylhäisin ilmaisija itsensä ihmisille paljastaa. Ennen kuin tuo hetki koittaa, on ikiaikainen olento, jota ihmiset eivät vielä tunne ja joka ei vielä ole Jumalan sanaa ilmoittanut, itse kaiken tietävä maailmassa, jossa ainutkaan ihminen ei Hänestä tiedä. Hän on totisesti Luoja ilman luomakuntaa Sillä juuri Hänen ilmoitustansa edeltävänä hetkenä joutuu joka ainut luotu olento luovuttamaan ^{sivu 170} sielunsa Jumalalle. Tämä on totisesti se päivä, josta on kirjoitettu: ”Kenen on valtakunta oleva tänä päivänä?”⁵⁷ Eikä tavata ketään, joka olisi valmis vastaamaan.

79

Sitten kysymykseesi Jumalan maailmoista. Tiedä varmasti, että Jumalan maailmat ovat määrältänsä lukemattomat ja ulottuvuudeltansa rajattomat. Kenkään ei voi niitä laskea eikä käsittää paitsi Jumala, kaikkitietävä, kaikkiviisas. Ajattele, millainen on tilasi nukkuessasi. Totisesti sanon, että tämä ilmiö on arvoituksellisin Jumalan merkeistä ihmisten keskuudessa, jos he sitä vain sydämissänsä tutkisivat. Katso, kuinka unessa näkemäsi asia saattaa huomattavan ajan kuluttua täysin toteutua. Jos maailma, jossa unessasi oleilit, olisi ollut täsmälleen samanlainen kuin maailma, jossa elät, olisi unessa esiintyneen tapahtuman pitänyt välttämättä sattua tässä maailmassa täysin samalla hetkellä, kuin se unessakin tapahtuu. Jos näin olisi, olisit itsekin siitä todistanut. Koska näin ei kuitenkaan ole, seuraa siitä vääjäämättä, että maailma, jossa elät, eroaa ja on erillänsä unessa kokemastasi maailmasta. Tällä viimemainitulla maailmalla ei ole alkua eikä loppua. Totta olisi, jos väittäisit, että tämä sama maailma on kaikkein loistavimman ja kaikkivaltiaan Jumalan säädöksestä sinun omassa olemuksessasi ja erottamaton osa ^{sivu 171} sinua. Aivan yhtä totta olisi väittää, että unen rajoitukset murrettuaan ja kaikista maallisista siteistä vapauduttuaan sinun henkesi on Jumalan päätöksestä saatettu vaeltamaan maailmassa, joka on tämän maailman sisimmän todellisuuden kätköissä. Totisesti sanon, että tämän maailman lisäksi Jumalan luomakuntaan kuuluu muitakin maailmoita ja muita olentoja näiden olentojen ohella. Kuhunkin näistä maailmoista hän on säätänyt asioita, joita ei voi tutkia kukaan muu kuin hän, kaiken tutkiva, kaikkiviisas. Mietiskele, mitä Me olemme sinulle ilmoittanut, jotta pääsisit selvyyteen Jumalan, Herrasi, kaikkien maailmoiden Herran tarkoituksesta. Näihin sanoihin ovat jumalallisen viisauden salaisuudet talletetut. Me emme ole tahtonut tarkemmin tästä aiheesta kirjoittaa sen murheen tähden, jota Meille ovat tuottaneet niiden teot, jotka ovat Meidän sanojemme kautta luodut, jos lienette niitä, jotka kuuntelevat ääntämme.

80

Olet Minulta tiedustellut, säilyttääkö ihminen – Jumalan profeettoja ja Hänen valittujansa lukuun ottamatta – ruumiillisen kuolemansa jälkeen täysin saman luonteen, yksilöllisyyden, tietoisuuden ja ymmärryksen, jotka tässä maailmassa ovat hänen elämällensä ominaiset. Jos näin olisi, kuinka sitten, sinä huomautat, on mahdollista, että sellaiset hänen hengenlahjojansa kohtaavat vähäiset vauriot kuin pyörtyminen ja vakava sairaus ^{sivu 172} riistävät häneltä ymmärryksen ja tietoisuuden, kun taas hänen kuolemansa, joka aiheuttaa hänen ruumiinsa hajoamisen ja alkuaineksiinsa jakautumisen, on voimaton tuhoamaan tuota ymmärrystä ja tukahduttamaan tuota tietoisuutta? Miten kukaan voi kuvitella, että ihmisen tietoisuus ja yksilöllisyys voivat säilyä, kun niiden olemassaololle välttämättömät välikappaleet ovat täydellisesti hajautuneet?

Tiedä, että ihmissielu on ruumiin ja hengen heikkouksien yläpuolella ja niistä riippumaton. Se, että sairaassa ihmisessä ilmenee heikkouden merkkejä, johtuu niistä esteistä, jotka hänen sielunsa ja ruumiinsa väliin ilmaantuvat, sillä itse sielua eivät ruumiin vaivat voi vahingoittaa. Ajattele lampun valoa. Vaikka jokin ulkopuolinen esine voikin tulla sen säteilyä rajoittamaan, valo itse loistaa vähentymättömällä voimalla. Samaten on jokainen ihmisruumista kohtaava sairaus este, joka ehkäisee sielua ilmaisemasta myötäsyntyistä mahtiansa ja voimaansa. Ruumiin jättäessään se kuitenkin osoittaa sellaista ylemmyyttä ja ilmentää sellaista vaikutusvaltaa, ettei mikään mainen mahti voi olla sen vertainen. Jokainen puhdas, jokainen jalostunut ja pyhittynyt sielu on saava suunnattoman voiman ja riemuitseva sanomattomasti.

Ajattele lamppua, jonka valon vakka alleen piilottaa. Vaikka tuo valo loistaakin, sen säteily on ihmisiltä salassa. Ajattele myös aurinkoa, jota pilvet varjostavat. Huomaa, kuinka sen kirkkaus näyttää himmentyneen, vaikka todellisuudessa tuon valon lähde on ^{sivu 173} pysynyt täysin muuttumattomana. Ihmisen sielua tulisi verrata tähän aurinkoon ja katsoa kaiken maan kamaralla vastaavan hänen ruumistansa. Niin kauan kuin niiden väliin ei tule mitään ulkopuolista estettä, ruumis on kokonaisuudessaan jatkuvasti heijastava sielun valoa ja saava siitä voimansa. Kuitenkin heti kun niiden väliin laskeutuu jokin verho, tuon valon kirkkaus näyttää vaimenevan.

Ajattele vielä aurinkoa, joka on kokonaan pilvien takana piilossa. Vaikka maa yhä saakin siitä valonsa, on sen saaman valon määrä huomattavasti vähentynyt. Vasta pilvien hajaannuttua voi aurinko jälleen paistaa täydessä kirkkaudessansa. Pilven olemassaolo tahi olemattomuus ei kuitenkaan vaikuta sen luontaiseen loistoon. Ihmisen sielu on aurinko, josta ruumis saa valonsa ja ammentaa elinvoimansa, ja olisi se sellaiseksi käsitettävä.

Ajattele myös, miten hedelmä ennen muodostumistaan on piilevästi puussa olemassa. Jos puu hakattaisiin kappaleiksi, hedelmästä ei löydettäisi vähäisintäkään jälkeä tai merkkiä. Kehityttyään se, kuten olet huomannut, kuitenkin ilmaantuu ihmeellisessä kauneudessansa ja suurenmoisessa täydellisyydessänsä. Itse asiassa jotkut hedelmät kehittyvät täyteen kypsyyteensä vasta puusta erkaannuttuaan.

81

Ja nyt kysymykseesi ihmisen sielusta ja sen eloonjäämisestä kuoleman jälkeen. Tiedä varmasti, että sielu on ruumiista erottuaan ^{sivu 174} edelleen kehittyvä, kunnes se saavuttaa Jumalan läsnäolon sellaisessa tilassa ja olomuodossa, mitä eivät aikakausien ja vuosisatojen kiertokulku eivätkä tämän maailman muutokset ja vaihtelut voi muuttaa. Se on säilyvä yhtä kauan kuin Jumalan valtakunta, Hänen yliherruutensa, valtansa ja voimansa säilyvät. Se on ilmentävä Jumalan merkkejä ja ominaisuuksia ja paljastava Hänen laupeutensa ja anteliaisuutensa. Kynäni pysähtyy liikkeessänsä yrittäessään kuvata niin korkean aseman ylevyyttä ja loistoa. Niin suuri on kunnia, jonka armon käsi sielulle antaa, ettei ainutkaan kieli taida sitä riittävästi ilmaista eikä mikään muukaan mainen mahti kuvata. Siunattu on se sielu, joka ruumiista erkanemisensa hetkellä on pyhittäytynyt maailman kansojen turhista kuvitelmista. Sellainen sielu elää ja liikkuu luojansa tahdon mukaisesti ja astuu kaikkein korkeimpaan paratiisiin. Taivaan neidot, nuo ylhäisimpien kartanoiden asukkaat, käyvät sitä piirittämään, ja Jumalan profeetat ja Hänen valittunsa hakevat sen seuraa. Heidän kanssaan tuo sielu on vapaasti seurusteleva ja kertova heille siitä, mitä se on Jumalan, kaikkien maailmoiden Herran polulla joutunut kokemaan Jos kellekään kerrottaisiin, mitä sellaiselle sielulle on säädetty Jumalan, korkeuden valtaistuimen ja alisen maan herran maailmoissa, niin silmänräpäyksessä hänen koko olemuksessansa leimahtaisi kiihkeä kaipaus päästä tuohon ylevimpään, tuohon pyhään ja loistavaan asemaan. – – Sielun kuolemanjälkeistä olemusta ei voida milloinkaan kuvata, eikä myös ole ^{sivu 175} sopivaa eikä sallittua sen koko luonnetta ihmissilmille paljastaa. Jumalan profeetat ja sanansaattajat on lähetetty alas maailmaan yksinomaan ohjaamaan ihmiskuntaa totuuden suoralle tielle. Heidän ilmoituksensa perimmäisenä tarkoituksena on ihmisten kasvattaminen, jotta nämä kuoleman hetkellä voisivat täysin puhtaina ja pyhittäytyneinä ja täydellisesti irrottautuneina kohota korkeimman valtaistuimen luo. Näiden sielujen sädehtimä valo on saanut aikaan maailman kehittymisen ja sen kansojen edistymisen. He ovat kuin hapate, joka hapattaa olevaisuuden maailman, ja he muodostavat sen elävöittävän voiman, jonka vaikutuksesta maailman eri taidot ja ihmeet saavat ilmauksensa. Heidän vaikutuksestaan pilvet langettavat ihmisille anteliaisuutensa sadetta ja maa kantaa hedelmänsä. Kaikella on välttämättä oltava alkusyy, vaikutin, liikkeelle paneva voima. Nämä sielut ja irrottautumisen vertauskuvat ovat olleet ja tulevat vastakin olemaan olevaisuuden maailman tärkeimpänä liikevoimana. Tuonpuoleinen maailma eroaa tästä maailmasta yhtä suuresti, kuin tämä maailma eroaa yhä äitinsä kohdussa olevan lapsen maailmasta. Kun sielu saavuttaa Jumalan läsnäolon, se omaksuu sen muodon, joka parhaiten soveltuu sen kuolemattomuudelle ja on sen taivaallisen asumuksen arvoinen. Sellainen olemassaolo on ehdonalaista eikä ehdotonta olemassaoloa, sillä ensin mainittua edeltää alkusyy, kun taas jälkimmäinen on sellaisesta riippumaton. Ehdoton olemassaolo rajoittuu yksinomaan Jumalaan, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa. ^{sivu 176} Hyvin on niiden, jotka tämän totuuden käsittävät. Jos pohtisit sydämessäsi Jumalan profeettojen käyttäytymistä, sinä epäröimättä ja auliisti todistaisit, että täytyy olla olemassa muita maailmoita tämän rinnalla. Kautta aikain on todella viisaitten ja oppineiden enemmistö, kuten kirkkauden kynä on viisauden muistiossa kirjoittanut, todistanut todeksi sen, mitä Jumalan pyhä kirjoitus on ilmoittanut. Jopa materialistitkin ovat kirjoituksissansa todistaneet näiden jumalallisesti nimettyjen sanansaattajien viisaudesta ja katsoneet profeettojen paratiisia, helvetin tulta sekä tulevaa palkkiota ja rangaistusta koskevien mainintojen syntyneen heidän halustansa kasvattaa ja ylentää ihmisten sieluja. Huomaa siis, miten suurin osa ihmiskuntaa, olivatpa sen uskomukset ja teoriat millaiset tahansa, on tunnustanut näiden Jumalan profeettojen ansiot ja myöntänyt heidän verrattomuutensa. Jotkut väittävät näitä irrottautuneisuuden jalokiviä viisauden ruumiillistumiksi, toiset taas uskovat heidät itse Jumalan äänitorviksi. Kuinka olisivatkaan tällaiset sielut suostuneet antautumaan vihamiestensä käsiin, jos he olisivat uskoneet kaikkien Jumalan maailmoiden rajoittuvan tähän maiseen elämään? Olisivatko he auliisti alistuneet sellaisiin tuskiin ja kärsimyksiin, joiden kaltaisia ainutkaan ihminen ei ole koskaan aiemmin kokenut eikä nähnyt?

82

^{sivu 177}Olet kysynyt Minulta sielun olemuksesta. Totisesti tiedä, että sielu on Jumalan merkki, taivaallinen jalokivi, jonka todellisuutta eivät ihmisistä oppineimmatkaan ole käsittäneet ja jonka salaisuutta ei ainutkaan ymmärrys, miten terävä se sitten lieneekin, voi koskaan toivoa selvittävänsä. Se on kaikista luoduista ensimmäinen julistamaan luojansa oivallisuutta, ensimmäinen tunnustamaan Hänen kirkkautensa, tarttumaan Hänen totuuteensa ja palvoen Hänen edessään kumartumaan. Jos se on uskollinen Jumalalle, se on heijastava Hänen valoansa ja lopulta Hänen tykönsä palaava. Mutta jollei se ole luojallensa alamainen, se on joutuva itseyden ja intohimon uhriksi ja on viimein niiden syvyyksiin vajoava.

Ken ei tänä päivänä ole antanut ihmisten epäilyjen ja kuvitelmien käännyttää itseään pois Hänestä, joka on ikuinen totuus, eikä ole sallinut hengellisten ja maallisten vallanpitäjien nostattaman kiihtymyksen pidättää itseään tunnustamasta Hänen sanomaansa, sellaisen ihmisen on Jumala, kaikkien ihmisten Herra, katsova yhdeksi mahtavista merkeistänsä ja hänet niihin lukeva, joiden nimet korkeimman kynä on kirjaansa merkinnyt. Siunattu on se, joka on tuntenut tällaisen sielun todellisen suuruuden, on sen aseman tunnustanut ja sen hyveet havainnut.

Paljon on entisaikain kirjoissa kirjoitettu sielun kehityksen eri vaiheista, kuten aistillisuus, kiivaus, innoitus, hyväntahtoisuus, tyytyväisyys, jumalallinen mielisuosio ja muu vastaava; korkeimman kynä ei ^{sivu 178} kuitenkaan tahdo niissä viipyä. Jokainen sielu, joka tänä päivänä nöyränä seuraa Jumalaansa ja pysyy Hänelle uskollisena, on huomaava saaneensa osakseen kaikkien kaunoisten nimien ja asemien kunnian ja kirkkauden.

Ihmisen nukkuessa ei minkään ulkopuolisen olion voida mitenkään sanoa vaikuttavan hänen sielunsa sisimpään olemukseen. Alkuperäiseltä asemaltansa ja luonteeltansa sielu ei ole altis minkäänlaisille muutoksille. Kaikkia sen toiminnoissa tapahtuvia poikkeamia on pidettävä ulkonaisista syistä johtuvina. Näiden ulkoisten vaikutusten aiheuttamaksi on luettava kaikki sen elämänpiirissä, ymmärryksessä ja käsityskyvyssä tapahtuvat poikkeamat.

Ajattele ihmissilmää. Vaikka sillä onkin kyky havaita kaikki luodut asiat, voi kuitenkin vähäisinkin este sen näköä niin haitata, että se menettää kykynsä nähdä ainuttakaan esinettä. Ylistetty olkoon Hänen nimensä, joka on näiden syiden Luoja ja alkusyy, ja joka on säätänyt, että kaikki olevaisuuden maailmassa tapahtuvat muutokset ja poikkeamat ovat niistä riippuvaiset. Maailmankaikkeudessa on jokainen luotu olio vain ovi Hänen tuntemukseensa, merkki Hänen yliherruudestansa, Hänen nimensä ilmaisija, Hänen majesteettiutensa vertauskuva, Hänen valtansa tunnus, portti Hänen suoralle tiellensä. – –

Totisesti sanon, että sisimmältä olemukseltansa ihmissielu on yksi Jumalan merkeistä, salaisuus Hänen salaisuuksiensa joukossa. Se on yksi Kaikkivaltiaan mahtavista merkeistä, airut, joka julistaa kaikkien ^{sivu 179} Jumalan maailmoiden todellisuutta. Siihen on kätkettynä se, minkä maailma tällä hetkellä on täysin kykenemätön käsittämään. Pohdi sydämessäsi, kuinka Jumalan sielu, joka on läpitunkevana kaikissa Hänen laeissansa, on ilmaistu, ja vertaa sitä siihen alhaiseen ja aistilliseen luonteeseen, joka on Häntä vastaan kapinoinut, joka estää ihmisiä kääntymästä nimien Herran puoleen ja saa heidät seuraamaan heidän omia halujansa ja turmelustansa. Sellainen sielu on totisesti kauas vaeltanut erheen polkua. – –

Olet lisäksi kysynyt Minulta sielun tilasta sen ruumiista erkaannuttua. Totisesti tiedä, että jos ihmisen sielu on kulkenut Jumalan teitä, se on varmasti rakastetun kirkkauteen palaava ja sinne kootuksi tuleva. Jumalan vanhurskauden kautta! Se on saavuttava sellaisen aseman, mitä ei ainutkaan kynä voi kuvata eikä kieli kertoa. Sielu, joka on pysynyt uskollisena Jumalan asialle ja seisonut horjumattoman lujana Hänen polullansa, on ylösnousemuksensa jälkeen omaava sellaisen voiman, että hänestä voivat hyötyä kaikki Kaikkivaltiaan luomat maailmat. Sellainen sielu on täydellisen kuninkaan ja jumalallisen kasvattajan käskystä toimiva puhtaana hapatteena, joka on hapattava koko olevaisuuden maailman, sekä antava voiman, jonka kautta maailman taidot ja ihmeet saavat ilmauksensa. Ajattele, kuinka jauhot hapatakseen tarvitsevat hapatetta. Maailman hapate ovat ne sielut, jotka ovat irrottautuneisuuden vertauskuvia. Mietiskele tätä ja ole niitä, jotka ovat kiitollisia.

^{sivu 180}Useissa muistioissamme Me olemme maininnut tämän aiheen ja esittänyt sielun kehityksen eri vaiheet. Totisesti sanon, että ihmissielu on kaikenlaisen lähtemisen ja palaamisen yläpuolella. Se on liikkumatta, ja kuitenkin se kohoaa; se liikkuu ja kuitenkin on liikkumatta. Itsessään se on todistus, joka todistaa ehdonalaisen maailman olemassaolosta kuten myös sen maailman todellisuudesta, jolla ei ole alkua eikä loppua. Huomaa, kuinka näkemäsi uni useiden vuosien kuluttua uudelleen tapahtuu silmiesi edessä. Ajattele, miten merkillinen onkaan sinulle unessasi ilmaantuvan maailman arvoitus. Pohdiskele sydämessäsi Jumalan tutkimatonta viisautta ja mieti sen moninaisia ilmauksia. – –

Huomaa Jumalan luomistyöstä kertovat suurenmoiset todisteet ja ajattele tuon työn mittavuutta ja luonnetta. Hän, joka on profeettain sinetti, on lausunut: ”Lisää ihmetystäni ja hämmästystäni Sinua kohtaan, oi Jumala!”

Kysymykseesi siitä, onko aineellinen maailma minkäänlaisten rajoitusten alainen: Tiedä, että tämän asian käsittäminen riippuu havainnoijasta itsestään. Jossain mielessä se on rajallinen, toisessa se taas on kaikkien rajoitusten ulkopuolella. Ainoa tosi Jumala on ikuisesti ollut olemassa ja on yhä ikuisesti oleva. Myöskään Hänen luomakunnallansa ei ole ollut alkua eikä sillä ole loppua oleva. Kaikkea luotua edeltää kuitenkin alkusyy. Tämä tosiasia sinänsä kiistattomasti todistaa Luojan ykseyden.

Olet myös kysynyt Minulta taivaankappalten ^{sivu 181} olemuksesta. Niiden olemuksen ymmärtämiseksi olisi välttämätöntä tutkia, mitä merkitsevät entisaikain kirjoissa esiintyvät viittaukset taivaankappaleihin ja taivaihin, sekä selvittää niiden suhde tähän aineelliseen maailmaan ja niiden vaikutus siihen. Jokainen sydän on täynnään ihmetystä niin hämmentävän aiheen edessä ja jokainen mieli ymmällään sen arvoituksen takia. Yksin Jumala voi sen merkityksen luodata. Oppineiden, jotka ovat tämän maapallon eliniän useiksi tuhansiksi vuosiksi määritelleet, ei ole pitkään jatkuneiden tutkimustensa aikana onnistunut muiden kiertotähtien lukumäärää tahi ikää ratkaista. Ajattele myös, miten monin tavoin näiden ihmisten esittämät teoriat eroavatkaan toisistaan. Tiedä, että jokaisella kiintotähdellä on omat kiertotähtensä ja jokaisella kiertotähdellä omat luontokappaleensa, joiden määrää yksikään ihminen ei voi lukea.

Oi sinä, joka olet kiinnittänyt katseesi Minun kasvoihini! Tänä päivänä on kirkkauden päivänkoitto ilmaissut sädeloistonsa, ja korkeimman ääni kuuluttaa kutsunsa. Aiemmin Me olemme lausunut nämä sanat: ”Tänä päivänä ei yhdenkään ihmisen sovi epäillä Herraansa. Jokaisen, joka on kuullut Jumalan kutsun, Hänen julistamanansa, joka on kirkkauden päivänkoitto, tulee nousta ja kuuluttaa: 'Tässä Minä olen, tässä Minä olen, oi kaikkien nimien Herra; tässä Minä olen, tässä Minä olen, oi taivaitten Luoja! Todistan, että Sinun ilmoituksesi kautta Jumalan kirjaan kätketyt asiat ovat paljastuneet ja että täyttynyt ^{sivu 182} on kaikki, minkä sanansaattajasi ovat pyhiin kirjoituksiin merkinneet.' ”

83

Ajattele järjen kykyä, jolla Jumala on ihmisen olemuksen varustanut. Tutki itseäsi ja huomaa, miten liikkeesi ja liikkumattomuutesi, tahtosi ja tarkoituksesi, näkösi ja kuulosi, hajuaistisi ja puhekykysi sekä kaikki ruumiisi aisteihin tahi henkisiin kykyihisi liittyvä tai ne ylittävä, ovat kaikki tästä samasta kyvystä lähteneet ja siltä olemassaolonsa saaneet. Niin läheisesti ne siihen liittyvät, että jos sen yhteys ihmisruumiiseen silmänräpäykseksikään katkeaisi, joka ainut näistä aisteista lakkaisi heti tehtäväänsä suorittamasta ja menettäisi kykynsä osoittaa merkkejä toiminnastansa. On epäämättömän selvää ja ilmeistä, että kukin edellämainituista välikappaleista on ollut ja on kunnollisesti toimiakseen vastakin oleva riippuvainen tästä järjen kyvystä, jota on pidettävä merkkinä Hänen ilmaisemisestansa, joka on kaikkien korkein Herra. Sen ilmaantuessa ovat kaikki nämä nimet ja ominaisuudet paljastuneet, ja sen toiminnan keskeytyessä ne kaikki tuhoutuvat ja häviävät.

Olisi täysin virheellistä väittää, että tämä kyky on samaa kuin näkökyky, koska näkökyky on siitä syntynyt ja toimii sen varassa. Samoin olisi joutavaa väittää, että tämä kyky voidaan samastaa kuuloaistiin, koska kuuloaisti saa juuri tältä kyvyltä tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemansa voimavarat.

^{sivu 183}Vastaava suhde sitoo tämän kyvyn kaikkeen, mikä ihmistemppelissä on saanut osakseen nämä nimet ja ominaisuudet. Nämä moninaiset nimet ja paljastetut ominaisuudet ovat syntyneet tämän Jumalan merkin vaikutuksesta. Mittaamattoman korkealla on tämä merkki sisimmältä olemukseltansa ja todellisuudeltansa kaikkien sellaisten nimien ja ominaisuuksien yläpuolella. Ei, vaan sen kirkkauden rinnalla kaikki muu on täydelliseen olemattomuuteen katoava ja unhottuva.

Vaikka sinä tästä hetkestä aina loppuun asti, jolla ei ole loppua, ja koko sen yhteisen älyn ja ymmärryksen avulla, jonka suurimmat mielet ovat menneisyydessä saavuttaneet tai tulevat vastaisuudessa saavuttamaan, tätä jumalallisesti säädettyä ja vaikeasti määriteltävää todellisuutta, tätä ikiolevan, kaikkein kirkkaimman Jumalan ilmaisemisen merkkiä pohtisit, sinä kuitenkaan et onnistuisi sen arvoitusta käsittämään etkä sen ansioita arvostamaan. Tajuttuasi kykenemättömyytesi riittävästi ymmärtää tuota sisimmässäsi oleksivaa todellisuutta olet auliisti myöntävä sellaisten pyrkimysten hyödyttömyyden, joihin sinä tahi joku muu luoduista saattaisitte antautua päästäksenne perille elävän Jumalan, katoamattoman kirkkauden päiväntähden, ikuisten päivien Ikiaikaisen arvoituksesta. Tämän avuttomuuden tunnustaminen, johon kypsä mietiskely on jokaisen mielen lopulta johdattava, on sinänsä inhimillisen ymmärryksen korkein saavutus ja ihmisen kehityksen lakipiste.

84

^{sivu 184}Pidä ainoana tosi Jumalana Häntä, joka on kaikista luoduista erillään ja mittaamattomasti niiden yläpuolella. Koko maailmankaikkeus kuvastaa Hänen kirkkauttansa, Hän itse taas on luoduistansa riippumaton ja niille saavuttamaton. Tämä on jumalallisen ykseyden todellinen merkitys. Hän, joka on ikuinen totuus, on se ainut voima, joka kiistattomasti vallitsee olevaisuuden maailmaa ja jonka kuva heijastuu koko luomakunnan kuvastimessa. Kaikki olemassaolo on Hänestä riippuvaista, ja Hänestä saavat kaikki ravintonsa. Tätä tarkoitetaan jumalallisella ykseydellä, tämä on sen perusperiaate.

Jotkut ovat joutavien kuvittelujensa harhaannuttamina pitäneet kaikkia luotuja Jumalan vertaisina ja kaltaisina ja kuvitelleet itse olevansa Hänen ykseytensä ilmauksia. Kautta Hänen, joka on ainoa tosi Jumala! Sellaiset ihmiset ovat olleet ja tulevat vastakin olemaan sokean jäljittelyn uhreja, ja heidät on niihin luettava, jotka ovat kaventaneet ja rajoittaneet käsitystä Jumalasta.

Se todella uskoo jumalalliseen ykseyteen, joka – kaukana siitä, että sekoittaisi kaksinaisuuden ykseyteen – ei anna minkäänlaisen moninaisuuskäsitteen hämärtää ajatustansa Jumalan ainoudesta, ja joka pitää jumalolentoa sinä, joka omimman olemuksensa perusteella on kaikkien määrällisten rajoitusten yläpuolella.

Jumalan ykseyteen uskomisen ydin on siinä, että pidetään yhtenä ja samana toisaalta Häntä, joka on Jumalan ilmaisija, ja toisaalta Häntä, joka on näkymätön, ^{sivu 185} saavuttamaton, tuntematon ydinolemus. Tämä tarkoittaa, että kaikkea, mikä ensiksi mainittuun liittyy, kaikkia Hänen tekojansa ja toimiansa, kaikkea, mitä Hän kieltää taikka käskee, olisi kaikilta puoliltaan ja kaikissa oloissa ja täysin varauksettomasti pidettävä itse Jumalan tahtoa vastaavana. Tämä on korkein asema, mihin Jumalan ykseyteen uskova voi milloinkaan toivoa kohoavansa. Siunattu on se ihminen, joka saavuttaa tämän aseman, ja kuuluu niihin, jotka ovat uskossansa horjumattomat.

85

Oi palvelijani! Teidän tulee virvoittaa ja elävöittää sielujanne niillä armollisilla suosionosoituksilla, jotka tänä jumalallisena, tänä sieluja sykähdyttävänä kevätaikana päällenne vuodatetaan. Hänen suuren kirkkautensa päiväntähti on valaissut teitä loistollansa, ja Hänen rajattoman armonsa pilvet ovat suojanneet teidät siimekseensä. Kuinka ylevä palkkio odottaakaan sitä, joka ei ole itseltään tätä suurta armolahjaa evännyt eikä ole ollut sokea rakastetuimpansa kauneudelle Hänen tässä uudessa asussansa ilmestyttyään.

Sano: Oi ihmiset! Jumalan lyhty loistaa; varokaa, etteivät tottelemattomuutenne tuimat tuulet sammuta sen valoa. Nyt on aika nousta ylistämään Herraa, teidän Jumalaanne. Älkää tavoitelko ruumiillista mukavuutta vaan pitäkää sydämenne puhtaana ja tahrattomana. Paholainen on väijyksissä valmiina teidät pauloihinsa kietomaan. Vyöttäytykää sen kavalia ^{sivu 186} juonia vastaan ja ainoan tosi Jumalan nimen valon johdattamina vapautukaa teitä ympäröivästä pimeydestä. Keskittäkää ajatuksenne rakastetuimpaan älkääkä omaan itseenne.

Sano: Oi te, jotka olette eksyneet ja harhaan joutuneet. Jumalallinen sanansaattaja, joka ei puhu muuta kuin totuuden, on julistanut teille rakastetuimman tulosta. Katsokaa, Hän on nyt tullut. Miksi te olette alakuloisia ja masentuneita? Miksi yhä olette toivottomia, kun tuo puhdas ja salattu on verhotonna ilmaantunut keskuuteenne? Hän, joka on sekä alku että loppu, Hän, joka on sekä liike että liikkumattomuus, on nyt silmin nähtävänä edessänne. Katsokaa, kuinka tänä päivänä alku on kuvastuneena lopussa, kuinka liike on syntynyt liikkumattomuudesta. Tämä liike on kehittynyt niiden mahtavien voimien vaikutuksesta, jotka Kaikkivaltiaan sanat ovat vapauttaneet kaikkeen luomakuntaan. Se, jonka sen eläväksi tekevä voima on virvoittanut, huomaa vastustamattomasti kulkevansa kohti rakastetun kartanoa; ja joka sen on itseltään evännyt, on auttamattomaan epätoivoon vaipuva. Se on tosiaan viisas, jota ei maailma eikä mikään siinä oleva ole estänyt tuntemasta tämän päivän valoa ja joka ei salli joutavan puheen johdattaa itseään pois vanhurskauden polulta. Se on todella kuin kuollut, joka ei tämän ilmoituksen ihmeellisessä sarastuksessa ole sen sieluja sykähdyttävään henkäykseen herännyt. Se on todellakin vanki, joka ei ole tuntenut ylintä vapahtajaa, vaan on omien halujensa ^{sivu 187} kahleisiin antanut sitoa sielunsa, epätoivoisen ja avuttoman.

Oi palvelijani! Ken tästä lähteestä on maistanut, on saavuttanut iankaikkisen elämän ja ken siitä on kieltäytynyt juomasta, on verrattavissa kuolleihin. Sano: Oi te vääryyden tekijät! Ahneus on estänyt teitä korvinne kuulemasta Hänen suloista ääntänsä, joka on kaiken tyydyttäjä. Peskää se sydämistänne, jotta Hänen jumalallinen salaisuutensa voitaisiin teille paljastaa. Nähkää Hänet selvänä ja häikäisevänä kuin aurinko kaikessa kirkkaudessansa.

Sano: Oi te, jotka olette vailla ymmärrystä. Teitä ahdistaa ankara koettelemus, joka yhtäkkisesti on teidät tavoittava. Havahtukaa, jotta se kenties kulkisi ohitsenne eikä teille vahinkoa tuottaisi. Tunnustakaa Herran, teidän Jumalanne nimen ylevä luonne – Hänen, joka suuressa kirkkaudessansa on tullut teidän luoksenne. Hän totisesti on kaikkitietävä, kaiken omistava, ylhäisin suojelija.

86

Ja nyt kysymykseesi siitä, pysyvätkö ihmissielut ruumiista erkaannuttuaan tietoisina toinen toisestansa. Tiedä, että Bahán kansan sielut, jotka ovat karmosiininpunaiseen arkkiin astuneet ja sinne asettuneet, tulevat toinen toisensa kanssaystävyydessä seurustelemaan ja ajatuksia vaihtamaan ja olemaan niin läheisesti yhteen liitetyt elämässänsä, toiveissansa, tavoitteissansa ja pyrkimyksissänsä, että he ovat aivan kuin yksi sielu. He totisesti ^{sivu 188} ovat niitä, jotka ovat tietäväisiä ja tarkkanäköisiä ja ovat saaneet ymmärrystä. Näin on säätänyt Hän, joka on kaikkitietävä, kaikkiviisas.

Bahán kansasta, Jumalan arkin asukkaista, tuntee joka ainoa toinen toisensa tilan ja aseman, ja kaikki he ovat lujasti ystävyyden ja toveruuden sitein yhteen liitetyt. Tämän tilan täytyy kuitenkin määräytyä heidän uskonsa ja käyttäytymisensä mukaan. Ne, jotka ovat samaa astetta ja asemaa, ovat täysin tietoiset toinen toisensa kyvyistä, luonteesta, saavutuksista ja ansioista. Ne, jotka ovat alempaa astetta, eivät kuitenkaan täydellisesti kykene käsittämään itseään ylempänä olevien asemaa tahi arvioimaan heidän ansioitansa. Jokainen on saava osansa Herraltasi. Siunattu on se ihminen, joka on kääntänyt kasvonsa Jumalan puoleen ja horjumatta vaeltanut Hänen rakkaudessansa, kunnes hänen sielunsa on liitänyt Jumalan, kaikkein korkeimman Herran, kaikkein voimallisimman, aina anteeksi antavan, kaikkein armahtavaisimman tykö.

Uskottomien sielut tulevat kuitenkin – ja tästä Minä todistan – viimeistä kertaa henkäistessään tietämään sen hyvän, minkä ne ovat menettäneet, ja tulevat vaikeroimaan tilaansa ja nöyrtymään Jumalan edessä. Näin ne tekevät vielä senkin jälkeen, kun heidän sielunsa on eronnut heidän ruumiistansa.

On selvää ja ilmeistä, että ruumiillisen kuolemansa jälkeen kaikki ihmiset joutuvat punnitsemaan tekojensa arvon ja tajuamaan kaiken, minkä heidän kätensä ovat aikaan saaneet. Vannon jumalallisen ^{sivu 189} voiman taivaanrannasta säteilevän päiväntähden kautta! Ne, jotka ovat ainoan tosi Jumalan seuraajia, tulevat tästä elämästä erkanemisensa hetkellä kokemaan sellaista iloa ja riemua, että sitä olisi mahdotonta kuvata, kun taas ne, jotka erheessä elävät, valtaa sellainen pelko ja vavistus ja täyttää sellainen tyrmistys, ettei sitä mikään voi ylittää. Hyvin on sen, joka on nauttinut uskon jaloa ja turmeltumatonta viiniä Hänen armollisen suopeutensa ja moninaisten lahjojensa kautta, joka on kaikkien uskojen Herra. – –

Tämä on päivä, jona Jumalan rakastettujen tulisi kääntää katseensa Hänen ilmaisijansa puoleen ja kiinnittää se kaikkeen, mitä ikänään tuo ilmaisija katsoo hyväksi ilmoittaa. Jotkut entisaikain perimätiedoista ovat vailla minkäänlaista perustaa, kun taas niihin käsityksiin, joita menneet sukupolvet ovat elätelleet ja kirjoihinsa tallettaneet, ovat suurelta osin turmeltuneista taipumuksista syntyneet halut vaikuttaneet. Sinä näet, miten valtaosa nykyisin ihmisten keskuudessa vallalla olevista Jumalan sanojen selityksistä ja tulkinnoista on täysin vailla totuutta. Joissakin tapauksissa niiden valheellisuus on paljastunut, kun hämärtävät verhot on reväisty rikki. Itsekin he ovat tunnustaneet, etteivät ole kyenneet Jumalan ainoankaan sanan merkitystä käsittämään.

Tarkoituksemme on osoittaa, että jos Jumalan rakastetut pyhittäisivät sydämensä ja korvansa aiemmin lausutuista turhanaikaisista puheista sekä kääntäisivät sisimmän sielunsa Hänen puoleensa, joka on Hänen ilmoituksensa päivänkoitto, sekä kaiken sen ^{sivu 190} puoleen, minkä Hän on ilmaissut, olisi sellainen käyttäytyminen Jumalalle erittäin otollista. – –

Ylistä Hänen nimeänsä ja ole niitä, jotka ovat kiitollisia. Esitä tervehdykseni Minun rakkailleni, jotka Jumala on valinnut rakkautensa kohteeksi ja joita Hän on auttanut saavuttamaan päämääränsä. Kaikki kunnia olkoon Jumalalle, kaikkien maailmoiden Herralle.

87

Ja nyt kysymykseesi: ”Mistä johtuu, ettei löydy minkäänlaisia muistiinmerkintöjä profeetoista, jotka olivat ennen Aadamia, ihmiskunnan isää, tahi kuninkaista, jotka elivät noiden profeettojen aikoina?” Tiedä, ettei heitä koskevien lähteiden puuttuminen suinkaan todista, etteivät he todella olisi olleet olemassa. Sen, ettei heitä koskevia muistiinmerkintöjä nyt ole käytettävissä, olisi käsitettävä johtuvan heidän suunnattomasta ajallisesta etäisyydestänsä sekä niistä valtavista muutoksista, joita maa on sitten heidän päiviensä kokenut.

Sitä paitsi sellaiset kirjoitusmuodot ja -tavat, jotka nyt ovat vallalla ihmisten keskuudessa, olivat tuntemattomat ennen Aadamia eläneille sukupolville. Olipa olemassa sellainenkin aika, jolloin ihmiset eivät lainkaan tunteneet kirjoitustaitoa, vaan olivat omaksuneet järjestelmän, joka täydellisesti erosi nykyisin käytössä olevasta. Tämän asian lähempi tarkastelu edellyttäisi perusteellisen selonteon laatimista.

^{sivu 191}Ajattele, miten suuria muutoksia on tapahtunut sitten Aadamin aikojen. Ne moninaiset ja laajalti tunnetut kielet, joita kansat nykyään puhuvat, olivat alkuaan tuntemattomia, samoin kuin olivat tuntemattomia ne erilaiset säännöt ja tavat, jotka ovat nykyisin vallitsevina kansojen keskuudessa. Tuon ajan ihmiset puhuivat nykyisistä kielistä poikkeavaa kieltä. Kielten moninaisuus on peräisin myöhemmältä ajalta, maasta, joka tunnetaan nimellä Baabel. Se sai nimen Baabel, koska sana merkitsee 'paikkaa, jossa kielten sekoitus sai alkunsa'⁵⁸.

Sittemmin syyria sai merkittävän aseman olemassa olevien kielten joukossa. Varhaisempien aikojen pyhät kirjoitukset ilmoitettiin tällä kielellä. Myöhemmin ilmaantui Aabraham, Jumalan ystävä, joka vuodatti jumalallisen ilmoituksen valoa maailmaan. Kieli, jota Hän puhui Jordanvirran ylittäessään, tultiin tuntemaan hepreana ('ibrání), mikä merkitsee 'ylityksen kieltä'. Tuolloin Jumalan kirjat ilmoitettiin tällä kielellä, ja vasta huomattavan ajan kuluttua tuli arabiasta ilmoituksen kieli. – –

Huomaa siis, kuinka lukuisat ja kauaskantoiset ovat olleet muutokset kielessä, puheessa ja kirjoituksessa sitten Aadamin aikojen. Kuinka paljon merkittävämpiä niiden onkaan täytynyt olla ennen Hänen aikaansa!

Meidän tarkoituksemme nämä sanat ilmaistessamme on osoittaa, että ainoa tosi Jumala on kaikkein ^{sivu 192} ylhäisimmässä ja ylimaallisessa asemassansa aina ollut ja on ikuisesti oleva kaiken muun kuin oman kiitoksensa ja käsityksensä yläpuolella. Hänen luomakuntansa on aina ollut olemassa, ja ammoisista ajoista asti on Hänen jumalallisen kirkkautensa ilmaisijoita ja ikuisen pyhyyden päivänkoittoja lähetetty alas maailmaan ja valtuutettu ihmiskuntaa ainoan tosi Jumalan luokse kutsumaan. Se, että joidenkin nimet ovat unhottuneet ja heidän elämäänsä koskevat tiedot kadonneet, on käsitettävä maailmaa kohdanneista häiriöistä ja muutoksista johtuvaksi.

Joissakin kirjoissa mainitaan vedenpaisumus, joka toi tuhon kaikelle maan päällä olleelle, niin historiallisille tiedoille kuin muullekin. Lisäksi on sattunut useita mullistuksia, jotka ovat hävittäneet monien tapahtumien jäljet. Sitä paitsi säilyneissä historiallisissa kirjoituksissa on eroavuuksia, ja kullakin maailman kansalla on oma selityksensä maapallon iästä ja historiasta. Jotkut voivat seurata historiaansa aina kahdeksan tuhatta vuotta taaksepäin, toiset jopa kaksitoista tuhatta vuotta. Jokaiselle Jukin kirjan lukeneelle on selvää ja ilmeistä, miten suuresti eri kirjojen selostukset ovat toisistaan eronneet.

Suokoon Jumala, että sinä käännät silmäsi kohti kaikkein ylhäisintä ilmoitusta ja täydellisesti hylkäät nämä ristiriitaiset kertomukset ja perimätiedot.

88

^{sivu 193}Totisesti tietäkää, että oikeudenmukaisuuden sisin olemus ja alkulähde saavat kumpikin ilmennyksensä Hänen asettamissaan säädöksissä, joka on Jumalan itseyden ilmaisija ihmisten keskuudessa, jos lienette niitä, jotka tämän totuuden käsittävät. Hänessä totisesti olennoituu oikeudenmukaisuuden korkein, erehtymätön esikuva koko luomakunnalle. Vaikka Hänen lakinsa olisi sellainen, että se saattaisi kauhun valtaan kaikkien taivaissa ja maan päällä olevien sydämet, tuo laki kuitenkin olisi eittämättömän oikeudenmukainen. Sitä pelkoa ja levottomuutta, jonka tämän lain ilmaiseminen ihmissydämissä synnyttää, tulisi todellakin verrata äitinsä maidosta vieroitettavan imeväisen itkuun, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät. Jos ihmiset oivaltaisivat Jumalan ilmoituksen perustarkoituksen, he varmasti luopuisivat peloistansa ja sydän kiitollisuutta tulvillaan sanomattomasti riemuitsisivat.

89

Tiedä varmasti, että niin kuin sinä lujasti uskot Jumalan sanan kestävän ikuisesti, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, on sinun samoin epäröimättä uskottava, ettei sen merkitystä voida milloinkaan tyhjiin ammentaa. Ne, jotka ovat sen nimettyjä tulkitsijoita, ne, joiden sydämet ovat sen salaisuuksien talletuspaikkoja, ovat kuitenkin ainoat, jotka kykenevät sen monitahoisen viisauden käsittämään. Se, jota pyhiä kirjoituksia lukiessaan houkuttaa poimia niistä oman mielensä mukaan ^{sivu 194} sellaista, minkä nojalla hän voi kiistää Jumalan edustajan arvovallan ihmisten keskuudessa, on todella kuin kuollut, vaikka hän näennäisesti saattaakin kulkea ja keskustella lähimmäistensä kanssa sekä heidän seurassaan nauttia heidän ruokaansa ja juomaansa.

Kunpa vain maailma voisi uskoa Minua! Jos ihmiskunnalle paljastettaisiin kaikki, mikä on kätkettynä Bahán sydämeen ja minkä Herra, Hänen Jumalansa, kaikkien nimien Herra, on Hänelle opettanut, joutuisi joka ainut ihminen maan päällä tyrmistyksen valtaan.

Kuinka suuri onkaan niiden totuuksien joukko, joita ei koskaan voida sanoiksi pukea! Kuinka valtaisa niiden tosiasiain määrä, joita mikään ilmaus ei voi riittävästi kuvata, joiden merkitystä ei milloinkaan voida selvittää ja joihin ei epäsuorimminkaan voida viitata! Kuinka monilukuiset ovatkaan ne totuudet, joiden on jäätävä lausumatta, kunnes säädetty hetki on koittanut! Aivan niin kuin on sanottu: ”Ei kaikkea, minkä joku ihminen tietää, voida antaa julki, eikä kaikkea, minkä hän voi julki antaa, voida pitää oikea-aikaisena, eikä jokaisen oikea-aikaisen lausuman voida katsoa vastaavan kuulijoidensa vastaanottokykyä.”

Joitakin näistä totuuksista voidaan antaa julki vain siinä määrin, kuin Meidän tietämyksemme valon astiat ja kätketyn armomme saajat kykenevät niitä ottamaan vastaan. Me pyydämme hartaasti, että Jumala sinua voimallansa vahvistaisi ja auttaisi sinua tuntemaan ^{sivu 195} Hänet, joka on kaiken tiedon lähde, jotta voisit irrottautua kaikesta ihmisten oppineisuudesta, sillä ”mitäpä ihmistä hyödyttäisi tavoitella oppineisuutta hänen jo löydettyään Hänet, joka on kaiken tietämyksen kohde?” Tartu tiedon juureen ja Häneen, joka on sen alkulähde, voidaksesi olla riippumaton kaikista, jotka väittävät ihmisten oppineisuuteen hyvin perehtyneensä, mutta joiden väitettä ei yksikään selvä todiste eikä minkään valaisevan kirjan todistus voi tukea.

90

Mitä ikinä on taivaissa ja mitä ikinä on maan päällä, on suoranainen todistus Jumalan nimien ja ominaisuuksien ilmaisemisesta siinä, sillä jokainen atomi kätkee sisäänsä merkit, jotka kaunopuheisesti todistavat tuon ylhäisimmän valon ilmaisemisesta. Minusta näyttää, että ilman tuon ilmaisemisen voimaa ei ainuttakaan olentoa voisi olla olemassa. Miten kirkkaat ovatkaan ne tiedon auringot, jotka loistavat yhdessä atomissa, ja miten aavat ne viisauden valtameret, jotka hyrskyävät yhdessä pisarassa. Mitä ylimmässä mitassa on tämä totta ihmisestä, joka luoduista ainoana on verhottu sellaisten lahjojen viittaan ja valittu sellaisen aseman kunniaan. Sillä hänessä ovat piilevästi ilmaistuina kaikki Jumalan nimet ja ominaisuudet niin korkea-asteisina, ettei sitä ainutkaan toinen luotu olento ole ylittänyt eikä voittanut. Kaikki nämä nimet ja ominaisuudet soveltuvat häneen. Niin kuin Hän on sanonut: ^{sivu 196} ”Ihminen on Minun arvoitukseni, ja Minä olen hänen arvoituksensa.”⁵⁹ Lukemattomat ovat ne säkeet, joita tästä syvällisestä ja ylevästä aiheesta on yhä uudelleen kaikissa taivaallisissa kirjoissa ja pyhissä kirjoituksissa ilmaistu. Kuten Hän on ilmoittanut: ”Me varmasti näytämme heille merkkimme sekä maailmassa että heissä itsessään.”⁶⁰ Ja Hän sanoo edelleen: ”Ja myös teissä itsessänne; ettekö siis tahdo nähdä Jumalan merkkejä?”⁶¹ Ja vielä Hän ilmoittaa: ”Älkää olko niin kuin ne, jotka unhottavat Jumalan ja jotka Hän sen tähden on saattanut heidän oman itsensä unhottamaan.”⁶² Tässä yhteydessä Hän, joka on ikuinen kuningas – olkoot kaikkien salaperäisessä pyhätössä asuvien sielut uhrina Hänelle – on sanonut: ”Se on tuntenut Jumalan, joka on oman itsensä tuntenut.”⁶³

– – Sen nojalla, mitä on sanottu, on selvää ja ilmeistä, että kaikki oliot sisimmässä todellisuudessansa todistavat Jumalan nimien ja ominaisuuksien ilmenemisestä olemuksessansa. Kykyjensä mukaisesti kukin osoittaa ja ilmentää Jumalan tietoa. Niin mahtava on tämä ilmaiseminen, että se on sulkenut piiriinsä kaiken näkyvän ja näkymättömän. Näin on Hän ilmoittanut: ”Onko millään paitsi Sinulla sellaista ilmoituksen voimaa, jota Sinä et omaisi, niin että se ^{sivu 197} olisi Sinut voinut ilmaista? Sokea on silmä, joka ei Sinua havaitse.”⁶⁴ Samoin on ikuinen kuningas lausunut: ”Mitään en ole havainnut havaitsematta Jumalaa siinä, Jumalaa sen edessä ja Jumalaa sen jäljessä.”⁶⁵ Myös Kumaylin perimätiedossa on kirjoitettu: ”Katso, ikuisuuden aamusta on loistanut valo, ja näe, sen aallot ovat tunkeutuneet kaikkien ihmisten sisimpään todellisuuteen.” Ihminen, kaikista luoduista jaloin ja oivallisin, voittaa ne kaikki tämän ilmaisemisen voimassa ja on täydellisempi ilmaus sen kirkkaudesta. Ja kaikista ihmisistä kyvykkäimpiä, täydellisimpiä ja oivallisimpia ovat Totuuden Auringon ilmaisijat. Ei, vaan kaikki muut näitä ilmaisijoita lukuunottamatta elävät heidän tahtonsa toiminnasta ja liikkuvat ja ovat olemassa heidän armonsa vuodatuksesta.

91

Yksi tämän ilmoituksen totuudesta puhuvia todisteita on, että kunakin aikakautena ja kussakin uskontojärjestelmässä näkymättömän olemuksen tullessa ilmaisijansa henkilössä ilmaistuksi tältä profeettiuden auringolta ja jumalallisen johdatuksen kuulta etsivät valaistusta ja jumalallisen läsnäolon saavuttivat sielut, jotka olivat tuntemattomia ja täysin maallisista siteistä irrottautuneita. Tästä syystä kyseisen aikakauden jumaluusoppineet ^{sivu 198} ja varakkaat pilkkasivat ja halveksivat näitä ihmisiä. Niin kuin Hän on ilmoittanut niistä, jotka erhettyivät: ”Silloin sanoivat Hänen kansansa päämiehet, jotka eivät uskoneet: 'Näemme Sinussa vain ihmisen, itsemme kaltaisen, emmekä näe ketään, joka olisi Sinua seurannut, lukuun ottamatta joukostamme kaikkein halpa-arvoisimpia, jotka ovat vailla arvostelukykyä, emmekä näe teissä mitään meitä oivallisempaa: ei, me pidämme teitä valehtelijoina.' ”⁶⁶ He pilkkasivat noita pyhiä ilmaisijoita ja vastustivat heitä sanoen: ”Teitä ei ole seurannut kukaan paitsi kurjimmat keskuudestamme, ne, jotka eivät ole vähäisimmänkään huomion arvoiset.” Heidän tarkoituksensa oli osoittaa, ettei oppineista, varakkaista ja maineikkaista ainutkaan heihin uskonut. Tällä ja vastaavilla todisteilla he kokivat osoittaa valheelliseksi Hänet, joka puhuu vain totuuden.

Tässä loistavimmassa uskontojärjestelmässä, tässä mahtavimmassa yliherruudessa ovat kuitenkin monet valistuneet hengenmiehet, monet syvällisesti oppineet, monet kypsään viisauteen perehtyneet päässeet Hänen kartanoonsa, juoneet Hänen jumalallisen läsnäolonsa maljasta sekä saaneet kunnian nauttia hänen korkeinta suosiotansa. Rakastetun tähden he ovat luopuneet maailmasta ja kaikesta siinä olevasta. – –

Kaikkia heitä ohjasi jumalallisen ilmoituksen auringon valo, kaikki he tunnustivat ja hyväksyivät Hänen ^{sivu 199} totuutensa. Sellainen oli heidän uskonsa, että useimmat heistä luopuivat omaisuudestansa ja suvustansa ja tarttuivat kaikkein kirkkaimman mielisuosioon. He antoivat henkensä rakastetuimpansa edestä ja uhrasivat kaikkensa Hänen polullansa. Heidän povensa joutui vihollisen nuolten maalitauluksi, heidän päänsä uskottomien keihäitten koristeeksi. Ei ollut maata, joka ei olisi juonut näiden irrottautuneisuuden ruumiillistumien verta, eikä miekkaa, joka ei olisi heidän kaulaansa ruhjonut. Ainoastaan heidän tekonsa todistavat heidän sanojensa totuudesta. Eikö tämän päivän ihmisille riitä näiden pyhien sielujen todistus, jotka nousivat uhraamaan henkensä rakastettunsa edestä niin kunniakkaasti, että heidän uhrautuvaisuuttansa ihaili koko maailma? Eikö se ole riittävä todistus niiden uskottomuutta vastaan, jotka turhanaikaisuuksien takia pettivät uskonsa, jotka vaihtoivat kuolemattomuuden katoavaiseen, jotka suolaisten lähteitten vuoksi luopuivat jumalallisen läsnäolon Kawtharista ja jotka ainoana silmämääränänsä pitivät toisten omaisuuden riistämistä? Itsekin näet, miten he ovat kaikki askaroineet maailman turhuuksien parissa ja eksyneet kauas Hänestä, joka on kaikkein korkein Herra.

Ole vilpitön: Onko niiden todistus hyväksyttävä ja varteen otettava, joiden teot ovat heidän sanojensa mukaiset ja joiden ulkonainen käyttäytyminen vastaa heidän sisäistä elämäänsä? Mieli hämmästelee heidän tekojansa ja sielu ihastelee heidän lujuuttansa ja ruumiillista kestävyyttänsä. Vai onko hyväksyttävä ^{sivu 200} näiden uskottomien sielujen todistus, näiden, jotka huokuvat vain itsekkäiden pyyteitten henkeä ja jotka ovat turhien kuvitelmiensa kammioihin kahlehditut? Niin kuin pimeyden lepakot he eivät nosta päätänsä vuoteeltansa paitsi tavoitellakseen maailman katoavaa tavaraa eivätkä löydä yöllä lepoa paitsi ponnistellessaan surkean elämänsä päämäärien edistämiseksi. Itsekkäihin suunnitelmiinsa uppoutuneina he unhottavat jumalallisen säädöksen. Päiväsaikaan he koko sielustansa tavoittelevat maallisia etuja, ja yöllä heidän ainut askarensa on omien lihallisten halujensa tyydyttäminen. Minkä lain tahi mittapuun nojalla ihmiset voisivat oikeutetusti takertua tällaisten mitättömien sielujen esittämiin epäyksiin ja hyljeksiä niiden uskoa, jotka Jumalan mielisuosion tähden ovat luopuneet elämästänsä ja omaisuudestansa, maineestansa ja kuuluisuudestansa, arvostansa ja kunniastansa? – –

Miten rakastavasti ja antaumuksellisesti, miten riemukkaasti ja miten pyhän hurmioituneesti he uhrasivatkaan elämänsä kaikkein kirkkaimman polulla! Tämän totuudesta kaikki todistavat. Kuinka he siis voivat vähätellä tätä ilmoitusta? Onko yksikään aikakausi kokenut näin merkityksellisiä tapahtumia? Elleivät nämä kumppanit ole todellisia Jumalan etsijöitä, keitä sitten tällä nimellä voitaisiinkaan kutsua? Ovatko nämä kumppanit tavoitelleet valtaa tahi kunniaa? Ovatko he koskaan halanneet rikkauksia? Ovatko he toivoneet mitään muuta kuin Jumalan mielisuosiota? Jos nämä kumppanit kaikista ihmeellisistä ^{sivu 201} todistuksistansa ja ihmeteltävistä teoistansa huolimatta ovat valheellisia, kuka sitten onkaan arvollinen sanomaan totuuden tuntevansa? Vannon Jumalan kautta! Heidän tekonsa ovat riittävä todistus ja kumoamaton todiste kaikille maan kansoille, jos ihmiset vain sydämessänsä pohtisivat jumalallisen ilmoituksen salaisuuksia. ”Ja ne, jotka toimivat epäoikeudenmukaisesti, tulevat piankin tuntemaan, mikä osa heitä odottaa!”⁶⁷ – –

Ajattele näitä kiistattoman vilpittömiä marttyyreja, joiden todellisuudesta kirjan selvät sanat todistavat ja joista jokainen, kuten olet nähnyt, on uhrannut elämänsä, omaisuutensa, vaimonsa, lapsensa, kaikkensa ja kohonnut paratiisin ylhäisimpiin kammioihin. Onko oikein torjua näiden irrottautuneiden ja ylevien olentojen todistus tämän ainutlaatuisen ja loistavan ilmoituksen totuudesta ja hyväksyä ne syytökset, joita tätä säteilevää valoa vastaan ovat lausuneet nämä uskottomat, jotka kullan vuoksi ovat luopuneet uskostansa ja johtajuuden tähden kieltäneet Hänet, joka on koko ihmiskunnan ylin johtaja? Näin siitäkin huolimatta, että heidän luonteensa on nyt paljastunut kaikille ihmisille, jotka ovat heidät niiksi tunteneet, jotka eivät Jumalan pyhän uskon vuoksi suinkaan ole valmiit luovuttamaan rahtuakaan maallisesta vallastansa, saati sitten elämästänsä, omaisuudestansa ja vastaavasta.

92

^{sivu 202}Jumalan kirja on selkosellaan, ja Hänen sanansa kutsuu ihmiskuntaa Hänen tykönsä. Ei ole kuitenkaan löytynyt kuin kourallinen niitä, jotka ovat valmiit olemaan uskolliset Hänen asiallensa tahi antautumaan sen edistämisen välikappaleiksi. Nämä muutamat ovat saaneet nauttia sitä jumalallista eliksiiriä, joka yksin voi muuttaa maailman kuonan puhtaimmaksi kullaksi, ja heidät on valtuutettu antamaan pettämätöntä lääkettä, joka varmasti parantaa kaikki ihmislapsia vaivaavat sairaudet. Kukaan ei voi saada iankaikkista elämää, ellei hän ota vastaan tämän verrattoman, tämän ihmeellisen ja ylevän ilmoituksen totuutta.

Kuulkaa, oi Jumalan ystävät, Hänen ääntänsä, jolle maailma on vääryyttä tehnyt, ja pitäkää lujasti kiinni kaikesta, mikä ylentää Hänen asiaansa. Hän totisesti johdattaa suoralle tiellensä, kenet Hän haluaa. Tämä on ilmoitus, joka valaa voimaa heikkoihin ja kruunaa vauraudella puutteenalaiset.

Neuvotelkaatte keskenänne äärimmäisen ystävyyden ja täydellisen toveruuden hengessä ja pyhittäkää elämänne kallisarvoiset päivät maailman parantamiseen ja Hänen asiansa edistämiseen, joka on kaikkien ikiaikainen ja korkein Herra. Hän totisesti velvoittaa kaikkia ihmisiä siihen, mikä on oikein, ja kieltää kaiken, mikä heidän asemaansa alentaa.

93

^{sivu 203}Tiedä, että jokainen luotu on Jumalan ilmaisemisen merkki. Kykyjensä mukaisesti kukin on ja on aina oleva todistus Kaikkivaltiaasta. Koska Hän, kaikkein korkein Herra, on nimien ja ominaisuuksien valtakunnasta tahtonut ilmaista yliherruutensa, jokainen luotu on Jumalan tahdon vaikutuksesta tehty Hänen kirkkautensa merkiksi. Niin kaikkiallinen ja yleismaailmallinen on tämä ilmaiseminen, ettei koko maailmankaikkeudesta löydy mitään, mikä ei kuvastaisi Hänen loistettansa. Näin ollen läheisyys ja etäisyys menettävät täysin merkityksensä. – – Jos jumalallisen voiman käsi ottaisi kaikilta luoduilta pois tämän ylevän lahjan, koko maailmankaikkeus saisi autioksi ja tyhjäksi.

Huomaa, miten mittaamattoman korkealla kaikkien luotujen yläpuolella onkaan Herra, sinun Jumalasi! Näe Hänen yliherruutensa, Hänen valtiutensa, Hänen korkeimman voimansa majesteettius. Jos kaikki, minkä Hän – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – on luonut ja nimiensä ja ominaisuuksiensa ilmennyksiksi määrännyt, on saamansa armon voimasta yläpuolella kaiken läheisyyden ja etäisyyden, niin kuinka äärettömän paljon korkeammalla täytyykään olla tuon jumalallisen olemuksen, joka on kaiken olevaisuuteen kutsunut? – –

Mieti, mitä runoilija on kirjoittanut: ”Älä ihmettele, jos rakastetuimpani on lähempänä minua kuin oma itseni; pikemminkin ihmettele sitä, että minä tästä läheisyydestä huolimatta yhä saatan olla niin etäällä Hänestä.” – – Ajatellessaan Jumalan ilmoittamaa ^{sivu 204} säettä ”Me olemme lähempänä ihmistä kuin hänen valtasuonensa”⁶⁸ runoilija on tähän säkeeseen viitaten todennut, että vaikka rakastetuimpani ilmestyminen onkin niin täyttänyt olemukseni, että hän on lähempänä minua kuin oma valtasuoneni, minä olen siitäkin huolimatta, että olen vakuuttunut tämän todellisuudesta ja tuntenut oman asemani, yhä ylen etäällä hänestä. Tällä hän tarkoittaa, että hänen sydämensä, joka on kaikkein armahtavaisimman asuinsija ja Hänen ilmoituksensa loiston valtaistuin, on unhottanut Luojansa, pois poikennut Hänen polultansa, eristäytynyt Hänen kirkkaudestansa ja tahraantunut maallisten halujen liasta.

Tässä yhteydessä tulisi muistaa, että ainoa tosi Jumala on omassa olemuksessansa läheisyyden ja etäisyyden yläpuolella ja yltämättömissä. Hänen todellisuutensa ylittää tällaiset rajoitukset. Hänen suhteessansa luotuihinsa ei ole aste-eroja. Se, että toiset ovat lähellä ja toiset kaukana, johtuu ilmennyksistä itsestään.

Siitä, että sydän on valtaistuin, johon kaikkein armahtavaisimman Jumalan ilmoitus on keskittynyt, todistavat aiemmin ilmaisemamme pyhät lausumat. Niiden joukossa on tämäkin sanonta: ”Maa ja taivas eivät voi sisältää Minua. Mikä yksin voi Minut sisältää, on Minuun uskovan ja asialleni uskollisen sydän.”⁶⁹ Kuinka usein onkaan ihmissydän, joka on Jumalan ^{sivu 205} valon vastaanottaja ja kaikkein armahtavaisimman ilmoituksen tyyssija, harhaantunut Hänestä, joka on tuon valon alkulähde ja tuon ilmoituksen lähteensilmä? Sydämen oikullisuus vieroittaa sen Jumalasta ja tuomitsee sen kauas Hänestä. Kuitenkin ne sydämet, jotka ovat tietoiset Hänen läsnäolostansa, ovat häntä lähellä, ja niitä on pidettävä Hänen valtaistuimensa tykö vetäytyneinä.

Ajattele myös, miten usein ihminen unhottaakaan itsensä, kun taas Jumala kaikenkäsittävässä tietämyksessänsä on lakkaamatta tietoinen luodustansa ja herkeämättä vuodattaa hänelle kirkkautensa ilmiselvää loistetta. On siis ilmeistä, että näin ollen Jumala on lähempänä luotuansa kuin tämän oma itse. Näin Hän on todellakin ikuisesti oleva, sillä ainoa tosi Jumala tietää kaiken, havaitsee kaiken ja käsittää kaiken, kun taas kuolevainen ihminen on erhetykseen taipuvainen ja tietämätön itseensä kätketyistä arvoituksista. – –

Älköön kukaan kuvitelko, että väitteemme kaikkien luotujen olemisesta Jumalan ilmaisemisen merkkejä tarkoittaisi, että kaikki ihmiset – Jumala varjelkoon – olivatpa he hyviä taikka pahoja, vanhurskaita taikka uskottomia, olisivat Jumalan edessä yhdenvertaiset. Siihen ei myöskään sisälly ajatusta, että jumalallinen olento – kiitetty olkoon Hänen nimensä ja ylistetty Hänen kirkkautensa – olisi missään oloissa ihmisiin verrattavissa tai voisi millään tavoin luotuihinsa rinnastua. Tällaiseen erheeseen ovat syypäitä jotkut mielettömät, jotka kohottuaan ^{sivu 206} joutavien kuvittelujensa taivaihin ovat selittäneet jumalallisen ykseyden tarkoittavan sitä, että kaikki luodut ovat Jumalan merkkejä ja ettei heidän välillään niin muodoin ole minkäänlaista erotusta. Jotkut ovat menneet vieläkin pidemmälle väittäessään, että nämä merkit ovat Jumalan itsensä vertaiset ja kaltaiset. Armollinen Jumala! Hän on totisesti yksi ja jakamaton; yksi olemukseltansa, yksi ominaisuuksiltansa. Kaikki muu kuin Hän on kuin olemattomuutta joutuessaan vastatusten vaikkapa vain yhdenkin Hänen nimensä loistavan ilmennyksen kanssa, joka sekin on vain kalpea aavistus Hänen kirkkaudestansa – kuinka tyhjääkin tyhjempi siis kohdatessaan Hänen oman olemuksensa!

Minun nimeni, kaikkein armahtavaisimman, vanhurskauden kautta! Korkeimman kynä joutuu ankaran vavistuksen ja syvän järkytyksen valtaan näiden sanojen ilmaisemisen johdosta. Miten vähäinen ja merkityksetön onkaan nopeasti haihtuva pisara Jumalan rajattoman ja ikuisen valtameren aaltojen ja kuohujen rinnalla, ja miten äärettömän vähäpätöiseltä näyttääkään kaikki rajallinen ja katoavainen joutuessaan vastatusten Iäisen luomattoman ja sanoin kuvaamattoman kirkkauden kanssa. Me rukoilemme Jumalaa, kaikkivaltiasta, antamaan anteeksi niille, jotka elättelevät tällaisia uskomuksia ja lausuvat julki tällaisia sanoja. Sano: Oi ihmiset! Kuinka ohitse kiitävää kuvitelmaa voidaan verrata itseolevaan, ja kuinka Luojaa voidaan verrata luotuihinsa, jotka ovat vain kuin Hänen kynänsä kirjoitusta. Ei, ^{sivu 207} vaan Hänen kirjoituksensakin on yläpuolella kaikkien ja pyhitetty kaikilta luoduilta sekä mittaamattomasti niitä korkeammalla.

Ajattele lisäksi Jumalan ilmaisemisen merkkien suhdetta toisiinsa. Voidaanko aurinkoa, joka on vain yksi näistä merkeistä, pitää samanarvoisena pimeyden kanssa? Ainoa tosi Jumala on todistajani! Niin ei voi uskoa kenkään, ellei hän ole niitä, joiden sydän on näivettynyt ja silmät sumentuneet. Sano: Ajatelkaa omaa itseänne. Niin kyntenne kuin silmännekin ovat ruumiinne osia. Pidättekö niitä arvoltaan ja asemaltaan yhdenvertaisina? Jos vastaatte ”kyllä”, silloin sano: te olette todellakin syyttäneet petoksesta Herraa, minun Jumalaani, kaikkein loistavinta, sillä toista te leikkaatte, mutta toista vaalitte yhtä hellästi kuin omaa henkeänne.

Oman arvonsa ja asemansa rajojen ylittäminen ei ole missään tapauksessa sallittua. Jokainen arvo ja asema on säilytettävä ehdottoman loukkaamattomana. Tällä tarkoitetaan, että jokaista luotua tulisi tarkastella sille säädetyn aseman valossa.

Olisi kuitenkin muistettava, että Minun nimeni ”Kaikkiallisen” vuodatettua valonsa hohdetta maailmankaikkeuteen joka ainoalle luodulle on kiinteän säädöksen mukaisesti suotu kyky vaikuttaa tietyllä tavalla ja uskottu erityinen hyve. Ajattelepa myrkyn vaikutusta. Kuolettavaa kuin se onkin, sillä tietyissä oloissa on kyky vaikuttaa suotuisasti. Kaikkiin luotuihin vuodatettu voima on suoranaista seurausta tämän siunatuimman nimen ilmaisemisesta. Ylistetty ^{sivu 208} olkoon Hän, joka on kaikkien nimien ja ominaisuuksien Luoja! Heitä tuleen puu, joka on laho ja kuivettunut, ja käy vihannan ja tuuhean puun siimekseen ja nauti sen hedelmistä.

Tällaisia sopimattomia puheita ovat enimmiten esittäneet Jumalan ilmaisijoiden aikana eläneet ihmiset. Ilmoitetuissa kirjoissa ja pyhissä kirjoituksissa nämä on tarkoin muistiin merkitty.

Se todellakin uskoo Jumalan ykseyteen, joka tunnistaa jokaisessa luodussa merkin Hänen ilmaisemisestaan, joka on ikuinen totuus, eikä se, joka väittää, ettei luotua voida erottaa Luojasta.

Ajattele esimerkiksi Jumalan nimen ”Kasvattajan” valon ilmaisemista. Huomaa, kuinka todisteita tästä ilmaisemisesta on havaittavissa kaikessa ja kuinka kaikkien olentojen kehittyminen on sen varassa. Tätä kasvatusta on kahta lajia. Toinen on yleismaailmallista. Sen vaikutus ulottuu aivan kaikkeen ja pitää yllä kaikkea. Tästä syystä Jumala on omaksunut arvonimen ”Kaikkien maailmoiden herra”.⁷⁰ Toinen rajoittuu niihin, jotka ovat käyneet tämän nimen siimekseen ja hakeutuneet tämän mahtavimman ilmoituksen suojaan. Mutta ne, jotka eivät ole tähän suojaan hakeutuneet, ovat evänneet itseltään tämän etuuden ja ovat kyvyttömät hyötymään siitä henkisestä ravinnosta, jota tämän kaikkein korkeimman nimen taivaallisesta armosta on alas lähetetty. Miten syvä onkaan kuilu, jolla ne on toisistaan erotettu! Jos verhoa ^{sivu 209} kohotettaisiin ja täydessä loistossansa paljastettaisiin niiden asema, jotka ovat kokonaan kääntyneet Jumalan puoleen ja rakkaudesta Häneen luopuneet maailmasta, mykistyisi koko luomakunta. Ken todella uskoo Jumalan ykseyteen, on, kuten jo selitettiin, havaitseva niin uskovassa kuin uskottomassakin todisteet kumpaisenkin nimen ilmaisemisesta. Jos tämä ilmaiseminen raukeaisi, joutuisi kaikki tuhon omaksi.

Samoin ajattele Jumalan nimen ”Verrattoman” valon ilmaisemista. Katso, miten tämä valo on sulkenut piiriinsä koko luomakunnan, miten jokainen olento ilmaisee Hänen ykseytensä merkin, todistaa Hänen todellisuudestansa, joka on ikuinen totuus, ja julistaa Hänen yliherruuttansa, Hänen ykseyttänsä ja valtaansa. Tämä ilmaiseminen on osoitus Hänen armostansa, joka on kohdannut kaikkia luotuja. Ne kuitenkin, jotka ovat asettaneet muita jumalia Hänen rinnalleen, ovat tietämättömät tästä ilmaisemisesta ja ovat jääneet osattomiksi uskosta, jonka turvin he voisivat vetäytyä Hänen tykönsä ja Häneen liittyä. Katso, kuinka maan eri kansat ja sukukunnat todistavat Hänen ykseydestänsä ja tunnustavat Hänen ainoutensa. Ilman heidän sisimmässänsä olevaa Jumalan ykseyden merkkiä he eivät koskaan olisi tunnustaneet näiden sanojen totuutta: ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala”.⁷¹ Ja kuitenkin ajattele, miten surkeasti he ^{sivu 210} ovat erehtyneet ja pois poikenneet Hänen polultansa. Koska he eivät ole tunteneet ylhäisintä ilmaisijaa, heitä ei enää lueta niiden joukkoon, joita sopii pitää todella Jumalan ykseyteen uskovina.

Tätä jumalallisen olennon ilmaisemisen merkkiä niissä, jotka ovat asettaneet vertaisia Hänen rinnalleen, voidaan eräässä mielessä pitää heijastuksena valosta, joka uskollisia kirkastaa. Tämän voivat kuitenkin käsittää vain ne, joille on suotu ymmärryksen lahja. Niitä, jotka ovat todella tajunneet Jumalan ykseyden, tulisi pitää tämän nimen perusilmennyksinä. Juuri he ovat juoneet jumalallisen ykseyden viiniä maljasta, jonka Jumala on heille ojentanut, ja ovat kääntäneet kasvonsa Hänen puoleensa. Kuinka valtaisa onkaan välimatka, joka erottaa nämä pyhitetyt olennot niin etäälle Jumalasta eksyneistä! – –

Suokoon Jumala, että sinä voisit syvällisesti nähden havaita kaikessa merkin Hänen ilmaisemisestansa, joka on ikiaikainen kuningas, ja tajuta, miten äärettömän korkealla koko luomakunnan yläpuolella ja siitä pyhitettynä on tuo pyhin ja puhtain olento! Tämä on todellakin Jumalan ykseyteen ja ainouteen uskomisen alkujuuri ja ydin. ”Jumala oli yksin; ei ollut ketään Hänen rinnallaan.”⁷² Hän on nyt, mitä hän aina on ollut. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän, ainoa, verraton, kaikkivaltias, kaikkein ylevin, kaikkein ylhäisin.

94

^{sivu 211}Ja nyt kahden Jumalan olemassaoloa koskevaan viittaukseesi. Varo, varo, ettet vain johdu asettamaan muita jumalia Herran, sinun Jumalasi rinnalle. Hän on ja hamasta ikuisuudesta Hän on ollut yksi ja ainoa, vailla vertaa tahi kaltaista, ikuinen menneisyydessä, ikuinen tulevaisuudessa, riippumaton kaikesta, katoamaton, muuttumaton ja itseoleva. Ei Hän ole nimennyt itsellensä kumppania valtakuntaansa, ei neuvonantajaa itseään neuvomaan, ei ketään vertaisenaan olemaan eikä ketään kirkkaudestansa kilpailemaan. Tästä todistaa kaikkeuden joka ainoa atomi ja lisäksi korkeuksien valtakuntien asukkaat, jotka istuvat ylhäisimmillä istuimilla ja joiden nimiä muistetaan kirkkauden valtaistuimen edessä.

Todista sisimmässä sydämessäsi oikeaksi tämä vakuutus, jonka Jumala on itse ja itseänsä varten julistanut: ei ole muuta jumalaa kuin Hän, kaikki paitsi hän ovat luodut Hänen käskystänsä, muovatut Hänen suostumuksellansa, ovat Hänen lakinsa alaiset, kuin unhottuneet Hänen ykseytensä loistavien merkkien rinnalla ja kuin olemattomat joutuessaan kasvotusten Hänen ykseytensä mahtavien ilmestysten kanssa.

Halki ikuisuuden on Hän totisesti ollut yksi olemukseltansa yksi ominaisuuksiltansa, yksi toimiltansa. Kaikkinainen vertailu pätee vain Hänen luotuihinsa, ja kaikki yhteyskuvitelmat koskevat vain niitä, jotka Häntä palvelevat. Mittaamattoman korkealla Hänen luotujensa yläpuolella on Hänen olemuksensa. ^{sivu 212} Yksinään Hän vallitsee ylimaallisen majesteettiuden, korkeimman ja saavuttamattoman kirkkauden valtaistuimella. Milloinkaan eivät ihmissydänten linnut, miten korkealle ne kohonnevatkin, voi toivoa saavuttavansa Hänen tuntemattoman olemuksensa korkeuksia. Hän se on, joka on kutsunut olevaisuuteen koko luomakunnan ja käskyllänsä saattanut kaikki luodut ilmaantumaan. Tulisiko siis olentoa, joka on syntynyt Hänen kynänsä ilmoittaman ja Hänen tahtonsa sormen ohjaaman sanan voimasta, pitää Hänen vertaisenaan tai Hänen itsensä olennoitumana? Kaukana olkoon Hänen kirkkaudestansa, että ihmisen kynä tahi kieli edes vihjaten kuvailisi Hänen salaisuuttansa tai ihmissydän muodostaisi mielikuvia Hänen olemuksestansa. Kaikki paitsi Hän ovat köyhiä ja puutteenalaisia Hänen ovellansa, kaikki ovat voimattomia Hänen mahtinsa suuruuden edessä, kaikki ovat vain orjia Hänen valtakunnassansa. Hän on kyllin rikas ollakseen riippumaton kaikista luoduistansa.

Vallanalaisuuden sidettä, joka on palvojan ja palvotun, luodun ja Luojan välille solmittu, olisi sinällään pidettävä osoituksena Hänen armollisesta suosiostansa ihmisiä kohtaan eikä suinkaan merkkinä näiden mahdollisista ansioista. Tästä todistaa jokainen todellinen ja ymmärtäväinen uskova.

95

^{sivu 213}Tiedä, että sen mukaisesti, mitä Herrasi, kaikkien ihmisten Herra, on kirjassansa säätänyt, Hänen ihmiskunnalle suomansa antimet ovat olleet ja tulevat ikuisesti olemaan määrältänsä rajattomat. Ensimmäinen ja tärkein näistä Kaikkivaltiaan antimista ihmiselle on ymmärryksen lahja. Hänen tarkoituksensa tämän lahjan suodessaan ei ole ollut mikään muu kuin antaa luodullensa mahdollisuus tuntea ja tunnustaa ainoa tosi Jumala – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa. Tämä lahja antaa ihmiselle kyvyn nähdä totuus kaikessa, se ohjaa häntä oikeaan ja auttaa häntä löytämään luomakunnan salaisuudet. Seuraavalla sijalla on näkökyky, joka on tärkein väline ymmärryksen toiminnalle. Kuulon ja sydämen aistimuksia sekä muita vastaavia on samoin pidettävä lahjoina, jotka ihmisruumiille on annettu. Mittaamattoman korkealla on Kaikkivaltias, joka on nämä kyvyt luonut ja ihmisruumiissa ilmaissut.

Joka ainut näistä lahjoista on vääjäämätön todistus ainoan tosi Jumalan – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – majesteettiudesta, voimasta ja vallasta sekä kaikenkäsittävästä tietämyksestä. Ajattele tuntoaistia. Huomaa, miten se on levittäytynyt kaikkialle ihmisruumiiseen. Näkö ja kuulo ovat kumpikin sijoittuneet erityiseen keskukseen, kun taas tuntoaisti kattaa koko ihmisruumiin. Ylistetty olkoon Hänen voimansa, kiitetty Hänen yliherruutensa!

Nämä lahjat ovat synnynnäisinä ihmisessä itsessään. Lahja, joka on kaikkia muita lahjoja merkittävämpi, ^{sivu 214} luonteeltansa katoamaton ja itse Jumalaa koskeva, on jumalallisen ilmoituksen lahja. Jokainen Luojan ihmiselle suoma anti, olipa se aineellinen tahi henkinen, on tämän lahjan alainen. Perusolemukseltansa se on ja on myös aina oleva se manna, joka laskeutuu alas taivaasta. Se on Jumalan korkein todistus, Hänen totuutensa selvin merkki, Hänen kaikinpuolisen anteliaisuutensa osoitus, Hänen kaikenkattavan armonsa tunnus, Hänen rakastavan kaitsentansa ilmaus ja Hänen täydellisimmän laupeutensa vertauskuva. Se totisesti on päässyt osalliseksi tästä Jumalan korkeimmasta lahjasta, joka tänä päivänä on tuntenut Hänen ilmaisijansa.

Kanna kiitosta Herrallesi siitä, että Hän on sinulle näin suuren lahjan suonut. Korota äänesi ja sano: Kaikki ylistys olkoon Sinulle, oi Sinä jokaisen ymmärtäväisen sydämen kaivattu!

96

Korkeimman kynä kutsuu lakkaamatta, mutta kuinka vähän onkaan niitä, jotka ovat sen ääntä kuulleet. Nimien valtakunnan asukkaat ovat havitelleet maailman koreata asua kokonaan unhottaen, että jokainen, jolla on korvat kuulla ja silmät nähdä, on vaivatta huomaava, miten katoavat sen värit ovat.

Tänä päivänä liikehtii uusi elämä maailman kaikkien kansojen sisimmässä; kukaan ei kuitenkaan ole käsittänyt sen syytä eikä havainnut sen vaikutinta. Ajatelkaa lännen kansoja. Huomatkaa, miten ne tavoitellessaan ^{sivu 215} sitä, mikä on turhaa ja merkityksetöntä, ovat uhranneet ja edelleenkin uhraavat lukemattomia ihmishenkiä sen saavuttamiseen ja edistämiseen. Persian kansat taas, vaikka ovatkin saaneet ottaa vastaan tämän selkeän ja loistavan ilmoituksen, jonka ylevyyden ja maineen kirkkaus on ulottunut kaikkeen maailmaan, ovat lamaantuneet ja syvään horteeseen vaipuneet.

Oi ystävät! Älkää suhtautuko huolettomasti teille suotuihin hyveihin älkääkä vähätellen ylevään kohtaloonne. Älkää antako työnne raueta tyhjiin niiden turhanaikaisten kuvitelmien tähden, joita jotkut sydämet ovat sepitelleet. Te olette ymmärryksen taivaan tähdet, tuulenhenkäys, joka aamunkoissa heräjää, vienojuoksuiset virrat, joista kaikkien ihmisten elämän on riippuminen, Hänen pyhään kääröönsä piirretyt kirjaimet. Kilvoitelkaa siis äärimmäisen ykseyden ja toveruuden hengessä kyetäksenne toteuttamaan sitä, mikä on tämän Jumalan päivän arvoista. Totisesti sanon, että kiista ja eripura ja kaikki, mitä ihmismieli kammoaa, on täysin ihmisen asemalle arvotonta. Keskittäkää tarmonne Jumalan asian levittämiseen. Nouskoon sitä edistämään, ken on niin ylevän kutsumuksen arvoinen. Sen velvollisuus, joka ei tätä kykene tekemään, on nimittää tilalleen toinen julistamaan tätä ilmoitusta, jonka voima on saattanut mahtavimpienkin rakennelmien perustukset horjumaan, jokaisen vuoren tomuksi murentumaan ja joka sielun hämmästyksestä mykistymään. Jos tämän päivän suuruus täydellisesti paljastettaisiin, joka ainoa ^{sivu 216} ihminen hylkäisi tuhattuhatta elämää kaipuussansa vaikka vain hetken saada sen suuresta kirkkaudesta nauttia – miksei siis tätä maailmaa ja sen katoavaisia aarteita!

Noudattakaatte viisautta kaikissa toimissanne, ja hellittämättömästi siihen tarttukaatte. Suokoon Jumala, että te kaikki saisitte voimaa toteuttaa sitä, mikä on Hänen tahtonsa, ja että teitä armollisesti autettaisiin arvostamaan niille Hänen rakkaillensa suotua asemaa, jotka ovat nousseet Häntä palvelemaan ja ylistämään Hänen nimeänsä. Jumalan kirkkaus tulkoon heidän päälleen, ja kaiken taivaissa ja maan päällä olevan kirkkaus sekä kaikkein ylhäisimmän paratiisin, taivaiden taivaan asukasten kirkkaus.

97

Ajattele niitä epäilyjä, joita tämän maan asukasten sydämiin ovat kylväneet ne, jotka ovat Jumalan rinnalle muita jumalia asettaneet. ”Onko mitenkään mahdollista”, he kysyvät, ”kuparin muuttua kullaksi?” Sano: Herrani nimeen, kyllä se on mahdollista. Sen salaisuus on kuitenkin Meidän tietämyksemme kätköissä. Me ilmoitamme sen, kenelle Me tahdomme. Ken epäilee Meidän voimaamme, pyytäköön Herraa, Jumalaansa, hänelle tämän totuuden salaisuuden paljastamaan sekä hänet siitä vakuuttamaan. Se, että kupari voidaan muuttaa kullaksi, on sinänsä riittävä todistus siitä, että kulta vastaavasti voidaan muuttaa kupariksi, jos he lienevät niitä, jotka kykenevät ymmärtämään tämän ^{sivu 217} totuuden. Jokaista malmia on mahdollista niin käsitellä, että se saa minkä tahansa muun malmin tiheyden, rakenteen ja ominaisuudet. Tieto tästä on kätketyssä kirjassa Meidän tykönämme.

98

Oi uskonnon johtajat! Älkää punnitko Jumalan kirjaa niiden mittapuiden ja tieteitten mukaan, jotka ovat vallitsevina keskuudessanne, sillä kirja itse on ihmisten keskuuteen pantu virheetön vaaka. Tällä täydellisimmällä vaa'alla pitää punnittaman kaikki, mitä maailman kansat ja sukukunnat omistavat, ja sen punnusten mitta pitäisi sen omaa mittayksikköä käyttäen tarkistettaman, jospa sen vain tietäisitte.

Laupeuteni silmä itkee katkerasti teidän tähtenne, koska te ette ole tunteneet Häntä, jota olette kutsuneet päivin ja öin, aamuin ja illoin. Vaeltakaa, oi ihmiset, lumivalkein kasvoin ja säteilevin sydämin kohti siunattua, karmosiininpunaista paikkaa, josta Sadratu’l-Muntahá julistaa: ”Totisesti, ei ole muuta jumalaa kuin Minä, kaikkivaltainen suojelija, itseoleva.”

Oi te uskonnon johtajat! Ken teistä voi kilpailla kanssani näkemyksen ja sisäisen tiedon määrässä? Missä on se, joka rohkenee väittää itseään Minun vertaisekseni ilmaisuvoimassa ja viisaudessa. Ei, Herrani, kaikkein armahtavaisimman kautta! Kaikki on maan päältä katoava; mutta nämä ovat Herranne, kaikkivaltiaan, rakastetun, kasvot!

^{sivu 218}Me olemme säätänyt, oi ihmiset, että kaiken oppineisuuden korkein ja perimmäisin päämäärä on tuntea Hänet, joka on kaiken tiedon kohde. Katsokaa, kuinka te kuitenkin olette antaneet oppineisuuden verhon lailla erottaa itsenne Hänestä, joka on tämän valon päivänkoitto, jonka kautta kaikki kätketty on paljastettu. Jos te vain löytäisitte lähteen, josta tämän ilmaisun loistavuus kumpuaa, te hylkäisitte maailman kansat ja kaiken, minkä ne omistavat, ja vetäytyisitte tämän kirkkauden siunatuimman istuimen luo.

Sano: Tämä totisesti on taivas, jossa äitikirjaa säilytetään, voisittepa sen vain käsittää. Hän itse on saanut kallion huudahtamaan ja palavan pensaan ylentämään äänensä Pyhän maan ylle kohoavalla vuorella ja julistamaan: ”Valtakunta on Jumalan, kaikkien korkeimman Herran, kaikkivaltiaan, rakastavan!”

Me emme ole käynyt kouluja emmekä lukenut tutkielmianne. Kuunnelkaa tämän oppimattoman sanoja, joilla Hän teitä Jumalan, ikiolevan luo kutsuu. Tämä on teille parempi kaikkia maan kalleuksia, jos vain voisitte sen käsittää.

99

Ihmisten elävä usko Jumalaan sammuu joka maassa; mikään muu kuin Hänen tervehdyttävä lääkkeensä ei voi sitä virvoittaa. Jumalattomuuden syövyttävä vaikutus kalvaa ihmisyhteisön ytimiä; mikä muu kuin Hänen voimallisen ilmoituksensa eliksiiri voisi sen puhdistaa ja uudistaa? Onko, oi Hakím, ihmiskyvyin mahdollista saada ^{sivu 219} aikaan pienenpienten ja jaottomien ainehiukkasten rakenneosasissa niin täydellistä muuttumista, että tästä aineesta tulisi puhdasta kultaa? Niin pulmalliselta ja vaikealta kuin tämä näyttäneekin, Meille on annettu valta vieläkin vaativamman tehtävän suorittamiseen: saatanallisen väkevyyden muuttamiseen taivaalliseksi vahvuudeksi. Tällaiseen muutokseen kykenevä voima on tehokkaampi eliksiiriäkin. Vain Jumalan sana voi väittää näin suureen ja kauaskantoiseen muutokseen vaadittavan kyvyn omaavansa.

100

Jumalallisen valtaistuimen luota saapuvan jumalallisen airuen ääni julistaa: Oi te Minun rakastettuni! Älkää antako tämän maailman asiain tahrata ja liata Minun pyhän asuni helmaa älkääkä seuratko syntisten ja turmeltuneitten halujenne houkutuksia. Jumalallisen ilmoituksen päiväntähti, joka loistaa korkeimmassa kirkkaudessansa tämän vankilan taivaalta, on todistajani. Niiden, jotka ovat kääntäneet sydämensä Hänen puoleensa, joka on koko luomakunnan palvonnan kohde, täytyy tänä päivänä kohota ja pyhittyä kaiken luodun yläpuolelle, niin näkyvän kuin näkymättömänkin. Jos he nousevat opettamaan Minun asiaani, heidän on annettava Hänen, joka on rajoittamaton, innoittaa itseään hengellänsä, ja suuren päättäväisyyden vallassa heidän on tätä asiaa levitettävä laajalti maailmaan kokonaan Häneen keskitetyin mielin, kaikesta täysin vapain ja riippumattomin sydämin sekä maailmasta ja ^{sivu 220} sen turhuuksista pyhitetyin sieluin. Parhaaksi matkavarusteeksensa heidän tulee valita luottamus Jumalaan ja pukeutua Herransa, kaikkein ylevimmän, kaikkein loistavimman, rakkauteen. Jos he näin tekevät, ovat heidän sanansa vaikuttava heidän kuulijoihinsa.

Miten syvä, miten mittaamattoman syvä kuilu erottaakaan Meidät niistä, jotka tänä päivänä ovat syntisten himojensa vallassa ja ovat panneet toivonsa maailman asioihin ja sen katoavaan kunniaan! Monasti on kaikkein armahtavaisimman kartano ulkonaisesti ollut niin tämän maailman rikkauksista riisuttu, että Häntä lähellä elävät ovat kärsineet äärimmäistä puutetta. Heidän kärsimyksistänsä huolimatta kaikkein korkeimman kynä ei ole missään vaiheessa tahtonut viitata, ei edes verhotusti vihjata tätä maailmaa ja sen aarteita koskeviin asioihin. Ja jos Hänelle milloin jokin lahja tarjottiin, otettiin se vastaan osoituksena Hänen armostansa lahjan antajaa kohtaan. Jos Me milloin näkisimme hyväksi omaan käyttöömme varata kaikki maan aarteet, kellään ei olisi oikeutta epäillä arvovaltaamme eikä kiistää oikeuttamme. Olisi mahdotonta kuvitella mitään alhaisempaa tekoa kuin havitella ainoan tosi Jumalan nimessä ihmisten omistamia rikkauksia.

Sinun, samoin kuin ikuisen totuuden seuraajien, tulee kehottaa kaikkia ihmisiä siihen, mikä pyhittää heidät kaikesta kiintymyksestä maisiin asioihin ja niiden liasta heidät puhdistaa, jotta kaikkein kirkkaimman ^{sivu 221} asun sulotuoksu tuntuisi kaikissa niissä, jotka Häntä rakastavat.

Niiden, joilla on rikkauksia, on kuitenkin osoitettava mitä suurinta huomaavaisuutta köyhille, sillä suuri on Jumalan niille köyhille määräämä kunnia, jotka ovat hellittämättömän kärsivällisiä. Kautta elämäni! Ei mikään kunnia, paitsi minkä Jumala kenties katsoo hyväksi suoda, ole tämän kunnian veroinen. Suuri on niitä köyhiä odottava siunaus, jotka kestävät tyynesti ja salaavat kärsimyksensä, ja hyvin on niiden rikkaiden, jotka puutteenalaisille lahjoittavat rikkauksistansa ja pitävät näitä itseänsä suuremmassa arvossa.

Suokoon Jumala, että köyhät uurastaisivat ja ponnistelisivat ansaitakseen elantonsa. Tämä velvollisuus on tässä ylhäisimmässä ilmoituksessa määrätty jokaiselle ja luetaan Jumalan silmissä ansiokkaaksi teoksi. Sitä, joka tämän velvollisuuden täyttää, on näkymättömän apu varmasti tukeva. Armossansa Hän voi tehdä rikkaaksi, kenet tahansa Hän tahtoo. Hänellä totisesti on valta yli kaiken. – –

Kerro, oi 'Alí, Jumalan rakastetuille, että oikeudenmukaisuus on inhimillisistä hyveistä kaikkein olennaisin. Kaikkien asioiden arvioinnin pitää siihen ehdottomasti perustua. Mieti hetkinen niitä murheita ja kärsimyksiä, joita tämä vanki on joutunut kokemaan. Kaikki eloni päivät olen Minä ollut vihamiesteni armoilla ja joka päivä joutunut Jumalan rakkauden polulla kohtaamaan yhä uusia koettelemuksia. Kärsivällisesti olen kestänyt, kunnes Jumalan asian ^{sivu 222} maine levisi laajalti maailmaan. Jos joku nyt nousisi ja sydämensä sepittämien turhien kuvitelmien kuiskauksesta avoimesti taikka salaa yrittäisi kylvää eripuran siementä ihmisten keskuuteen – voitaisiinko sellaisen ihmisen sanoa toimineen oikeudenmukaisesti? Ei, Hänen kauttaan, jonka valta ulottuu yli kaiken! Kautta elämäni! Sydämeni vaikeroi ja silmäni itkevät katkerasti Jumalan asian tähden sekä niiden tähden, jotka eivät ymmärrä, mitä sanovat, ja kuvittelevat, mitä eivät voi käsittää.

Kaikkien ihmisten on tänä päivänä lujasti tartuttava kaikkein korkeimpaan nimeen ja vakiinnutettava koko ihmiskunnan ykseys. Paitsi Häntä ei ole paikkaa, mihin paeta, eikä suojaa, mihin hakeutua. Jos joku johtuisi lausumaan sanoja, jotka käännyttäisivät ihmiset pois Jumalan rajattoman valtameren rannoilta ja saisivat heidät kiinnittämään sydämensä muuhun kuin tähän loistavaan ja ilmiselvään olentoon, joka on omaksunut inhimillisten rajoitusten alaisen hahmon, niin olisi koko luomakunta sellaisen henkilön tuomitseva, olipa hän miten korkeassa asemassa tahansa, ihmiseksi, joka on evännyt itseltään kaikkein armahtavaisimman sulotuoksut.

Sano: Olkaa oikeudenmukaiset arvostelussanne, oi te sydämeltänne ymmärtäväiset! Siltä, joka on arvostelussansa väärämielinen, puuttuvat tyyten ne ominaisuudet, jotka ovat ihmisen asemalle tunnusomaiset. Hän, joka on ikuinen totuus, tietää tarkkaan, mitä ihmissydämet salaavat. Hänen pitkämielisyytensä on saanut Hänen luotunsa yltymään, sillä ennen ^{sivu 223} säädettyä hetkeä hän ei ole repäisevä rikki ainuttakaan verhoa. Hänen ylenmääräinen armonsa on hillinnyt Hänen vihansa vimmaa ja saattanut useimmat ihmiset kuvittelemaan, että ainoa tosi Jumala on tietämätön heidän salaisista teoistansa. Hänen kauttaan, joka on kaikkitietävä, kaiken tunteva! Täydellisen selvästi, tarkasti ja uskollisesti heijastaa Hänen tietonsa kuvastin kaikkien ihmisten tekoja. Sano: Ylistys olkoon Sinulle, oi Sinä heikkojen ja avuttomien syntien salaaja! Kiitetty olkoon Sinun nimesi, oi Sinä, joka annat anteeksi piittaamattomille, jotka Sinua vastaan rikkovat!

Me olemme kieltänyt ihmisiä seuraamasta sydämensä kuvitelmia, jotta he kykenisivät tuntemaan Hänet, joka on kaiken tiedon ylin lähde ja päämäärä, ja hyväksyisivät kaiken, minkä Hän näkee hyväksi ilmoittaa. Katso, kuinka he ovat kietoutuneet joutavien kuvittelujensa ja turhanaikaisten kuvitelmiensa verkkoon. Kautta elämäni! Itse he ovat joutuneet sydämensä aivoitusten uhreiksi, mutta eivät he sitä huomaa. Turhaa ja hyödytöntä on heidän huultensa puhe, mutta eivät he tätä ymmärrä.

Me rukoilemme Jumalaa, että Hän armollisesti soisi laupeuttansa kaikille ihmisille ja antaisi heille kyvyn tulla tuntemaan Hänet sekä itsensä. Kautta elämäni! Ken on tuntenut Hänet, on liitävä Hänen rakkautensa rajattomuudessa sekä vapautuva maailmasta ja kaikesta siinä olevasta. Ei mikään, mitä maa päällään kantaa, saa häntä suunnastansa poikkeamaan – kuinka siis ne, jotka turhanaikaisten kuvitelmiensa ^{sivu 224} kuiskauksesta puhuvat sitä, minkä Jumala on kieltänyt.

Sano: Tämä on se päivä, jona jokaisen korvan on tarkattava Hänen ääntänsä. Kuulkaatte tämän vääryyttä kärsineen kutsua ja ylistäkäätte ainoan tosi Jumalan nimeä, kaunistautukaatte Hänen muistelonsa koristein ja valaiskaatte sydämenne Hänen rakkautensa valolla. Tämä on avain, joka on aukaiseva ihmisten sydämet, kiillote, joka on kirkastava kaikkien olentojen sielut. Ken ei noudata sitä, mikä Jumalan tahdon sormesta on virrannut, elää ilmiselvässä erheessä. Sopuisuus ja käytöksen rehellisyys, pikemminkin kuin eripura ja kataluus, ovat todellisen uskon tunnusmerkkejä.

Ilmoita ihmisille, mitä Hän, joka puhuu totuuden ja on Jumalan uskottu sanansaattaja, on sinun käskenyt noudattaa. Kirkkauteni olkoon sinun kanssasi, oi sinä, joka huudat Minun nimeäni, jonka silmät ovat Minun kartanoni puoleen kääntyneet ja jonka kieli lausuu Herrasi, suopean kiitosta.

101

Jokaisen taivaallisen kirjan, ei vaan joka ainoan jumalallisesti ilmoitetun säkeen ilmaisemisen perimmäinen tarkoitus on suoda kaikille ihmisille vanhurskautta ja ymmärrystä, jotta rauha ja levollisuus vakiintuisivat lujasti heidän keskuuteensa. Kaikki, mikä valaa varmuutta ihmissydämiin, mikä ylentää heidän asemaansa ja lisää heidän tyytyväisyyttänsä, on otollista Jumalan silmissä. ^{sivu 225} Kuinka korkea onkaan asema, johon ihminen voi kohota, jos hän vain tahtoo täyttää ylevän kohtalonsa! Mihin alennuksen alhoihin hän voikaan aleta, syvyyksiin, joihin luoduista alhaisimmatkaan eivät koskaan ole vajonneet. Tarttukaatte, oi ystävät, tilaisuuteen, jonka tämä päivä teille tarjoaa, älkääkä riistäkö itseltänne Hänen armonsa runsaita vuodatuksia. Rukoilen Jumalaa, että Hän armossansa auttaisi teistä jokaista tänä siunattuna päivänä puhtaiden ja pyhien tekojen koristein kaunistautumaan. Totisesti Hän tekee, mitä ikinä Hän tahtoo.

102

Kuulkaa, oi ihmiset, mitä Minä totuudessa teille puhun. Ainoa tosi Jumala, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, on aina pitänyt ja tulee vastakin pitämään ihmissydämiä omana, vain itsellensä kuuluvana omaisuutenansa. Kaiken muun, on se sitten maasta tahi merestä, on se rikkautta tahi mainetta, Hän on antanut maailman kuninkaille ja hallitsijoille. Alusta asti, jolla ei ole alkua, on Hänen ilmaisijansa edellä kaikessa loistossansa hulmunnut viiri, joka julistaa sanoja: ”Hän tekee, mitä ikinä Hän tahtoo.”⁷³ Ihmiskunnan tarvitsee tänä aikana osoittaa kuuliaisuutta vallanhaltijoille ja tarttua uskollisesti viisauden köyteen. Ihmissuvun välittömälle suojelemiselle sekä turvan ja vakauden ylläpitämiselle välttämättömät keinot on uskottu ihmisyhteisön ^{sivu 226} johtajille, ja ne ovat heidän käsissänsä. Tämä on Jumalan tahto ja Hänen säädöksensä. – – Toivomme hartaasti, että joku maailman kuninkaista on Jumalan nimessä nouseva auttamaan tätä vääryyttä kärsinyttä ja sorrettua kansaa kohti loistavaa voittoa. Ikuisesti tullaan sellaista kuningasta ylistämään ja kunnioittamaan. Jumala on velvoittanut tämän kansan auttamaan jokaista, joka sitä auttaa, ja toimimaan hänen parhaaksensa sekä osoittamaan hänelle pysyvää uskollisuutta. Minun seuraajieni on kaikissa oloissa pyrittävä edistämään jokaisen hyvinvointia, joka nousee auttamaan voittoon Minun asiaani, ja aina osoitettava hänelle kiintymystänsä ja uskollisuuttansa. Onnellinen on se ihminen, joka kuulee ja noudattaa neuvoani. Voi sitä, joka ei toteuta Minun toivomustani.

103

Kielellänsä, joka puhuu totuuden, on Jumala kaikissa muistioissansa vahvistanut tosiksi nämä sanat: ”Minä olen Hän, joka kirkkauden Abhá-valtakunnassa asustaa.”

Jumalan vanhurskauden kautta! Tämän ylevän, tämän pyhän, tämän mahtavan ja ylimaallisen asemansa korkeuksista Hän näkee kaiken, kuulee kaiken ja julistaa tänä hetkenä: Siunattu olet sinä, oi Javád, koska olet yltänyt siihen, mihin yksikään ihminen ennen sinua ei ole yltänyt. Vannon Hänen kauttaan, joka on ikuinen totuus! Sinun ansiotasi iloitsevat ylhäisimmän paratiisin asukasten silmät. ^{sivu 227} Ihmiset kuitenkin ovat täysin piittaamattomia. Jos Me paljastamme sinun asemasi, ihmisten sydämet ahdistuisivat ankarasti ja heidän askelensa horjahtelisivat, pöyhkeyden ruumiillistumat mykistyisivät hämmästyksestä, lankeaisivat maahan ja tukkisivat piittaamattomuuden sormin korvansa välttyäkseen siten kuulemasta.

Älä murehdi niiden tähden, jotka ovat askaroineet tämän maailman asioissa eivätkä ole muistaneet Jumalaa, kaikkein korkeinta. Hänen kauttaan, joka on ikuinen totuus! Se päivä lähenee, jona Kaikkivaltiaan kiivas suuttumus on heidät yllättävä. Totisesti Hän on kaikkivoipa, kaiken voittava, kaikkein voimallisin. Hän on puhdistava maan heidän turmeluksensa loasta ja antava sen perinnöksi niille palvelijoistansa, jotka ovat Häntä lähellä.

Sano: Oi ihmiset! Täyttäköön tomu suunne ja sokaiskoon tuhka silmänne, koska olette niin mitättömästä hinnasta myyneet jumalallisen Joosefin. Voi kurjuutta, joka päällänne lepää, te, jotka olette etäälle eksyneet. Oletteko kuvitelleet sydämissänne, että teillä on valta kukistaa Hänet ja Hänen asiansa? Kaukana siitä! Tästä Hän itse, kaikkivoipa, kaikkein ylevin, kaikkein korkein, on todistajana.

Pian ovat Hänen kurituksensa tuimat tuulet teitä ruoskiva, ja helvetin tomu on teidät peittävä. Ne ihmiset, jotka maailman turhuutta ja koreutta koottuaan ovat ylimielisinä kääntyneet pois Jumalasta, ovat kadottaneet sekä tämän että tulevan maailman. Ennen pitkää Jumala on voiman kädellä riistävä heiltä ^{sivu 228} heidän omaisuutensa ja riisuva heidän päältään anteliaisuutensa viitan. Tämän he ovat pian omin silmin näkevä. Myös sinä olet siitä todistava.

Sano: Oi ihmiset! Älkää antako tämän elämän ja sen harhojen teitä pettää, sillä maailma ja kaikki siinä oleva ovat Hänen tahtonsa lujassa otteessa. Hän lahjoittaa suosiotansa, kenelle Hän tahtoo, ja epää sen, keneltä tahtoo. Hän tekee, minkä ikinä Hän hyväksi katsoo. Jos maailma olisi ollut minkään arvoinen Hänen silmissänsä, Hän ei varmasti milloinkaan olisi antanut sitä vihollistensa valtaan, ei edes sinapinsiemenen vertaa. Teidät Hän on kuitenkin saattanut sotkeutumaan sen hankkeisiin rangaistukseksi siitä, mitä kätenne ovat Hänen asiallensa aiheuttaneet. Tämän kurituksen te totisesti olette itse päällenne vetäneet, voisittepa sen vain tajuta. Riemuitsetteko te asioista, jotka Jumalan aivoituksen mukaan ovat alhaisia ja arvottomia, asioista, joilla Hän koettelee epäilevien sydämet.

104

Oi te maailman kansat! Totisesti tietäkää, että ennalta arvaamaton onnettomuus teitä uhkaa ja että ankara rangaistus teitä odottaa. Älkää luulko, että teot, joihin olette syyllistyneet, ovat pois Minun silmistäni pyyhityt. Kaikki teidän tekonne on Minun pyhä kynäni selkein kirjaimin krysoliittitauluihin kaivertanut.

105

^{sivu 229}Oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kaikkien korkein Herra, on tullut. Valtakunta on Jumalan, kaikkivaltaisen suojelijan, itseolevan. Älkää palvoko ketään muuta kuin Jumalaa ja sädehtivin sydämin kohottakaa kasvonne Herranne, kaikkein nimien Herra, puoleen. Tämä on ilmoitus, jolle ei mikään, minkä te omistatte, milloinkaan voi vetää vertaa, jospa sen vain tietäisitte.

Näemme teidän riemuitsevan siitä, mitä olette muille koonneet, ja eristäytyvän niistä maailmoista, joista vain Minun varjeltu muistioni voi kertoa. Kokoamanne aarteet ovat johdattaneet teidät kauas perimmäisestä tavoitteestanne. Tämä on teille täysin sopimatonta, voisittepa sen vain ymmärtää. Puhdistakaa sydämenne kaikista maallisista tahroista ja kiiruhtakaa valtakuntaan, joka kuuluu Herrallenne, maan ja taivaan Luojalle, joka saattoi maailman vapisemaan ja sen kaikki kansat vaikeroimaan niitä lukuun ottamatta, jotka ovat kaikesta luopuneet ja pysyneet uskollisina sille, minkä kätketty muistio on säätänyt.

Tänä päivänä Hän, joka puhui Jumalan kanssa, on päässyt Ikiaikaisen valkeuteen ja juonut jälleenyhtymisen puhtaita vesiä tästä maljasta, joka on saattanut meret paisumaan. Siinai kiertää ilmoituksen päivänkoittoa, ja valtakunnan korkeuksista kuullaan Jumalan hengen äänen julistavan: ”Herätkää, oi te maan kopeat, ja kiirehtäkää Hänen tykönsä.” Karmel on tänä päivänä ikävöivästi palvoen rientänyt pääsemään Hänen kartanoonsa, ja Siionin sydämestä kajahtaa ^{sivu 230} huuto: ”Lupaus on täytetty. Mikä oli Jumalan, kaikkein ylevimmän, kaikkivaltiaan, rakastetuimman pyhässä sanassa julistettu, on nyt ilmi saatettu.”

Oi maailman kuninkaat! Kaikkein ylhäisin laki on ilmoitettu tältä sijalta, tältä ylimaallisen kirkkauden näyttämöltä. Kaikki kätketty on saatettu päivänvaloon ylhäisimmän säätäjän tahdosta, Hänen, joka on julistanut viimeisen hetken koittaneen ja jonka voimasta kuu on halaistu ja jokainen kumoamaton käsky tulkittu.

Te olette vain vasalleja, oi maailman kuninkaat! Hän, joka on kuningasten kuningas, on ilmestynyt ihanimpaan kirkkauteensa verhoutuneena ja kutsuu teitä tykönsä. Hän on hädässä auttaja, itseoleva. Varokaa, ettei ylpeys estä teitä tuntemasta ilmoituksen alkulähdettä eivätkä tämän maailman asiat verhon lailla erota teitä Hänestä, joka on taivaan Luoja. Nouskaa palvelemaan Häntä, joka on kaikkein kansojen kaivattu ja on yhden sanansa voimalla luonut teidät ja määrännyt teidät iäti olemaan yliherruutensa vertauskuvia.

Jumalan vanhurskauden kautta! Me emme suinkaan tahdo anastaa teiltä valtakuntianne. Meidän tehtävämme on valloittaa ja saada omaksemme ihmisten sydämet. Niihin Bahán katse on kiintynyt. Tästä todistaa nimien valtakunta, voisittepa sen vain käsittää. Ken seuraa Herraansa, luopuu maailmasta ja kaikesta siinä olevasta. Kuinka paljon enemmästä täytyykään siis irrottautua Hänen, joka on näin ylhäisessä asemassa! Hyljätkää palatsinne ja rientäkäätte etsimään ^{sivu 231} pääsyä Hänen valtakuntaansa. Tämä on totisesti oleva teidän parhaaksenne niin tässä kuin tulevassakin maailmassa. Tästä todistaa korkeuksien valtakunnan Herra, jospa te sen vain tietäisitte.

Kuinka suuri siunaus odottaakaan kuningasta, joka nousee auttamaan Minun asiaani Minun valtakunnassani ja irrottautuu kaikesta paitsi Minusta! Sellainen kuningas luetaan karmosiininpunaisen arkin asukkaisiin – arkin, jonka Jumala on Bahán kansalle valmistanut. Kaikkien tulee ylistää tuon kuninkaan nimeä, kunnioittaa hänen asemaansa ja auttaa häntä aukaisemaan kaupungit Minun nimeni, kaikkien näkyvien ja näkymättömien valtakuntien asukasten kaikkivaltaisen suojelijan nimen avaimella. Sellainen kuningas on koko ihmiskunnan silmäterä, loistava koriste luomakunnan otsalla, siunausten lähde koko maailmalle. Uhratkaa, oi Bahán kansa, koko omaisuutenne, vieläpä koko elämänne häntä auttaaksenne.

106

Kaikkitietävän lääkärin sormi on ihmiskunnan valtimolla. Hän toteaa sairauden ja määrää erehtymättömässä viisaudessansa parannuksen. Joka aikakaudella on oma ongelmansa ja jokaisella sielulla erityinen pyrkimyksensä. Maailman tämän päivän vaivoihinsa tarvitsema parannus ei mitenkään voi olla sama, jota jokin myöhäisempi aikakausi kenties tarvitsee. Osoittakaa herpaantumatonta kiinnostusta oman aikanne ongelmiin ja keskittykää ^{sivu 232} neuvottelemaan sen välttämättömistä tarpeista ja vaatimuksista.

Voimme helposti huomata, miten koko ihmissuku on suurten ja arvaamattomien ahdistusten saartamana. Näemme sen riutuvan sairasvuoteellansa, tuskissansa ja toivotonna. Ne, jotka ovat omahyväisyytensä huumassa, ovat tunkeutuneet ihmiskunnan ja erehtymättömän jumalallisen lääkärin välille. Katsokaa, miten he ovat juoniensa verkkoon kietoneet kaikki ihmiset, itsensä mukaan lukien. He eivät löydä sairauden syytä eivätkä tiedä siihen parannusta. He ovat luulleet suoraa vääräksi ja kuvitelleet ystäväänsä viholliseksi.

Kallistakaa korvanne tämän vangin suloiselle sävelmälle. Nouskaa ja korottakaa äänenne, jotta ne, jotka ovat sikeässä unessa, saataisiin havahtumaan. Sano: Oi te, jotka olette kuin kuolleet! Jumalallisen anteliaisuuden käsi tarjoaa teille elämän vettä. Kiirehtäkää juomaan kylläksenne. Ken tänä päivänä uudesti syntyy, ei ole milloinkaan kuoleva; ken kuolleena pysyy, ei ole milloinkaan elävä.

107

Teidän Herranne, kaikkein armahtavaisin, vaalii sydämessänsä toivoa nähdä koko ihmissuku yhtenä sieluna ja yhtenä ruumiina. Rientäkää voittamaan oma osanne Jumalan armosta ja laupeudesta tänä päivänä, joka saattaa varjoonsa kaikki muut luodut päivät. Miten suuri autuus odottaakaan ihmistä, joka hylkää kaikkensa ^{sivu 233} kaipuusta saada omaksensa, mikä Jumalan on. Sellainen ihminen, näin Me todistamme, on Jumalan siunattuja.

108

Me olemme asettanut teille määräajan, oi kansat! Jos ette säädetyllä hetkellä saa käännytyksi Jumalan puoleen, Hän totisesti on tarttuva teihin kiivaasti ja antava ankarien koettelemusten teitä joka taholta ahdistaa. Kuinka kova onkaan kuritus, jolla Herranne on teitä kurittava!

109

Oi Kamál! Niitä korkeuksia, joihin ihminen Jumalan armollisimman suosion avulla voi tänä päivänä kohota, ei hänen katseellensa vielä ole paljastettu. Olevaisuuden maailma ei koskaan ole ollut eikä vieläkään ole kypsä niiden paljastamiseen. Se päivä kuitenkin lähenee, jona niin suuren suosion mahdollisuudet tullaan Hänen käskystänsä ihmisille ilmaisemaan. Vaikka kansakunnat voimallansa varustautuisivat Häntä vastustamaan, vaikka maan kuninkaat liittoutuisivat Hänen asiaansa kukistamaan, on Hänen mahtinsa voima kestävä horjumatta. Hän totisesti puhuu totuuden ja kutsuu koko ihmiskuntaa Hänen tiellensä, joka on verraton, kaikkitietävä.

Kaikki ihmiset on luotu viemään eteenpäin alati edistyvää sivistystä. Kaikkivaltias on todistajani: Ei ole ihmisen aseman mukaista käyttäytyä kuin metsän ^{sivu 234} pedot. Hänen arvollensa sopivia hyveitä ovat pitkämielisyys ja armahtavaisuus, armeliaisuus ja laupeus maan kaikkia kansoja ja sukukuntia kohtaan. Sano: Oi ystävät! Juokaa kylläksenne tästä kristallinkirkkaasta vuosta, jonka Hän, joka on nimien Herra, taivaallisen armonsa voimasta vuodattaa. Suokaa toistenkin Minun nimessäni sen vesistä nauttia, jotta ihmisten johtajat kaikissa maissa voisivat täydellisesti käsittää, mitä varten ikuinen totuus on ilmaistu ja mistä syystä heidät itsensä on luotu.

110

Korkein olento sanoo: Oi te ihmislapset! Perustarkoitus, joka elähdyttää Jumalan uskoa ja Hänen uskontoansa, on suojata ihmissuvun etuja, edistää sen ykseyttä sekä vaalia rakkauden ja toveruuden henkeä ihmisten keskuudessa. Älkää siis antako tämän uskon muuttua eripuran ja riitojen lähteeksi. Tämä on suora tie, kiinteä ja vankkumaton perusta. Mitä ikinä tälle perustalle pystytetään, sen lujuutta eivät maailman muutokset ja vaihtelut voi milloinkaan vähentää eikä lukemattomien vuosisatojen kiertokulku sen rakennetta horjuttaa. Me toivomme, että maailman uskonnolliset johtajat ja sen hallitsijat yhteisvoimin nousisivat uudistamaan tätä ajanjaksoa sekä korjaamaan sen kohtaloita. Ajan tarpeita harkittuaan he neuvotelkoot keskenään ja innokkaan ja perusteellisen pohdinnan jälkeen antakoot sairaalle ja kovia kokeneelle maailmalle sen tarvitsemaa hoitoa. – – Vallanhaltijat ^{sivu 235} ovat velvolliset noudattamaan kohtuutta kaikessa. Sillä kaikki, mikä ylittää kohtuuden rajat, lakkaa vaikuttamasta suotuisasti. Ajatelkaapa sellaisia asioita kuin vapaus ja sivistys. Miten suopeasti ymmärtäväiset ihmiset niihin suhtautunevatkin, niillä kuitenkin äärimmäisyyteen vietyinä on vahingollinen vaikutus ihmisiin. – – Suokoon Jumala, että hallitsijainsa sekä viisaittensa ja oppineittensa jalojen ponnistusten avulla maailman kansat saataisiin tajuamaan oma parhaansa. Kuinka kauan on ihmiskunta takertuva tottelemattomuuteensa? Kuinka kauan on vääryys jatkuva? Kuinka kauan saavatkaan sekasorto ja hämminki vallita ihmisten keskuudessa? Kuinka kauan saa eripura kuohuttaa yhteiskuntaa? Mutta voi! Toivottomuuden tuulet puhaltavat joka taholta, ja päivä päivältä lisääntyvät ihmissukua repivät ja ahdistavat riidat. Uhkaavien mullistusten ja sekasorron merkit voidaan jo nyt havaita, sillä vallitseva järjestys vaikuttaa surkean vajavaiselta. Rukoilen Jumalaa, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, että Hän armollisesti havahduttaisi maailman kansat, sallisi niiden pyrkimysten koitua niiden parhaaksi ja auttaisi niitä tekemään sitä, mikä on niiden aseman arvoista.

111

Oi maailman kamppailevat kansat ja sukukunnat! Kääntäkää kasvonne ykseyttä kohden ja suokaa sen valon kirkkauden luoda teille loistettansa. Kokoontukaa yhteen ja päättäkää Jumalan itsensä tähden kitkeä pois kaikki, mikä synnyttää ^{sivu 236} kiistoja keskuudessanne. Silloin on maailman suuren valonlähteen kirkkaus täyttävä kaiken maan ja sen asukkaat tuleva yhden kaupungin kansalaisiksi ja yhden ja saman valtaistuimen haltijoiksi. Elämänsä varhaisista vuosista asti tämä vääryyttä kärsinyt on vain tätä toivetta vaalinut, ja vastakin Hän on vain sitä vaaliva. Ei voi olla minkäänlaista epäilystä siitä, että maailman kansat, kuuluvatpa ne mihin rotuun tai uskontoon tahansa, saavat innoituksensa samasta taivaallisesta lähteestä ja ovat saman Jumalan alamaisia. Erot niissä määräyksissä, joiden alaisuudessa ne elävät, olisi nähtävä noiden määräysten ilmaisemisen ajankohdan erilaisista tarpeista ja vaatimuksista johtuviksi. Muutamaa ihmisten turmeltuneisuuden tuomaa määräystä lukuunottamatta ne ovat kaikki Jumalan säätämiä ja Hänen tahtonsa ja tarkoituksensa heijastumia. Nouskaa ja uskon voimalla varustautuneina murskatkaa turhanaikaisten kuvitelmienne jumalat, nuo keskuudessanne esiintyvän eripuran kylväjät. Pitäkää kiinni siitä, mikä teitä yhdistää ja lähentää. Tämä totisesti on ylevin sana, jonka äitikirja on teille alas lähettänyt ja ilmoittanut. Tästä todistaa ylevyyden kieli kirkkautensa tyyssijoilta.

112

Katsokaa sekasortoa, joka monen vuoden ajan on maailmaa koetellut, ja levottomuutta, joka sen kansat on vallannut. Joko sodat ovat sitä repineet tahi äkilliset ja ennalta arvaamattomat onnettomuudet sitä piinanneet. Vaikka ^{sivu 237} maailma on täynnä kurjuutta ja epätoivoa, ainutkaan ihminen ei kuitenkaan ole pysähtynyt pohtimaan, mikä tämän syynä tahi aiheena voisi olla. Milloin vain tosi neuvonantaja lausui kehotuksen sanan, niin katso, he kaikki tuomitsivat Hänet villitsijänä ja hylkäsivät Hänen vaateensa. Miten hämmentävää, miten häkellyttävää tällainen menettely onkaan! Ei löydy kahta ihmistä, joiden voitaisiin sanoa olevan sekä ulkonaisesti että sisäisesti ykseydessä. Eripuran ja kaunan merkit ovat havaittavissa joka taholla, vaikka kaikki ovat luodut sopuun ja yhteisymmärrykseen. Korkein olento sanoo: Oi te suuresti rakastetut! Ykseyden pyhättö on pystytetty; älkää siis pitäkö toinen toistanne muukalaisina. Te olette yhden puun hedelmiä ja yhden oksan lehtiä. Me vaalimme toivoa, että oikeudenmukaisuuden valo loistaisi maailmalle ja puhdistaisi sen sortovallasta. Jos maailman kuninkaat ja hallitsijat, Jumalan voiman vertauskuvat – ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa – nousisivat ja päättäisivät omistautua kaikelle, mikä edistää koko ihmiskunnan korkeimpia etuja, oikeudenmukaisuuden valta varmasti vakiintuisi ihmislasten keskuuteen, ja sen valon kirkkaus täyttäisi kaiken maan. Korkein olento sanoo: Maailman vakauden ja järjestyksen rakennelma on pystytetty palkkion ja rangaistuksen kaksoispylväiden varaan, ja niihin se on vastakin tukeutuva. – – Toisessa yhteydessä Hän on kirjoittanut: Varokaa, oi maailman hallitsijoiden joukko! Ei ole maan päällä voimaa, joka voittoisuudessansa olisi oikeudenmukaisuuden ja viisauden ^{sivu 238} voiman veroinen. – – Siunattu on se kuningas, joka kulkee viisauden viiri edessään hulmuten ja oikeudenmukaisuuden pataljoonat taakseen koottuina. Hän totisesti on rauhan otsaa ja turvallisuuden kasvoja kaunistava koristus. Ei voi olla minkäänlaista epäilystä siitä, että maan kasvot muuttuisivat kokonaan, jos oikeudenmukaisuuden päiväntähti, jonka sortovallan pilvet ovat pimentäneet, vuodattaisi valonsa ihmisten ylle.

113

Kuvitteletko sinä, oi sháhin ministeri, joka olet kaupungissa⁷⁴, että Jumalan asian lopullinen kohtalo on Minun kädessäni? Luuletko, että Minun vangitsemiseni, tai kärsittäväkseni langetettu häpeä, tai edes kuolemani ja täydellinen tuhoutumiseni voisivat sen suuntaa muuttaa? Viheliäistä on se, mitä sinä olet sydämessäsi kuvitellut! Olet todellakin niitä, jotka seuraavat sydämensä sepittämiä turhia kuvitelmia. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Voimallinen on Hän ilmaisemaan asiansa ja ylentämään todistuksensa sekä täyttämään tahtonsa, olipa se mikä tahansa, ja korottamaan sen niin korkeaan asemaan, etteivät sinun kätesi eivätkä niiden kädet, jotka ovat Hänestä pois kääntyneet, voi milloinkaan siihen koskea tahi sitä vahingoittaa.

^{sivu 239}Uskotko, että sinulla on valta kumota Hänen tahtonsa, estää Häntä toteuttamasta tuomiotansa tai pidättää Häntä käyttämästä yliherruuttansa? Luuletko, että mikään taivaissa tahi maan päällä voi vastustaa Hänen uskoansa? Ei, kautta Hänen, joka on ikuinen totuus! Mikään koko luomakunnassa ei voi tehdä tyhjäksi Hänen tarkoitustansa. Heitä siis pois se tyhjä harha, jota seuraat, sillä milloinkaan ei tyhjä harha voi täyttää totuuden sijaa. Ole niitä, jotka ovat katuneet vilpittömästi ja palanneet Jumalan tykö, Jumalan, joka on sinut luonut, sinua ravinnut ja sinusta ministerin uskoasi tunnustavien keskuuteen tehnyt.

Tiedä lisäksi, että Hän on se, joka oman käskynsä voimasta on luonut kaiken, mikä on taivaissa, ja kaiken, mikä on maan päällä. Kuinka siis voisikaan sellainen, joka on Hänen käskystänsä luotu, päästä Hänestä voitolle? Korkealla teidän kuvitelmienne yläpuolella on Jumala, oi te vihankaunan ihmiset! Jos tämä asia on Jumalasta, ei ainutkaan ihminen voi sitä vastustaa; jos se ei Jumalasta ole, ovat joukossanne olevat jumaluusoppineet sekä ne, jotka seuraavat turmeltuneita halujansa, samoin kuin ne, jotka ovat Häntä vastaan kapinoineet, varmasti kyllin lukuisat sen kukistamaan.

Etkö ole kuullut, mitä eräs faraon sukua oleva mies, joka oli uskova, muinoin lausui, ja minkä Jumala kertoi apostolillensa, jonka Hän on valinnut ylitse kaikkien ihmisten ja jolle on uskonut sanomansa ja jonka on tehnyt armonsa lähteeksi kaikille, jotka maan päällä asustavat? Hän sanoi, ja Hän totisesti ^{sivu 240} puhuu totuuden: ”Surmaatteko miehen sen tähden, että hän sanoo: Jumala on minun Herrani, kun hän jo on tullut luoksenne mukanaan todisteet tehtävästänsä? Ja jos hän onkin valehtelija, niin lankeaa hänen valheensa hänen itsensä päälle, mutta jos hän on totuudellinen, niin ainakin jokin siitä, millä hän teitä uhkaa, on teidät kohtaava.”⁷⁵ Tämän on Jumala rakastetullensa erehtymättömässä kirjassansa ilmoittanut.

Ja kuitenkaan te ette ole ottaneet korviinne Hänen käskyänsä, ette ole välittäneet Hänen laistansa ettekä piitanneet Hänen neuvostansa, jotka ovat Hänen kirjaansa merkityt, vaan olette olleet niitä, jotka ovat kauas Hänestä eksyneet. Kuinka monet ovatkaan ne, jotka joka vuosi, joka kuukausi on teidän tähtenne surmattu! Kuinka moninaiset ne vääryydet, joihin te olette syyllistyneet – vääryydet, joiden kaltaisia luomakunnan silmä ei ole ennen nähnyt eikä ainutkaan aikakirja muistiin merkinnyt! Kuinka monet ovatkaan ne lapset ja imeväiset, jotka teidän julmuutenne tähden ovat orvoiksi joutuneet, kuinka monet ne isät, jotka ovat poikansa menettäneet, oi te vääryyden tekijät? Kuinka monasti onkaan sisar riutunut veljeänsä murehtien ja vaimo vaikeroinut miestänsä ja ainutta elättäjäänsä?

Kasvamistaan kasvoi teidän vääryytenne, kunnes te viimein surmasitte Hänet, joka ei milloinkaan ole kääntänyt silmiänsä pois Jumalan, kaikkein ylevimmän, kaikkein korkeimman kasvoista. Olisittepa ^{sivu 241} edes surmanneet Hänet, niin kuin ihmisten keskuudessa on tapana toinen ihminen surmata! Mutta te surmasitte Hänet sellaisissa oloissa, ettei kukaan ole kuunaan nähnyt vastaavaa. Taivaat itkivät katkerasti Hänen tähtensä ja Jumalaa lähellä olevat sielut vaikeroivat Hänen kärsimystänsä. Eikö Hän ollut profeettanne ikivanhan huoneen vesa? Eikö Hänen maineensa apostolin suoraan polveutuvana jälkeläisenä ollut kantautunut keskuuteenne? Miksi siis teitte Hänelle, mitä yksikään ihminen ei ole toiselle tehnyt, miten kauas menneisyyteen katsonettekin? Kautta Jumalan! Milloinkaan ei luomakunnan silmä ole nähnyt mitään teidän kaltaistanne! Te surmaatte profeettanne huoneen vesan ja riemuitsette ja pidätte iloa kunniasijoillanne! Te kiroatte niitä, jotka olivat ennen teitä ja syyllistyivät siihen, mihin itse olette syyllistyneet, ettekä te lainkaan käsitä omien rikkomustenne kauheutta!

Ole vilpitön arvostelussasi! Toimivatko ne, jotka te kiroatte, joiden päälle te turmiota manaatte, toimivatko he toisin kuin te itse? Eivätkö he surmanneet profeettansa jälkeläistä, niin kuin te olette oman profeettanne jälkeläisen surmanneet? Eikö oma menettelynne vastaa heidän menettelyänsä? Miksi siis väitätte heistä eroavanne, oi te, jotka kylvätte eripuraa ihmisten keskuuteen?

Ja kun te riistitte Hänen henkensä, nousi muuan Hänen seuraajistansa kostamaan Hänen kuolemansa. Kukaan ei häntä tuntenut, eikä hänen laatimaansa suunnitelmaa kukaan huomannut. Lopulta hän teki ^{sivu 242} sen, mikä oli ennalta säädetty. Niinpä teidän ei pidä syyttämän ketään paitsi itseänne niistä teoista, joita te olette tehneet, arvostelisittepa vain vilpittömästi. Onko maan päällä ketään, joka olisi tehnyt, minkä te tehneet olette? Ei ainuttakaan, kautta Hänen, joka on kaikkien maailmoiden Herra!

Kaikki maailman hallitsijat ja kuninkaat osoittavat kunnioitusta ja arvonantoa profeettojensa ja pyhien miestensä jälkeläisille, jospa sen vain tajuaisitte. Te puolestanne olette syypäät tekoihin, joiden kaltaisia kukaan ei ole koskaan suorittanut. Teidän rikkomuksenne ovat saattaneet jokaisen ymmärtäväisen sydämen surusta riutumaan. Ja kuitenkin te olette yhä syvälle piittaamattomuuteenne vajonneet ettekä ole tekojenne jumalattomuutta käsittäneet.

Te olette takertuneet tottelemattomuuteenne, kunnes te viimein nousitte Meitä vastustamaan, vaikkemme ollut syyllistynyt mihinkään, mikä olisi oikeuttanut vihamielisyytenne. Ettekö te pelkää Jumalaa, joka on teidät luonut ja muovannut, on antanut teidän päästä valta-asemaanne ja liittänyt teidät niihin, jotka ovat Hänelle antautuneet.⁷⁶ Miten kauan te vielä takerrutte tottelemattomuuteenne? Miten kauan kieltäydytte ajattelemasta? Miten kauan vielä, ennen kuin havahdutte uneliaisuudestanne ja heräätte piittaamattomuudestanne? Miten kauan vielä pysytte tietämättöminä totuudesta?

Pohdi sydämessäsi. Onnistuiko teidän, vaikka ^{sivu 243} näin käyttäydyitte ja toimitte, tukahduttaa Jumalan tulta tahi sammuttaa Hänen ilmoituksensa valoa, joka on kietonut kirkkauteensa ne, jotka ovat kuolemattomuuden aaltoilevaan valtamereen upottautuneet, ja on kiehtonut niiden sieluja, jotka todella uskovat Hänen ykseyteensä ja sitä puolustavat? Ettekö tiedä, että Jumalan käsi on teidän kättänne korkeammalla, että Hänen väistämätön säädöksensä on kaikkien teidän hankkeittenne yläpuolella, että Hän on palvelijoitansa ylempänä, että Hän on tarkoituksensa tasalla, että Hän tekee, mitä Hän tahtoo, eikä Häntä vaadita vastaamaan mistään, mitä ikinä Hän halunneekin, että Hän säätää, minkä Hän hyväksi katsoo, ja että Hän on kaikkein voimallisin, kaikkivaltias? Jos te tämän todeksi uskotte, miksette sitten lakkaa synnyttämästä levottomuutta ja elä sovussa keskenänne?

Joka päivä te syyllistytte uuteen vääryyteen ja kohtelette Minua, kuten Minua menneisyydessäkin kohtelitte, vaikken Minä milloinkaan pyrkinyt teidän asioihinne puuttumaan. Milloinkaan en ole teitä vastustanut enkä lakejanne vastaan kapinoinut. Katsokaa, miten te viimein olette saattanut Minut vangiksi tähän kaukaiseen maahan! Tietäkää varmasti, ettei se, mitä teidän kätenne tahi uskottomien kädet ovat aikaan saaneet, tule Jumalan asiaa tai Hänen teitänsä muuttamaan, kuten se ei voinut niitä menneisyydessäkään muuttaa.

Ottakaa varteen varoitukseni, te Persian kansa! Jos Minut teidän käsissänne surmataan, Jumala on varmasti nostava toisen täyttämään Minun kuolemani ^{sivu 244} tyhjäksi jättämää sijaa, sillä niin on Jumala hamasta muinaisuudesta menetellyt, ettekä te voi Jumalan menettelytavoissa mitään muutoksia havaita. pyrittekö sammuttamaan Jumalan valon, joka loistaa Hänen maailmaansa? Pois on Jumala kääntynyt siitä, mitä te haluatte. Täydelliseksi on Hän tekevä valonsa, vaikka te sitä sydäntenne salassa kammoksuisittekin.

Pysähdy miettimään hetkiseksi, oi ministeri, ja ole vilpitön arvostelussasi. Mitä Me olemme tehnyt, mikä olisi voinut oikeuttaa sinut herjaamaan Meitä kuninkaan ministereille sekä seuraamaan omia halujasi, vääristämään totuutta ja lausumaan Meistä solvauksiasi? Emme ole toisiamme koskaan tavanneet paitsi silloin, kun Me Imám Husaynin marttyyrikuoleman muistojuhlaa vietettäessä sinut isäsi talossa tapasimme. Noissa tilaisuuksissa kenenkään ei ole ollut mahdollista perehdyttää toisia mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa sen paremmin keskusteluin kuin esitelminkään. Sinä olet vahvistava sanojeni totuuden, jos olet totuudellisia. En ole käynyt muissakaan kokouksissa, joissa sinä tahi kukaan toinenkaan olisitte voineet Minun ajatuksiini tutustua. Mitenkä siis langetit tuomiosi Minua vastaan, kun et ollut omilta huuliltani kuullut todistustani? Etkö ole kuullut, mitä Jumala, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, on sanonut: ”Älkää sanoko jokaiselle, joka ottaa teidät tervehdyksin vastaan: 'Sinä et ole uskova'.”⁷⁷ ”Älä karkota ^{sivu 245} pois niitä, jotka huutavat Herraansa aamuin ja illoin kaipuussansa nähdä Hänen kasvonsa.”⁷⁸ Sinä olet tosiaankin luopunut siitä, minkä Jumalan kirja on määrännyt, ja kuitenkin pidät itseäsi uskovana.

Huolimatta siitä, mitä sinä olet tehnyt, Minä en – ja siitä on Jumala todistajani – kanna vähäisintäkään kaunaa sinua enkä ketään toistakaan kohtaan, vaikka joudummekin sinun ja toisten taholta kokemaan loukkauksia, joita ainutkaan Jumalan ykseyteen uskova ei saata suvaita. Asiani ei ole kenenkään muun kuin Jumalan kädessä eikä luottamukseni kenessäkään muussa kuin Jumalassa. Ennen pitkää tulevat sinun päiväsi päättymään niin kuin niidenkin päivät, jotka nyt julkeasti pöyhkeillen ylvästelevät lähimmäisensä edessä. Pian teidät kootaan Jumalan tykö, teidät vaaditaan vastaamaan teoistanne ja palkitaan kättenne töiden mukaan, ja kurja on syntisten asuinsija!

Kautta Jumalan! Jos sinä käsittäisit, mitä olet tehnyt, sinä varmasti itkisit katkerasti oman itsesi tähden ja etsisit turvaa Jumalasta ja riutuisit ja murehtisit kaikki elämäsi päivät, kunnes Jumala olisi sinulle anteeksi antanut, sillä Hän, totisesti, on kaikkein anteliain, kaikkisuopa. Aina kuolinhetkeesi asti sinä olet kuitenkin pysyvä piittaamattomuudessasi, koska olet kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta sisimmästä olemuksestasi askaroinut maailman turhuuksien parissa. Kuolemasi jälkeen sinä ^{sivu 246} olet käsittävä, mitä Me olemme sinulle ilmoittanut, ja näkevä kaikki tekosi kirjoitettuna kirjaan, johon merkitään maan päällä asuvien kaikki teot, olivatpa ne painoltansa atomia suuremmat taikka vähemmät. Ota siis vaarin neuvostani ja anna sydämesi kuulla puhettani äläkä ole niitä, jotka suhtautuvat huolettomasti sanoihini tai hylkäävät Minun totuuteni. Älä ylvästele sillä, mitä sinulle on annettu. Kiinnitä silmäsi siihen, mitä Jumalan, hädässä auttajan, kaikkein kirkkaimman kirjassa on ilmoitettu. ”Ja kun he olivat unhottaneet saamansa varoitukset, Me aukaisimme heille kaiken portit”⁷⁹, aivan niin kuin Me olemme sinulle ja sinun kaltaisillesi aukaissut portit tähän maailmaan ja sen koreuteen. Jää siis odottamaan, mitä tämän pyhän säkeen jälkiosassa luvataan, sillä tämä on lupaus Häneltä, joka on kaikkivaltias, kaikkiviisas – lupaus, joka ei ole valheeksi osoittautuva.

En tunne polkua, jonka olette valinneet ja jota vaellatte, oi vainolaisteni joukko! Me kutsumme teitä Jumalan tykö, muistutamme teitä Hänen päivästänsä ja ilmoitamme teille iloviestin jälleenyhtymisestänne Hänen kanssaan, johdatamme teitä Hänen kartanoonsa ja teille alas lähetämme merkit Hänen ihmeellisestä viisaudestansa, ja kuitenkin katso, kuinka te Meidät kiellätte, kuinka te kaiken sen kautta, mitä valhettelevat suunne ovat lausuneet, Meidät uskottomana tuomitsette ja kuinka te punotte juonianne Meitä vastaan! Ja kun Me ilmaisemme teille, ^{sivu 247} mitä Jumala suuressa armossansa on Meille suonut, te sanotte: ”Se on pelkkää taikuutta.” Samoja sanoja lausuivat sukupolvet, jotka olivat ennen teitä ja teidän kaltaisenne, kunpa sen vain käsittäisitte.⁸⁰ Siten te olette evänneet itseltänne Jumalan anteliaisuuden ja Hänen armonsa, ettekä tule niitä milloinkaan saamaan ennen sitä päivää, jona Jumala on tuominnut Meidän ja teidän välillämme, ja Hän totisesti on tuomareista paras.

Jotkut joukostanne ovat sanoneet: ”Hän on väittänyt olevansa Jumala.” Kautta Jumalan! Tämä on karkeata herjausta. Minä olen vain Jumalan palvelija, joka on uskonut Häneen ja Hänen merkkeihinsä, Hänen profeettoihinsa ja Hänen enkeleihinsä. Minun kieleni ja sydämeni, Minun sisäinen ja ulkoinen olemukseni todistavat, ettei ole muuta jumalaa kuin Hän, että kaikki muut ovat Hänen käskystänsä luodut ja Hänen tahtonsa voimasta muovatut. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän, Luoja, kuolleista herättäjä, virvoittaja, surmaaja. Minä julistan maailmalle niistä suosionosoituksista, joita Jumala anteliaisuudessansa on Minulle suonut. Jos tämä on syntini, niin Minä totisesti olen syntisistä suurin. Minä ja Minun sukulaiseni olemme teidän armoillanne. Tehkää siis, niin kuin tahdotte, älkääkä osoittako empimystä, jotta Minä voisin palata Jumalan, Minun Herrani tykö ja päästä sinne, missä en teidän kasvojanne enää voi nähdä. Tämä todellakin on Minun hartain toiveeni, Minun ^{sivu 248} kaikkein palavin haluni. Jumalalla totisesti on riittävä tieto ja selvyys Minun tilastani.

Kuvittele olevasi, oi ministeri, Jumalan kasvojen edessä! Vaikket sinä Häntä näe, Hän totisesti näkee sinut selkeästi. Tutki ja arvostele vilpittömästi asiaamme. Mitä Me olemme tehnyt, mikä olisi saanut sinut nousemaan Meitä vastaan ja valheellisesti Meistä kansalle puhumaan, jos lienet niitä, jotka ovat oikeudenmukaisia? Kuninkaan käskystä Me poistuimme Tihránista ja hänen luvallansa siirryimme 'Iráqiin asumaan. Jos Minä olin rikkonut häntä vastaan, miksi hän sitten Minut vapautti? Jos taas olin syytön mihinkään rikkomukseen, miksi te ahdistitte Meitä kärsimyksin, jollaisia ainutkaan teidän uskoanne tunnustava ei ole joutunut kestämään? Ovatko mitkään tekoni 'Iráqiin saavuttuani olleet omiaan loukkaamaan hallituksen arvovaltaa? Kenenkä voidaan sanoa havainneen käytöksessämme mitään moitittavaa? Tiedustele itse tuon maan asukkailta, jotta olisit niitä, jotka ovat nähneet totuuden.

Yksitoista vuotta Me asuimme tuossa maassa, kunnes sinne saapui sinun hallitustasi edustava ministeri, jonka nimeä kynämme ei huoli mainita, joka oli viinin orja, joka seurasi himojansa ja teki syntiä, oli itse turmeltunut ja turmeli 'Iráqin. Tästä voivat useimmat Baghdádin asukkaat todistaa, jos sitä heiltä tiedustaisit ja olisit niitä, jotka totuutta etsivät. Vääryyden kautta hän anasti lähimmäistensä omaisuutta, hylkäsi kaikki Jumalan lait sekä syyllistyi kaikkeen, minkä Jumala vain oli kieltänyt. Viimein hän halujansa ^{sivu 249} seuraten nousi Meitä vastustamaan ja vaelsi väärämielisten teitä. Kirjeessänsä sinulle hän syytti Meitä, ja sinä uskoit ja myötäilit häntä vaatimatta häneltä minkäänlaista näyttöä tai luotettavia todisteita. Et pyytänyt mitään selvitystä etkä yrittänyt itsekään tutkia tai varmentaa asiaa, jotta olisit voinut erottaa totuuden vääryydestä ja asiaa selkeästi arvostella. Ota itse selvää siitä, millainen mies hän oli, kysymällä tuohon aikaan 'Iráqissa olleilta ministereiltä kuten myös kaupungin⁸¹ käskynhaltijalta sekä sen korkealta neuvonantajalta, jotta totuus sinulle paljastuisi ja jotta olisit asiaan perehtyneitä.

Jumala on todistajamme! Missään oloissa Me emme ole häntä emmekä muita vastustanut. Kaikissa olosuhteissa Me noudatimme Jumalan käskyjä emmekä milloinkaan ollut niitä, jotka lietsoivat levottomuuksia. Tämän hän itsekin todistaa. Hänen tarkoituksensa oli vangita Meidät ja lähettää Meidät takaisin Persiaan, jotta hän siten saavuttaisi lisää mainetta ja kunniaa. Sinä olet syyllistynyt samaan rikkomukseen ja täsmälleen samasta syystä. Jumalan, kaikkien korkeimman Herran, kaikkitietävän, silmissä te olette yhdenvertaiset.

Tarkoituksemme ei nämä sanat sinulle osoittaessamme ole lieventää murheemme taakkaa, ei myöskään taivuttaa sinua kenellekään puolestamme puhumaan. Ei, kautta Hänen, joka on kaikkien maailmoiden Herra! Olemme tämän asian kokonaisuudessaan ^{sivu 250} sinulle esittänyt, jotta sinä kenties käsittäisit, mitä olet tehnyt, ja pidättäytyisit tuottamasta muille sellaisia kärsimyksiä, joita olet Meille tuottanut, sekä olisit niitä, jotka ovat vilpittömästi katuneet Jumalan edessä, joka on sinut ja kaiken luonut, ja voisit vastaisuudessa menetellä ymmärtäväisesti. Parempi on tämä sinulle kuin kaikki, minkä omistat, parempi ministerinvirkaasi, jonka päivät jo ovat luetut.

Varo, ettet johtuisi ummistamaan silmiäsi vääryydeltä. Kiinnitä sydämesi lujasti oikeudenmukaisuuteen äläkä muuta Jumalan uskoa, vaan ole niitä, joiden silmät ovat suunnatut Hänen kirjassansa ilmoitettuihin asioihin. Älä missään oloissa seuraa alhaisten halujesi houkutuksia. Noudata Jumalan, sinun Herrasi, suopean, ikiaikaisen lakia. Sinä olet varmasti jälleen maaksi muuttuva, ja olet tuhoutuva, niin kuin on tuhoutuva kaikki, mikä sinulle tuottaa mielihyvää. Tämän on totuuden ja kirkkauden kieli puhunut.

Etkö muista Jumalan entisaikaan antamaa varoitusta, jotta voisit olla niitä, jotka ottavat Hänen varoituksestansa vaarin? Hän sanoi: ”Siitä⁸² Me olemme teidät luonut ja siihen Me teidät palautamme, ja siitä teidät vielä kerran eloon herätämme.”⁸³ Tämän on Jumala säätänyt kaikille, jotka maan päällä asuvat, olivatpa he ylhäisiä tahi alhaisia. Niinpä ei sen, joka maasta luotiin ja joka on siihen jälleen palaava ja siitä ^{sivu 251} eloon herätetyksi tuleva, sovi käydä kopeaksi Jumalan ja Hänen rakastettujensa edessä, heitä ylpeästi pilkata ja olla täynnään ylimielistä halveksuntaa. Ei, vaan sinun ja sinun kaltaistesi tulee olla kuuliaisia niille, jotka ovat Jumalan ykseyden ilmaisijoita, ja osoittaa nöyryyttä uskollisille, jotka Jumalan tähden ovat luopuneet kaikesta ja irrottautuneet sellaisesta, mikä vangitsee ihmisten huomion ja johdattaa heidät pois Jumalan, kaikkein kirkkaimman, kaikkein ylistetyimmän polulta. Näin Me teille alas lähetämme sitä, mikä on hyödyttävä teitä ja on hyödyttävä niitä, jotka ovat panneet kaiken uskonsa ja luottamuksensa Herraansa.

114

Kuule, oi kuningas⁸⁴, Häntä, joka puhuu totuuden, Häntä, joka ei pyydä sinulta palkaksensa mitään siitä, minkä Jumala on katsonut hyväksi sinulle lahjoittaa, ja joka erehtymättömästi kulkee suoraa tietä. Jumalan, sinun Herrasi tykö Hän sinua kutsuu ja osoittaa sinulle oikean suunnan, tien, joka johtaa todelliseen autuuteen, jotta sinäkin voisit olla niitä, joiden on hyvin oleva.

Varo, oi kuningas, kokoamasta ympärillesi sellaisia ministereitä, jotka seuraavat turmeltuneista taipumuksistansa syntyneitä haluja ja ovat suhtautuneet välinpitämättömästi siihen, mitä heidän käsiinsä on ^{sivu 252} uskottu sekä selvästi pettäneet luottamustehtävänsä. Ole toisia kohtaan antelias, niin kuin Jumala on ollut antelias sinua kohtaan, äläkä jätä kansasi etuja sellaisten ministerien armoille. Älä luovu Jumalan pelosta vaan ole niitä, jotka toimivat nuhteettomasti. Kokoa ympärillesi sellaiset ministerit, joissa voit tuntea uskon ja oikeudenmukaisuuden tuoksun, ja neuvottele heidän kanssaan ja valitse sitten, mikä sinun silmissäsi parasta on, ja ole niitä, jotka toimivat jalomielisesti.

Tiedä varmasti, että ken ei usko Jumalaan, ei ole luotettava eikä totuudellinen. Tämä on todellakin totuus, vääjäämätön totuus. Joka toimii petollisesti Jumalaa kohtaan, on petollisesti myös kuningastansa kohtaan toimiva. Mikään ei voi pidättää sellaista ihmistä pahuudesta, mikään ei voi estää häntä pettämästä lähimmäistänsä, mikään ei voi saada häntä vaeltamaan nuhteettomasti.

Varo luovuttamasta valtiosi asioitten ohjaksia toisten käsiin ja osoittamasta luottamustasi ministereille, jotka eivät ole luottamuksesi arvoisia, sekä kuulumasta niihin, jotka elävät piittaamattomuudessa. Karta niitä, joiden sydän on sinusta pois kääntynyt, älä luota heihin äläkä usko heidän hoitoonsa omia asioitasi tahi niiden asioita, jotka sinun uskoasi tunnustavat. Varo laskemasta sutta Jumalan lauman paimeneksi ja luovuttamasta Hänen rakkaittensa kohtaloa pahansuopaisten armoille. Älä luule, että ne, jotka rikkovat Jumalan käskyjä, olisivat luotettavia ja vilpittömiä uskossa, jota tunnustavat. Karta heitä ja varjele ^{sivu 253} itseäsi valppaasti, jotteivät heidän juonensa ja kataluutensa sinua vahingoita. Käänny pois heistä ja kiinnitä katseesi Jumalaan, sinun Herraasi, kaikkein kirkkaimpaan, anteliaimpaan. Ken kokonaan antautuu Jumalalle, hänen kanssaan on Jumala varmasti oleva, ja ken panee kaiken luottamuksensa Jumalaan, häntä Jumala totisesti on suojeleva siltä, mikä häntä voisi vahingoittaa, ja varjeleva häntä jokikisen ilkeän juonittelijan jumalattomuudelta.

Jos kallistaisit korvasi Minun puheelleni ja noudattaisit neuvoani, Jumala korottaisi sinut niin korkeaan asemaan, etteivät koko maailmassa ainoankaan ihmisen aikeet voisi sinua loukata tai vahingoittaa. Noudata, oi kuningas, sisimmästä sydämestäsi ja kaikesta olemuksestasi Jumalan käskyjä äläkä kulje sortajan teitä. Tartu kansasi asioiden ohjaksiin ja pidä ne lujasti valtasi otteessa ja tutki henkilökohtaisesti kaikkea niitä koskevaa. Älköön sinulta mikään jääkö huomaamatta, sillä siinä on korkein hyvä.

Kiitä Jumalaa siitä, että Hän on sinut koko maailmasta valinnut ja tehnyt sinut niiden kuninkaaksi, jotka tunnustavat uskoasi. Sinun tulisi pitää arvossa sitä verratonta suosiota, jonka Jumala on sinulle osoittanut, ja lakkaamatta ylistää Hänen nimeänsä. Parhaiten voit Häntä kiittää, jos rakastat Hänen rakastettujansa sekä suojelet ja varjelet Hänen palvelijoitansa vilpillisten kataluudelta, jottei kukaan heitä enää voi sortaa. Sinun tulisi lisäksi nousta ja saattaa voimaan Jumalan laki heidän keskuudessaan, jotta ^{sivu 254} olisit niitä, jotka seisovat lujasti Hänen lakinsa perustalla.

Jos saattaisit oikeudenmukaisuuden vuot virtaamaan alamaistesi keskuuteen, Jumala varmasti auttaisi sinua sekä näkymättömin että näkyvin sotajoukoin ja vahvistaisi sinua toimissasi. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hänen ovat koko luomakunta ja sen valtius. Hänen tykönsä palaavat uskollisten teot.

Älä turvaa aarteihisi. Pane koko luottamuksesi Jumalan, sinun Herrasi armoon. Suo Hänen olla suojanasi kaikessa, mitä teet, ja ole niitä, jotka ovat alistuneet Hänen tahtoonsa. Anna Hänen olla auttajasi ja rikastu Hänen aarteistansa, sillä Hänen luonaan ovat taivaitten ja maan aarreaitat. Hän jakaa aarteitansa, kenelle Hän tahtoo, ja pidättää ne, keneltä tahtoo. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän, kaiken omistava, kaikkein ylistetyin. Kaikki ovat köyhiä Hänen armonsa ovella, kaikki ovat avuttomia Hänen yliherruutensa ilmaisemisen edessä ja kaikki rukoilevat Hänen suosionsa osoituksia.

Pysy kohtuuden rajoissa ja ole oikeudenmukainen niille, jotka sinua palvelevat. Anna heille heidän tarpeidensa mukaan, mutta älä niin runsaasti, että he voisivat itselleen rikkauksia koota, koristella itsensä, kaunistaa kotinsa, hankkia tavaroita, joista ei heille ole mitään hyötyä, ja kuulua niihin, jotka elävät ylenpalttisen tuhlaavaisesti. Kohtele heitä ehdottoman oikeudenmukaisesti, niin ettei yksikään heidän joukossansa kärsi puutetta eikä yksikään elä yltäkylläisyydessä. ^{sivu 255} Tämä on vain ilmeistä oikeudenmukaisuutta.

Älä anna alhaisten hallita ja valvoa niitä, jotka ovat jaloja ja kunnioitettavia, äläkä salli ylevämielisten jäädä halveksittavien ja arvottomien armoille, sillä näin Me näimme asioiden olevan saapuessamme kaupunkiin⁸⁵ ja siitä todistamme. Näimme kaupungin asukasten joukossa joitakin, jotka hallitsivat suuria omaisuuksia ja elivät ylenmääräisten rikkauksien ympäröiminä, kun taas toiset olivat äärimmäisessä puutteessa ja säälittävässä köyhyydessä. Tämä on täysin sopimatonta sinun yliherruudellesi ja arvotonta sinun asemallesi.

Ota vastaan neuvoni ja pyri hallitsemaan oikeamielisesti ihmisten keskuudessa, jotta Jumala voisi korottaa nimesi ja levittää oikeudenmukaisuutesi mainetta kaikkeen maailmaan. Varo laajentamasta ministereittesi valtaa alamaistesi kustannuksella. Pelkää köyhien ja sydämeltänsä vilpittömien huokauksia ja hallitse heitä lempeästi, sillä jokaisen aamun sarastaessa he vaikeroivat ahdinkoansa. He totisesti ovat sinun aarteesi maan päällä. Niinpä sinun tulee varjella aarteitasi niiden hyökkäyksiltä, jotka tahtovat sinua ryöstää. Ota selvää heidän asioistansa ja tutustu heidän tilaansa joka vuosi, vieläpä joka kuukausi, äläkä ole niitä, jotka eivät huolehdi velvollisuuksistansa.

Pidä Jumalan pettämätöntä vaakaa silmiesi edessä ^{sivu 256} ja ikään kuin itse Jumalan tykönä seisten punnitse tekosi tuolla vaa'alla elämäsi jokaisena päivänä ja jokaisena hetkenä. Tee tili itsestäsi ennen kuin sinut vaaditaan tilille sinä päivänä, jolloin yhdelläkään ihmisellä ei Jumalan pelosta ole oleva voimaa pysyä pystyssä, päivänä, jolloin piittaamattomien sydämet joutuvat vavistuksen valtaan.

Jokaisen kuninkaan kuuluisi olla antelias kuin aurinko, joka vaalii kaiken kasvua suoden jokaiselle osansa ja jonka siunaukset eivät ole siitä itsestään vaan ovat Hänen säätämiään, joka on kaikkein voimallisin, kaikkivaltias. Kuninkaan tulisi olla yhtä jalomielinen ja aulis armossansa, kuin ovat pilvet, joiden anteliaisuuden sadekuurot lankeavat kaikkeen maahan Hänen käskystänsä, joka on ylhäisin säätäjä, kaikkitietävä.

Varo kokonaan luovuttamasta valtiosi asioita toisen käsiin. Kukaan ei voi suorittaa tehtäviäsi paremmin kuin sinä itse. Näin Me saatamme tietoosi viisauden sanamme ja ilmoitamme sen, mikä auttaa sinua siirtymään sorron vasemmalta kädeltä oikeudenmukaisuuden oikealle kädelle sekä lähestymään Hänen suosionosoitustensa välkehtivää valtamerta. Tällaista tietä ovat kulkeneet kuninkaat, jotka ennen sinua elivät, kuninkaat, jotka suhtautuivat alamaisiinsa puolueettomasti ja vaelsivat ehdottoman oikeudenmukaisuuden polkuja.

Sinä olet Jumalan varjo maan päällä. Pyri siis toimimaan tämän ylevän ja majesteettisen aseman arvoisesti. Jos et noudata sitä, minkä Me olemme sinulle ^{sivu 257} ilmoittanut ja opettanut, olet totisesti halventava tuota suurta ja verratonta kunniaa. Palaja siis Jumalan tykö ja turvaa Häneen täydellisesti, puhdista sydämesi maailmasta ja kaikista sen turhuuksista äläkä anna ainoankaan vieraan rakkauden asettua siihen asumaan. Vasta kun vapautat sydämesi tuonkaltaisen rakkauden vähäisimmästäkin jäljestä, voi Jumalan valon kirkkaus vuodattaa sinne hohdettansa, sillä kenellekään ei ole Jumala antanut kuin yhden sydämen. Totisesti näin on määrätty ja kirjoitettu Hänen ikiaikaisessa kirjassansa. Ja koska ihmissydän sellaisena, miksi Jumala on sen luonut, on yksi ja jakamaton, sinun on pidettävä huoli siitä, että myös sen kiintymykset ovat yksi ja jakamaton. Pysy siis koko kiintymyksesi voimin Hänen rakkaudessansa ja tyhjennä sydämesi kaikesta muusta rakkaudesta, jotta Hän voisi auttaa sinua ykseytensä valtamereen upottautumaan ja toimimaan ainoutensa puolustajana. Jumala on todistajani. Ainut tarkoitukseni ilmoittaessani sinulle nämä sanat on vapauttaa sinut maailman katoavaisuudesta ja auttaa sinua astumaan ikuisen kirkkauden valtakuntaan, jotta voisit, jos Jumala niin suo, kuulua niihin, jotka siellä asuvat ja hallitsevat. – –

Vannon Jumalan kautta, oi kuningas! En tahdo sinulle esittää valitusta niitä vastaan, jotka Minua vainoavat. Suruni ja murheeni Minä ilmaisen yksin Jumalalle, joka on Minut ja heidät luonut, joka tuntee tarkoin meidän tilamme ja joka valvoo kaikkia asioita. Minä tahdon varoittaa heitä heidän tekojensa ^{sivu 258} seuraamuksista, jotta he kenties pidättyisivät kohtelemasta muita, niin kuin he ovat Minua kohdelleet, ja olisivat niitä, jotka ottavat varteen Minun varoitukseni.

Koettelemukset, jotka ovat Meitä kohdanneet, puute, jota joudumme kärsimään, ne monet vaikeudet, jotka Meitä ympäröivät, tulevat kaikki katoamaan, kuten tulevat katoamaan kaikki ne ilot, joihin he ovat mielistyneet, ja se yltäkylläisyys, jota he nauttivat. Tämä on totuus, jota ainutkaan ihminen maan päällä ei voi torjua. Pian tulevat päättymään ne päivät, joina Meidän on ollut pakko maan tomussa asustaa, kuten tulevat päättymään nekin päivät, joina he istuvat kunniaistuimilla. Jumala on varmasti tuomitseva oikeudenmukaisesti Meidän ja heidän välillämme, ja Hän totisesti on tuomareista paras.

Me kannamme kiitosta Jumalalle kaikesta, mikä Meitä on kohdannut, ja kestämme kärsivällisesti sen, mitä Hän menneisyydessä on määrännyt tai on vastakin määräävä. Häneen olen pannut luottamukseni, Hänen käsiinsä olen uskonut asiani. Hän on varmasti palkitseva kaikki, jotka kärsivällisesti ja Häneen luottaen kestävät. Hänen on koko luomakunta ja sen valtius. Hän ylentää, kenet Hän tahtoo, ja kenet Hän tahtoo, Hän alentaa. Häntä ei vaadita teoistansa vastaamaan. Hän on totisesti kaikkein kirkkain, kaikkivaltias.

Kuuntele tarkkaavaisesti, oi kuningas, sanoja, jotka Me olemme sinulle osoittanut. Saata sortaja luopumaan sortovallastansa ja erota vääryyden tekijät ^{sivu 259} uskoasi tunnustavien joukosta. Jumalan vanhurskauden kautta! Niin ankarat ovat kohtaamamme koettelemukset olleet, että jokainen kynä, joka niistä kertoo, joutuu ahdistuksen valtaan. Ei ainutkaan, joka todella uskoo ja Jumalan ykseyttä puolustaa, voi kestää niiden kuvailemisen kuormaa. Niin suuret ovat kärsimyksemme olleet, että yksinpä vihollistemme silmät, saati sitten jokaisen ymmärtäväisen ihmisen, ovat vuodattaneet kyyneleitä vuoksemme. Ja kaikki nämä koettelemukset Me olemme joutunut kokemaan, vaikka olemme kääntynyt puoleesi ja kehottanut kansaa käymään sinun suojaasi, jotta sinä voisit olla niiden linnoituksena, jotka Jumalan ykseyteen uskovat ja sitä puolustavat.

Olenko Minä, oi kuningas, milloinkaan ollut sinua kohtaan tottelematon? Olenko milloinkaan rikkonut ainuttakaan lakiasi vastaan? Voiko yksikään sinua 'Iráqissa edustaneista lähettiläistäsi esittää ainuttakaan todistetta, jonka nojalla voitaisiin osoittaa Minun olleen sinulle uskoton? Ei, kautta Hänen, joka on kaikkien maailmoiden Herra! Hetkenkään vertaa Me emme ole kapinoinut sinua tahi sinun lähettiläitäsi vastaan. Ja suokoon Jumala, ettemme koskaan sinua vastaan kapinoikaan, vaikka osaksemme tulisivat vieläkin ankarammat koettelemukset kuin mitkään näihin asti kokemamme.

Päivin ja öin, illoin ja aamuin Me rukoilemme Jumalaa puolestasi, jotta Hän armossansa auttaisi sinua olemaan kuuliainen itsellensä ja noudattamaan käskyjänsä sekä varjelisi sinua jumalattomien joukoilta. ^{sivu 260} Tee siis, kuten hyväksi näet, ja kohtele Meitä arvosi mukaisesti ja valta-asemaasi vastaavasti. Älä unhota Jumalan lakia missään, mitä sitten tahdotkin saavuttaa, nyt tai tulevaisuudessa. Sano: Ylistetty olkoon Jumala, kaikkien maailmoiden Herra!

115

Ilmoituksen kynä on, oi Dhabíh⁸⁶, useimpiin jumalallisesti ilmoitettuihin muistioihin tallentanut nämä sanat: Me olemme kehottanut kaikkia Jumalan rakastettuja varomaan, ettei pyhän asumme helmaa liattaisi laittomien tekojen loassa tai tahrattaisi kelvottoman käytöksen tomussa. Lisäksi Me olemme neuvonut heitä kiinnittämään katseensa kaikkeen, mikä muistioissamme on ilmoitettu. Jos heidän sisäiset korvansa olisivat tarkanneet niitä jumalallisia neuvoja, jotka ovat kohonneet kaikkein armahtavaisimman kynän päivänkoitosta, ja kuunnelleet Hänen ääntänsä, olisivat useimmat maan kansat nyt kaunistetut Hänen opastuksensa koristein. Mikä oli ennalta säädetty, on kuitenkin täyttynyt.

Jälleen kerran ilmaisee Ikiaikaisen kieli tässä suurimmassa vankilassa asustaessaan nämä sanat, jotka ovat tähän lumivalkeaan kääröön kirjatut: Oi te ainoan tosi Jumalan rakastetut! Jättäkää alhaisten ja turmeltuneitten halujenne ahtaat asuinsijat ja edetkää ^{sivu 261} Jumalan valtakunnan suunnattomaan mittaamattomuuteen ja asustakaatte pyhyyden ja irrottautuneisuuden vainioilla, jotta tekojenne sulotuoksu johdattaisi kaiken ihmiskunnan Jumalan katoamattoman kirkkauden valtameren äärelle. Välttäkää sekaantumasta tämän maailman asioihin ja kaikkeen sitä koskevaan sekä puuttumasta niiden toimiin, jotka ovat sen ulkonaisia johtajia.

Ainoa tosi Jumala, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, on uskonut kuninkaille maan hallinnan. Kenellekään ei ole annettu oikeutta toimia tavalla, joka olisi vastoin vallassa olevien harkittuja näkemyksiä. Itselleen Hän on varannut ihmissydänten kaupungit, ja tänä päivänä ovat näihin avaimina Hänen rakastettunsa, Hänen, joka on ylin totuus. Suokoon Jumala, että kukin heistä voisi kaikkein korkeimman nimen voimalla näiden kaupunkien portit aukaista. Tätä merkitsee tosi Jumalan auttaminen – aihe, johon Hänen kynänsä, joka saattaa aamun sarastamaan, on kaikissa kirjoissansa ja muistioissansa viitannut.

Jumalan rakastettujen tulee myös olla pitkämielisiä lähimmäisiänsä kohtaan sekä olla kaikesta niin pyhittäytyneitä ja irrottautuneita ja osoittaa sellaista vilpittömyyttä ja oikeamielisyyttä, että kaikki maan kansat voivat heidät tuntea Jumalan uskotuiksi ihmisten keskuudessa. Ajattele, miten ylhäisiin korkeuksiin Kaikkivaltiaan käskyt ovat kohonneet ja miten alhainen on se asumus, jossa nämä heikot sielut nyt asustavat. Siunattuja ovat ne, jotka varmuuden ^{sivu 262} siivin ovat kiitäneet Herrasi, kaikkein armahtavaisimman kynän aukaisemiin taivaihin.

Katso, oi Dhabíh, mitkä teot Jumala, ylin totuus, on tehnyt. Sano sitten sinä: Miten suuri, miten suunnattoman suuri onkaan Hänen kaikki maailmat käsittävän mahtinsa voima! Korkealla, mittaamattoman korkealla on Hänen riippumattomuutensa kaiken luomakunnan yläpuolella ja yltämättömissä! Ylistetty, ylistetty olkoon Hänen lempeytensä – lempeys, joka on sulattanut niiden sydämet, jotka on johdatettu Jumalan luo.

Siitäkin huolimatta, että olemme vihollistemme käsissä joutunut kestämään lukemattomia koettelemuksia, Me olemme maailman kaikille hallitsijoille julistanut, mitä Jumala on julistaa tahtonut, jotta kaikki kansat tulisivat tietämään, etteivät minkäänlaiset kärsimykset voi estää Ikiaikaisen kynää täyttämästä tarkoitustansa. Hänen kynänsä liikkeistä määrää Jumala, joka on murenevien ja lahoavien luiden muovaaja.

Tätä kaikkein mahtavinta tavoitetta ajatellen tulee niiden, jotka Häntä rakastavat, vyöttää kilvoituksensa kupeet ja kiinnittää ajatuksensa kaikkeen, mikä on turvaava Jumalan asian voiton, eikä tehdä alhaisia ja halveksittavia tekoja. Jos hetkisenkään tarkastelisit Hänen näkyväisiä tekojansa ja toimiansa, joka on ikuinen totuus, sinä lankeaisit maahan ja huudahtaisit: Oi Sinä, joka olet herrain Herra! Todistan, että Sinä olet koko luomakunnan Herra ja kaikkein olevaisten, niin näkyvien kuin näkymättömien, kasvattaja. ^{sivu 263} Todistan, että Sinun voimasi on sulkenut sisäänsä koko maailmankaikkeuden ja etteivät maan joukot voi Sinua koskaan kauhistaa eikä kaikkien kansojen ja kansakuntien valta estää Sinua toteuttamasta tarkoitustasi. Minä tunnustan, ettei Sinulla ole muuta toivetta kuin koko maailman uudeksi luominen ja sen kansojen ykseyden vakiinnuttaminen sekä kaikkien niiden pelastaminen, jotka siinä asuvat.

Mieti hetki ja ajattele, miten tulee käyttäytyä niiden, jotka ovat Jumalan rakastettuja, ja mihin korkeuksiin heidän tulee kohota. Rukoile kaikkina aikoina Herraasi, armon Jumalaa auttamaan heitä tekemään, mitä Hän tahtoo. Hän totisesti on kaikkein voimallisin, kaikkein kirkkain, kaikkitietävä.

Oi Dhabíh! Tälle vääryyttä kärsineelle määrätty vankeus ei ole Hänelle ollut mitenkään vahingoksi eikä se voi Hänelle milloinkaan vahingoksi olla; ei myöskään Hänen kaiken maallisen tavaransa menettäminen, ei Hänen maastakarkotuksensa eikä edes Hänen marttyyrikuolemansa ja ulkonainen nöyryytyksensä voi Hänelle minkäänlaista vahinkoa tuottaa. Sen sijaan Häntä voivat vahingoittaa ne pahat teot, joita Jumalan rakastetut tekevät ja joiden he väittävät lähteneen Hänestä, joka on ylin totuus. Tämä on kärsimys, joka Minua koettelee, ja tästä on todistajanani itse Hän, joka on voimallinen yli kaiken. Syvästi ovat Minua haavoittaneet Bayánin kansan joka päivä esittämät väitteet. Toiset ovat julistaneet uskollisuuttansa ^{sivu 264} yhdelle oksistani⁸⁷, toiset taas ovat omin päin tuoneet julki väitteitänsä ja toimineet omien pyyteittensä mukaan.

Oi Dhabíh! Ylevyyden kieli lausuu: Kautta oman itseni, joka puhuu totuuden! Tässä kaikkein mahtavimmassa ilmoituksessa ovat kaikki menneet uskontojärjestelmät saavuttaneet korkeimman ja lopullisen täyttymyksensä. Ken Hänen jälkeensä väittää saaneensa ilmoituksen, on varmasti valehteleva petkuttaja. Me rukoilemme Jumalaa, että Hän armossansa auttaisi sellaista ihmistä perumaan ja hylkäämään väitteensä. Jos hän katuu, Jumala on epäilemättä hänelle anteeksi antava. Mutta jos hän hellittämättä pysyy erheessänsä, Jumala on varmasti lähettävä alas jonkun, joka on häntä säälittä kohteleva. Hän totisesti on kaikkivaltias, kaikkein voimallisin.

Katso, kuinka Bayánin kansalta on täydellisesti jäänyt käsittämättä, että kaiken Minun edellisen ilmaisijani ja Minun kauneuteni sanansaattajan ilmoittaman ainoana tarkoituksena on ollut Minun ilmoitukseni ja Minun asiani julistaminen. Milloinkaan – ja tästä todistaa Hän, joka on ylin totuus – ei Hän olisi, paitsi Minun tähteni, julistanut, mitä Hän julisti. Huomaa, miten tämä mieletön kansa on pitänyt leikkinä ja rattona Hänen asiaansa – Hänen, joka on kaiken omistava, saavuttamaton! Joka päivä heidän sydämensä punovat uusia juonia ja heidän mielikuvituksensa ohjaa heitä etsimään uutta piiloa. Jos totta ^{sivu 265} olisi, mitä he sanovat, kuinka silloin voitaisiin turvata Herrasi asian vakaus? Pohdi tätä sydämessäsi ja ole niitä, jotka ovat terävänäköiset, jotka tunnollisesti tutkivat, jotka ovat pyrkimyksessänsä horjuttamattomat ja uskossansa luottavaiset. Niin vahva tulisi olla sinun varmuutesi, että vaikka koko ihmiskunta esittäisi väitteitä, joiden kaltaisia yksikään ihminen ei ole ennen esittänyt eikä mikään kieli keksinyt, sinä et kiinnittäisi niihin mitään huomiota vaan torjuisit ne luotasi ja kääntäisit kasvosi Häneen, joka on kaikkien maailmoiden palvonnan kohde.

Oman itseni vanhurskauden kautta! Suuri, mittaamattoman suuri on tämä asia! Mahtava, käsittämättömän mahtava on tämä päivä! Todella siunattu on se ihminen, joka on luopunut kaikesta ja kiinnittänyt silmänsä Häneen, jonka kasvot ovat vuodattaneet valoansa kaikille, jotka ovat taivaissa, ja kaikille, jotka ovat maan päällä.

Tarkka on sinun näkösi oltava, oi Dhabíh, ja timantinluja sinun sielusi sekä vaskesta valetut sinun jalkasi, jos mielit kestää järkkymättä ihmisen povessa kuiskivien itsekkäiden pyyteitten hyökkäykset. Tämä on se ehdoton velvoitus, joka kaikkein korkeimman nimen kynä on ikiaikaisen kuninkaan tahdosta innoitettu ilmaisemaan. Varjele sitä kuin silmäterääsi ja ole kiitollisia. Ponnistele yötä päivää palvellaksesi Hänen asiaansa, joka on ikuinen totuus, ja ole irrottautunut kaikesta paitsi Hänestä. Kautta oman itseni! Kaikki, minkä tänä päivänä näet, on katoava! Äärettömän korkea on sinun asemasi oleva, jos pysyt horjumattomana ^{sivu 266} Herrasi asiassa. Hänen tykönsä johtavat kiireiset askelesi, ja Hänessä on sinun viimeinen leposijasi.

116

Oi kristikunnan kuninkaat! Ettekö kuulleet Jeesuksen, Jumalan hengen sanoja: ”Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne”?⁸⁸ Miksi te siis Hänen palatessaan taivaan pilvissä teidän tykönne ette hakeutuneet Hänen luokseen saadaksenne nähdä Hänen kasvonsa ja ollaksenne niitä, jotka ovat päässeet Hänen läheisyyteensä? Toisaalla hän sanoo: ”Kun Hän tulee, Totuuden henki, johdattaa Hän teidät kaikkeen totuuteen.”⁸⁹ Ja kuitenkin katsokaa, kuinka te Hänen tuodessaan totuuden kieltäydyitte kääntämästä kasvojanne Hänen puoleensa ja itsepintaisesti ilkamoitte huveissanne ja turhuuksissanne. Te ette ottaneet Häntä riemuiten vastaan ettekä etsineet Hänen läheisyyttänsä saadaksenne Hänen omasta suustansa kuulla Jumalan säkeitä ja tullaksenne osallisiksi kaikkivaltiaan, kaikkein kirkkaimman, kaikkiviisaan moninaisesta viisaudesta. Laiminlyönnillänne te olette estäneet Jumalan henkäystä puhaltumasta yllenne ja kieltäneet sieluiltanne sen tuoksun suloisuuden. Mieluusti te vieläkin harhailette turmeltuneitten halujenne laaksossa. Te ja kaikki, minkä te omistatte, tulette katoamaan. Mitä ^{sivu 267} varmimmin pitää teidän Jumalan tykö palaaman ja tekemän tiliä teoistanne Hänen edessään, joka kokoaa yhteen kaiken luomakunnan. – –

Kahdenkymmenen vuoden ajan Me olemme, oi kuninkaat, joka päivä saanut tuntea uuden kärsimyksen tuottamaa tuskaa. Ei kukaan Meitä edeltäneistä ole joutunut kärsimään sitä, minkä Me olemme kärsinyt. Voisittepa sen vain ymmärtää! Ne, jotka nousivat Meitä vastustamaan, ovat surmanneet meitä, vuodattaneet meidän vertamme, ryöstäneet omaisuuttamme ja loukanneet kunniaamme. Vaikka te olette olleet tietoiset useimmista kärsimyksistämme, ette kuitenkaan ole pysäyttäneet vainoojan kättä. Eikö teidän velvollisuutenne ole estää sortajan julmuus ja kohdella oikeudenmukaisesti alamaisianne, jotta korkea oikeudentajunne tulisi täysin osoitetuksi koko ihmiskunnalle?

Jumala on teidän käsiinne uskonut kansojen hallinnan ohjakset, jotta te hallitsisitte oikeudenmukaisesti, suojelisitte sorrettujen oikeuksia ja rankaisisitte väärintekijöitä. Jos te lyötte laimin velvollisuuden, jonka Jumala on teille kirjassansa määrännyt, luetaan nimenne Jumalan silmissä väärämielisten joukkoon. Hirvittävä on todellakin erheenne oleva. Tarraatteko siihen, minkä mielikuvituksenne on luonut, ja hylkäättekö Jumalan, kaikkein ylevimmän, saavuttamattoman, kaiken voittavan, kaikkivaltiaan käskyt? Luopukaa kaikesta, minkä omistatte, ja pitäkää kiinni siitä, mitä Jumala on teidän käskenyt noudattaa. Etsikää ^{sivu 268} Hänen armoansa, sillä ken sitä etsii, kulkee Hänen suoraa tietänsä.

Ajatelkaa Meidän tilaamme ja katsokaa niitä vaivoja ja vaikeuksia, jotka ovat Meitä koetelleet. Älkää suhtautuko Meihin välinpitämättömästi, älkää pienintäkään hetkeä, vaan tuomitkaa oikeudenmukaisesti Meidän ja vihollistemme välillä. Tämä on ilmiselvästi teitä hyödyttävä. Näin Me kerromme teille tarinamme ja selostamme, mitä on tullut osaksemme, jotta te voisitte poistaa Meidän vaivamme ja keventää kuormaamme. Vapauttakoon Meidät vaikeuksistamme ken tahtoo; ken taas ei tahdo, tietäköön, että Herrani varmasti on auttajista paras.

Varoita kansaa, oi palvelija, ja perehdytä se siihen, mitä Me olemme Sinulle alas lähettänyt, äläkä anna pelon ketään kohtaan itseäsi kauhistaa, äläkä ole niitä, jotka epäröivät. Se päivä lähenee, jona Jumala on ylentänyt asiansa ja saattanut kunniaan vakuutuksensa kaikkien niiden silmissä, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Pane kaikissa oloissa luottamuksesi Herraasi ja kiinnitä katseesi Häneen sekä käänny pois kaikista, jotka kieltävät Hänen totuutensa. Olkoon Jumala, Sinun Herrasi, riittävä tukesi ja auttajasi. Me olemme luvannut saattaa Sinut voittoon maan päällä ja ylentää asiamme kaikkien ihmisten yläpuolelle, vaikkei löytyisi ainuttakaan kuningasta, joka kääntäisi kasvonsa Sinun puoleesi.

117

^{sivu 269}Tahtoessaan ilmaista maailman rauhan ja levollisuuden sekä sen kansojen kehittymisen edellytykset on korkein olento kirjoittanut: On koittava aika, jolloin yleismaailmallisesti ymmärretään ihmisten laajamittaisen, kaikenkattavan kokouksen järjestäminen ehdottoman välttämättömäksi. Maailman hallitsijoiden ja kuninkaiden tulee siihen osallistua, ja heidän tulee sen neuvotteluissa ollessaan pohtia niitä tapoja ja keinoja, jotka laskevat maailman suuren rauhan perustan ihmisten keskuuteen. Sellaisen rauhan edellytyksenä on, että suurvallat päättävät maailman kansojen levollisuuden tähden pysyä täydellisessä sovinnossa keskenään. Jos joku kuningas tarttuisi aseisiin toista vastaan, tulisi kaikkien muiden nousta häntä estämään. Jos näin menetellään, eivät maailman kansakunnat enää tarvitse aseistusta, paitsi omien valtakuntiensa turvallisuuden säilyttämiseksi ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseksi omilla alueillansa. Tämä takaa joka ainoan kansanheimon, hallituksen ja kansakunnan rauhan ja tyvenyyden. Toivomme hartaasti, että maailman kuninkaat ja hallitsijat, Jumalan armollisen ja kaikkivaltiaan nimen kuvastimet, tämän aseman saavuttavat ja suojaavat ihmiskuntaa sortovallan hyökkäyksiä vastaan. – – Se päivä lähenee, jona maailman kaikki kansat ovat omaksuneet yhden yleismaailmallisen kielen ja yhteisen kirjoitustavan. Kun tähän päästään, voi ihminen, matkustipa hän mihin kaupunkiin tahansa, tuntea tulevansa kuin kotiinsa. Nämä asiat ovat välttämättömät ja täysin elintärkeät. ^{sivu 270} Jokaisen syvällistä näkemystä ja ymmärrystä omaavan ihmisen velvollisuus on pyrkiä soveltamaan todellisuuteen ja toimintaan sitä, mikä kirjoitettu on. – – Se todellakin on ihminen, joka tänä päivänä omistautuu koko ihmissukua palvelemaan. Korkein olento sanoo: siunattu ja onnellinen on se, joka nousee edistämään maailman kansojen ja sukukuntien parhaita etuja. Toisaalla Hän taas on julistanut: Kunnia ei kuulu sille, joka rakastaa omaa maatansa, vaan paremminkin sille, joka rakastaa koko maailmaa. Maapallo on vain yksi maa ja ihmiskunta sen kansalaiset.

118

Älkää luopuko Jumalan pelosta, oi maailman kuninkaat, ja kavahtakaa ylittämästä Kaikkivaltiaan asettamia rajoja. Noudattakaa teille Hänen kirjassansa annettuja käskyjä ja varokaa tarkoin niistä poikkeamasta. Olkaa valppaat, jottette tekisi vääryyttä kenellekään, ette sinapinsiemenenkään vertaa. Vaeltakaa oikeudenmukaisuuden tietä, sillä tämä totisesti on suora tie.

Sopikaa erimielisyytenne ja vähentäkää aseistustanne, jotta menojenne taakka kevenisi ja jotta mielenne ja sydämenne tyyntyisivät. Sovittakaa ristiriidat, jotka teitä jakavat, ettette enää tarvitse minkäänlaista aseistusta, paitsi mitä kaupunkienne ja alueittenne suojelu edellyttää. Peljätkäätte Jumalaa ja varokaa ylittämästä kohtuuden rajoja ja lukeutumasta hillittömien joukkoon.

^{sivu 271}Me olemme kuullut, että te joka vuosi lisäätte menojanne ja sälytätte niiden taakan alamaistenne kannettavaksi. Tämä totisesti on enemmän, kuin he jaksavat kestää, ja se on huutavaa vääryyttä. Tuomitkaa oikeamielisesti ihmisten kesken ja olkaa oikeudenmukaisuuden vertauskuvia heidän keskuudessaan. Tämä, jos arvostelette vilpittömästi, on teille soveliasta ja teidän asemanne mukaista.

Varokaa kohtelemasta epäoikeudenmukaisesti ketään, joka teidän puoleenne kääntyy ja pyrkii teidän suojelukseenne. Vaeltakaa Jumalan pelossa ja olkaa niitä, jotka elävät hurskasta elämää. Älkää luottako valtaanne, armeijoihinne tahi aarteisiinne. Pankaa koko uskonne ja luottamuksenne Jumalaan, joka on teidät luonut, ja anokaatte Hänen apuansa kaikissa asioissanne. Apu tulee yksin Häneltä. Taivaitten ja maan sotajoukoin Hän auttaa, ketä Hän tahtoo.

Tietäkää, että köyhät ovat Jumalan teille luottama omaisuus. Varokaa, ettette petä Hänen luottamustansa, ette kohtele heitä epäoikeudenmukaisesti ettekä vaella petollisten polkuja. Teidät varmasti vaaditaan tekemään tiliä luottamustehtävästänne sinä päivänä, jona oikeudenmukaisuuden vaaka asetetaan, jona jokaiselle annetaan ansionsa mukaan, jona kaikkien ihmisten, niin rikkaiden kuin köyhienkin, teot punnitaan.

Ellette ota varteen niitä neuvoja, jotka Me tässä muistiossa olemme verrattomalla ja yksiselitteisellä kielellä ilmoittanut, Jumalan rangaistus on ahdistava teitä joka taholta, ja Hänen oikeutensa tuomio teille ^{sivu 272} lankeava. Sinä päivänä teillä ei ole oleva valtaa Häntä vastustaa ja silloin te olette oman voimattomuutenne toteava. Säälikää itseänne ja alamaisianne, jakakaa heille oikeutta niiden ohjeiden mukaan, jotka Jumala kaikkein pyhimmässä ja ylhäisimmässä muistiossansa on antanut, muistiossa, jossa Hän on asettanut kaikelle sen tarkan mitan ja antanut kaikesta selkeän selityksen ja joka sellaisenaan on ojennus niille, jotka Häneen uskovat.

Tutkikaa Meidän asiaamme ja tutustukaa siihen, mikä Meitä on kohdannut, ratkaiskaa oikeudenmukaisesti Meidän ja vihollistemme välillä ja olkaa niitä, jotka toimivat oikeamielisesti lähimmäistänsä kohtaan. Jos ette pysäytä sortajan kättä, jos ette suojele sorrettujen oikeuksia, niin minkä nojalla te ihmisten keskuudessa ylvästelette? Mistä teillä on syytä kerskata? Ruoastanne ja juomastanneko te ylpeilette, rikkauksistako, joita keräätte aarreaittoihinne, vaiko niistä moninaisista ja kalliista koruista, joilla itseänne kaunistatte? Jos todellinen kunnia olisi moisen tavaran omistamisessa, silloin täytyisi ehdottomasti maan, jota tallaatte, kerskata teidän edessänne, sillä sehän teidän tarpeenne tyydyttää ja Kaikkivaltiaan säädösten mukaisesti teille kaiken tämän tavaran lahjoittaa. Sen uumenista, niin kuin Jumala on säätänyt, löytyy kaikki, mitä te omistatte. Osoituksena Hänen armostansa te saatte siitä kaiken rikkautenne. Katsokaa siis omaa tilaanne, josta niin ylpeilette! Voisittepa sen vain tajuta!

Ei, kautta Hänen, joka pitää otteessansa koko ^{sivu 273} luomakuntaa! Missään ei teillä ole todellista ja pysyvää kunniaa paitsi siinä, että olette ehdottoman kuuliaiset Jumalan käskyille, noudatatte kaikesta sydämestänne Hänen lakejansa, valvotte pontevasti niiden toimeenpanoa ja pysytte horjumattomasti oikealla tiellä.

119

Oi te maailman hallitsijat! Miksi olette peittäneet pilviin auringon kirkkauden ja estäneet sitä loistamasta? Kuulkaa korkeimman teille antamaa neuvoa, jotta niin te itse kuin köyhätkin kenties saavuttaisitte levollisuuden ja rauhan. Me rukoilemme Jumalaa auttamaan maailman kuninkaita vakiinnuttamaan rauhan maan päälle. Hän totisesti tekee, mitä Hän tahtoo.

Oi maailman kuninkaat! Me näemme teidän joka vuosi lisäävän menojanne ja sälyttävän niiden taakan alamaistenne kannettavaksi. Tämä on totisesti täydellistä ja huutavaa vääryyttä. Peljätkää tämän vääryyttä kärsineen huokauksia ja kyyneleitä älkääkä sälyttäkö kohtuuttomia kuormia kansojenne kannettaviksi. Älkää ryöstäkö heiltä pystyttääksenne itsellenne palatseja; ei, vaan pikemminkin valitkaa heidän osaksensa sitä, minkä itsellenne valitsette. Näin Me paljastamme teidän silmienne eteen sen, mikä teitä hyödyttää, kunpa vain sen ymmärtäisitte. Kansanne ovat teidän aarteenne. Varokaa, ettei teidän hallitustapanne riko Jumalan käskyjä vastaan ja ettette jätä suojattejanne ryövärin käsiin. Heidän kauttaan te hallitsette, ^{sivu 274} heidän varoillaan te elätte, heidän avullaan te valloitatte. Kuinka ylenkatseellisesti te kuitenkin heihin suhtaudutte! Miten outoa, miten perin outoa!

Kun te nyt olette hyljänneet kaikkein suurimman rauhan, tarttukaa lujasti tähän vähäisempään rauhaan voidaksenne siten ehkä jossain määrin parantaa omaa ja alaistenne asemaa.

Oi maailman hallitsijat! Tehkää sovinto keskenänne, jottette enää tarvitse aseistusta muuhun kuin maittenne ja alueittenne suojelemiseen. Varokaa hylkäämästä kaikkitietävän, uskollisen neuvoa.

Olkaa yksimielisiä, oi maailman kuninkaat, sillä siten on epäsovun myrskytuuli tyyntyvä keskuudestanne ja kansanne ovat saava levon, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät. Jos joku teistä tarttuu aseisiin toista vastaan, nouskaa kaikki häntä vastustamaan, sillä tämä ei ole muuta kuin eittämätöntä oikeutta.

120

Oi te kansan valitsemat edustajat kaikissa maissa! Neuvotelkaatte keskenänne kiinnittäen huomionne siihen, mikä on eduksi ihmiskunnalle ja parantaa sen oloja, jos lienette niitä, jotka asioita tunnollisesti tutkivat. Nähkää maailma ihmisruumiina, joka luomishetkellänsä oli terve ja täydellinen, mutta jota ovat kohdanneet moninaisista syistä aiheutuvat vakavat vaivat ja sairaudet. Päiväksikään se ei saanut lievennystä; ei, vaan sen sairaus paheni pahenemistaan sen jouduttua sellaisten taitamattomien lääkärien hoitoon, jotka antoivat vapaan ^{sivu 275} vallan omille haluillensa ja ovat kohtalokkaasti erehtyneet. Ja jos jokin tämän ruumiin jäsenistä pätevän lääkärin hoidossa paranikin, jäivät toiset edelleen yhtä sairaiksi kuin ennenkin. Täten kaikkitietävä, kaikkiviisas teitä valistaa.

Tänä päivänä Me näemme maailman olevan sellaisten hallitsijain armoilla, jotka ovat ylpeydestä niin humaltuneet, etteivät he pysty selvästi erottamaan omaa parastansa, saati sitten tuntemaan ilmoitusta, joka on näin hämmästyttävä ja haastava. Ja milloin joku heistä onkin pyrkinyt parantamaan maailman tilaa, hänen vaikuttimenansa on ollut hänen oma voitontavoittelunsa, tunnustipa hän sen taikka ei, ja tämän vaikuttimen arvottomuus on rajoittanut hänen kykyänsä lääkitä tai parantaa.

Se, minkä Herranne on määrännyt tehokkaimmaksi lääkkeeksi ja voimallisimmaksi keinoksi koko maailman tervehdyttämiseksi, on sen kaikkien kansojen yhdistyminen yhden ja saman yleismaailmallisen asian, yhden yhteisen uskon suojassa. Tämä on saavutettavissa vain taitavan, kaikkivoivan ja innoitetun lääkärin avulla. Tämä on totisesti totuus ja kaikki muu on pelkkää erhettä.

121

Sano: Oi te, jotka Minua kadehditte ja koette Minua vahingoittaa! Saattakoon Minuun kohdistuvan vihanne vimma teidät häpeään! Katso, kirkkauden päiväntähti on kohonnut Minun ilmoitukseni taivaanrantaan ja kietonut loisteeseensa ^{sivu 276} koko ihmiskunnan. Mutta katso, kuinka te olette vetäytyneet pois sen valosta ja vaipuneet täydelliseen piittaamattomuuteen. Säälikää itseänne, älkääkä kieltäkö Hänen vaadettansa, jonka totuuden te jo olette tunnustaneet, älkääkä olko niitä, jotka syntiä tekevät.

Ainoan tosi Jumalan vanhurskauden kautta! Jos te torjutte tämän ilmoituksen, tulevat maan kaikki kansat teitä ivaamaan ja pilkkanansa pitämään, sillä itse te olette oman asianne totuutta puolustaaksenne tuoneet heidän silmiensä eteen Jumalan, ylhäisimmän suojelijan, kaikkein voimallisimman, kaikkein kirkkaimman, kaikkitietävän todisteet. Mutta tuskin oli Hänen seuraava ilmoituksensa kaikenvoittavan yliherruuden kirkkauteen verhottuna teille alas lähetetty, kun te jo heititte sen selkäinne taa, oi te, jotka luetaan piittaamattomiin!

Mitä! Uskotteko te sydämissänne, että teidän vallassanne on tukahduttaa auringon loisto ia sammuttaa sen kirkkaus? Ei, kautta elämäni! Milloinkaan te ette tule ettekä kykene saavuttamaan tarkoitustanne, vaikka kutsuisitte avuksenne kaiken, mikä on taivaissa, ja kaiken, mikä on maan päällä. Vaeltakaatte Jumalan pelossa älkääkä antako tekojenne tyhjiin raueta. Ottakaa korviinne Hänen sanansa älkääkä olko niitä, jotka ovat Hänestä kuin verholla erotetut. Sano: Jumala on todistajani! Mitään en Minä ole itselleni toivonut. Olen vain toivonut voittoa Jumalalle ja menestystä Hänen asiallensa. Hän itse riittää todistajaksi teidän ja Minun välillämme. Jos te puhdistaisitte silmänne, ^{sivu 277} havaitsisitte helposti, kuinka Minun tekoni todistavat sanojeni totuudesta ja kuinka sanani ohjaavat tekojani.

Sokaistuneet ovat teidän silmänne! Ettekö havainneet Jumalan voiman ja yliherruuden suuruutta? Ettekö nähneet Hänen majesteettiuttansa ja kirkkauttansa? Voi teitä, te kaunaisten ja kateiden joukko! Kuulkaa Minun puhettani älkääkä empikö, älkää pienintäkään hetkeä. Näin käskee teitä Hän, joka on kaikkein armahtavaisimman kauneus, jotta te kenties irrottautuisitte kaikesta, minkä omistatte, ja kohoaisitte sellaisiin korkeuksiin, joista voitte nähdä koko luomakunnan Hänen ilmoituksensa siimeksen suojassa.

Sano: Ei ole teillä paikkaa, mihin paeta, eikä suojaa, mihin lymytä, ei ketään teitä tänä päivänä puolustamassa ja suojaamassa Jumalan vihan vimmalta ja Hänen kiivaalta voimaltansa, ellette ja ennen kuin te etsiydytte Hänen ilmoituksensa siimekseen. Tämä on todellakin Hänen ilmoituksensa, joka on teille ilmaistu tämän nuorukaisen hahmossa. Ylistetty olkoon siis Jumala näin loistavan, näin kallisarvoisen, näin suurenmoisen näyn tähden.

Irrottautukaa kaikesta paitsi Minusta ja kääntäkää kasvonne Minun kasvojeni puoleen, sillä parempi on tämä teille kuin kaikki, minkä omistatte. Jumalan kieli todistaa Minun sanojeni totuudesta Minun oman sanani kautta, joka puhuu totuuden ja sisältää ja käsittää kaikki asiat.

Sano: Luuletteko, että teidän uskollisuutenne Hänen ^{sivu 278} asiallensa voi Häntä milloinkaan hyödyttää tai että sen totuuden kieltäminen voi Hänelle minkäänlaista menetystä aiheuttaa? Ei, kautta oman itseni, kaiken voittavan, saavuttamattoman, kaikkein korkeimman! Reväiskäätte rikki nimien verhot ja halaiskaatte niiden valtakunta. Kautta kauneuteni! Hän, joka on kaikkien nimien valtias, on tullut, Hän, jonka käskystä joka ainut nimi on luotu aina alusta, jolla ei ole alkua, Hän, joka on niitä edelleen luova, niin kuin Hän hyväksi näkee. Hän totisesti on kaikkivoipa, kaikkiviisas.

Varokaa, ettette heitä päältänne jumalallisen johdatuksen asua. Juokaa kylläksenne maljasta, jonka taivaan nuorukaiset ovat päänne päälle kohottaneet. Näin käskee teitä Hän, joka on teitä kohtaan armahtavaisempi kuin itse olette, Hän, joka ei minkäänlaista palkkaa eikä kiitosta teiltä pyydä. Hänen palkkionsa tulee Häneltä, joka totuuden voiman kautta on Hänet teille alas lähettänyt ja valinnut Hänet sekä julistanut Hänet omaksi todistukseksensa koko luomakunnalle. Hän on Hänet valtuuttanut ilmaisemaan kaikki merkkinsä. Katsokaa uudemman kerran, jotta voisitte havaita kaiken, mihin Ikiaikaisen kieli on teitä kutsunut, jotta te kenties olisitte niitä, jotka ovat käsittäneet totuuden. Oletteko koskaan kuulleet esi-isienne tai heitä edeltäneitten sukupolvien, aina ensimmäisestä Aadamista asti, kertoneen, että kukaan, joka saapuu ilmoituksen pilvissä ilmiselvään ja ylimaalliseen yliherruuteen verhottuna Jumalan valtakunta oikealla kädellänsä ja kaikki Hänen iankaikkisen ^{sivu 279} valtansa voima ja kunnia vasemmallansa, että kukaan, jonka edellä kulkevat Jumalan, kaikkivaltiaan, kaiken voittavan, kaikkein voimallisimman sotajoukot ja joka lakkaamatta lausuu säkeitä, joiden merkitystä eivät oppineimpien ja viisaimpienkaan mielet kykene luotaamaan, että kukaan tämän kaltainen voisi tuoda sanomaa, joka ei ole Jumalasta? Olkaa siis valppaat ja puhukaa totuus, ehdoton totuus, mikäli väitätte olevanne rehellisiä ja ylevämielisiä.

Sano: Meidän ilmoittamamme säkeet ovat yhtä lukuisat kuin olivat ne, jotka edellisessä ilmoituksessa Bábille alas lähetettiin. Etsiytyköön se, joka epäilee Jumalan hengen lausumia sanoja, Meidän läsnäolomme kartanoon ja kuulkoon jumalallisesti ilmoitettuja säkeitämme ja olkoon omin silmin näkemässä väitteemme selkeät todisteet.

Sano: Kaikkivaltiaan vanhurskauden kautta! Jumalan suosionosoitusten mitta on täyttynyt, Hänen sanansa tehty täydelliseksi, Hänen kasvojensa valo paljastettu, Hänen yliherruutensa sulkenut suojaansa kaiken luomakunnan, Hänen ilmoituksensa kirkkaus saatettu ilmi ja Hänen armolahjansa langenneet ihmiskunnan ylle.

122

Ihminen on voimallisin talismaani. Oikean kasvatuksen puute on kuitenkin riistänyt häneltä sen, minkä hän luontaisesti omistaa. Jumalan suusta lähteneen sanan kautta hänet^{sivu 280} kutsuttiin olevaisuuteen, toisella sanalla hänet ohjattiin kasvatuksensa alkulähteen tuntemukseen, ja vielä toisella sanalla hänen asemansa ja kohtalonsa turvattiin. Korkein olento sanoo: Pitäkää ihmistä kaivoksena, joka on täynnään verrattoman arvokkaita jalokiviä. Vain kasvatus voi saada sen paljastamaan aarteensa ja auttaa ihmiskuntaa niistä hyötymään. Jos ihminen mietiskelisi, mitä Jumalan pyhän tahdon taivaasta alas lähetetyt kirjoitukset ovat ilmoittaneet, hän helposti huomaisi niiden tarkoituksena olevan, että kaikkia ihmisiä pidettäisiin yhtenä sieluna, jotta sanoilla ”Valtakunta on oleva Jumalan” varustettu sinetti voitaisiin painaa joka sydämeen ja jotta jumalallisen anteliaisuuden, armon ja laupeuden valo voisi valaista koko ihmiskunnan. Ainoa tosi Jumala, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, ei ole itsellensä mitään toivonut. Häntä ei ihmiskunnan kuuliaisuus hyödytä, eikä sen paatumus Häntä vahingoita. Ilmaisun valtakunnan lintu kaiuttaa lakkaamatta tätä kutsua: ”Kaiken olen Minä sinulle tahtonut, ja sinut itsesikin, oman itsesi tähden. Jos tämän ajan oppineet ja maailmallisesti viisaat sallisivat ihmiskunnan hengittää toveruuden ja rakkauden tuoksuja, jokainen ymmärtäväinen sydän olisi käsittävä todellisen vapauden merkityksen ja löytävä rikkumattoman rauhan ja täydellisen tyvenyyden salaisuuden. Jos maailma tähän tilaan pääsisi ja sen valosta täyttyisi, silloin voitaisiin siitä todellakin sanoa: ”Et ole siinä syvänteitä etkä kohoilevia kumpuja näkevä.”

123

^{sivu 281}Sukupolvet teitä ennen eläneet – mihin ovat ne kadonneet? Entä ne, joita elämässä ympäröitsivät maan kauneimmat ja ihanimmat, missä ovat he nyt? Ottakaa opiksenne heidän esimerkistänsä, oi ihmiset, älkääkä olko niitä, jotka ovat eksyneet.

Ennen pitkää ottavat toiset haltuunsa teidän omaisuutenne ja asettuvat teidän asumuksiinne. Kallistakaa korvanne Minun sanoilleni älkääkä lukeutuko mielettömiin.

Teistä jokaisen ensisijainen velvollisuus on valita itsellensä se, mihin kukaan ei voi kajota ja mitä kukaan ei teiltä voi riistää. Tällainen asia – ja tästä Kaikkivaltias on todistajani – on Jumalan rakkaus, voisittepa sen vain tajuta.

Rakentakaa itsellenne sellaiset talot, joita sade ja tulvat eivät koskaan voi tuhota ja jotka suojaavat teitä tämän elämän muutoksilta ja vaihteluilta. Tämä on opastus Häneltä, jolle maailma on vääryyttä tehnyt ja jonka se on hyljännyt.

124

Miten ihmeellinen onkaan elävän, ikuisen Jumalan ykseys, joka on korkealla kaikkien rajoitusten yläpuolella ja käy yli kaikkien luotujen ymmärryksen. Hamasta ikuisuudesta Hän on oleskellut pyhyytensä ja kirkkautensa luoksepääsemättömillä tyyssijoilla ja hamaan ikuisuuteen Hän on riippumattoman yliherruutensa ja majesteettiutensa korkeuksista vallitseva. Miten ylevä onkaan Hänen ^{sivu 282} katoamaton olemuksensa ollut, miten täydellisen vapaa kaikkien luotujen tietämyksestä, ja miten mittaamattoman korkealla kaikkien taivaitten ja maan asukasten ylistyksen yläpuolella se onkaan iäti oleva!

Suosionsa ja anteliaisuutensa ylevästä lähteestä ja sisimmästä olemuksesta Hän on jokaiselle luodulle uskonut tietämyksensä merkin, niin ettei ainutkaan Hänen luoduistansa omalta osaltaan estyisi, kukin kykynsä ja asemansa mukaisesti, tätä tietämystä ilmaisemasta. Tämä merkki on Hänen kauneutensa kuvastin luomakunnan maailmassa. Mitä suurempi on pyrkimys tämän ylevän ja jalon kuvastimen puhdistamiseksi, sitä uskollisemmin se voi heijastaa Jumalan nimien ja ominaisuuksien kirkkautta sekä paljastaa Hänen merkkiensä ja tietämyksensä ihmeitä. Niin voimakas on tämä heijastuskyky, että joka ainut luotu on pystyvä paljastamaan ennalta säädetyn asemansa piilevät mahdollisuudet, on tuleva tuntemaan omat kykynsä ja rajoituksensa ja todistava oikeiksi sanat: ”Hän totisesti on Jumala; ei ole muuta jumalaa kuin Hän.” – –

Ei voi olla vähintäkään epäilystä siitä, että jokaisen ihmisen tietoisten ponnistelujen avulla ja Hänen henkisten kykyjensä harjaannuttamisen seurauksena tämä kuvastin voi siinä määrin puhdistua maallisen lian tahroista ja vapautua saatanallisista kuvitelmista, että se kykenee vetäytymään ikuisen pyhyyden vainioille ja pääsemään iankaikkisen toveruuden kartanoihin. Kuitenkin sen perusteella, että kaikelle on ^{sivu 283} määrätty hetkensä ja joka hedelmälle on säädetty oma vuodenaikansa, tällaisessa armolahjassa piilevät voimat voidaan parhaiten vapauttaa ja tällaisen annin keväinen loisto paljastaa vain Jumalan päivinä. Vaikka jokaisella päivällä saattaakin olla ennalta säädetty osansa Jumalan ihmeellistä armoa, Jumalan ilmaisijaan välittömästi liittyvillä päivillä on ainutlaatuinen arvo ja kaikille käsittämätön asema. Niin suuri on niille suotu voima, että jos kaikkien taivaitten ja maan asukasten sydämet noina iankaikkisen ilon päivinä saatettaisiin kasvotusten tuon katoamattoman kirkkauden päiväntähden kanssa ja sopeutettaisiin Hänen tahtoonsa, saisi jokainen huomata ylenneensä kaiken maallisen yläpuolelle, kirkastuneensa Hänen valostansa ja pyhittyneensä Hänen armostansa. Kaikki ylistys tälle armolle, jota ei mikään siunaus, olkoon se kuinka suuri tahansa, voi ylittää, ja kaikki kunnia laupeudelle, jonka vertaista luomakunnan silmä ei ole nähnyt! Korkealla on Hän kaiken sen yläpuolella, mitä he Hänestä kertovat ja miten he Häntä kuvaavat!

Tästä syystä kukaan ei noina päivinä ole lähimmäisestänsä riippuvainen. On jo kyllin todistettu, että tuona jumalallisesti määrättynä päivänä useimmat niistä, jotka ovat Hänen pyhää kartanoansa etsineet ja sinne päässeet, ovat osoittaneet niin suurta tietämystä ja viisautta, ettei kukaan muu kuin nämä pyhät ja puhtaat sielut, olipa hän opettanut tahi tutkinut miten kauan tahansa, ole siitä rahtuakaan käsittänyt eikä tule koskaan käsittämäänkään. Tämän ^{sivu 284} voiman avulla ovat Jumalan rakastetut totuuden päiväntähden ilmaisemisen päivinä kohonneet kaiken inhimillisen oppineisuuden yläpuolelle ja käyneet siitä riippumattomiksi. Ei, vaan alati on heidän sydämistänsä ja heidän synnynnäisten kykyjensä lähteistä kummunnut inhimillisen oppineisuuden ja viisauden syvin olemus.

125

Oi veljeni! Kun tosi etsijä päättää astua etsinnän askelen Ikiaikaisen tuntemukseen johtavalla polulla, hänen on ennen muuta puhdistettava sydämensä, joka on Jumalan sisimpien salaisuuksien ilmaisemisen sija, kaikesta sitä hämärtävästä hankitun tiedon tomusta ja saatanallisen kuvittelun ilmentymien harhoista. Hänen on pestävä povensa, joka on rakastetun iäisen rakkauden pyhättö, kaikesta liasta ja pyhitettävä sielunsa kaikesta, mikä on vedestä ja savesta, kaikista haipuvista ja katoavaisista kiintymyksistä. Hänen on niin puhdistettava sydämensä, että siellä ei häily rakkauden eikä vihan häivääkään, jottei rakkaus sokeasti viettäisi häntä erheeseen tai viha häntä totuudesta suistaisi. Kuten voit tänäkin päivänä nähdä, useimmat ihmiset ovat sellaisen rakkauden tai vihan vuoksi kaihtaneet kuolemattoman kasvoja, ovat eksyneet kauas jumalallisten salaisuuksien olennoitumista ja kuljeksivat paimenetta unhotuksen ja erheen erämaassa.

Tuon etsijän on kaikkina aikoina pantava luottamuksensa Jumalaan, hyljättävä maan kaikki kansat, ^{sivu 285} irrottauduttava tomun maailmasta ja oltava uskollinen Hänelle, joka on herrain Herra. Koskaan hän ei saa pyrkiä korottamaan itseään muiden yläpuolelle, vaan hänen on sydämensä taulusta pestävä pois ylpeyden ja omahyväisyyden vähäisinkin häivä, pysyttävä kärsivällisenä ja alistuvaisena sekä noudatettava vaiteliaisuutta ja kartettava joutavaa puhetta. Sillä kieli on kytevää tulta ja liiallinen puhe kuolettavaa myrkkyä. Aineellinen tuli tuhoaa ruumiin, mutta kielen tuli ahmaisee sekä sydämen että sielun. Edellisen voima kestää vain hetkisen, mutta jälkimmäisen seuraukset vuosisadan.

Tuon etsijän tulisi myös pitää panettelua hirvittävänä erheenä ja pysyä erossa sen vallasta, sillä panettelu sammuttaa sydämen valon ja tukahduttaa sielun elämän. Hänen tulisi tyytyä vähään ja vapautua kaikista kohtuuttomista pyyteistä. Hänen tulisi vaalia niiden seuraa, jotka ovat luopuneet maailmasta, ja pitää ylvästelevien ja maailmallisten ihmisten kaihtamista erityisen arvokkaana etuna. Jokaisen päivän koitteessa hänen tulisi olla yhteydessä Jumalaan ja kaikesta sielustansa pysyä lujana rakastettunsa etsinnässä. Hänen tulisi polttaa pois jokainen niskoitteleva ajatus Hänen rakastavan mainintansa liekillä ja salaman nopeudella sivuuttaa kaikki muu kuin Hänet. Hänen tulisi auttaa kodittomia ja olla milloinkaan kieltämättä puutteenalaiselta apuansa. Hänen tulisi olla ystävällinen eläimille, saati sitten lähimmäisellensä, sille, joka on saanut puhumisen kyvyn. Hänen ei tulisi epäröidä uhrata elämäänsä rakastettunsa ^{sivu 286} puolesta eikä antaa ihmisten arvostelun käännyttää itseään pois totuudesta. Hänen ei tulisi toivoa toisille sitä, mitä hän ei itsellensä toivo, eikä luvata mitään, mitä hän ei täytä. Kaikesta sydämestänsä hänen tulisi kaihtaa pahantekijäin seuraa ja rukoilla heidän syntiensä anteeksiantamusta. Hänen tulisi suoda anteeksi syntiselle ja olla koskaan halveksimatta hänen alhaista tilaansa, sillä kukaan ei tiedä, mikä hänen oma loppunsa on oleva. Kuinka usein onkaan synnintekijä kuolemansa hetkellä päässyt uskon ytimeen ja kuolemattomuuden maljasta juoden kohonnut korkeuden joukkojen luo! Ja kuinka usein onkaan harras uskova sielunsa ylösnousemuksen hetkellä muuttunut siinä määrin, että on suistunut alimmaiseen tuleen!

Meidän tarkoituksemme nämä vakuuttavat ja arvovaltaiset sanat ilmaistessamme on painaa etsijän mieleen, että hänen tulisi pitää katoavaisena kaikkea paitsi Jumalaa ja nähdä kertakaikkisena olemattomuutena kaikki paitsi Hänet, joka on kaiken palvonnan kohde.

Nämä ovat ylevämielisten ominaisuuksia ja henkisesti asennoituvien tuntomerkkejä. Ne jo mainittiin puhuttaessa vaatimuksista, jotka todellisen tiedon polkua kulkeville matkalaisille asetetaan. Kun kaikesta irrottautunut matkalainen ja vilpitön etsijä on nämä perusedellytykset täyttänyt, silloin ja vasta silloin häntä voidaan tosi etsijäksi kutsua. Kun hän on täyttänyt ehdot, jotka sisältyvät säkeeseen ”Ken ^{sivu 287} ponnistelee Meidän tähtemme”⁹⁰, saa hän nauttia seuraavien sanojen suomista siunauksista: ”Meidän teillämme Me häntä varmasti johdatamme.”⁹¹

Vasta kun etsinnän, vakaan kilvoittelun, ikävöivän kaipauksen, kiihkeän antaumuksen, palavan rakkauden, hurman ja haltioitumisen valo syttyy etsijän sydämeen ja Hänen laupeutensa tuulenhenki kantautuu hänen sieluunsa, haihtuu erheen pimeys, epäilysten ja epäluulojen usvat hälvenevät ja tiedon ja varmuuden valot täyttävät hänen olemuksensa. Tuona hetkenä tulee salaperäinen airut hengen iloviestiä tuoden ilmestymään säteilevänä kuin aamu Jumalan kaupungista ja tiedon pasuunan pauhulla herättämään sydämen, sielun ja hengen piittaamattomuuden unesta. Tuona hetkenä tulevat pyhän ja ikuisen hengen moninaiset suosionosoitukset ja armon vuodatukset antamaan etsijälle uuden elämän, niin että hän havaitsee saaneensa uuden näön, uuden kuulon, uuden sydämen ja uuden mielen. Hän tulee mietiskelemään maailmankaikkeuden ilmiselviä merkkejä ja tunkeutumaan sielun salattuihin arvoituksiin. Jumalan silmin tarkaten hän on jokaisessa atomissa näkevä oven, joka johdattaa hänet ehdottoman varmuuden tyyssijoille. Kaikessa hän on löytävä jumalallisen ilmoituksen salaisuuksia ja todisteita ikuisesta ilmaisemisesta.

Vannon Jumalan kautta! Jos etsijä, joka astuu opastuksen polkua ja pyrkii kohoamaan vanhurskauden ^{sivu 288} korkeuksiin, saavuttaisi tämän loistavan ja ylevän aseman, hän jo tuhannen virstan päähän tuntisi Jumalan sulotuoksun ja näkisi jumalallisen johdatuksen säteilevän aamun sarastavan kaiken päivänkoitosta. Joka ainut asia, mitättöminkin, olisi hänelle ilmoitus, joka johdattaa häntä hänen rakastettunsa, hänen etsintänsä kohteen luo. Niin suuri on tämän etsijän käsityskyky oleva, että hän erottaa totuuden valheesta yhtä selvästi kuin hän erottaa auringon pimennosta. Jos idän kaukaisimmilta kulmilta puhaltuisi Jumalan sulotuoksuja, hän varmasti ne tuntisi ja niitä hengittäisi, vaikka hän asuisi lännen etäisimmillä äärillä. Samoin hän on selvästi erottava kaikki Jumalan merkit – Hänen ihmeelliset ilmauksensa, Hänen suuret työnsä ja voimalliset tekonsa – ihmisten tekemisistä, sanoista ja tavoista aivan niin kuin jalokiviseppä, joka tietää eron kallisarvoisen kiven ja kallionkappaleen välillä, ja ihminen, joka erottaa kevään syksystä ja kuuman kylmästä. Kun ihmissielun uoma on puhdistettu kaikista maallisista ja haitallisista kiintymyksistä, se havaitsee erehtymättä rakastetun henkäyksen mittaamattomien matkojen takaa ja on sen tuoksun opastamana saapuva ja astuva varmuuden kaupunkiin.

Siellä etsijä näkee Hänen ikiaikaisen viisautensa ihmeet ja havaitsee kaikki salaiset opetukset tuossa kaupungissa kukoistavan puun lehvien havinasta. Sekä sisäisellä että ulkoisella kuulollansa hän on sen tomusta kuuleva kiitoksen ja ylistyksen hymnien kohoavan herrain Herralle ja sisäisellä katseellansa käsittävä ^{sivu 289} ”paluun” ja ”uuteen eloon heräämisen” salaisuudet.

Miten sanomattoman loistavat ovatkaan ne merkit, tunnukset, ilmestykset ja ihmeet, jotka Hän, nimien ja ominaisuuksien kuningas, on tuolle kaupungille määrännyt! Tähän kaupunkiin saapuminen sammuttaa vedettä janon ja sytyttää liekittä rakkauden Jumalaan. Joka ruohonlehteen on kätkettynä tutkimattoman viisauden salaisuuksia, ja joka ruusupensaasta tuhannet satakielet heläyttävät autuaallisen hurman vallassa sävelmänsä. Sen ihmeelliset tulppaanit ilmaisevat palavan pensaan kuolemattoman tulen salaisuuden, ja sen pyhyyden suloiset tuoksut leyhyvät messiaanisen hengen viehkeyttä. Kullatta se lahjoittaa rikkautta, ja kuolematta se suo kuolemattomuuden. Sen jokaiseen lehvään on talletettuna sanoin kuvaamattomia riemuja ja jokaiseen kammioon kätkettynä lukemattomia salaisuuksia.

Ne, jotka urheasti ponnistelevat Jumalaa etsiessään, ovat kaikesta paitsi Hänestä luovuttuaan niin tuohon kaupunkiin kiintyneet ja vihityt, etteivät he voi ajatella edes hetkiseksi siitä eroavansa. He kuulevat erehtymättömiä todistuksia tuon yhteisön hyasintilta ja saavat sen ruusun kauneudelta ja sen satakielen sävelmältä varmat vakuudet. Kerran noin tuhannessa vuodessa tämä kaupunki uudelleen rakennetaan ja kaunistetaan. – –

Tuo kaupunki ei ole mikään muu kuin Jumalan sana, joka jokaisena aikakautena ja joka uskontojärjestelmässä ilmoitetaan. Mooseksen päivinä se oli ^{sivu 290} Pentateukki, Jeesuksen päivinä Evankeliumi, Muhammadin, Jumalan sanansaattajan päivinä Qur'án, tänä päivänä Bayán ja Hänen uskontojärjestelmässänsä, jonka Jumala on ilmaiseva, Hänen oma kirjansa – kirja, jonka arvovaltaan kaikkien aikaisempien uskontojärjestelmien kirjat ovat sidotut, kirja, joka on niiden kaikkien joukossa verrattomin ja ylevin.

126

Mihin ikinä Meidät karkotettaneenkin, miten suuriin kärsimyksiin Me joutunemmekin, on niiden, jotka ovat Jumalan kansaa, horjumattoman päättäväisesti ja ehdottoman luottavaisesti pidettävä silmänsä suunnattuina kirkkauden päivänkoittoon ja uurastettava kaiken sen hyväksi, mikä on omiaan parantamaan maailmaa ja kasvattamaan sen kansoja. Kaikki Meitä menneisyydessä kohdannut on palvellut ilmoituksemme etuja ja kirkastanut sen kunniaa, ja samaan tulokseen on johtava kaikki, mikä kenties on Meitä vastaisuudessa kohtaava. Pysykää kaikesta sydämestänne Jumalan asiassa, jonka on alas lähettänyt Hän, joka on säätäjä, kaikkiviisas. Mitä suurinta lempeyttä ja armeliaisuutta osoittaen Me olemme kutsunut ja opastanut kaikkia kansoja ja kansakuntia siihen, mikä on niitä todellakin hyödyttävä.

Totuuden päiväntähti, joka loistaa korkeimmassa kirkkaudessansa, on todistajamme! Niillä, jotka ovat Jumalan kansaa, ei ole mitään muuta pyrkimystä kuin uudistaa maailma, jalostaa sen elämää, ja virvoittaa ^{sivu 291} sen kansat. Totuudellisuus ja hyväntahtoisuus ovat aina olleet heidän ihmissuhteittensa tuntomerkkejä. Heidän ulkonainen käytöksensä on vain heidän sisäisen elämänsä heijastusta ja heidän sisäinen elämänsä heidän ulkonaisen käytöksensä kuvastin. Mikään verho ei kätke eikä peitä niitä totuuksia, jotka ovat heidän uskonsa perusta. Nämä totuudet ovat kaikkien ihmisten silmien eteen paljastetut, ja voidaan ne erehtymättömästi tunnistaa. Jo heidän tekonsakin todistavat näiden sanojen totuudesta.

Jokainen valpas silmä voi tänä päivänä nähdä Jumalan ilmoituksen valonsarastuksen ja jokainen tarkkaavainen korva tuntea äänen, joka kuului palavasta pensaasta. Niin vuolas on jumalallisen armon vetten vuo, että Hän, joka on Jumalan merkkien päivänkoitto ja Hänen kirkkautensa todisteitten ilmaisija, seurustelee ja keskustelee verhotta ja kätkeytymättä maan kansojen ja sukukuntien kanssa. Kuinka lukemattomat ovatkaan ne, jotka ovat vihankaunaisin sydämin Meidän läheisyyteemme hakeutuneet ja uskollisina ja rakastavina ystävinä Meidän luotamme poistuneet. Armon portit ovat selkosellaan kaikkien ihmisten kasvojen edessä. Ulkonaisesti Me olemme kohdellut samalla tavalla niin vanhurskasta kuin syntistäkin ollessamme heidän kanssaan tekemisissä, jotta pahantekijä kenties saavuttaisi jumalallisen anteeksiannon rajattoman valtameren. Nimemme ”Salaaja” on vuodattanut sellaisen valon ihmisten ylle, että tottelemattomat ovat kuvitelleet kuuluvansa hurskasten joukkoon. Kenellekään, joka Meitä etsii, ^{sivu 292} Me emme koskaan tuota pettymystä, eikä siltä, joka on kääntynyt kasvonsa Meidän puoleemme, evätä pääsyä kartanoomme. – –

Oi ystävät! Auttakaatte ainoaa tosi Jumalaa, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, kauniilla teoillanne sekä sellaisella käytöksellä ja luonteella, jotka ovat otolliset Hänen silmissänsä. Ken tänä päivänä pyrkii Jumalaa auttamaan, sulkekoon silmänsä kaikelta, minkä omistaa, ja avatkoon ne Jumalan asioille. Lakatkoon hän harrastamasta sitä, mikä häntä itseään hyödyttää, ja keskittyköön siihen, mikä ylentää Kaikkivaltiaan kaikenvoittavaa nimeä. Hänen tulisi puhdistaa sydämensä kaikista alhaisista pyyteistä ja turmeltuneista haluista, sillä Jumalan pelko on ase, joka tekee hänet voitokkaaksi, tärkein väline, jolla hän voi saavuttaa tarkoituksensa. Jumalan pelko on varustus, joka Hänen asiaansa varjelee, kilpi, jonka avulla Hänen kansansa kykenee saavuttamaan voiton. Se on viiri, jota yksikään ihminen ei voi halventaa, voima, jolle mikään muu voima ei voi vetää vertaa. Sen avulla ja Hänen luvallansa, joka on sotajoukkojen herra, on niiden, jotka ovat vetäytyneet Jumalan luo, onnistunut kukistaa ja valloittaa ihmissydänten linnoitukset.

127

Mikäli toiveenne, oi ihmiset, on tuntea Jumala ja nähdä Hänen mahtinsa suuruus, niin katsokaa Minua Minun omilla silmilläni älkääkä kenenkään toisen silmillä. Muutoin ette milloinkaan ^{sivu 293} kykene Minua tuntemaan, vaikka pohtisitte asiaani niin kauan, kuin Minun valtakuntani kestää, ja mietiskelisitte kaikkia luotuja halki Jumalan, kaikkien korkeimman Herran, kaikkivaltaisen, ikiolevan, kaikkiviisaan ikuisuuden. Näin Me olemme saattanut julki ilmoituksemme totuuden, jotta ihmiset kenties havahtuisivat piittaamattomuudestansa ja olisivat niitä, jotka ymmärtävät.

Katsokaa, kuinka alhainen on näiden ihmisten tila, jotka varsin hyvin tietävät, että Minä olen uhrannut itseni ja omaiseni Jumalan polulla turvatakseni heidän uskonsa Häneen, ja jotka ovat täysin selvillä siitä, miten viholliseni ovat Minua saartaneet päivinä, jolloin ihmisten sydämet pelkäsivät ja vapisivat, päivinä, jolloin he kätkeytyivät Jumalan rakastettujen ja Hänen vihollistensa katseilta ja keskittyivät oman turvallisuutensa ja rauhansa varmistamiseen.

Vihdoin Meidän onnistui ilmaista Jumalan asia ja korottaa se niin korkeaan asemaan, että kaikki – paitsi ne, jotka kantoivat sydämessänsä kaunaa tätä nuorukaista kohtaan ja asettivat vertaisia Kaikkivaltiaan rinnalle – tunnustivat Jumalan yliherruuden ja Hänen valtasuuruutensa. Mutta huomatkaa, miten huolimatta tästä ilmoituksesta, jonka vaikutus on ulottunut kaikkiin luotuihin, ja tämän valon kirkkaudesta, jonka kaltaista ei heistä yksikään ole koskaan nähnyt, huomatkaa, miten Bayánin kansa on kieltänyt Minut ja kiistellyt Minua vastaan. Jotkut ovat kääntyneet pois Jumalan polulta; ovat kiistäneet Hänen arvovaltansa, johon he olivat uskoneet; ja ovat ^{sivu 294} toimineet julkeasti Jumalaa, kaikkein voimallisinta, kaikkein ylhäisintä suojelijaa, kaikkein ylevintä, kaikkein korkeinta kohtaan. Toiset empivät ja epäröivät Hänen polullansa ja pitivät Luojan asiaa sisimmältä totuudeltansa pätemättömänä, ellei se, joka Minun tahdostani luotiin, tukenut sitä hyväksynnällänsä. Niin ovat heidän työnsä tyhjiin rauenneet, ja sittenkään he eivät sitä käsittäneet. Heidän joukossansa on myös se, joka koki mitata Jumalaa oman itsensä mitalla ja jonka Jumalan nimet niin harhaannuttivat, että hän nousi Minua vastaan; se, joka julisti Minun ansaitsevan tulla surmatuksi ja syytti Minua juuri niistä rikkomuksista, joihin hän oli itse syyllistynyt.

Niinpä Minä tunnustankin suruni ja murheeni Hänelle, joka on Minut luonut ja Minulle uskonut sanomansa. Häntä Minä kiitän ja ylistän siitä, mitä Hän on säätänyt, yksinäisyydestäni sekä ahdistuksestani niiden käsissä, jotka ovat Hänestä kauas eksyneet. Kärsivällisesti Minä olen kestänyt ja tulen vastakin kestämään Minua kohdanneet koettelemukset, ja panen kaiken uskoni ja luottamukseni Jumalaan. Häntä olen rukoileva näin sanoen: Opasta palvelijasi, oi Herrani, suosiosi ja anteliaisuutesi kartanoon äläkä salli heidän jäädä osattomiksi Sinun armosi ja moninaisten siunaustesi ihmeistä. Sillä he eivät tiedä, mitä Sinä olet heille koko luomakuntaa syleilevässä armossasi määrännyt. Ulkonaisesti, oi Herra, he ovat heikkoja ja avuttomia; sisäisesti he ovat pelkkiä orpoja. Sinä olet kaikkein anteliain, kaikkisuopa, ^{sivu 295} kaikkein ylevin, kaikkein korkein. Älä kohdista heihin, oi Jumalani, vihasi hehkua, vaan pidätä heitä aina siihen aikaan asti, jolloin armosi ihmeet on paljastettu, jotta he kenties Sinun tykösi palaisivat ja anoisivat Sinulta anteeksi sitä, mitä he ovat Sinua vastaan rikkoneet. Totisesti, Sinä olet anteeksiantavainen, kaikkein armahtavaisin.

128

Sano: Sopiiko ihmisen, joka väittää olevansa Herransa, kaikkein armahtavaisimman seuraaja, samanaikaisesti tehdä sydämessänsä paholaisen tekoja? Ei, huonosti se hänelle sopii, ja tästä on todistajani Hän, joka on kaikkein kirkkaimman kauneus. Kunpa te sen vain tajuaisitte!

Puhdistakaa sydämenne rakkaudesta maallisiin asioihin, kielenne kenenkään muun kuin Hänen muistelostansa, koko olemuksenne kaikesta, mikä saattaisi estää teitä näkemästä Hänen kasvojansa tahi vietellä teidät seuraamaan alhaisten ja turmeltuneitten taipumustenne kuiskutuksia. Eläkää Jumalan pelossa, oi ihmiset, ja olkaa niitä, jotka vaeltavat vanhurskauden polkua.

Sano: Oi ihmiset! Jos käytöksenne on ristiriidassa puheittenne kanssa, niin kuinka te luulette voivanne erottua niistä, jotka vaikka vakuuttavatkin Herraan, heidän Jumalaansa, uskovansa, ovat Hänen tuskin pyhyyden pilvissä heidän tykönsä tultuaan kieltäytyneet Häntä tunnustamasta ja kiistäneet Hänen totuutensa? Vapautukaa kaikesta kiintymyksestä tähän ^{sivu 296} maailmaan ja sen turhuuksiin. Varokaa niitä lähestymästä, sillä ne houkuttelevat teitä seuraamaan omia himojanne ja ahnaita halujanne ja estävät teitä käymästä suoralle ja loistavalle tielle.

Tietäkää, että ”maailmalla” tarkoitetaan teidän tietämättömyyttänne Hänestä, joka on teidän luojanne, ja syventymistänne kaikkeen paitsi Häneen. ”Tuleva elämä” taas merkitsee niitä asioita, jotka avaavat teille turvallisen tien Jumalan, kaikkein kirkkaimman, verrattoman luo. Se, mikä teitä tänä päivänä estää rakastamasta Jumalaa, on nimenomaan maailma. Paetkaa sitä, jotta voisitte kuulua autuaihin. Jos joku tahtoisi kaunistautua maan koristein, kantaa sen kirjokaapuja tahi nauttia sen suomista antimista, ei tämä voi olla hänelle vahingoksi, ellei hän anna minkään tulla itsensä ja Jumalan välille, sillä Jumala on asettanut kaiken hyvän, niin taivaihin kuin maahan luodun, niille palvelijoillensa, jotka Häneen todella uskovat. Maistakaatte, oi ihmiset, niitä hyvyyksiä, jotka Jumala on teille suonut, älkääkä evätkö itseltänne Hänen ihmeellisiä lahjojansa. Lausukaa kiitosta ja ylistystä hänelle ja olkaa niitä, jotka ovat todella kiitollisia.

Oi sinä, joka olet jättänyt kotisi ja etsinyt Jumalan läsnäoloa! Julista ihmisille Herrasi sanomaa, jotta se kenties estäisi heitä seuraamasta alhaisten ja turmeltuneitten halujensa kuiskutuksia ja saisi heidät muistamaan Jumalaa, kaikkein ylevintä, kaikkein korkeinta. Sano: Peljätkää Jumalaa, oi ihmiset, ja pidättäytykää vuodattamasta kenenkään verta. Älkää kiistelkö ^{sivu 297} lähimmäisenne kanssa, ja olkaatte niitä, jotka tekevät hyvää. Varokaa synnyttämästä epäjärjestystä maailmaan sen jälkeen, kun se on hyvään järjestykseen saatettu, älkääkä seuratko niiden askeleita, jotka ovat kauas eksyneet.

Ken teidän joukostanne nousee opettamaan Herransa asiaa, hän opettakoon ennen muuta omaa itseään, jotta hänen puheensa kiehtoisi hänen kuulijoittensa sydämet. Ellei hän omaa itseään opeta, hänen sanansa eivät voi vaikuttaa etsijän sydämeen. Varokaa, oi ihmiset, kuulumasta niihin, jotka antavat toisille hyviä neuvoja, mutta eivät itse muista niitä seurata. Tämän kaltaisten sanat ja näiden sanojen lisäksi kaikkien asioiden todellisuudet ja näiden todellisuuksien lisäksi Jumalan läheisyydessä olevat enkelitkin esittävät heitä vastaan syytöksen valheellisuudesta.

Jos tällaisen ihmisen onnistuisi vaikuttaa toiseen ihmiseen, tätä menestystä ei tulisi käsittää hänen omaksi ansioksensa, vaan pikemminkin Jumalan sanojen vaikutukseksi, Hänen säädöksensä mukaisesti, joka on kaikkivaltias, kaikkiviisas. Jumalan silmissä hän on kuin lamppu, joka luo valoansa, ja kuitenkin kaiken aikaa omassa sisimmässänsä tuhoutuu.

Sano: Oi ihmiset! Älkää syyllistykö mihinkään, mikä saattaa teidät häpeään tai ihmisten silmissä loukkaa Jumalan asian kunniaa, älkääkä olko turmeluksen lietsojia. Älkää lähestykö mitään, minkä järkenne tuomitsee. Kaihtakaa kaikkea jumalattomuutta, sillä se on teiltä kielletty kirjassa, johon eivät ^{sivu 298} koske ketkään muut kuin ne, jotka Jumala on kaikesta syyllisyydestä puhdistanut ja puhtaihin lukenut.

Olkaa oikeamieliset itseänne ja muita kohtaan, jotta teidän tekojenne kautta oikeudenmukaisuuden merkit ilmestyisivät uskollisten palvelijoittemme keskuudessa. Varokaa loukkaamasta lähimmäisenne omaisuutta. Osoittautukaa hänen uskonsa ja luottamuksensa arvoisiksi älkääkä kieltäkö köyhiltä niitä lahjoja, jotka Jumalan armo on teille antanut. Hän on totisesti palkitseva laupiaat ja kaksin verroin heille korvaava sen, minkä he ovat lahjoittaneet. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hänen ovat koko luomakunta ja sen valtius. Hän suo lahjansa, kenelle Hän tahtoo, ja keneltä Hän tahtoo, Hän ne pidättää. Hän on suurin antaja, kaikkein anteliain, suopea.

Sano: Opettakaatte Jumalan asiaa, oi Bahán kansa, sillä Jumala on määrännyt jokaisen velvollisuudeksi julistaa Hänen sanomaansa, ja Hän pitää sitä kaikista teoista ansiokkaimpana. Sellainen teko on otollinen vain silloin, kun se, joka opettaa asiaa, itse jo lujasti uskoo Jumalaan, ylhäisimpään suojelijaan, armolliseen, kaikkivoipaan. Hän on lisäksi säätänyt, että Hänen asiaansa tulee opettaa ihmisten ilmaisukyvyn voimalla eikä väkivaltaan turvaten. Näin on Hänen käskynsä lähetetty alas Hänen valtakunnastansa, joka on kaikkein ylevin, kaikkiviisas. Varokaa kiistelemästä kenenkään kanssa; ei, vaan ystävällisen käytöksen ja mitä vakuuttavimpien kehotusten voimalla pyrkikää saattamaan hänet tietoiseksi totuudesta. Jos kuulijanne on vastaanottavainen, koituu se hänen omaksi ^{sivu 299} parhaaksensa; ellei hän ole, kääntykäätte pois hänestä ja suunnatkaa kasvonne kohti Herranne pyhää kartanoa, häikäisevän pyhyyden tyyssijaa.

Älkää kenenkään kanssa väitelkö tämän maailman asioista ja toimista, sillä Jumala on jättänyt ne sellaisille, jotka ovat niihin kiintyneet. Koko maailmasta Hän on itsellensä valinnut ihmissydämet, jotka ilmoituksen ja ilmaisun sotajoukot voivat valloittaa. Tämän ovat Bahán sormet säätäneet Jumalan kumoamattoman käskyn muistiossa Hänen määräyksestänsä, joka on ylhäisin säätäjä, kaikkitietävä.

129

Oi kulkija Jumalan polulla! Ota osasi Hänen armonsa valtamerestä äläkä epää itseltäsi sitä, mikä on sen syvyyksien kätköissä. Ole niitä, jotka ovat nauttineet sen aarteista. Pisarakin tästä valtamerestä kaikille taivaissa ja maan päällä oleville vuodatettuna riittäisi tekemään heidät rikkaiksi Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkitietävän, kaikkiviisaan antimista. Kieltäymyksen käsin ammenna sen elämää antavista vesistä ja vihmo niillä kaikkia luotuja, jotta ne puhdistuisivat kaikista ihmisten luomista rajoituksista ja voisivat lähestyä Jumalan mahtavaa valtaistuinta, tuota pyhää ja säteilevää tyyssijaa.

Älä murehdi, jos tämän yksinäsi teetkin. Olkoon Jumala sinulle täysin riittävä. Ole läheisessä yhteydessä Hänen henkeensä ja ole niitä, jotka ovat kiitollisia. Julista Herrasi asiaa kaikille, jotka ovat taivaissa ja maan päällä. Jos joku kuuntelee kutsuasi, levitä ^{sivu 300} hänen silmiensä eteen Herran, sinun Jumalasi viisauden helmet, jotka Hänen henkensä on sinulle alas lähettänyt, ja ole niitä, jotka todella uskovat. Ja jos joku hylkää sinun lahjasi, käänny pois hänestä ja pane uskosi ja luottamuksesi Herraan, sinun Jumalaasi, kaikkien maailmoiden herraan.

Jumalan vanhurskauden kautta! Ken tänä päivänä avaa huulensa lausuakseen Herransa nimeä, hänen avukseen tulevat innoituksen sotajoukot laskeutumaan Minun nimeni, kaikkitietävän, kaikkiviisaan taivaasta. Hänen avukseen rientävät myös korkeuden joukot, jokaisen kantaessa korkealla puhtaan valon maljaa. Näin on Jumalan ilmoituksen valtakunnassa ennalta säädetty Hänen käskystänsä, joka on kaikkein kirkkain, kaikkein voimallisin.

Pyhän verhon kätkössä ja valmiina palvelemaan Jumalaa oli joukko Hänen valittujansa, jotka tullaan ihmisille ilmaisemaan, jotka tulevat auttamaan Hänen asiaansa eivätkä pelkää ketään, vaikka koko ihmissuku nousisi ja heitä vastaan sotisi. Nämä ovat niitä, jotka maan asukkaiden ja taivaan asukasten katseitten edessä nousevat ja ääneensä huutaen ylistävät Kaikkivaltiaan nimeä ja kutsuvat ihmislapsia Jumalan, kaikkein kirkkaimman, kaikkein ylistetyimmän polulle. Seuraa heidän teitään äläkä anna kenenkään sinua kauhistaa. Ole niitä, joita ei maailman melske, miten se heitä heidän luojansa tiellä koetelleekin, voi milloinkaan murehduttaa ja joiden tarkoitusta ei moittijan moite voi saattaa raukeamaan.

^{sivu 301}Astu esiin Jumalan muistiota ja Hänen merkkejänsä kantaen ja palaa niiden luo, jotka ovat Minuun uskoneet, ja julista heille pyhimmän paratiisimme sanoma. Varoita sitten niitä, jotka ovat asettaneet muita jumalia Hänen rinnalleen. Sano: Olen tullut tykönne, oi ihmiset, kirkkauden valtaistuimen luota ja tuon teille julistuksen Jumalalta, kaikkein voimallisimmalta, kaikkein ylevimmältä, kaikkein korkeimmalta. Kädessäni kannan Jumalan, teidän Herranne ja esi-isäinne Herran todistusta. Punnitkaa se sillä oikeudenmukaisella vaa'alla, joka on teidän hallussanne, Jumalan profeettojen ja sanansaattajien todistuksen vaa'alla. Mikäli huomaatte sen perustuvan totuuteen, mikäli uskotte sen olevan Jumalasta, niin varokaa sitä arvostelemasta, jottette siten tee tyhjiksi tekojanne ja joudu uskottomien joukkoon. Se on todellakin Jumalan merkki, joka on totuuden voimalla alas lähetetty, jonka kautta Hänen asiansa oikeellisuus on Hänen luoduillensa osoitettu ja puhtauden viirit maan ja taivaan väliin pystytetty.

Sano: Tämä on sinetöity ja salaperäinen käärö, Jumalan kumoamattoman säädöksen säiliö, joka sisältää pyhyyden sormen piirtämät sanat, joka oli tutkimattoman arvoituksen verhon taakse kätketty ja on nyt alas lähetetty osoituksena Hänen armostansa, joka on kaikkivaltias, ikiaikainen. Siinä Me olemme säätänyt maan kaikkien asukkaiden ja taivaan asukasten kohtalot ja merkinnyt muistiin kaiken tiedon ensimmäisestä viimeiseen. Mikään ei voi jäädä häneltä huomaamatta eikä mikään tehdä tyhjäksi Hänen ^{sivu 302} tarkoitustansa, olipa se menneisyydessä luotu tahi tulevaisuudessa luotava, voisittepa sen vain käsittää.

Sano: Ilmoitus, jonka Jumala on alas lähettänyt, on totisesti toistettu, ja Meidän voimamme ojennettu käsi on varjonnut kaikkia, jotka ovat taivaissa, ja kaikkia, jotka ovat maan päällä. Me olemme totuuden, puhtaan totuuden voimalla paljastanut vähäisen tuikkeen tutkimattomasta salaisuudestamme, ja katso, ne, jotka ovat tunteneet Siinain kirkkauden loiston, sammuivat nähdessään häikäisevän leimahduksen tästä ilmoituksemme Siinaita ympäröivästä karmosiininpunaisesta valosta. Näin on Hän, joka on kaikkein armahtavaisimman kauneus, todistuksensa pilvissä tullut, ja Jumalan, kaikkein kirkkaimman, kaikkiviisaan tahdosta on säädös täyttynyt.

Sano: Astu pyhästä kammiostasi, oi taivaan neito, Sinä ylhäisimmän paratiisin asukas. Verhoudu mieleiselläsi tavalla kuolemattomuuden silkkivaatteeseen ja kaikkein kirkkaimman nimessä pukeudu valon kirjottuun vaippaan. Kuule sitten Herrasi, saavuttamattoman, korkeimman valtaistuimelta heläjävän äänen suloista ja ihanata sointia. Paljasta kasvosi ja ilmaise tummasilmäisen neidon kauneus äläkä epää Jumalan palvelijoilta loistavan katsantosi valoa. Älä murehdi, jos kuulet maan asukkaiden huokauksia ja taivaan asukasten vaikerruksen ääntä. Jätä heidät sammumisen tomussa tuhoutumaan. Anna heidän olemattomuuteen raueta, sillä vihan liekki on syttynyt heidän rintaansa. Mitä sulosointuisimmin äänin ^{sivu 303} viritä sitten maan ja taivaan kansojen edessä ylistyslaulu Hänen muisteloksensa, joka on Jumalan nimien ja ominaisuuksien kuningas. Tällaiseksi Me olemme Sinun kohtalosi säätänyt. Voimallinen olemme Me tarkoituksemme täyttämään.

Varo riisumasta yltäsi säteilevän kirkkautesi viittaa, oi Sinä, joka olet puhtauden olemus! Ei, vaan verhoudu luomakunnan maailmassa yhä uusiin Jumalasi turmeltumattomiin vaatteisiin, jotta Kaikkivaltiaan kaunis kuva Sinun kauttasi heijastuisi kaikissa luoduissa ja Herrasi armo voimansa runsaudessa täyttäisi kaiken luomakunnan.

Jos kenessä tunnet Herrasi rakkauden tuoksun, antaudu häntä palvelemaan, sillä tätä varten Me olemme Sinut luonut ja ammoisista ajoista asti tehnyt kanssasi liiton kaunoistemme joukon edessä juuri tässä tarkoituksessa. Älä ole kärsimätön, jos sydämeltänsä sokeat sinkoavat päällesi joutavien kuvittelujensa nuolia. Jätä heidät omiin oloihinsa, sillä he seuraavat syntisten kuiskutuksia.

Huuda taivaan ja maan asukasten katseiden edessä: Olen taivaan neito, Bahán hengestä syntynyt hedelmä. Minun asumukseni on Hänen, kaikkein kirkkaimman, nimensä kartano. Korkeuden joukon edessä Minut kaunistettiin Hänen nimensä koristein. Minut kiedottiin pyhän koskemattomuuden huntuun ja salattiin ihmissilmiltä. Minusta tuntuu, että kuulin jumalallisen ja vertaansa vailla olevan suloisuuden äänen kohoavan armon Jumalan oikealta kädeltä, ja katso, koko paratiisi värisi ja vavahteli edessäni kaipuussansa ^{sivu 304} kuulla tuon äänen sointuja ja katsella ne lausuneen kauneutta. Näin Me olemme tässä valaistussa muistiossa ja kielistä sointuisimmalla ilmaissut säkeet, jotka ikuisuuden kieli innoitettiin Qayyú-mu'l-Asmá'issa lausumaan.

Sano: Yliherruutensa voimasta Hän säätää, minkä Hän hyväksi katsoo, ja tekee käskystänsä, mitä ikinä Hän tahtoo. Häntä ei vaadita vastaamaan mistään, minkä Hän näkee hyväksi säätää. Hän totisesti on rajoittamaton, kaikkivoipa, kaikkiviisas.

Ne, jotka ovat kieltäneet Jumalan ja kapinoineet Häntä vastaan, ovat turmeltuneitten taipumustensa ja halujensa avuttomia uhreja. He tulevat palaamaan tyyssijaansa helvetin tulessa: kurja on kieltäjäin asuinsija!

130

Ole antelias vauraudessa ja kiitollinen vastoinkäymisessä. Ole lähimmäisesi luottamuksen arvoinen ja katso hänen puoleensa kirkkain ja ystävällisin kasvoin. Ole köyhien aarteena ja rikkaiden varoittajana, vastaa puutteenalaisten avunhuutoon ja varjele lupauksesi pyhyyttä. Ole vilpitön arvostelussasi ia varovainen puheessasi. Älä tee vääryyttä kenellekään, ja osoita nöyryyttä kaikkia kohtaan. Ole valaisimena pimeydessä vaeltaville, ilona murheellisille, merenä janoaville, suojana ahdistetuille, sorron uhrin tukena ja puolustajana. Leimatkoot nuhteettomuus ja oikeamielisyys kaikkia sinun tekojasi. Ole kotina muukalaiselle, voiteena ^{sivu 305} haavoitetulle, turvapaikkana pakenevalle. Ole silminä sokeille ja ohjaavana valona hairahtuneiden askelille. Ole totuuden kasvojen koristus, kruunu uskollisuuden otsalla, vanhurskauden pyhätön tukipylväs, elämän henkäys ihmiskunnan ruumiille, oikeudenmukaisuuden joukkojen lippu, tähti hyveen taivaanrannassa, kaste ihmissydämen mullassa, arkki tiedon valtamerellä, aurinko anteliaisuuden taivaalla, jalokivi viisauden otsarivassa, loistava valkeus sukupolvesi taivaankannessa, hedelmä vaatimattomuuden puussa.

131

Ikiaikaisen kuninkaan kynä ei ole milloinkaan lakannut muistamasta Jumalan rakastettuja. Jonakin aikana ovat armon virrat juosseet Hänen kynästänsä, toisena taas on Jumalan selkeä kirja sen liikkeen kautta ilmoitettu. Hänelle ei kenkään voi vetää vertoja, Hänen ilmaisunsa kanssa ei kukaan kuolevainen voi kilpailla. Hamasta ikuisuudesta hän on vallinnut herrauden ja mahdin valtaistuimella, Hänen huuliltansa ovat virranneet neuvot, jotka voivat tyydyttää koko ihmiskunnan tarpeet, ja kehotukset, jotka voivat sitä hyödyttää.

Ainoa tosi Jumala todistaa, ja Hänen luotunsa vahvistavat puolestani, että pienintä hetkeäkään Minä en sallinut itseäni ihmisten silmiltä kätkeä enkä suostunut suojaamaan itseäni heidän loukkauksiltansa. Kaikkien ihmisten kasvojen edessä Minä olen noussut ja kehottanut heitä toteuttamaan Minun tahtoni. ^{sivu 306} Minun päämääräni ei ole mikään muu kuin maailman parantaminen ja sen kansojen levollisuus. Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta ei voida saavuttaa, ellei ja ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiintunut. Tätä ykseyttä taas on mahdotonta saavuttaa, niin kauan kuin neuvoja, jotka korkeimman kynä on ilmoittanut, ei välitetä noudattaa.

Hänen lausumiensa sanojen voimasta voi koko ihmissuku valaistua ykseyden valolla, ja Hänen nimensä muistelo voi sytyttää tulen kaikkien ihmisten sydämeen ja polttaa pois verhot, jotka ovat heidät Hänen kirkkaudestansa erottaneet. Niin suuri on yhden ainoan vanhurskaan teon voima, että se voi saattaa maan tomun kohoamaan aina taivaitten taivaan taa. Se voi kirvoittaa kaikki kahleet ja kykenee uudistamaan voiman, joka on jo loppuun kulunut ja rauennut. – –

Olkaa puhtaat, oi Jumalan kansa, olkaa puhtaat. Olkaa vanhurskaat, olkaa vanhurskaat. – – Sano: Oi Jumalan kansa! Se, mikä voi turvata voiton Hänelle, joka on ikuinen totuus – Hänen sotajoukkonsa ja auttajansa maan päällä – on pyhissä kirjoissa ja kirjoituksissa selitetty ja on yhtä selvä ja ilmeinen kuin aurinko. Nämä sotajoukot ovat ne vanhurskaat teot sekä sellainen käytös ja luonne, jotka ovat Hänen silmissänsä otolliset. Ken tänä päivänä nousee asiaamme auttamaan ja kutsuu avuksensa kiitettävän luonteen ja nuhteettoman käytöksen sotajoukot, tällaisesta teosta virtaava vaikutus on varmasti leviävä kaikkeen maailmaan.

132

^{sivu 307}Ainoan tosi Jumalan tarkoitus Hänen ilmaistessaan itsensä ihmisille on paljastaa ne jalokivet, jotka ovat heidän todellisen ja sisimmän minuutensa kätköissä. Jumalan uskon ja Hänen uskontonsa ytimenä on tänä päivänä se, että maailman eri uskontokuntien ja moninaisten uskonjärjestelmien ei milloinkaan pidä vaaliman vihamielisyyden tunteita ihmisten keskuudessa. Nämä periaatteet ja lait, nämä lujasti vakiintuneet ja mahtavat järjestelmät ovat samasta lähteestä syntyneet ja saman valon säteitä. Niiden keskinäiset eroavuudet on käsitettävä niiden julistamisajankohtien erilaisista tarpeista johtuviksi.

Vyöttäkää kilvoituksenne kupeet, oi Bahán kansa, jotta maailman kansoja kiihottavan uskonnollisen eripuran ja kiistan melske saadaan laantumaan ja sen viimeisetkin merkit tyyten katoamaan. Rakkaudesta Jumalaan ja Häntä palvelevia kohtaan nouskaa tätä kaikkein ylevintä ja merkittävintä ilmoitusta auttamaan. Uskonnollinen kiihkomielisyys ja viha ovat maailmaa kuluttava tuli, jonka raivoa kukaan ei kykene tukahduttamaan. Vain jumalallisen voiman käsi voi pelastaa ihmiskunnan tästä lohduttomasta kurimuksesta. – –

Jumalan ilmaus on lamppu, jonka valona ovat nämä sanat: Te olette yhden puun hedelmiä ja yhden oksan lehtiä. Eläkäätte keskenänne äärimmäisessä rakkaudessa ja sopusoinnussa, ystävyydessä ja toveruudessa. Hän, joka on totuuden päiväntähti, on todistajani! Niin voimallinen on ykseyden valo, että se ^{sivu 308} voi valaista kaiken maan. Ainoa tosi Jumala, Hän, joka tietää kaiken, todistaa itse näiden sanojen totuudesta.

Ponnistelkaa saavuttaaksenne tämän ylevän ja verrattoman aseman – aseman, joka voi taata suojeluksen ja turvan koko ihmiskunnalle. Tämä päämäärä on kaikkia muita päämääriä korkeampi ja tämä pyrkimys kaikkien pyrkimysten kuningas. Kuitenkin niin kauan, kuin oikeudenmukaisuuden päiväntähteä peittävät sorron synkät pilvet ovat hajottamatta, tämän aseman loistokkuutta on vaikea ihmissilmille paljastaa. – –

Seurustelkaa kaikkien ihmisten kanssa, oi Bahán kansa, ystävällisyyden ja toveruuden hengessä. Jos te tunnette jonkin totuuden, jos te omistatte jalokiven, jota toisille ei ole suotu, jakakaa se heidän kanssaan ystävällisin ja hyväntahtoisin sanoin. Jos se otetaan vastaan, jos se täyttää tarkoituksensa, te olette tehtävässänne onnistuneet. Jos joku siitä kieltäytyy, jättäkää hänet omiin oloihinsa ja rukoilkaa Jumalaa häntä ohjaamaan. Varokaa tylysti häntä kohtelemasta. Ystävällinen kieli on ihmissydänten magneetti. Se on hengen leipää, se pukee sanat merkityksin, se on viisauden ja ymmärryksen valon lähde. – –

133

Jumalan säädökset on lähetetty alas Hänen ylhäisimmän ilmoituksensa taivaasta. Kaikkien on niitä tarkoin noudattaminen. Ihmisen korkein asema, hänen todellinen kehityksensä, ^{sivu 309} hänen lopullinen voittonsa ovat aina niistä riippuneet ja tulevat vastakin riippumaan. Ken Jumalan käskyt pitää, on saavuttava iankaikkisen autuuden.

Sille, joka on tuntenut Jumalan ykseyden päiväntähden ja tunnustanut Hänen ainoutensa ilmaisijan totuuden, lankeaa kaksitahoinen velvollisuus. Ensimmäinen on horjumattomuus rakkaudessa häneen, niin suuri horjumattomuus, etteivät vihollisen väitteet eivätkä arvottoman vallantavoittelijan vaateet voi estää häntä pysymästä uskollisena Hänelle, joka on ikuinen totuus, horjumattomuus, joka ei niistä vähääkään järky. Toinen on Hänen antamiensa lakien tarkka noudattaminen, lakien, joita hän on aina ihmisille säätänyt ja on vastakin säätävä ja joiden kautta totuus voidaan tuntea ja valheesta erottaa.

134

Ensimmäinen ja tärkein ihmisille säädetty velvollisuus heidän tunnustettuaan Hänet, joka on ikuinen totuus, on velvollisuus pysyä horjumattomana Hänen asiassansa. Siihen takerru ja ole niitä, joiden mieli on lujasti Jumalaan kiintynyt ja juurtunut. Ei mikään teko, miten ansiokas se liekin, ole ollut eikä ikinä voi olla sen veroinen. Se on kaikkien tekojen kuningas, ja tästä todistaa Herrasi, kaikkein korkein, kaikkein voimallisin. – –

Jumalalle kuuluvat hyveet ja ominaisuudet ovat kaikki selviä ja ilmeisiä, ja kaikissa taivaallisissa kirjoissa ne on mainittu ja kuvattu. Niitä ovat luotettavuus, ^{sivu 310} totuudellisuus, sydämen puhtaus yhteydessä Jumalaan, pitkämielisyys, alistuminen kaikkiin Kaikkivaltiaan säädöksiin, tyytyminen Hänen tahtonsa suomiin asioihin, kärsivällisyys, ei vaan kiitollisuus koettelemuksissa sekä täydellinen luottamus häneen kaikissa oloissa. Jumalan arvoasteikossa nämä kuuluvat kaikkein korkeimpiin ja kiitettävimpiin tekoihin. Kaikki muut teot ovat ja tulevat aina olemaan näihin nähden toissijaisia ja alempiarvoisia. – –

Ihmissydäntä elähdyttävä henki on Jumalan tuntemus ja sen todellinen kaunistus sen totuuden tunnustaminen, että ”Hän tekee, mitä Hän tahtoo, ja säätää, minkä hyväksi katsoo”⁹². Sen asuna on Jumalan pelko ja sen täydellisyytenä horjumattomuus Hänen uskossansa. Näin Jumala neuvoo jokaista, joka Häntä etsii. Hän totisesti rakastaa sitä, joka Hänen puoleensa kääntyy. Ei ole muuta jumalaa kuin Hän, anteeksi antava, kaikkein anteliain. Kaikki ylistys olkoon Jumalalle, kaikkien maailmoiden Herralle.

135

Oi Elävän kirjain! Jumalan korva on kuullut huutosi ja Hänen silmänsä nähneet kirjoittamasi anomuksen. Kirkkautensa valtaistuimelta Hän kutsuu sinua ja ilmoittaa sinulle säkeet, jotka on alas lähettänyt Hän, joka on hädässä auttaja, itseoleva.

Siunattu olet sinä, koska olet täydellisesti luopunut ^{sivu 311} itseyden ja turhanaikaisten kuvitelmien epäjumalasta ja reväissyt rikki joutavan kuvittelun verhon Herrasi, ylhäisimmän suojelijan, kaikkivaltiaan, ainoan rakastetun mahdin voimalla. Sinut totisesti luetaan niihin kirjaimiin, jotka ovat kaikkia muita kirjaimia oivallisemmat. Sen tähden Jumala on sinut valinnut kautta Herrasi, Bábin kielen – Bábin, jonka kasvojen kirkkaus on täyttänyt ja on alati täyttävä koko luomakunnan. Kanna kiitosta Kaikkivaltiaalle ja ylistä Hänen nimeänsä siitä, että Hän on auttanut sinua tuntemaan asian, joka on saattanut taivaitten ja maan asukasten sydämet vapisemaan sekä luomisen ja ilmaisemisen valtakunnan asujat ääneensä huutamaan, ja jonka kautta ihmispoven kätketyt salaisuudet on tutkittu ja koeteltu.

Herrasi, kaikkein korkein⁹³, osoittaa kirkkautensa valtakunnasta sinulle nämä sanat: Suuri on siunaus, joka sinua odottaa, oi Elävän kirjain, sillä sinä olet Minuun todella uskonut, olet kieltäytynyt saattamasta Minua häpeään korkeuden väkijoukon edessä, olet täyttänyt lupauksesi, heittänyt pois turhanaikaisten kuvitelmien verhon ja kiinnittänyt katseesi Herraan, sinun Jumalaasi, näkymättömien ja näkyvien herraan ja useasti vieraillun pyhätön Herraan. Minä olen sinuun sangen tyytyväinen, sillä olen nähnyt sinun kasvojesi sädehtivän valoa päivänä, jona kasvot on saatettu synkistymään ja pimenemään.

Sano: Oi Bayánin kansa! Emmekö Me kaikissa ^{sivu 312} muistioissamme ja kaikissa kätketyissä kirjoituksissamme varoittanut teitä seuraamasta paheellisia pyyteitänne ja turmeltuneita taipumuksianne ja kehottanut teitä kiinteästi suuntaamaan silmänne kohti ylimaallisen kirkkauden näyttämöä sinä päivänä, jona kaikkein mahtavin vaaka asetetaan, päivänä, jona Jumalan hengen suloiset sävelmät virtaavat teidän Herranne, kaikkivaltaisen suojelijan, kaikkivoivan, pyhistä pyhimmän valtaistuimen oikealta kädeltä? Emmekö Me kieltänyt teitä tarrautumasta asioihin, jotka erottaisivat teidät meidän kauneutemme ilmaisijasta sen seuraavassa ilmaisemisessa, olivatpa ne Jumalan nimien tai niiden täydellisen kirkkauden ilmentymiä tahi Hänen ominaisuuksiensa ja niiden valtasuuruuden ilmauksia? Katsokaa, kuinka te Minun tuskin itseni ilmaistua olette torjuneet Minun totuuteni ja kääntyneet pois Minusta sekä olleet niitä, jotka ovat pitäneet Jumalan merkkejä leikkinä ja rattona.

Kautta kauneuteni! Mitään ei teiltä tulla tänä päivänä hyväksymään, vaikka te Jumalaa halki Hänen valtasuuruutensa ikuisuuden palvoisitte ja kumartaisitte. Sillä kaikki riippuu Hänen tahdostansa, ja kaikkien tekojen arvo määräytyy Hänen hyväksyntänsä ja suopeutensa perusteella. Koko maailmankaikkeus on vain kourallinen tomua Hänen otteessansa. Jos ken ei tunne ja rakasta Jumalaa, hänen huutoansa ei Jumala tule tänä päivänä kuulemaan. Tämä on Hänen uskonsa ydin, jospa sen vain tietäisitte!

Tyydyttekö siihen, mikä on kuin utua tasangon ^{sivu 313} yllä, ja luovutteko auliisti merestä, jonka vedet Jumalan tahdon voimasta virvoittavat ihmisten sieluja? Voi teitä sen tähden, että olette vaihtaneet Jumalan armon johonkin niin turhanaikaiseen ja halveksittavaan. Te olette totisesti niitä, jotka ovat Minut aiemmassa ilmaisemisessani hyljänneet. Jospa teidän sydämenne vain voisivat sen käsittää!

Nouskaa ja Jumalan silmien edessä sovittakaa se, että olette rikkoneet velvollisuutenne Häntä kohtaan. Tämä on Minun käskyni teille, jos te vain ottaisitte vaarin käskystäni. Kautta oman itseni! Ei Qur'ánin kansa eivätkä Tooran tai Evankeliumin eivätkä minkään muunkaan kirjan seuraajat ole tehneet, mitä teidän kätenne ovat tehneet. Itse olen pyhittänyt koko elämäni tämän uskon totuuden puolustamiselle. Itse olen kaikissa muistioissani julistanut Hänen ilmaisemisensa koittoa. Mutta tuskin Hän seuraavassa ilmaisemisessansa oli itsensä Bahán kirkkauteen puettuna ja Hänen majesteettiutensa viittaan verhottuna ilmaissut, kun te jo kapinoitte Häntä vastaan, joka on ylhäisin suojelija, itseoleva. Varokaa, oi ihmiset! Hävetkäätte sitä, mikä Minua teidän käsissänne on Jumalan polulla kohdannut. Kavahtakaa kuulumasta niihin, jotka ovat hyljänneet sen, mikä heille on Jumalan ylimaallisen kirkkauden taivaasta alas lähetetty.

Nämä, oi Elävän kirjain, ovat sanat, jotka Herrasi on puhunut ja sinulle korkeuden valtakunnista osoittanut. Julista Herrasi sanoja Hänen palvelijoillensa, jotta he kenties unestansa havahtuisivat ja ^{sivu 314} anoisivat anteeksi Jumalalta, joka on heidät luonut ja muovannut ja tämän loistavimman, tämän pyhimmän ja näkyvimmän kauneutensa ilmaisemisen heille alas lähettänyt.

136

Sano: Vapauttakaa sielunne, oi ihmiset, minuuden kahleista ja puhdistakaa se kaikesta kiintymyksestä kaikkeen paitsi Minuun. Minun muisteloni puhdistaa liasta kaiken, voisittepa sen vain tajuta. Sano: Jos kaikki luodut kokonaan riisuttaisiin maallisen turhuuden ja pyyteen vaatteesta, Jumalan käsi verhoaisi heistä jokaisen tänä päivänä viittaan ”Hän tekee, mitä Hän tahtoo luomakunnan maailmassa”, jotta Hänen yliherruutensa merkki siten kaikissa asioissa paljastuisi. Ylistetty olkoon siis Hän, kaikkien korkein Herra, kaikkivaltias, ylhäisin suojelija, kaikkein kirkkain, kaikkein voimallisin.

Viritä, oi palvelija, saamasi Jumalan säkeet, niin kuin Häntä lähelle vetäytyneet ovat ne virittäneet, jotta sävelmäsi suloisuus sytyttäisi sielusi ja kiehtoisi kaikkein ihmisten sydämiä. Ken huoneensa yksinäisyydessä lausuu Jumalan ilmoittamia säkeitä, hänen suunsa lausumien sanojen suloista tuoksua tulevat Kaikkivaltiaan kylvön enkelit laajalti levittämään ja saattamaan jokaisen vanhurskaan sydämen sykkimään. Vaikka hän ensin olisikin sen tehosta tietämätön, niin kuitenkin hänelle suodun armon voima on ennemmin tai myöhemmin hänen sieluunsa vaikuttava. Näin on Jumalan ilmoituksen salaisuudet säädetty ^{sivu 315} Hänen tahdostansa, joka on voiman ja viisauden alkulähde.

Oi Khalíl! Jumala on todistajani. Vaikka kynäni yhä liikkuukin muistiollani, se kuitenkin sydämensä syvyydessä itkee ja tuntee suurta ahdistusta. Samaten itkee ja vaikeroi valtaistuimen edessä palava lamppu niiden koettelemusten johdosta, joita ikiaikainen kauneus on joutunut kestämään niiden käsissä, jotka ovat vain Hänen tahtonsa luomuksia. Jumala itse tietää ja todistaa sanojeni totuuden. Ei ainutkaan ihminen, joka on puhdistanut korvansa uskottomien hälinältä ja herkistänyt ne tarkkaamaan kaikkia luotuja, voi olla kuulematta, kuinka ne valittavat ja vaikeroivat niitä vaivoja, jotka ovat tulleet osaksemme niiden käsissä, jotka eivät ole Meihin uskoneet, vaan ovat kapinoineet Meitä vastaan. Näin Me olemme sinulle paljastanut häivähdyksen niistä koettelemuksista, jotka ovat meitä kohdanneet, jotta sinä olisit tietoinen Meidän kärsimyksistämme ja tyynesti kestäisit omat murheesi.

Nouse auttamaan Herraasi kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa, ja ole sinä yksi Hänen auttajistansa. Kehota sitten ihmisiä tarkkaavaisesti kuulemaan sanoja, jotka Jumalan henki tässä säteilevässä ja loistavassa muistiossa on ilmaissut. Sano: Oi ihmiset! Älkää kylväkö eripuran siementä keskuuteenne älkääkä kiistelkö lähimmäisenne kanssa. Olkaa kärsivälliset kaikissa oloissa ja pankaa koko uskonne ja luottamuksenne Jumalaan. Auttakaatte Herraanne viisauden ja ilmaisun miekalla. Tämä on todella ^{sivu 316} ihmisen arvon mukaista, kun taas siitä poikkeaminen ei olisi otollista Jumalalle, kaikkien korkeimmalle Herralle, loistavimmalle. Ihmiset on kuitenkin johdettu harhaan, ja he kuuluvat todella piittaamattomiin.

Avatkaa, oi ihmiset, ihmissydänten portit Hänen muistelonsa avaimin, joka on Jumalan muistutus ja viisauden lähde keskuudessanne. Koko maailmasta Hän on valinnut palvelijoittensa sydämet ja tehnyt niistä jokaisesta kirkkautensa ilmaisemisen tyyssijan. Puhdistakaa ne siis kaikesta liasta, jotta kaikki, mitä varten ne on luotu, voitaisiin niihin kaivertaa. Tämä totisesti on osoitus Jumalan runsaasta suosiosta.

Kaunistakaa kielenne, oi ihmiset, totuudellisuudella ja somistakaa sielunne rehellisyyden koristein. Varokaa, oi ihmiset, kohtelemasta ketään petollisesti. Olkaa Jumalan uskottuja Hänen luotujensa joukossa ja Hänen anteliaisuutensa tunnuksia Hänen kansansa keskuudessa. Ne, jotka seuraavat himojansa ja turmeltuneita taipumuksiansa, ovat hairahtuneet ja tehneet tyhjiksi omat ponnistelunsa. He totisesti ovat kadotettuja. Kilvoitelkaa, oi ihmiset, jotta silmänne voisivat suuntautua kohti Jumalan armoa, sydämenne virittyä Hänen ihanaiseen muisteloonsa, sielunne täydellisesti turvata Hänen armoonsa ja anteliaisuuteensa, ja jalkanne astua Hänen mielisuosionsa polkua. Nämä ovat neuvot, jotka Minä teille jätän. Kunpa te vain seuraisitte Minun neuvojani!

137

^{sivu 317}Jotkut ovat pitäneet laillisena loukata lähimmäisensä omaisuuden koskemattomuutta ja ovat suhtautuneet vähätellen Jumalan kirjassansa säätämään käskyyn. Tulkoon heille turmio ja kohdatkoon heitä Jumalan, kaikkivoivan, kaikkivaltiaan rangaistus. Hänen kauttansa, joka loistaa pyhyyden päivänkoitossa! Vaikka koko maailma muuttuisi hopeaksi ja kullaksi, ei ainoakaan, jonka voidaan sanoa todella ylenneen uskon ja varmuuden taivaaseen, alentuisi sitä katselemaan saati sitten kahmimaan ja varastoimaan. Me olemme aiemmin puhuneet tästä aiheesta katkelmissa, jotka on ilmoitettu arabiaksi, mitä ainutlaatuisimman kauneuden kielellä. Jumala on todistajamme! Ken on maistanut noiden sanojen makeutta, ei ole milloinkaan myöntyvä loukkaamaan Jumalan asettamia rajoja eikä ole kääntävä katsettansa kenenkään paitsi rakastetuimpansa puoleen. Sellainen ihminen on sisäisellä silmällänsä nopeasti näkevä, miten tyyten turhaa ja katoavaista on tämän maailman tavara, ja on kiintyvä taivaan asioihin.

Sano: Hävetkää, oi te, jotka kutsutte itseänne ikiaikaisen kauneuden rakastajiksi! Varoittakoot teitä kärsimykset, jotka Hän on kestänyt, ja se tuskien taakka, jonka Hän on Jumalan tähden kantanut. Avautukoot silmänne. Minkä puolesta Hän on ponnistellut, jos Häntä kohdanneet moninaiset koettelemukset lopulta johtavat näin alhaisiin puheisiin ja näin viheliäiseen käytökseen? Jokainen rosvo, jokainen rikollinen on Minun ilmaisemistani edeltäneinä päivinä ^{sivu 318} lausunut näitä samoja sanoja ja tehnyt samoja tekoja.

Totisesti sanon: Herkistäkää korvanne Minun suloiselle äänelleni ja puhdistautukaa syntisten pyyteittenne ja turmeltuneitten halujenne liasta. Ne, jotka Jumalan pyhätössä asustavat ja Hänen ikuisen kirkkautensa valtaistuimella istuvat, kieltäytyisivät nälkäkuolemankin partaalla kättänsä ojentamasta ja lähimmäisensä omaisuutta vääryydellä ottamasta, olipa tämä miten alhainen ja arvoton tahansa.

Ainoan tosi Jumalan tarkoitus Hänen ilmaistessaan itsensä on kutsua koko ihmiskuntaa totuudellisuuteen ja vilpittömyyteen, hurskauteen ja luotettavuuteen, Jumalan tahtoon alistumiseen ja tyytymiseen, pitkämielisyyteen ja ystävällisyyteen, oikeamielisyyteen ja viisauteen. Hänen pyrkimyksenänsä on verhota jokainen ihminen pyhimyksellisen luonteen viittaan ja kaunistaa hänet pyhien ja puhtaiden tekojen koristein.

Sano: Säälikää itseänne ja lähimmäisiänne älkääkä antako joutavien kuvittelujenne ja sopimattomien ja turmeltuneitten kuvitelmienne tahrata Jumalan asiaa – asiaa, joka on mittaamattoman korkealla pyhyyden ydinolemuksenkin yläpuolella.

138

Sinä näet, oi Jumala, Sinä, jonka voima ulottuu kaikkiin luotuihin, nämä palvelijasi, Sinun orjasi, jotka Sinun tahtosi mielisuosion mukaisesti päivällä noudattavat Sinun asettamaasi paastoa ja aamun ensi sarasteessa nousevat ^{sivu 319} mainitsemaan Sinun nimeäsi ja ylistämään Sinun kiitostasi toivoen siten pääsevänsä osallisiksi niistä hyvyyksistä, jotka ovat Sinun armosi ja anteliaisuutesi aarreaittojen kätkössä. Rukoilen Sinua, oi Sinä, jonka kädessä ovat koko luomakunnan ohjakset, jonka otteessa on koko nimiesi ja ominaisuuksiesi valtakunta, ettet tänä päivänä epää palvelijoiltasi armosi pilvistä lankeavia sadekuuroja etkä estä heitä ottamasta osaansa Sinun mielisuosiosi valtamerestä.

Kaikki maan atomit todistavat, oi Herrani, Sinun voimasi ja yliherruutesi suuruudesta, ja kaikki maailmankaikkeuden merkit julistavat Sinun majesteettiutesi ja mahtisi kunniaa. Armahda siis, oi Sinä, joka olet kaikkien korkein Herra, joka olet ikuisten päivien kuningas ja kaikkien kansakuntien valtias, näitä palvelijoitasi, jotka ovat tarttuneet Sinun käskyjesi köyteen ja kunnioittavasti kumartaneet alas tahtosi taivaasta lähetettyjen lakiesi ilmaisujen edessä.

Katso, oi Herrani, miten heidän silmänsä ovat kohotetut Sinun laupeutesi sarastuspaikkaa kohden, miten heidän sydämensä ovat kääntyneet Sinun suosionosoitustesi valtamerten puoleen, miten heidän äänensä ovat vaimenneet heidän kuullessaan Sinun suloisimman äänesi soinnut – äänesi, joka kaikkein ylhäisimmästä asemasta kutsuu Sinun, kaikkein kirkkaimman, nimessäsi. Auta, oi Herrani, rakkaitasi, jotka ovat hyljänneet kaikkensa saadakseen omaksensa sitä, minkä Sinä omistat, jotka ovat joutuneet koettelemusten ja kärsimysten saartamiksi luovuttuaan maailmasta ja kiinnyttyään Sinun kirkkautesi valtakuntaan. ^{sivu 320} Varjele heitä, oi Jumala, sitä Sinulta anon, heidän syntisten pyyteittensä ja halujensa hyökkäyksiltä ja auta heitä saamaan sitä, mikä on oleva heidän hyödyksensä sekä tässä että tulevassa maailmassa.

Rukoilen Sinua, oi Herrani, kätketyn ja suojellun nimesi kautta, joka ääneensä julistaa luomakunnan maailmassa ja kutsuu kaikkia kansoja sen puun luo, jonka tuolle puolen ei pääsyä ole, ylimaallisen kirkkauden tyyssijalle, vuodattamaan armosi yltäkylläistä sadetta meidän ja palvelijoittesi päälle, jotta se puhdistaisi meidät muistamasta ketään paitsi Sinua ja johdattaisi meidät Sinun laupeutesi valtameren rannoille. Säädä, oi Herrani, ylevimmän kynäsi kautta sitä, mikä on tekevä sielumme kuolemattomiksi kirkkauden valtakunnassa, säilyttävä nimemme Sinun kuningaskunnassasi ja suojeleva henkemme Sinun varjeluksesi aarreaitoissa ja ruumiimme Sinun loukkaamattoman lujuutesi linnoituksessa. Voimallinen olet Sinä yli kaiken, menneen niin kuin tulevankin. Ei ole muuta jumalaa kuin Sinä, kaikkivaltainen suojelija, itseoleva.

Sinä näet, oi Herrani, anovat kätemme kohotettuina Sinun suosiosi ja anteliaisuutesi taivaan puoleen. Salli niiden täyttyä Sinun yltäkylläisyytesi ja anteliaan suosiosi aarteista. Anna anteeksi meille, meidän isillemme ja äideillemme ja täytä kaikki, mitä me olemme Sinun laupeutesi ja jumalallisen anteliaisuutesi valtamerestä toivoneet. Hyväksy, oi sydäntemme rakastettu, kaikki Sinun polullasi tekemämme teot. Sinä totisesti olet kaikkein voimallisin, kaikkein ^{sivu 321} ylevin, verraton, ainoa, anteeksiantava, armollinen.

139

Kuuntele tarkkaavaisesti, oi Nabíl-i-A'zam⁹⁴, Ikiaikaisen ääntä, joka kutsuu sinua kaikkein kirkkaimman nimensä kuningaskunnasta. Korkeuksien valtakunnista ja kaikkien luotujen sisimmästä olemuksesta Hän julistaa: ”Minä totisesti olen Jumala, ei ole muuta jumalaa kuin Minä. Hamasta ikuisuudesta Minä olen ollut kaiken yliherruuden ja voiman alkulähde ja olen kautta ikuisuuden toteuttava kuninkuuttani ja ulottava suojeluni kaikkiin luotuihin. Minusta todistaa Minun mahtini ja yliherruuteni suuruus, joka täyttää kaiken luomakunnan.” – –

Siunattu olet sinä, oi nimeni, koska olet astunut Minun arkkiini ja kiidät riippumattoman ja ylevän mahtini voimalla majesteettiuteni valtamerellä ja kuulut suosittuihini, joiden nimet Jumalan sormi on muistiin kaivertanut. Olet juonut todellisen elämän maljan tämän nuorukaisen kädestä, jonka ympärillä kaikkein kirkkaimman ilmaisijat kiertävät ja jonka läsnäolon valkeutta päivin ja öin ylistävät ne, jotka ovat armon päivänkoittoja.

Olkoon Hänen kirkkautensa sinun kanssasi, sillä sinä olet matkannut Jumalan luota Jumalan luo ja ^{sivu 322} käynyt katoamattoman loiston kartanolle – paikkaan, jota kukaan kuolevainen ei voi milloinkaan kuvailla. Siellä pyhyyden tuulahdus Herrasi rakkautta tulvillaan on herättänyt henkesi sisimmässäsi ja ymmärryksen vedet ovat puhdistaneet sinusta etäisyyden ja jumalattomuuden tahrat. Olet päässyt Jumalan muistelon paratiisiin, koska olet tuntenut Hänet, joka ihmisten keskuudessa on tuon muistelon ruumiillistuma.

Ole siis kiitollinen Jumalalle siitä, että Hän on sinulle antanut voimia auttaa Hänen asiaansa ja on saattanut tiedon ja ymmärryksen kukkaset puhkeamaan sydämesi puutarhassa. Näin on Hänen armonsa ympäröinyt niin sinut kuin kaiken luomakunnan. Varo, ettet minkään anna sinua murehduttaa. Irrottaudu täydellisesti kaikesta kiintymyksestä ihmisten turhanaikaisiin viittauksiin ja heitä selkäsi taa niiden joutavat ja rikkiviisaat kiistat, jotka ovat Jumalasta kuin verholla erotetut. Julista sitten sitä, minkä Korkein henki innoittaa sinut Herrasi asian palveluksessa puhumaan, jotta voisit värähdyttää kaikkien ihmisten sieluja ja kääntää heidän sydämensä kohti tätä kaikkein siunatuinta ja loistavinta kartanoa. – –

Tiedä, että Me olemme lakkauttanut miekan vallan asiamme auttajana ja korvannut sen ihmisten puheesta syntyvällä voimalla. Näin Me olemme laupeudessamme kumoamattomasti säätänyt. Sano: Oi ihmiset! Älkää kylväkö eripuran siementä keskuuteenne ja pidättäytykää kiistelemästä lähimmäisenne ^{sivu 323} kanssa, sillä Herranne on uskonut maailman ja sen kaupungit maan kuninkaiden huomaan ja tehnyt heistä oman valtansa vertauskuvia sen yliherruuden kautta, jonka Hän on katsonut hyväksi heille suoda. Itselleen hän on kieltäytynyt varaamasta vähäisintäkään osaa tämän maailman valtiudesta. Tästä todistaa Hän, joka itse on ikuinen totuus. Ihmissydänten kaupungit hän on itselleen varannut voidakseen puhdistaa ne kaikista maallisista tahroista ja johdattaa ne siihen pyhään paikkaan, jota uskottomien kädet eivät ikinä voi häväistä. Avatkaa, oi ihmiset, puheenne avaimin ihmissydänten kaupungit. Näin Me olemme ennalta säädetyissä rajoissa velvollisuutenne teille määrännyt.

Jumalan vanhurskauden kautta! Maailma ja sen turhuudet, sen kunnia ja ilot, joita se voi tarjota, ovat kaikki Jumalan silmissä yhtä arvottomia, ei vaan vielä halvempia kuin tomu ja tuhka. Kunpa vain ihmissydämet voisivat sen käsittää! Puhdistautukaa täydellisesti, oi Bahán kansa, maailman liasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Jumala itse on todistajani! Maailman tavara ei ole teille lainkaan soveliasta. Heittäkää se niille, jotka sitä halajavat, ja kiinnittäkää silmänne tähän kaikkein pyhimpään ja loistavimpaan näkyyn.

Se, mikä teille on soveliasta, on rakkaus Jumalaan ja rakkaus häneen, joka on Hänen olemuksensa ilmaisija, sekä kuuliaisuus sille, minkä Hän näkee hyväksi teille säätää, jospa sen vain tietäisitte.

Sano: Olkoot totuudellisuus ja huomaavaisuus kaunistuksenanne. Älkää evätkö itseltänne pitkämielisyyden ^{sivu 324} ja oikeudenmukaisuuden viittaa, jotta sydämistänne tulvehtisivat pyhyyden sulotuoksut kaikkien luotujen ylle. Sano: Varokaa, oi Bahán kansa, vaeltamasta niiden teitä, joiden sanat poikkeavat heidän teoistansa. Kilvoitelkaa, jotta kykenisitte maan kansoille ilmentämään Jumalan merkkejä ja kuvastamaan Hänen käskyjänsä. Olkoot tekonne opastuksena koko ihmiskunnalle, sillä useimpien ihmisten, niin ylhäisten kuin alhaistenkin, puheet eroavat heidän käytöksestänsä. Tekojenne kautta te voitte muista erottua. Niiden kautta teidän valonne kirkkaus voi vuodattua kaikkeen maailmaan. Onnellinen on se ihminen, joka noudattaa Minun neuvoani, ja pitää ne käskyt, jotka on määrännyt Hän, joka on kaikkitietävä, kaikkiviisas.

140

Oi Muhammad-'Alí! Suuri on sinua odottava siunaus, koska olet kaunistanut sydämesi Herrasi, kaikkein kirkkaimman, kaikkein ylistetyimmän rakkauden koristein. Ken on tähän asemaan tänä päivänä päässyt, on saava osakseen kaiken hyvän.

Älä kiinnitä vähäisintäkään huomiota siihen nöyryytykseen, johon Jumalan rakastetut on tänä päivänä saatettu. Tämä nöyryytys on kaiken ajallisen kunnian ja maallisen maineen ylpeys ja loisto. Voidaanko kuvitella suurempaa kunniaa, kuin on Ikiaikaisen kielen suoma kunnia Hänen muistellessaan rakkaitansa kaikkein suurimmassa vankilassansa? Se päivä ^{sivu 325} lähenee, jona hämärtävät pilvet ovat kokonaan hajaantuneet ja Kaikkivaltiaan tahdon taivaanrantaan on loistavana kuin aurinko ilmaantunut näiden sanojen valkeus: ”Kaikki kunnia kuuluu Jumalalle ja niille, jotka Häntä rakastavat.”

Kaikki ihmiset, niin ylhäiset kuin alhaiset, ovat etsineet ja yhä etsivät tuollaista suurta kunniaa. Kuitenkin ovat kaikki, niin pian kuin Totuuden Aurinko vuodatti loistettansa maailmaan, jääneet sen siunauksista osattomiksi ja kuin verholla sen kirkkaudesta erotetuiksi, niitä lukuun ottamatta, jotka ovat tarttuneet ainoan tosi Jumalan pettämättömän kaitsennan köyteen ja ovat täysin irrottautuneina kaikesta paitsi hänestä kääntäneet kasvonsa kohti Hänen pyhää kartanoansa.

Kanna kiitosta Hänelle, joka on kaikkien maailmoiden kaivattu, siitä, että Hän on näin korkean kunnian sinulle suonut. Ennen pitkää maailma ja kaikki siinä oleva on kuin unhoon vaipunutta ja kaikki kunnia on kuuluva Herrasi, kaikkein kirkkaimman, kaikkein anteliaimman rakastetuille.

141

Kirja, joka on totuudessa alas lähetetty syvällisen näkemyksen omaaville ihmisille! Se käskee ihmisten noudattaa oikeudenmukaisuutta ja harjoittaa vanhurskautta sekä kieltää heitä seuraamasta turmeltuneita taipumuksiansa ja lihallisia halujansa, jotta ihmislapset kenties heräisivät unestansa.

^{sivu 326}Sano: Seuratkaa, oi ihmiset, sitä, mikä teille on muistioissamme määrätty älkääkä vaeltako niiden kuvitelmien mukaan, joita ovat sepitelleet kataluuden kylväjät, ne, jotka jumalattomuuteen syyllistyvät ja sanovat sen olevan Jumalasta, pyhimmästä, kaikkein kirkkaimmasta, kaikkein ylevimmästä. Sano: Me olemme suostunut vaivojen ja vaikeuksien koeteltavaksi, jotta te voisitte kaikista maallisista tahroista puhdistautua. Miksi siis kieltäytyisitte sydämissänne pohtimasta tarkoitustamme? Jumalan vanhurskauden kautta! Ken ajattelee kärsimyksiä, joita Me olemme kestänyt, hänen sielunsa on varmasti menehtyvä murheesta. Herrasi itse todistaa sanojeni totuudesta. Me olemme kantanut kaikkien onnettomuuksien kuorman puhdistaaksemme teidät kaikesta maallisesta turmeluksesta, ja kuitenkin te olette välinpitämättömiä.

Sano: Jokaisen, joka on tarttunut lujasti viittamme helmaan, tulee olla tahraton kaikesta, mitä korkeuden joukot kammoavat. Näin on Herrasi, kaikkein kirkkain, tässä selkeässä muistiossansa säätänyt. Sano: Panetteko syrjään Minun rakkauteni ja syyllistyttekö siihen, mikä murehduttaa Minun sydämeni? Mikä teitä estää käsittämästä sitä, minkä Hän, joka on kaikkitietävä, kaikkiviisas, on teille ilmoittanut?

Me totisesti näemme teidän tekonne. Jos Me tunnemme niistä puhtauden ja pyhyyden sulotuoksua, olemme varmasti teitä siunaava. Silloin paratiisin asukasten kielet lausuvat teidän kiitostanne ja ylistävät ^{sivu 327} teidän nimiänne niiden keskuudessa, jotka ovat Jumalan tykö vetäytyneet.

Tartu Jumalan viitan helmaan ja tarraa lujalla otteella Hänen köyteensä – köyteen, jota kukaan ei voi katkaista. Varo, ettei niiden metelöinti, jotka ovat hyljänneet tämän suurimman julistuksen, estä sinua tavoitteeseesi pääsemästä. Kuuluta sitä, mikä sinulle on tässä muistiossa määrätty, vaikka kaikki kansat nousisivat sinua vastustamaan. Herrasi totisesti on kaiken voittava, pettämätön suojelija.

Olkoon kirkkauteni sinun kanssasi sekä niiden rakastettujeni kanssa, jotka ovat sinuun yhteydessä. Nämä ovat totisesti niitä, joiden on hyvin oleva.

142

Vannon rakastetun kauneuden kautta! Tämä on armo, joka on sulkenut suojaansa koko luomakunnan, päivä, jona Jumalan laupeus on täyttänyt ja kyllästänyt kaiken. Oi 'Alí! Minun armoni elävät vedet virtaavat vuolaina, ja sydämeni sulaa hellyyteni ja rakkauteni hehkusta. Milloinkaan en ole voinut mukaantua rakkaitani kohtaaviin koettelemuksiin tai mihinkään vaikeuksiin, jotka voisivat synkentää heidän sydämensä riemua.

Joka kerran, kun nimeni ”Kaikkein armahtavaisin” sai kuulla, että joku Minua rakastavista oli henkäissyt toiveitteni vastaisen sanan, se murheen murtamana ja lohduttomana vetäytyi asuntoonsa, ja milloin nimeni ”Salaaja” havaitsi, että joku seuraajistani oli tuottanut lähimmäisellensä häpeää tai nöyryytystä, ^{sivu 328} sekin pahoilla mielin ja suruissansa riensi takaisin kirkkautensa tyyssijoille, missä se itki ja murehti tuskaisesti valittaen. Ja milloin nimeni ”Aina anteeksiantava” huomasi, että joku ystävistäni oli syyllistynyt johonkin rikkomukseen, se huusi epätoivossansa ja ahdistuksen vallassa lankesi maahan, mistä näkymättömien enkelten joukko sen kantoi sen korkeuksien valtakuntien tyyssijaan.

Kautta oman itseni, tosiolevan, oi 'Alí! Tuli, joka on saattanut Bahán sydämen liekehtimään, on raivoisampi kuin sinun sydämessäsi roihuava tuli ja Hänen valituksensa sinun valitustasi voimakkaampi. Joka kerran, kun heistä jonkun tekemä rikkomus mainittiin Hänen läsnäolonsa kartanossa, ikiaikainen kauneus joutui niin syvän häpeän valtaan, että hän toivoi voivansa kaikkien ihmisten silmiltä kätkeä kasvojensa kirkkauden, sillä kaikkina aikoina hän on kiinnittänyt katseensa heidän uskollisuuteensa ja on itse täyttänyt sen keskeiset velvoitteet.

Kirjoittamasi sanat saivat, niin pian kuin ne edessäni luettiin, uskollisuuteni valtameren Minussa hyrskyämään ja anteeksiantoni tuulenhengen leyhymään sinun sieluusi ja laupeuteni puun sinua suojaamaan sekä anteliaisuuteni pilvet vuodattamaan sinulle lahjojansa. Vannon ikuisuuden taivaanrannassa loistavan päiväntähden kautta, että Minä suren vuoksesi murheessasi ja valitan kanssasi kärsimyksessäsi. – – Todistan niistä palveluksista, joita olet Minulle tehnyt, ja niistä lukuisista vaikeuksista, joita ^{sivu 329} olet Minun tähteni kestänyt. Maan kaikki atomit julistavat Minun rakkauttani sinuun.

Kutsu, jonka olet kohottanut, oi 'Alí, on suuresti otollinen Minun silmissäni. Julista Minun asiaani sekä kynälläsi että kielelläsi. Kutsu ääneesi huutaen ihmisiä Hänen tykönsä, joka on kaikkien maailmoiden korkein Herra, niin innokkaasti ja palavasti, että kaikki ihmiset sinun kutsustasi syttyvät.

Sano: Oi Herrani, oi rakastetuimpani, Sinä tekojeni liikevoima, Sinä sieluni johtotähti, olemukseni sisimmässä huutava ääni, sydämeni palvonnan kohde! Kiitos olkoon Sinulle siitä, että olet saattanut Minut kääntämään kasvoni Sinun puoleesi, että olet sytyttänyt sieluni paloon Sinun muistelostasi, että olet auttanut Minua julistamaan Sinun nimeäsi ja laulamaan Sinun ylistystäsi.

Oi Jumalani, oi Jumalani! Ellei kukaan harhaantuisi Sinun polultasi, kuinka voitaisiinkaan silloin Sinun laupeutesi lippu levittää tai Sinun anteliaan suosiosi viiri pystyttää? Ja ellei vääryyttä tehtäisi, mikä voisi julistaa Sinun olevan ihmisten syntien salaaja, aina anteeksi antava, kaikkitietoinen, kaikkiviisas? Olkoon sieluni uhrina niiden erheitten edestä, jotka Sinua vastaan erhettyvät, sillä sellaisten erheitten ylle kohoavat Sinun nimesi, armeliaan, kaikkein armahtavaisimman, hellien siunausten suloiset tuoksut. Annettakoon henkeni lunnaina niiden rikkomusten tähden, jotka Sinua vastaan rikkovat, sillä niiden kautta Sinun armosi henkäys ja Sinun laupeutesi tuoksu tulevat tutuiksi ihmisille ja leviävät heidän keskuuteensa. ^{sivu 330} Tulkoon sisin olemukseni uhratuksi niiden syntien tähden, jotka Sinua vastaan ovat syntiä tehneet, sillä sellaisten syntien johdosta Sinun moninaisten suosionosoitustesi päiväntähti on kohonnut anteliaisuutesi taivaanrantaan ja pettämättömän kaitsentasi pilvet vuodattaneet lahjansa kaikkien luotujen todellisuuteen.

Minä olen, oi Herrani, tunnustanut Sinulle lukemattomat pahat tekoni; olen myöntänyt sen, mitä yksikään ihminen ei ole myöntänyt. Olen rientänyt saavuttamaan anteeksiantosi valtameren ja etsinyt suojaa Sinun armollisen suosiosi siimeksestä. Suo Minun, sitä Sinulta anon, oi Sinä, joka olet ikuinen kuningas ja kaikkien ihmisten korkein suojelija, kyetä ilmentämään sitä, mikä saattaa ihmisten sydämet ja sielut kohoamaan Sinun rakkautesi rajattomaan mittaamattomuuteen ja seurustelemaan Sinun henkesi kanssa. Vahvista Minua yliherruutesi voimalla, jotta voisin kääntää kaikki luodut Sinun ilmaisemisesi päivänkoiton ja ilmoituksesi alkulähteen puoleen. Auta Minua, oi Herrani, antautumaan täydellisesti Sinun tahdollesi ja nousemaan Sinua palvelemaan, sillä mitään muuta varten Minä en tätä maallista elämää vaali kuin päästäkseni ilmoituksesi pyhätön ja kirkkautesi valtaistuimen tykö. Sinä näet minut, oi Jumalani, irrottautuneena kaikesta paitsi Sinusta ja nöyränä ja tahdollesi alamaisena. Menettele kanssani, niin kuin on Sinulle soveliasta ja Sinun ylevyytesi ja suuren kirkkautesi arvoista.

Oi 'Alí! Hänen anteliaisuutensa, joka on kaikkien ^{sivu 331} maailmoiden Herra, on sinulle suotu ja tullaan se sinulle vastakin suomaan. Varustaudu Hänen väkevyydellänsä ja voimallansa ja nouse auttamaan Hänen asiaansa ja ylistämään Hänen pyhää nimeänsä. Älä anna tietämättömyytesi ihmisoppineisuudesta tai kykenemättömyytesi lukea ja kirjoittaa murehduttaa sydäntäsi. Hänen moninaisen armonsa ovet ovat ainoan tosi Jumalan vallan voimallisessa otteessa. Hän on ne avannut ja on ne vastakin avaava kaikille niille, jotka Häntä palvelevat. Miten hartaasti toivonkaan, että tämä jumalallisen suloisuuden tuulenhenki tulisi sydämesi niityltä alati leyhymään kaikkeen maailmaan, niin että sen vaikutukset voisivat joka maassa ilmetä. Hän on se, jolla on valta yli kaiken. Hän totisesti on kaikkein voimallisin, kaikkein kirkkain, kaikkivaltias.

143

Siunattu olet sinä, oi palvelijani, koska olet tuntenut totuuden ja kääntynyt pois siitä, joka kieltäytyi tunnustamasta kaikkein armahtavaisinta ja tuomittiin jumalattomiin kuuluvaksi äitimuistiossa. Vaella horjumattomasti Jumalan rakkaudessa, kulje suoraan edespäin Hänen uskossansa ja auta Häntä puheesi voimalla. Näin sinua käskee kaikkein armahtavaisin, joka kärsii vankeutta sortajiensa käsissä.

Jos koettelemukset kohtaavat sinua Minun tähteni, muistele Minun vaivojani ja vaikeuksiani ja muista karkotustani ja vankeuttani. Näin Me suomme sinulle ^{sivu 332} sen, mikä Meidän päällemme on laskeutunut Hänen tyköään, joka on kaikkein kirkkain, kaikkiviisas.

Kautta oman itseni! Se päivä lähenee, jona olemme käärinyt kokoon maailman ja kaiken siinä olevan ja levittänyt uuden järjestyksen sen sijalle. Hän totisesti on voimallinen yli kaiken.

Pyhitä sydämesi, jotta voisit muistaa Minua, ja puhdista korvasi, jotta voisit kuulla Minun sanojani. Suuntaa sitten kasvosi kohden paikkaa, jolle Herrasi, armon Jumalan valtaistuin on pystytetty, ja sano: ”Kiitos olkoon Sinulle, oi Herrani, siitä, että olet antanut minulle kyvyn tuntea oman itsesi ilmaisijan ja auttanut minua kiinnittämään sydämeni Sinun läsnäolosi kartanoon, sieluni palvonnan kohteeseen. Anon Sinulta nimesi kautta, joka saattoi taivaat halkeamaan ja maan repeämään, että määräisit minulle sitä, mitä olet määrännyt niille, jotka ovat kääntyneet pois kaikesta paitsi Sinusta ja kiinnittäneet sydämensä lujasti Sinuun. Suo minun istua Sinun läheisyydessäsi totuuden istuimella, kirkkauden katoksen suojassa. Voimallinen olet Sinä tekemään, mitä tahdot. Ei ole muuta jumalaa kuin Sinä, kaikkein kirkkain, kaikkiviisas.

144

Korkeimman kynä on säätänyt ja määrännyt kaikkien velvollisuudeksi opettaa tätä asiaa. – – Jumala on epäilemättä innoittava jokaista, joka irrottautuu kaikesta paitsi Hänestä, ^{sivu 333} ja on saattava viisauden ja puhetaidon puhtaat vedet pulppuamaan ja vuolaina virtaamaan Hänen sydämestänsä. Totisesti Herrasi, kaikkein armahtavaisin, on voimallinen tekemään, mitä Hän tahtoo, ja Hän säätää, minkä Hän hyväksi katsoo.

Jos ajattelisit tätä maailmaa ja oivaltaisit, kuinka katoavaisia ovat kaikki sen asiat, sinä et mitään muuta polkua valitsisi astuaksesi kuin Herrasi asian palvelemisen polun. Kenelläkään ei olisi valtaa estää sinua Häntä ylistämästä, vaikka kaikki ihmiset nousisivat vastustamaan sinua.

Käy suoraan edespäin ja pysy lujana Hänen palvelussansa. Sano: Oi ihmiset! Päivä, joka teille on pyhissä kirjoituksissa luvattu, on nyt koittanut. Peljätkää Jumalaa älkääkä pidättäytykö tunnustamasta Häntä, joka on luomisenne tarkoitus. Rientäkäätte Hänen tykönsä. Parempi on tämä teille kuin maailma ja kaikki siinä oleva. Kunpa sen vain voisitte tajuta!

145

Jos kohtaatte alennettuja ja sorrettuja, älkää heistä halveksuen pois kääntykö, sillä kirkkauden kuningas vartioi heitä lakkaamatta ja kietoo heidät sellaiseen hellyyteen, etteivät sitä voi käsittää ketkään paitsi ne, jotka ovat antaneet omien toiveittensa ja halujensa sulautua Herranne, armollisen, kaikkiviisaan tahtoon. Oi te maailman rikkaat! Älkää paetko tomuun langenneen köyhän kasvojen edestä, vaan pikemminkin antakaa hänelle apuanne ja sallikaa hänen kertoa teille niistä koettelemuksista, ^{sivu 334} joihin Jumalan tutkimaton säädös on hänet saattanut. Jumalan vanhurskauden kautta! Teidän seurustellessanne hänen kanssaan korkeuden joukko on teitä katseleva, on puhuva teidän puolestanne, ylistävä teidän nimeänne ja kiittävä teidän tekoanne. Siunattuja ovat oppineet, jotka eivät kerskaa saavutuksillansa, ja hyvin on niiden vanhurskasten, jotka eivät pilkkaa syntisiä, vaan päinvastoin salaavat heidän erheensä, jotta heidän omat puutteensa jäisivät ihmissilmiltä kätketyiksi.

146

Meidän toiveenamme ja halunamme on, että teistä jokaisesta tulisi kaiken hyvyyden lähde ihmisille ja oikeamielisyyden esikuva koko ihmiskunnalle. Varokaa asettamasta itseänne lähimmäisenne edelle. Kiinnittäkää katseenne Häneen, joka on Jumalan temppeli ihmisten keskuudessa. Hän on totisesti antanut elämänsä maailman pelastuksen lunnaiksi. Hän on totisesti kaikkein anteliain, armollinen, korkein. Jos keskuudessanne syntyy erimielisyyttä, nähkää Minut kasvojenne edessä ja unhottakaa toistenne viat Minun nimeni tähden ja osoituksena rakkaudesta ilmiselvää ja loistavaa asiaani kohtaan. Meidän on mieluista nähdä teidän kaikkina aikoina seurustelevan rakkaudessa ja sopusoinnussa Minun mielisuosioni paratiisissa ja tuntea teoistanne ystävällisyyden ja ykseyden, laupeuden ja toveruuden sulotuoksua. Näin neuvoo teitä Hän, joka on kaikkitietävä, uskollinen. Me ^{sivu 335} olemme aina oleva teidän kanssanne; jos tunnemme teissä toveruuden tuoksun, on sydämemme varmasti riemuitseva, sillä mikään muu ei voi Meitä tyydyttää. Tästä todistaa jokainen, jolla on todellista ymmärrystä.

147

Kaikkein korkein nimi on todistajani! Kuinka murheellista olisikaan, jos joku tänä päivänä kiinnittäisi sydämensä maailman katoaviin asioihin! Nouskaa ja tarttukaa lujasti Jumalan asiaan. Olkaa äärimmäisen rakastavia toinen toistanne kohtaan. Polttakaa kuolemattoman tulen liekillä pois minuuden verho täysin rakastetuimman tähden ja seurustelkaa lähimmäisenne kanssa iloisin ja valosta sädehtivin kasvoin. Te olette kaikin puolin saaneet tarkoin seurata Hänen käyttäytymistänsä, joka on totuuden sana teidän keskuudessanne. Te tiedätte varsin hyvin, kuinka vaikeata tämän nuorukaisen on sallia ainoankaan Jumalan rakastetun sydämen edes yhden yön aikaa murhettua Hänen tähtensä.

Jumalan sana on sytyttänyt maailman sydämen. Kuinka valitettavaa olisikaan, jos te ette sen hehkusta syttyisi! Suokoon Jumala, että pidätte tätä siunattua yötä ykseyden yönä, sidotte sielunne yhteen lujin sitein ja päätätte kaunistautua hyvän ja kiitettävän luonteen koristein. Olkoon ensisijaisena pyrkimyksenänne pelastaa langennut uhkaavan tuhon kuilusta ja auttaa häntä ottamaan vastaan Jumalan ikiaikainen ^{sivu 336} usko. Teidän käytöksenne lähimmäistänne kohtaan tulisi olla sellaista, että se selvästi ilmentää ainoan tosi Jumalan merkkejä, sillä te olette ihmisistä ensimmäiset, jotka ovat uudesti luodut Hänen hengestänsä, ensimmäiset Häntä palvomaan ja Hänen edessänsä polvistumaan, ensimmäiset Hänen kirkkautensa valtaistuinta kiertämään. Vannon Hänen kauttaan, joka on saattanut Minut ilmoittamaan, mitä ikinä Hän on tahtonut! Korkeuden valtakunnan asukkaat tuntevat teidät paremmin kuin te itse tunnette itsenne. Luuletteko näitä sanoja turhiksi ja tyhjänpäiväisiksi? Kunpa teillä olisikin kyky nähdä se, minkä Herranne, kaikkein armahtavaisin, näkee – se, mikä osoittaa arvonne korkeutta, todistaa ansioidenne suuruutta ja julistaa asemanne ylhäisyyttä! Suokoon Jumala, etteivät halunne eivätkä hillitsemättömät himonne estä teitä saavuttamasta sitä, mikä teille on määrätty.

148

Oi Salmán! Ei mikään, minkä viisaat ja mystikot ovat sanoneet tahi kirjoittaneet, ole koskaan ylittänyt, eivätkä he voi sen koskaan toivoa ylittävänkään, niitä rajoja, jotka ihmisen äärellistä ymmärrystä tiukasti kahlitsevat. Mihin korkeuksiin ihmisistä ylevimpien mieli voineekin kohota, miten suuriin syvyyksiin irrottautunut ja ymmärtäväinen sydän kyenneekin tunkeutumaan, sellainen mieli ja sydän eivät milloinkaan voi ylittää sitä, mikä on niiden omien kuvitelmien luomaa ja niiden ^{sivu 337} omien aivoitusten tuottamaa. Syvällisimmänkin ajattelijan mietiskelyt, pyhimyksistä pyhimmän hartaudenharjoitukset, ihmiskynän tahi -kielen korkeimmatkin kiitoslauselmat ovat kaikki vain heijastusta siitä, mitä heidän omaan sisimpäänsä on Herran, heidän Jumalansa ilmoituksen voimalla luotu. Ken sydämessänsä pohdiskelee tätä totuutta, on auliisti myöntävä, että on olemassa tietyt rajat, joita yhdenkään ihmisolennon ei ole mahdollista ylittää. Joka ainutta pyrkimystä Jumalan kuvaamiseksi ja tuntemiseksi ovat aina alusta asti, joilla ei ole alkua, rajoittaneet Hänen oman luomakuntansa ehdot – luomakunnan, jonka hän oman tahtonsa toimesta ja vain omia tarkoituksiansa varten on kutsunut olevaisuuteen. Mittaamattomasti on Hän ylempänä ihmismielen pyrkimyksiä ymmärtää Hänen sisintä olemustansa tai ihmiskielen pyrintöjä kuvata Hänen salaisuuttansa. Milloinkaan ei mikään välitön yhdysside voi liittää Häntä luotuihinsa eivätkä Hänen luotujensa hämärimmät ja verhotuimmatkaan viittaukset tehdä oikeutta Hänen olemuksellensa. Kaikkiallisen tahtonsa voimasta Hän on tuonut kaikki luodut olevaisuuteen. Hän on ja aina Hän on ollut verhottuna ylhäisen ja jakamattoman olemuksensa ikiaikaiseen iäisyyteen ja on ikuisesti pysyvä saavuttamattomaan majesteettiuteensa ja kirkkauteensa kätkettynä. Kaikki, mikä on taivaissa, ja kaikki, mikä on maan päällä, on saanut olemassaolon Hänen käskystänsä, ja Hänen tahdostansa ovat kaikki täydellisestä olemattomuudesta astuneet olevaisuuden maailmaan. Kuinka siis ^{sivu 338} luotu, jonka Jumalan sana on muovannut, voisi käsittää Hänen luonnettansa, joka on ikiaikainen.

149

Jos joku tänä päivänä nousisi ja täysin irrottautuneena kaikesta, mikä on taivaissa, ja kaikesta, mikä on maan päällä, kiintyisi lujasti häneen, joka on Jumalan pyhän ilmoituksen päivänkoitto, hän totisesti pystyisi saattamaan valtaansa kaikki luodut Herran, hänen Jumalansa, kaikkitietävän, kaikkiviisaan yhden ainoankin nimen voimasta. Tiedä varmasti, että tänä päivänä totuuden päiväntähti on vuodattanut maailmaan loistetta, jonka vertaista menneet aikakaudet eivät konsanaan ole nähneet. Sallikaa, oi ihmiset, Hänen kirkkautensa valon loistaa päällenne älkääkä kuuluko välinpitämättömiin.

150

Kun voitto saavutetaan, jokainen ihminen on julistautuva uskovaksi ja rientävä Jumalan uskon suojaan. Onnellisia ovat ne, jotka maailmanlaajuisten koettelemusten aikana ovat pysyneet lujina asiassa ja kieltäytyneet sen totuudesta poikkeamasta.

151

Vapauttakaa itsenne, oi Jumalan satakielet, viheliäisyyden ja kurjuuden okaista ja orjantappuroista ja kiitäkää katoamattoman ^{sivu 339} kirkkauden ruusutarhaan. Oi ystäväni, jotka asustatte maan tomussa! Rientäkää taivaalliseen asumukseenne. Julistakaa itsellenne iloviestiä: ”Hän, joka on kaikkein rakastetuin, on tullut. Hän on kruunannut itsensä Jumalan ilmoituksen kirkkaudella ja on aukaissut ihmisten kasvojen eteen ikiaikaisen paratiisinsa ovet.” Iloitkoot kaikki silmät ja riemuitkoon joka korva, sillä nyt on aika katsella Hänen kauneuttansa, nyt on oikea hetki kuunnella Hänen ääntänsä. Ilmoittakaa jokaiselle kaipaavalle rakastajalle: ”Katso, rakastettunne on tullut ihmisten keskuuteen!”, ja rakkauden valtiaan sanansaattajille välittäkää viesti: ”Katsokaa, palvottu on ilmaantunut kirkkautensa täyteyteen verhottuna.” Oi Hänen kauneutensa rakastajat! Muuttakaa Hänestä erossa olemisen tuska ikuisen yhdessä olon iloksi ja suokaa Hänen läsnäolonsa suloisuuden karkottaa Hänen kartanostansa etäällä olemisen karvaus.

Katsokaa, kuinka Jumalan moninainen armo, jota Hänen kirkkautensa pilvistä vuodatetaan, on tänä päivänä täyttänyt maailman. Sillä toisin kuin menneinä aikoina, jolloin jokainen rakastaja aneli ja etsi rakastettuansa, rakastettu itse kutsuu nyt rakastajiansa ja pyytää heitä saapumaan tykönsä. Varokaa menettämästä näin kallisarvoista suosiota, kavahtakaa väheksymästä näin suurenmoista osoitusta Hänen armostansa. Älkää hyljätkö häviämättömiä lahjoja älkääkä tyytykö siihen, mikä on katoavaa. Kohottakaa huntua, joka hämärtää näkönne, ja karkottakaa silmiänne ympäröitsevä pimeys, jotta saisitte katsella ^{sivu 340} rakastetun kasvojen verhoamatonta kauneutta ja nähdä, mitä yksikään silmä ei ole nähnyt, ja kuulla, mitä ainutkaan korva ei ole kuullut.

Kuulkaa Minua, te kuolevaiset linnut! Muuttumattoman kirkkauden ruusutarhassa on puhkeamassa kukka, jonka rinnalla kaikki muut kukat ovat kuin ohdakkeita ja jonka kirkkauden loiston edessä itse kauneuden ydinkin on kalpeneva ja lakastuva. Nouskaa siis ja sydämenne kaikella innolla, sielunne koko kiihkolla, tahtonne täydellä hehkulla ja koko olemuksenne keskitetyin ponnistuksin pyrkikää pääsemään Hänen läsnäolonsa paratiisiin ja yrittäkää tuntea tuon kuihtumattoman kukkasen tuoksu, hengittää pyhyyden huumaa ja päästä osallisiksi tästä taivaallisen kirkkauden suloisuudesta. Ken tätä neuvoa seuraa, on katkaiseva kahleensa, kokeva hurmioituneen rakkauden antaumuksen, saavuttava sydämensä kaipuun ja antava sielunsa rakastettunsa käsiin. Murtautuen ulos häkistänsä hän on hengen lintusen lailla kohoava pyhään ja iäiseen pesäänsä.

Yö on seurannut päivää ja päivä yötä, ja elämänne tunnit ja hetket ovat tulleet ja menneet, ja kuitenkaan kukaan teistä ei ole hetkiseksikään suostunut irrottautumaan siitä, mikä on katoavaa. Toimikaa, etteivät ne lyhyet hetket, jotka vielä ovat omanne, haihtuisi ja hukkaantuisi. Salaman nopeudella kuluvat teidän päivänne, ja ruumiinne lasketaan lepoon maan tomukatoksen alle. Mitä te sitten voitte saavuttaa? Miten voitte sovittaa menneet laiminlyöntinne?

Ikuinen kynttilä loistaa verhoamattomassa kirkkaudessansa. ^{sivu 341} Katsokaa, kuinka se on polttanut tuhkaksi jokaisen ajallisen verhon. Oi te Hänen valkeutensa yöperhonlaiset rakastajat! Uhmatkaa jokaista vaaraa ja vihkikää sielunne sen polttavan lieskan omaksi. Oi te, jotka Häntä janoatte! Riisukaa pois kaikki mainen kiintymys ja kiirehtäkää syleilemään rakastettuanne. Verrattoman kiihkeästi rientäkää Hänen tykönsä. Kukka, joka näihin asti on ollut ihmissilmiltä salassa, on nyt katseillenne paljastettu. Kirkkautensa avoimessa loistossa hän seisoo teidän edessänne. Hänen äänensä kutsuu kaikkia pyhiä ja puhtaita olentoja käymään Hänen yhteyteensä. Onnellinen on se, joka Hänen puoleensa kääntyy, ja hyvin on sen, joka on näiden ihanaisten kasvojen valkeuteen saapunut ja sitä katsellut.

152

Silmäsi on sinulle uskomani omaisuus, älä anna turhien pyyteitten tomun himmentää sen hohdetta. Korvasi on anteliaisuuteni merkki, älä salli sopimattomien vaikutteiden kohun kääntää sitä pois Minun sanastani, joka sulkee suojaansa koko luomakunnan. Sydämesi on aarreaittani, älä anna itseyden kavalan käden ryöstää sinulta helmiä, jotka Minä olen sinne tallettanut. Kätesi on laupeuteni vertauskuva, älä estä sitä lujasti tarttumasta Minun varjeltuihin ja kätkettyihin muistioihini. – – Anomattasi olen vuodattanut sinulle armoni. Pyytämättäsi olen täyttänyt toiveesi. Täysin ansaitsemattasi olen valinnut sinut runsaimpien ja arvaamattomien ^{sivu 342} suosionosoitusteni kohteeksi. – – Oi palvelijani! Olkaa alistuvia ja nöyriä kuin maa, jotta olemuksenne mullasta voisivat puhjeta Minun tuntemukseni sulotuoksuiset, pyhät ja värikkäät hyasintit. Liekehtikää kuin tuli, jotta voisitte polttaa pois piittaamattomuuden verhot ja Jumalan rakkauden virvoittavin voimin saada kylmenneen ja oikullisen sydämen hehkumaan. Olkaa kevyet ja vapaat kuin tuuli, jotta voisitte päästä Minun kartanoni, Minun loukkaamattoman pyhättöni sijoille.

153

Oi karkotettu ja uskollinen ystäväni! Sammuta piittaamattomuuden jano Minun armoni pyhitetyin vesin ja poista etäisyyden synkeys Minun jumalallisen läsnäoloni aamunvalkeudella. Älä anna ahnaitten halujen hirmuvaltiuden hävittää asumusta, jossa Minun kuolematon rakkauteni sinuun asustaa, äläkä peitä taivaallisen nuorukaisen kauneutta itseyden ja intohimojen tomuun. Pukeudu vanhurskauden sisimpään olemukseen, älköönkä sydämesi peljätkö ketään paitsi Jumalaa. Älä tukahduta sielusi hehkeää kevättä turhanpäiväisten ja hillittömien mieltymysten okain ja orjantappuroin äläkä patoa sydämesi lähteestä kumpuilevien elävien vetten vuota. Pane kaikki toivosi Jumalaan ja tartu lujasti Hänen ehtymättömään armoonsa. Kuka muu kuin Hän voi rikastuttaa puutteenalaisen ja vapahtaa langenneen hänen alennuksestansa?

Oi palvelijani! Jos te löytäisitte Minun katoamattoman ^{sivu 343} rikkauteni salaiset ja rannattomat valtameret, te varmasti pitäisitte tyhjän arvoisena maailmaa, vieläpä koko luomakuntaa. Leiskukoon etsinnän liekki sydämissänne sellaisella voimalla, että te sen avulla pystytte pääsemään ylhäiseen ja kaikkein ylevimpään päämääräänne – asemaan, jossa voitte käydä rakastetuimpanne tykö ja olla Hänen yhteydessään. – –

Oi palvelijani! Älkää antako turhien toiveittenne ja joutavien kuvittelujenne horjuttaa uskoanne kaikkein kirkkaimpaan Jumalaan, sillä moiset kuvitelmat ovat olleet ihmisille täysin hyödyttömiä eivätkä ole onnistuneet ohjaamaan heitä suoralle polulle. Luuletteko te, oi palvelijani, että Minun kaikenkattavan, voittamattoman ja ylimaallisen herrauteni käsi on kahlehdittu, että Minun ikiaikaisen, lakkaamattoman ja kaikkiallisen armoni virta on kammitsoitu tai että ylevien ja verrattomien suosionosoitusteni pilvet ovat lakanneet langettamasta lahjojansa ihmisille? Voitteko te kuvitella, että Minun jumalallisesta ja vastustamattomasta voimastani julistavat ihmeteot ovat rauenneet tai että tahtoni ja tarkoitukseni mahti on ehkäisty ohjaamasta ihmiskunnan kohtaloita? Jos näin ei ole, miksi sitten olette tehneet kaikkenne estääksenne Minun kasvojeni kuolemattoman kauneuden ilmaisemisen ihmissilmille? Miksi olette ponnistelleet pidättääksenne kaikkivaltiaan ja kaikkein kirkkaimman olennon ilmaisijaa vuodattamasta ilmoituksensa loistetta maan päälle? Jos te olisitte arvostelussanne vilpittömät, te huomaisitte helposti, ^{sivu 344} kuinka kaikkien luotujen todellisuus on huumaantunut tämän uuden ja ihmeellisen ilmoituksen ilosta, kuinka maan kaikki atomit ovat valaistuneet sen kirkkauden loistosta. Turhaa ja viheliäistä on se, mitä te olette kuvitelleet ja yhä kuvittelette!

Palatkaa jälkiänne, oi palvelijani, ja kääntäkää sydämenne Hänen puoleensa, joka on teidän luomisenne alkulähde. Vapautukaa alhaisista ja turmiollisista kiintymyksistänne ja rientäkää ottamaan vastaan valoa, joka loistaa tämän salaperäisen ja ylimaallisen ilmoituksen Siinailla palavasta kuolemattomasta tulesta. Älkää turmelko Jumalan pyhää, kaikenkattavaa ja alkuperäistä sanaa älkääkä pyrkikö loukkaamaan sen pyhyyttä tahi halventamaan sen ylevää luonnetta. Oi te piittaamattomat! Vaikka laupeuteni ihmeet ovat ympäröineet kaikki luodut, niin näkyvät kuin näkymättömät, ja vaikka armoni ja anteliaisuuteni ilmaukset ovat kyllästäneet maailmankaikkeuden joka ainoan atomin, niin kuitenkin vitsa, jolla voin kurittaa jumalattomia, on ankara ja vihani tuimuus heitä kohtaan kauhea. Pöyhkeydestä ja maallisista pyyteistä puhdistunein korvin kuulkaa neuvoja, jotka Minä armahtavaisessa hyvyydessäni olen teille ilmoittanut, ja tarkastelkaa niin sisäisin kuin ulkoisin silminenne Minun ihmeellisen ilmoitukseni todisteita.

– –

Oi palvelijani! Älkää evätkö itseltänne sitä katoamatonta ja säihkyvää valoa, joka hohtaa jumalallisen kirkkauden valaisimessa. Palakoon Jumalan rakkauden liekki loistavana teidän säteilevissä sydämissänne. ^{sivu 345} Ruokkikaa sitä jumalallisen johdatuksen öljyllä ja vaalikaa sitä uskollisuutenne huomassa. Suojatkaa sitä luottavaisuuden ja irrottautuneisuuden kupolilla kaikelta paitsi Jumalalta, jotteivät jumalattomien ilkeät kuiskailut pääse tukahduttamaan sen valoa. Oi palvelijani! Minun pyhää, Minun jumalallisesti säädettyä ilmoitustani voidaan verrata valtamereen, jonka syvyyksien kätköissä on lukematon määrä kallisarvoisia, harvinaisen hohtavia helmiä. Jokaisen etsijän velvollisuus on kiirehtiä hakeutumaan tämän valtameren rannoille, jotta hän etsintänsä innon ja pyrkimystensä pontevuuden mukaisesti voisi saada osansa niistä hyvyyksistä, jotka Jumalan kumoamattomissa ja kätketyissä muistioissa on ennalta säädetty. Ellei kukaan tahdo ohjata askeleitansa kohti sen rantoja, ellei kenkään käy Häntä etsimään, niin voidaanko tällaisen laiminlyönnin sanoa riistäneen tältä mereltä sen voiman tahi missään määrin vähentäneen sen aarteita? Kuinka turhia, kuinka halveksittavia ovatkaan kuvitelmat, joita sydämenne ovat sepittäneet ja yhä sepittelevät. Oi palvelijani! Ainoa tosi Jumala on todistajani! Tämä kaikkein suurin, tämä luotaamaton ja hyrskyävä valtameri on teitä lähellä, hämmästyttävän lähellä. Katsokaa, se on lähempänä teitä kuin oma valtasuonenne! Silmänräpäyksessä te voitte sen saavuttaa, jos sitä vain tahdotte, ja päästä osallisiksi tästä katoamattomasta suosiosta, tästä Jumalan suomasta armosta, tästä häviämättömästä lahjasta, tästä kaikkein voimallisimmasta ja sanoinkuvaamattoman loistavasta annista.

^{sivu 346}Oi palvelijani! Jos te vain käsittäisitte, mitä anteliaisuuteni ja suopeuteni ihmeitä Minä olen tahtonut sieluillenne uskoa, te totisesti irrottautuisitte kaikesta kiintymyksestä kaikkiin luotuihin ja pyrkisitte oman itsenne todelliseen tuntemukseen – tuntemukseen, joka vastaa Minun oman olemukseni ymmärtämistä. Te huomaisitte olevanne riippumattomat kaikesta paitsi Minusta ja havaitsisitte niin sisäisin kuin ulkoisin silminenne ja yhtä selvästi kuin loistavan nimeni ilmaisu Minun laupeuteni ja anteliaisuuteni merien sisimmässänne liikehtivän. Älkää antako joutavien kuvittelujenne, alhaisten pyyteittenne, sydäntenne vilpillisyyden ja sokeuden himmentää ylevän asemanne loistoa tahi tahrata sen pyhyyttä. Te olette kuin lintu, joka mahtavien siipiensä täydellä teholla ja ehdottoman ja riemullisen varmana kiitää halki taivaiden mittaamattomuuden, kunnes se nälän ahdistamana kääntyy kaihoten allansa olevan maan vettä ja savea kohden ja halujensa verkkoon takerruttuaan huomaa, ettei enää jaksakaan nousta niihin maailmoihin, joista se juuri laskeutui. Voimatta vapautua tahrautuneita siipiänsä painavasta taakasta tuon linnun, joka näihin asti on ollut taivaan asukas, on nyt etsittävä asumuksensa maan tomusta. Älkää siis, oi palvelijani, saastuttako siipiänne tottelemattomuuden ja turhanaikaisten halujen savella älkääkä antako niiden likaantua kateuden ja vihan tomusta, jottette estyisi kohoamasta Minun jumalallisen tuntemukseni taivaihin.

Oi palvelijani! Jumalan mahdin kautta ja Hänen ^{sivu 347} voimastansa sekä Hänen tietonsa ja viisautensa aarreaitasta olen Minä tuonut ja ilmaissut teille ne helmet, jotka olivat Hänen ikuisen valtamerensä syvyyksien kätköissä. Olen kehottanut taivaan neitoja käymään esiin kätkennän verhon takaa ja heidät vaatettanut näillä sanoillani – täydellisen voiman ja viisauden sanoilla. Lisäksi olen jumalallisen voiman kädellä murtanut ilmoitukseni valioviinin sinetin ja tulvahduttanut sen pyhän, salaisen ja myskintäyteisen tuoksun kaikkien luotujen ylle. Ketä muuta kuin itseänne on syyttäminen, jos päätätte jäädä osattomiksi Jumalan ylimaallisen ja kaikenkattavan armon suuresta vuodatuksesta, Hänen säteilevän laupeutensa loistavasta ilmaisemisesta? – –

Oi palvelijani! Minun sydämessäni ei pala mikään muu kuin jumalallisen johdatuksen aamun katoamaton valkeus eikä suustani kantaudu mitään muuta kuin totuuden sisin olemus, jonka Herra, teidän Jumalanne on ilmaissut. Älkää siis seuratko maallisia halujanne älkääkä loukatko Jumalan liittoa, älkää myöskään rikkoko Hänelle antamaanne lupausta. Kääntykää lujalla päättäväisyydellä, sydämenne kaikella kiintymyksellä ja sanojenne täydellä voimalla Hänen puoleensa älkääkä vaeltako mielettömäin teitä. Maailma on vain näytelmää, turhaa ja tyhjänpäiväistä, pelkkää olemattomuutta, joka on todellisuuden valeasuun verhottuna. Älkää siihen kiintykö. Älkää katkaisko sidettä, joka liittää teidät Luojaanne, älkääkä olko niitä, jotka ovat erhettyneet ja pois Hänen poluiltansa poikenneet. Totisesti sanon: maailma ^{sivu 348} on kuin kangastus, jota janoinen haaveksii vedeksi ja kaikin voimin tavoittelee, kunnes hän tullessaan sen luo huomaakin sen pelkäksi harhaksi. Sitä voidaan myös verrata elottomaan kuvaan rakastetusta, jota rakastavainen on etsinyt ja jonka hän lopulta, pitkään etsittyään ja mitä suurimmaksi suruksensa, on huomannut sellaiseksi, joka ei voi ”lihottaa eikä hänen nälkäänsä viedä”⁹⁵.

Oi palvelijani! Älkää murehtiko, jos Jumala on näinä päivinä ja tällä maallisella tasolla määrännyt ja ilmaissut teidän toiveittenne vastaisia asioita, sillä autuaallisen riemun ja taivaallisen ilon päivät ovat totisesti teitä odottamassa. Teidän silmillenne tullaan paljastamaan pyhiä ja henkisesti loistavia maailmoita. Hän on säätänyt, että te niin tässä maailmassa kuin tämän jälkeenkin saatte nauttia niiden hyvyyksistä, olla mukana niiden riemuissa ja ottaa vastaan niiden vahvistavaa armoa. Epäilemättä te olette niistä joka ainoan saavuttava.

154

Varoita, oi Salmán, ainoan tosi Jumalan rakastettuja liian arvostelevin silmin tarkastelemasta ihmisten sanoja ja kirjoituksia. Lähestykööt he mieluumminkin sellaisia sanoja ja kirjoituksia ennakkoluulottomuuden ja lempeän myötämielisyyden hengessä. Niitä ihmisiä, jotka tänä ^{sivu 349} päivänä ovat kiihottavissa kirjoituksissansa johtuneet hyökkäämään Jumalan asian perusopetuksia vastaan, on kuitenkin toisin kohdeltava. Kaikkien ihmisten velvollisuus on kukin kykyjensä mukaan kumota niiden väitteet, jotka ovat nousseet Jumalan uskoa vastaan. Näin on määrännyt Hän, joka on kaikkein voimallisin, kaikkivaltias. Ken tahtoo edistää Jumalan asiaa, edistäköön sitä kynänsä ja kielensä voimalla eikä miekkaan ja väkivaltaan turvaten. Me olemme jo aiemmin toisessa yhteydessä ilmoittanut tämän käskyn ja nyt sen vahvistamme, jos lienette niitä, jotka ymmärtävät. Kautta Hänen vanhurskautensa, joka tänä päivänä kaikkien luotujen sisimmässä sydämessä julistaa: ”Jumala, ei ole muuta jumalaa Minun rinnallani!” Jos joku nousee kirjoituksillansa puolustamaan Jumalan asiaa sen ahdistajia vastaan, hän on, olipa hänen osuutensa miten vaatimaton tahansa, tulevassa maailmassa nauttiva niin suurta kunnioitusta, että korkeuden joukotkin hänen kunniaansa kadehtivat. Yksikään kynä ei voi kuvata hänen asemansa ylhäisyyttä eikä mikään kieli kertoa sen kirkkaudesta. Sillä jokaiselle, joka pysyy lujana ja horjumattomana tässä pyhässä, tässä loistavassa ja ylevässä ilmoituksessa, tullaan suomaan niin suuri voima, että hän kykenee kohtaamaan ja kestämään kaiken, mikä on taivaissa ja maan päällä. Tästä Jumala itse on todistajani.

Oi te Jumalan rakastetut! Älkää levätkö vuoteillanne vaan herätkää toimimaan heti tuntiessanne Herranne ja Luojanne ja kuullessanne siitä, mikä Häntä ^{sivu 350} on kohdannut, ja rientäkää Häntä auttamaan. Kirvoittakaa kielenne ja julistakaa lakkaamatta Hänen asiaansa. Tämä on oleva teille parempi kuin kaikki menneitten ja tulevien aikojen aarteet, jos lienette niitä, jotka tämän totuuden käsittävät.

155

Ensimmäinen velvollisuus, jonka Jumala on palvelijoillensa määrännyt, on tuntea Hänet, joka on Hänen ilmoituksensa päivänkoitto ja Hänen lakiensa lähde, joka edustaa jumaluutta niin Hänen asiansa valtakunnassa kuin luomakunnan maailmassa. Ken tämän velvollisuuden täyttää, on saavuttanut kaiken hyvän, ja ken sen täyttämättä jättää, on eksynyt, vaikka hän olisi kaikki vanhurskaat teot tehnyt. Jokaisen, joka saavuttaa tämän kaikkein ylevimmän aseman, tämän ylimaallisen kirkkauden korkeuden, tulee noudattaa Hänen jokaista määräystänsä, joka on maailman kaivattu. Nämä kaksi velvollisuutta ovat toisistaan erottamattomat. Kumpaakaan ei hyväksytä ilman toista. Näin on säätänyt hän, joka on jumalallisen innoituksen alkulähde.

Ne, joille Jumala on suonut syvällistä näkemystä, käsittävät helposti, että Jumalan antamat käskyt tarjoavat tehokkaimman keinon maailman järjestyksen ja sen kansojen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sitä, joka niistä pois kääntyy, pidetään kurjana ja mielettömänä. Me olemme totisesti käskenyt teitä torjumaan alhaisten pyyteittenne ja turmeltuneitten halujenne ^{sivu 351} vaateet ja pysymään niissä rajoissa, jotka korkeimman kynä on asettanut, sillä nämä ovat elämän henkäys kaikille luoduille. Jumalallisen viisauden ja jumalallisen ilmaisun meret ovat käyneet korkeina kaikkein armahtavaisimman tuulen henkäyksestä. Rientäkää siitä kylläksenne juomaan, oi te ymmärtäväiset! Ne, jotka ovat loukanneet Jumalan liittoa rikkomalla Hänen käskyjänsä ja kääntämällä Hänelle selkänsä, ovat pahasti erhettyneet Jumalan, kaiken omistavan kaikkein korkeimman edessä.

Oi te maailman kansat! Tietäkää varmasti, että Minun käskyni ovat hellän kaitsentani valaisimet palvelijoitteni keskuudessa ja armoni avaimet luoduilleni. Näin on Herranne, ilmoituksen Herran tahdon taivaasta julistettu. Jos joku ihminen saisi maistaa niiden sanojen suloisuutta, jotka kaikkein armahtavaisimman huulet ovat halunneet ilmaista, niin hän siitäkin huolimatta, että koko maailman aarteet olisivat hänen omansa, hylkäisi ne kaikki voidakseen osoittaa todeksi vaikkapa vain yhden Hänen käskyistänsä, jotka loistavat Hänen anteliaan kaitsentansa ja rakastavan laupeutensa päivänkoiton yllä.

Sano: Minun laeistani voidaan tuntea Minun asuni suloinen tuoksu, ja niiden avulla voidaan voiton viirit pystyttää kaikkein korkeimmille huipuille. Kaikkivaltaisen kirkkauteni taivaasta on voimani kieli näillä sanoilla tervehtänyt luomakuntaani: ”Noudattakaa Minun käskyjäni rakkaudesta Minun kauneuteeni.” Onnellinen on se rakastava, joka on tuntenut rakastetuimpansa tuoksun näistä sanoista, joista ^{sivu 352} tulvehtivan armon suloisuutta ei ainutkaan kieli voi kuvata. Kautta elämäni! Ken on juonut oikeudenmukaisuuden jaloa viiniä anteliaan suosiollisuuteni käsistä, on kunnioittava Minun käskyjäni, jotka loistavat luomakuntani päivänkoiton yllä.

Älkää luulko, että Me olemme ilmoittanut teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin. Tästä todistaa se, minkä ilmoituksen kynä on ilmoittanut. Tätä mietiskelkää, oi syvällistä näkemystä omaavat! – –

Aina kun lakini auringon lailla nousevat ilmaisuni taivaalle, tulee kaikkien niitä uskollisesti noudattaa, vaikka säädökseni olisi sellainen, että se saisi joka ainoan uskonnon taivaan halkeamaan. Hän tekee, minkä Hän hyväksi katsoo. Hän valitsee, eikä Hänen valintaansa saa kenkään arvostella. Mitä ikänään Hän, tuo suuresti rakastettu, säätää, se totisesti on rakastettavaa. Tästä on todistajani Hän, joka on koko luomakunnan herra. Ken on hengittänyt kaikkein armahtavaisimman suloista tuoksua ja tuntenut tämän ilmaisun alkulähteen, on kernaasti omin silminensä ottava vastaan vihollisen vasamat voidakseen siten osoittaa Jumalan lakien totuuden ihmisten keskuudessa. Hyvin on oleva sen, joka on niiden puoleen kääntynyt ja käsittänyt Hänen ehdottoman säädöksensä tarkoituksen.

156

^{sivu 353}Hän, joka on ikuinen totuus, on kirkkautensa päivänkoista kääntänyt katseensa Bahán kansan puoleen ja puhuttelee heitä näin sanoen: ”Omistautukaa ihmislasten hyvinvoinnin ja levollisuuden edistämiseen. Keskittäkää ajatuksenne ja tahtonne maan kansojen ja sukukuntien kasvattamiseen, jotta maailmaa repivät ristiriidat kaikkein korkeimman nimen avulla kenties saataisiin poistetuksi sen kamaralta ja jotta koko ihmiskunnasta tulisi yhden järjestyksen kannattajia ja yhden kaupungin asukkaita. Valaiskaa ja pyhittäkää sydämenne; älkää antako vihan orjantappuroiden ja kaunan ohdakkeiden sitä häväistä. Te elätte yhdessä maailmassa ja olette luodut yhden tahdon toiminnasta. Siunattu on se, joka seurustelee kaikkien ihmisten kanssa äärimmäisen ystävällisyyden ja rakkauden hengessä.”

157

Niitä, jotka ovat jättäneet oman maansa opettaakseen Meidän asiaamme, on Uskollinen henki voimallansa vahvistava. Meidän valittujen enkeltemme joukko on heidän rinnallaan käyvä Hänen käskystänsä, joka on kaikkivaltias, kaikkiviisas. Miten suuri siunaus odottaakaan sitä, joka on saanut kunnian palvella Kaikkivaltiasta. Kautta elämäni! Sen veroinen ei ole mikään teko, olipa se miten mittava tahansa, paitsi ne teot, jotka Jumala, kaikkivoipa, kaikkein mahtavin, on määrännyt. Tällainen palvelu on todellakin kaikkien hyvien tekojen ^{sivu 354} ruhtinas ja jokaisen hyvän työn kaunistus. Näin on määrännyt Hän, joka on ylin ilmoittaja, ikiaikainen.

Jokaisen, joka nousee opettamaan Meidän asiaamme, on ehdottomasti irrottauduttava kaikista tämän maailman asioista ja pidettävä kaikkina aikoina Meidän uskomme menestystä korkeimpana päämääränänsä. Tämä totisesti on varjellussa muistiossa säädetty. Ja kun hän Herransa asian tähden päättää jättää kotinsa, ottakoon hän parhaaksi matkavarusteeksensa luottamuksensa Jumalaan ja verhoutukoon hyveen vaippaan. Näin on Jumala, kaikkivaltias, kaikkein ylistetyin, säätänyt.

Jos hänessä palaa Jumalan rakkauden tuli, jos hän on valmis luopumaan kaikista luoduista, hänen lausumansa sanat tulevat sytyttämään ne, jotka häntä kuulevat. Totisesti Herrasi on kaikkitietoinen, kaiken tunteva. Onnellinen on se ihminen, joka on Meidän äänemme kuullut ja on vastannut kutsuumme. Hän totisesti on niitä, jotka tuodaan Meidän tykömme.

158

Jumala on määrännyt jokaisen velvollisuudeksi opettaa Hänen asiaansa. Sen, joka nousee täyttämään tätä velvollisuutta, on, ennen kuin hän julistaa Hänen sanomaansa, ehdottomasti kaunistauduttava nuhteettoman ja kiitettävän luonteen koristein, jotta hänen sanansa kiehtoisivat niiden sydämiä, jotka ovat alttiita hänen kutsullensa. Ellei hän näin tee, hän ei milloinkaan voi toivoa vaikuttavansa kuulijoihinsa.

159

^{sivu 355}Ajatelkaa ihmisten mielen mitättömyyttä. He pyytävät sitä, mikä heitä vahingoittaa, ja hylkäävät sen, mikä heitä hyödyttää. He ovat todellakin niitä, jotka ovat kauas eksyneet. Joidenkin ihmisten Me näemme halajavan vapautta ja siitä kerskaavan. Sellaiset ovat syvällä tietämättömyyden alhoissa.

Vapaus johtaa lopulta väistämättömästi kapinaan, jonka lieskoja kukaan ei voi sammuttaa. Näin teitä varoittaa Hän, joka on tuomiopäivän Herra, kaikkitietävä. Tietäkää, että eläin on vapauden ruumiillistuma ja vertauskuva. Ihmisen arvon mukaista on alistua niihin rajoituksiin, jotka suojelevat häntä hänen omalta tietämättömyydeltänsä ja varjelevat häntä turmeluksen lietsojan vahingoittavalta vaikutukselta. Vapaus saa ihmisen ylittämään sopivaisuuden rajat ja loukkaamaan oman asemansa arvoa. Se alentaa hänet äärimmäiseen turmelukseen ja jumalattomuuteen.

Nähkää ihmiset ikään kuin lammaslaumana, joka tarvitsee paimenta turvaksensa. Tämä totisesti on totuus, varma totuus. Me hyväksymme vapauden joissakin oloissa, toisissa Me taas kieltäydymme sitä sallimasta. Me totisesti olemme kaikkitietävä.

Sano: Todellinen vapaus on siinä, että ihminen alistuu Minun käskyihini, miten vähän sitä käsittänettekin. Jos ihmiset noudattaisivat sitä, minkä Me olemme heille alas ilmoituksemme taivaasta lähettänyt, he varmasti saavuttaisivat täydellisen vapauden. Onnellinen on se ihminen, joka on ymmärtänyt ^{sivu 356} Jumalan tarkoituksen kaikessa, minkä Hän on ilmoittanut kaikkia luotuja vallitsevan tahtonsa taivaasta. Sano: Se vapaus, joka teitä hyödyttää, on löydettävissä vain täydellisestä alamaisuudesta Jumalalle, ikuiselle totuudelle. Ken sen makeutta on maistanut, on kieltäytyvä sitä kaikkeen maan ja taivaan valtiuteen vaihtamasta.

160

Se todella uskoo vilpittömästi Jumalan ykseyteen, joka tänä päivänä ymmärtää, että Hän on mittaamattoman korkealla kaikkien niiden vertausten ja rinnastusten yläpuolella, joita ihmiset ovat Hänestä muodostaneet. Se taas on pahasti erhettynyt, joka on nämä vertaukset ja rinnastukset virheellisesti itse Jumalaksi käsittänyt. Ajatelkaa käsityöläisen ja hänen työnsä, maalarin ja hänen maalauksensa keskinäistä suhdetta. Voidaanko milloinkaan väittää, että heidän käsiensä luomus olisi samaa kuin he itse? Kautta Hänen, joka on korkeuden valtaistuimen ja alisen maan Herra! Niitä ei voida nähdä missään muussa valossa kuin todistuksina, jotka kertovat luojansa oivallisuudesta ja täydellisyydestä.

Oi Shaykh, oi sinä, joka olet alistanut tahtosi Jumalalle! Itsensä alistamisella ja ainaisella jumalayhteydellä tarkoitetaan, että ihmisten tulisi täydellisesti liittää oma tahtonsa Jumalan tahtoon ja pitää omia halujansa ehdottomana olemattomuutena Hänen tarkoituksensa rinnalla. Mitä ikänään Luoja käskee ^{sivu 357} luotujansa tekemään, sitä heidän täytyy uutterasti ja äärimmäisen riemukkaasti ja innostuneesti nousta toteuttamaan. He eivät missään tapauksessa saa antaa mielikuvituksensa hämärtää arvostelukykyänsä eivätkä pitää omia kuvitelmiansa Iäisen äänenä. Paastorukouksessa Me olemme ilmoittanut: ”Jos Sinun tahtosi säätäisi, että suustasi lähtisivät ja heille lausuttaisiin nämä sanat: 'Pitäkää paasto Minun kauneuteni tähden, oi ihmiset, älkääkä asettako sille mitään määräaikaa', niin vannon Sinun kirkkautesi majesteettiuden kautta, että joka ainoa heistä sen uskollisesti pitäisi ja kieltäytyisi kaikesta, mikä loukkaisi Sinun lakiasi, ja olisi niin tekevä aina siihen asti, kunnes hän luovuttaisi Sinulle sielunsa.” Tämä on ihmisen tahdon täydellistä antautumista Jumalan tahdon alaisuuteen. Ajattele tätä, jotta saisit juoda iankaikkisen elämän vesistä, jotka virtaavat koko ihmiskunnan Herran sanoista, ja voisit todistaa, että ainoa tosi Jumala on aina ollut mittaamattoman korkealla kaikkien luotujensa yläpuolella. Hän totisesti on verraton, ikioleva, kaikkitietävä, kaikkiviisas. Itsensä täydellisen antautumisen asema on ja on aina oleva korkealla jokaisen muun aseman yläpuolella.

Sinun tulee pyhittää itsesi Jumalan tahdolle. Mitä ikänään Hänen muistioissansa on ilmoitettu, on vain heijastusta Hänen tahdostansa. Niin ehdotonta tulee sinun pyhittäytymisesi olla, että jokaisen maallisen halun jälkikin pyyhkiytyy pois sinun sydämestäsi. Tätä tarkoittaa todellinen ykseys.

Rukoile Jumalaa, että Hän soisi sinulle voimaa ^{sivu 358} pysyä horjumattomana tällä polulla ja auttaisi sinua opastamaan maailman kansoja Hänen luoksensa, joka on ilmeisin ja korkein hallitsija, joka on ilmestynyt selvästi muista erottuvassa asussa ja julistaa jumalallista ja tarkoin määrättyä sanomaa. Tämä on uskon ja varmuuden ydin. Niitä, jotka palvelevat oman mielikuvituksensa muovaavaa epäjumalaa ja sitä sisäiseksi todellisuudeksi kutsuvat, on totisesti pidettävä pakanoina. Tästä on kaikkein armahtavaisin muistioissansa todistanut. Hän totisesti on kaikkitietävä, kaikkiviisas.

161

Vyötä kilvoituksesi kupeet, jotta voisit kenties johdattaa lähimmäisesi Jumalan, kaikkein armahtavaisimman lain tuntemukseen. Sellainen teko totisesti on kaikkia muita tekoja oivallisempi Jumalan, kaiken omistavan, kaikkein korkeimman kasvojen edessä. Niin suuri tulee olla sinun horjumattomuutesi Jumalan asiassa, ettei ainutkaan maallinen asia voi saada sinua luopumaan velvollisuudestasi. Vaikka maan kaikki vallat liittoutuisivat sinua vastaan, vaikka kaikki ihmiset kävisivät kiistelemään kanssasi, pitää sinun pysymän järkähtämättömänä.

Ole kahlitsematon kuin tuuli viedessäsi viestiä Hänestä, joka on saattanut jumalallisen johdatuksen aamun valkenemaan. Ajattele, kuinka tuo tuuli uskollisena sille, mitä Jumala on määrännyt, puhaltaa maan kaikkiin seutuihin, niin asuttuihin kuin autioihin. ^{sivu 359} Sille ei maan autiuden tahi sen vaurauden merkkien näkeminen tuota sen paremmin tuskaa kuin iloakaan. Joka taholle se Luojansa käskyn mukaisesti puhaltaa. Sen kaltainen tulisi olla jokaisen, joka väittää olevansa ainoan tosi Jumalan rakastaja. Hänen tulisi kiinnittää katseensa Hänen uskonsa perustotuuksiin ja työskennellä uutterasti sen levittämiseksi. Täysin Jumalan tähden hänen tulisi julistaa Hänen sanomaansa ja tuossa samassa hengessä hyväksyä kuulijoiltansa mikä vastaanotto tahansa sanoillensa. Ken hyväksyy ja uskoo, saa palkintonsa, ken taas kääntyy pois, ei muuta saa kuin oman rangaistuksensa.

'Iráqista lähtemisemme aattona Me varoitimme uskollisia varautumaan pimeyden lintujen ilmaantumiseen. Ei voi olla vähäisintäkään epäilystä siitä, että joistakin maista on kantautuva korpin raakkuna, kuten on käynyt viime vuosina. Mitä sitten tapahtuneekin, turvatkaa ainoaan tosi Jumalaan, jotta Hän voisi teitä varjella petkuttajan juonilta.

Totisesti sanon, että tässä kaikkein mahtavimmassa ilmoituksessa kaikki aiemmat uskontojärjestelmät ovat saavuttaneet korkeimman ja lopullisen täyttymyksensä. Näin teitä neuvoo Herranne, kaikkitietävä, kaikkiviisas. Ylistys olkoon Jumalalle, kaikkien maailmoiden Herralle.

162

^{sivu 360}Kaikkein armahtavaisin on antanut ihmiselle näkemisen kyvyn ja suonut hänelle kuulemisen lahjan. Jotkut ovat luonnehtineet ihmistä ”pienemmäksi maailmaksi”, vaikka häntä todellisuudessa olisi pidettävä ”suurempana maailmana”. Ihmisen asemassa piilevien mahdollisuuksien, hänen maisen kohtalonsa koko mittavuuden, hänen todellisuutensa luontaisen oivallisuuden täytyy kaikkien tulla silmin nähtäviksi tänä luvattuna Jumalan päivänä.

Korkeimman kynä on kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa iloiten ja hellästi muistanut rakastettujansa ja neuvonut heitä tietänsä seuraamaan. Hyvin on sen, jota tämän maailman muutokset ja vaihtelut eivät ole estäneet tuntemasta Jumalan ykseyden päivänkoittoa ja joka on horjumattoman päättäväisesti ja itseolevan nimessä nauttinut Hänen ilmoituksensa sinetöityä viiniä. Sellainen ihminen luetaan paratiisin asukasten joukkoon Jumalan, kaikkien maailmoiden Herran kirjassa.

163

Kaikki ylistys olkoon Jumalalle, joka on kaunistanut maailman sellaisin koristein ja verhonnut sen sellaiseen asuun, joita mikään maallinen valta ei voi siltä riistää, miten mahtavat sen joukot, miten valtaisat sen rikkaudet ja miten syvällekäypää sen vaikutus lienevätkin. Sano: Kaiken vallan sisin olemus on Jumalan, koko luomakunnan korkeimman ja lopullisen päämäärän. Kaiken majesteettiuden ^{sivu 361} lähde on Jumalan, kaiken taivaassa ja maan päällä olevan palvonnan kohteen. Sellaiset voimat, jotka ovat tästä tomun maailmasta lähtöisin, eivät jo luonteensakaan vuoksi ansaitse mitään huomiota.

Sano: Lähteet, jotka ylläpitävät näiden lintusten elämää, eivät ole tästä maailmasta. Niiden alku on korkealla ihmisymmärryksen yläpuolella ja yltämättömissä. Ken voi sammuttaa valon, jonka Jumalan lumivalkea käsi on sytyttänyt? Onko ketään, joka kykenee tukahduttamaan tulen, jonka Herrasi, kaikkivoivan, kaiken voittavan, kaikkivaltiaan mahti on saattanut palamaan? Jumalallisen mahdin käsi on sammuttanut eripuran liekit. Voimallinen on hän tekemään, minkä hän hyväksi näkee. Hän sanoo ”Ole”, ja niin on. Sano: Maailman ja sen kansojen tuimat tuulet ja vihurit eivät milloinkaan voi järkyttää sitä perustaa, jonka varaan Minun valittujeni kallionluja vankkumattomuus on rakennettu. Armollinen Jumala! Mikä on voinut yllyttää nämä ihmiset sortamaan ja vangitsemaan Hänen rakastettujansa, joka on ikuinen totuus? – – Se päivä kuitenkin lähenee, jona uskolliset saavat nähdä oikeudenmukaisuuden päiväntähden täydessä loistossansa säteilevän kirkkauden päivänkoitossa. Näin kaiken olevaisuuden Herra sinua valistaa tästä tuskallisesta vankilastansa.

164: Ihmissuvun jäsenet! Pitäkäätte...

^{sivu 362}Ihmissuvun jäsenet! Pitäkäätte lujasti kiinni köydestä, jota kukaan ihminen ei voi katkaista. Tämä on teitä kaikkina elämänne päivinä todella hyödyttävä, sillä sen lujuus on Jumalasta, kaikkien maailmoiden Herrasta. Tarttukaatte oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen ja kääntykää pois mielettömien kuiskailuista, niiden, jotka ovat vieraantuneet Jumalasta, jotka ovat kaunistaneet päänsä oppineitten koristein ja tuominneet kuolemaan Hänet, joka on viisauden lähde. Minun nimeni on nostanut heidät ylhäiseen asemaan, mutta tuskin Minä olin itseni heidän silmillensä ilmaissut, kun he huutavaa vääryyttä tehden julistivat kuolemantuomioni. Näin Meidän kynämme on ilmoittanut totuuden, ja kuitenkin ihmiset ovat vajonneet piittaamattomuuteen.

Ken oikeudenmukaisuuteen tarttuu, ei voi missään oloissa ylittää kohtuuden rajoja. Hänen johdatuksensa avulla, joka on kaikennäkevä, Hän erottaa totuuden kaikessa. Sivistys, jota tieteiden ja taiteiden oppineet edustajat ovat niin monasti ylistäneet, tulee, jos sen sallitaan ylittää kohtuuden rajat, tuottamaan suurta turmiota. Näin varoittaa teitä Hän, joka on kaikkitietävä. Liiallisuuteen vietynä sivistys on osoittautuva yhtä hedelmälliseksi pahan lähteeksi, kuin se olisi kohtuuden rajoissa pidettynä voinut olla hyvän lähde. Tätä mietiskelkää, oi ihmiset, älkääkä olko niitä, jotka mielettöminä vaeltavat erheen erämaassa. Se päivä lähenee, jona sen liekki on ahmaiseva kaupungit ja jona ylevyyden kieli on julistava: ^{sivu 363} ”Valtakunta on Jumalan, kaikkivaltiaan, kaikkein ylistetyimmän.”

Kaikki muukin on tämän saman kohtuuden periaatteen alaista. Lausu kiitosta Herrallesi, joka on muistanut sinua tässä ihmeellisessä muistiossa. Kaikki ylistys olkoon Jumalan, loistavan valtaistuimen Herran.

Jos joku sydämessänsä pohtisi sitä, minkä korkeimman kynä on ilmoittanut, ja maistaisi sen suloisuutta, hän varmasti huomaisi tyhjentyneensä ja vapautuneensa omista haluistansa ja olevansa täysin Kaikkivaltiaan tahdolle alamainen. Onnellinen on se ihminen, joka on tällaisen korkean aseman saavuttanut eikä ole itseltään näin runsasta armoa evännyt.

Tänä päivänä Me emme voi hyväksyä sellaisen pelokkaan menettelyä, joka tahtoo salata uskonsa, emmekä myöskään siunata sellaisen julkiuskovan käyttäytymistä, joka kovaäänisesti vakuuttaa uskollisuuttansa tälle asialle. Kumpaisenkin tulisi noudattaa viisauden vaatimuksia ja pyrkiä uutterasti palvelemaan uskon parhaita etuja.

Tarkastelkoon ja pohtikoon jokainen tämän vääryyttä kärsineen käyttäytymistä. Aina tämän ilmoituksen sarastuksesta asti Me olemme kieltäytynyt kätkeytymästä vihollisiltamme tahi vetäytymästä pois ystäviemme seurasta. Vaikka tuhannet surut ja tuskat ovat Meitä saartaneet, Me olemme lujan luottamuksen turvin kutsunut maailman kansoja kirkkauden päivänkoittoon. Korkeimman kynä ei tahdo tässä yhteydessä kertoa niistä kärsimyksistä, joita se on joutunut ^{sivu 364} kestämään. Niiden paljastaminen varmastikin hukuttaisi murheeseen uskollisista suositut, ne, jotka todella puolustavat Jumalan ykseyttä ja ovat Hänen asiallensa täysin antautuneet. Hän totisesti puhuu totuuden ja on kaikenkuuleva, kaikkitietävä. Meidän elämämme on suureksi osaksi kulunut vihollistemme keskuudessa. Katsokaa, kuinka Me tälläkin hetkellä elämme käärmeitten pesässä.

Tämä Pyhä maa on kaikissa pyhissä kirjoituksissa mainittu, ja sitä on niissä ylistetty. Täällä ovat Jumalan profeetat ja Hänen valittunsa ilmaantuneet. Tämä on erämaa, jossa kaikki Jumalan sanansaattajat ovat vaeltaneet ja josta on kantautunut heidän huutonsa ”Tässä Minä olen, tässä Minä olen, oi Jumalani”. Tämä on luvattu maa, jossa piti ilmaistaman Hänet, joka on Jumalan ilmestys. Tämä on Jumalan tutkimattoman säädöksen laakso, lumivalkea paikka, katoamattoman kirkkauden maa. Mitä ikänään tänä päivänä on tapahtunut, on ollut entisaikain pyhissä kirjoituksissa ennustettuna. Nämä samat pyhät kirjoitukset tuomitsevat kuitenkin yksimielisesti ne ihmiset, jotka tätä maata asuttavat. Yhteen aikaan heidät leimattiin ”kyykäärmeitten sikiöiksi”⁹⁶. Katsokaa kuinka tämä vääryyttä kärsinyt ollessaan nyt ”kyykäärmeitten sikiöiden” saartamana ääneensä huutaa ja kutsuu kaikkia ihmisiä Hänen tykönsä, joka on maailman ylin kaivattu, kirkkauden korkeus ja päivänkoi. Onnellinen on se ihminen, joka on kuullut Hänen ääntänsä, ^{sivu 365} joka on ilmaisun valtakunnan Herra, mutta voi piittaamattomia, jotka ovat eksyneet kauas Hänen totuudestansa.

165

Tiedä, että jokaisen kuulevan korvan, joka pidetään puhtaana ja tahrattomana, on kaikkina aikoina ja joka taholta kuunneltava ääntä, joka lausuu nämä pyhät sanat: ”Totisesti me olemme Jumalan, ja Hänen tykönsä me palaamme.”⁹⁷ Ihmisen ruumiillisen kuoleman ja hänen paluunsa salaisuuksia ei ole paljastettu, eikä niitä vieläkään paljasteta. Jumalan vanhurskauden kautta! Mikäli ne ilmoitettaisiin, ne herättäisivät niin suurta pelkoa ja murhetta, että jotkut menehtyisivät, kun taas toiset täyttäisi sellainen riemu, että he toivoisivat kuolemaa ja loputtomassa ikävässänsä anoisivat ainoaa tosi Jumalaa, ylistetty olkoon Hänen kirkkautensa, heidän loppuansa jouduttamaan.

Kuolema tarjoaa jokaiselle luottavaiselle uskovalle maljan, joka todellakin on elämää. Se suo riemua ja on ilon tuoja. Se antaa ikuisen elämän lahjan.

Niille, jotka ovat maistaneet ihmisen maallisen olemassaolon hedelmää, joka on ainoan tosi Jumalan tunteminen, on tuonpuoleinen elämä sellaista, ettemme Me kykene sitä kuvailemaan. Tieto siitä on yksin Jumalan, kaikkien maailmoiden Herran.

166

^{sivu 366}Ken väittää saaneensa ilmoituksen suoraan Jumalalta, ennen kuin on kulunut umpeen täydet tuhat vuotta, on varmasti valehteleva petkuttaja. Me rukoilemme Jumalaa, että Hän armossansa auttaisi sellaista ihmistä perumaan ja hylkäämään väitteensä. Jos hän katuu, Jumala on epäilemättä hänelle anteeksi antava. Mutta jos hän hellittämättä pysyy erheessänsä, Jumala on varmasti lähettävä alas jonkun, joka on häntä säälittä kohteleva. Ankara totisesti on Jumala rangaistessaan! Jos joku tulkitsee tämän säkeen toisin, kuin on sen selvä merkitys, hän menettää Jumalan hengen ja Hänen armonsa, joka sulkee suojaansa kaikki luodut. Peljätkää Jumalaa älkääkä seuratko joutavia kuvittelujanne. Ei, vaan seuratkaa Herranne, kaikkivaltiaan, kaikkiviisaan käskyä.

1. Vrt. Qur'án 19:37, 24:64, 28:61, 28:65, 28:74, 40:15-8, 41:47, 83:5-6.↩

2. Vrt. Qur'án 6:74, 22:56, 25:26, 35:13, 39:6, 40:16, 64:1, 67:1.↩

3. Jes. 2:10. ↩

4. Jes. 2:11.↩

5. Joh. 14:28. ↩

6. Vrt. Joh. 14:26, 16:13.↩

7. Joh. 14:28.↩

8. Vrt. Qur'án 5:64. ↩

9. Vrt. Qur'án 48:10.↩

10. Vrt. Qur'án 25:25 ja Matt. 24:30.↩

11. Vrt. Ilm. 6:5, Qur'án 55:7, 21:47, 7:8–9, 23:102–103, 101:6, 101:8–18:105.↩

12. Vrt. Qur'án 50:20, 50:42.↩

13. Vrt. Qur'án 55:41.↩

14. Vrt. Matt. 24:36, 24:42–44, 25:13; Joh. 5:25, 28; Ap.t. 1:7; Ilm. 3:3; Qur'án 6:31, 7:187, 12:107, 15:85, 18:21, 20:15, 22:55, 25:11, 30:12-4, ja lukuisissa muissa kohdissa.↩

15. Vrt. Qur'án 55:41.↩

16. Vrt. Qur'án 50:20, 50:43.↩

17. Vrt. Qur'án 39:60, 3:105.↩

18. Vrt. Qur'án 101:5.↩

19. Vrt. Qur'án 39:67.↩

20. Vrt. Qur'án 11:7. ↩

21. Vrt. Qur'án 6:104.↩

22. Vrt. Qur'án 7:156.↩

23. Vrt. Qur'án 2:253.↩

24. Vrt. Qur'án 2:137. ↩

25. Vrt. Qur'án 54:50.↩

26. Vrt. Qur'án 2:253.↩

27. Vrt. Qur'án 19:30,18:110, 41:6.↩

28. Vrt. Qur'án 8:17.↩

29. Vrt. Qur'án 48:10.↩

30. Vrt. Qur'án 33:40.↩

31. Vrt. Qur'án 33:40.↩

32. Vrt. Qur'án 57:3.↩

33. Vrt. Qur'án 33:40.↩

34. ”Hujjatin” 12. kätketyn imámin ja ”Toisen portin” Abú-Ja'far Muhammad Ibn 'Uthmánin välityksellä uskoville ilmoittama ”Rajab-kuukauden rukous”; vrt. Selityksiä kohtaa ”perimätieto”.↩

35. Vrt. Qur'án 18:110.↩

36. Vrt. Qur'án 17:93.↩

37. Vrt. Qur'án 53:9.↩

38. Vrt. Qur'án 11:118.↩

39. Vrt. Qur'án 2:87.↩

40. Vrt. Hes. 21:27 ja Matt. 23:12.↩

41. Vrt. Qur'án 21:23.↩

42. Tihrán.↩

43. Imám 'Alí Ibn Abí-Tálib, Muhammadin vävy.↩

44. Tihrán.↩

45. Bahá'u'lláhin talo Baghdádissa.↩

46. Adrianopoli. ↩

47. Bahá'u'lláhin talo Baghdádissa.↩

48. ”Suurin vankila” 'Akkássa, missä Bahá'u'lláh oli vankeudessa. ↩

49. Vrt. Qur'án 78:2.↩

50. Tihrán.↩

51. Vrt. Qur'án 2:163, 2:255, 3:17, 4:87, 6:103, 7:158, 9:31, 9:129 ym. ↩

52. Vrt. Qur'án 6:104, 22:62, 28:75, 31:28-30, 35:38, 44:6 ym. ↩

53. Tihrán.↩

54. Konstantinopoli.↩

55. Konstantinopoli.↩

56. Zanján.↩

57. Vrt. Qur'án 40:16.↩

58. Vrt. 1 Moos. 11:9.↩

59. Muhammadilta muistiin merkitty perimätieto. ↩

60. Vrt. Qur'án 41:53 ↩

61. Vrt. Qur'án 51:21. ↩

62. Vrt. Qur'án 59:19. ↩

63. Imán 'Alín sanoja.↩

64. Imám Husaynin ilmaisema 'Arafahin päivän rukous.↩

65. Imám 'Alín sanoja.↩

66. Vrt. Qur'án 11:27.↩

67. Vrt. Qur'án 26:227.↩

68. Vrt. Qur'án 50:16. ↩

69. Muhammadilta muistiin merkitty perimätieto.↩

70. Vrt. Qur'án 1:1, 2:131, 5:28, 6:45, 6:71 ym.↩

71. Vrt. Qur'án 3:61, 20:14, 21:25, 47:19.↩

72. Hadíth.↩

73. Vrt. Qur'án 2:253, 3:41,14:27, 22:14, 22:18.↩

74. Konstantinopoli.↩

75. Vrt. Qur'án 40:28.↩

76. Muslimit.↩

77. Vrt. Qur'án 4:94. ↩

78. Vrt. Qur'án 6:52.↩

79. Vrt. Qur'án 6:44.↩

80. Vrt. Qur'án 10:76 – 81.↩

81. Baghdád.↩

82. Tomusta, maasta.↩

83. Vrt. Qur'án 20:57 ja 1 Moos. 3:19↩

84. Sultán 'Abdu'l-'Azíz.↩

85. Konstantinopoli.↩

86. Muhammad Ismá'íl-i-Kásháni, jolle Bahá'u'lláh antoi arvonimen Dhabíh (Uhri); ks. myös Selityksiä.↩

87. Bahá'u'lláhin pojista.↩

88. Vrt. Joh. 14:28.↩

89. Vrt. Joh. 16:13.↩

90. Vrt. Qur'án 29:69.↩

91. Vrt. Qur'án 29:69.↩

92. Vrt. Qur'án 2:253,14:27, 22:14, 22:18.↩

93. Báb.↩

94. Mullá Muhammad-i-Zarandín, kuuluisan bahá'í-historioitsijan ja runoilijan arvonimi.↩

95. Vrt. Qur'án 88:7.↩

96. Matt. 3:7.↩

97. Vrt. Qur'án 2:156.↩